Kotipihan perhosia klikkaamalla kuva suuremmaksi  
achardam.jpg (39740 bytes)
Aurooraperhonen lentää toukokuussa.
acrataeg.jpg (144073 bytes) Orapihlajperhonen munii pihlajan lehden alapuolelle. amiraali.jpg (28598 bytes) Amiraali on yleistynyt
viime vuosina.
atau.jpg (136296 bytes) Nastakehrääjä lentää nopeasti pihan poikki.

bnubecul.jpg (40725 bytes)
Huhtiyökkö

bparten.jpg (101527 bytes) Tyttöperhonen on kevään ensimmäisiä.Lentää +8 asteessa, kun pihalla on vielä lunta.
cpamphil.jpg (111094 bytes)
Niittyperhonen

crhamni.jpg (126677 bytes)
Sitruunaperhonen on varhaiskevään lajeja.
dsanniym.jpg (128758 bytes) Karhukehrääjä, gammayökkö, metalliyökkö, suruyökkö.
dvinul.jpg (160335 bytes)
Hangokas haavalla ja poppeilla.

ggalii.jpg (133304 bytes)
Matarakiitäjä

lamurens.jpg (148461 bytes) Haapakiitäjä, Etelä-Suomen harvinaisuus, silti täällä yleinen.
lhirtari.jpg (133882 bytes)
Pörhömittari-huhtikuu.

lquercu.jpg (32325 bytes)
Tammikehrääjän toukka.

nchardin.jpg (36064 bytes)
Pieni morsiusyökkö-munii siankärsämölle,lentelee horsmikossa.
neitop.jpg (19234 bytes) Neitoperhonen käy vierailulla kukissa. osievers.jpg (29332 bytes)
Nirhakas jo huhtikuussa.


p.napi.jpg (119941 bytes) Nauris-ja lanttuperhonen. Luullaan usein kaali-perhosiksi.

pbrassic.jpg (117866 bytes) Kaaliperhonen on Suomessa harvinainen. paegeria.jpg (138430 bytes) Täpläpapurikko on varjon perhonen. ligea.jpg (106603 bytes) Nokiperhonen lentää heinäkuussa.
versicol.jpg (56327 bytes) Kirjokehrääjä naarasta on vaikea löytää. Se istuu koivun oksilla.

quercus.jpg (47020 bytes)
Tammikehrääjä on nopea lentäjä.


antiqua.jpg (50065 bytes) Tupsukas on elokuun alun laji. Naaras on siivetön.Tässä kuvassa harvinainen gynandromorfinen muoto.
antiopa.jpg (178866 bytes) Suruvaippa istuu koivun rungolla, kyllä marjatkin kelpaavat! ligustri.jpg (65 kt) Sireenikiitäjä 10 cm pitkä toukka.

ocellat.jpg (124239 bytes)
Sinisilmäkiitäjä

pavonia.jpg (138377 bytes) Pienen riikinkukko-kehrääjän toukka. pgamma.jpg (125716 bytes) Gammayökkö,vaeltaja,v.1998 erittäin runsas esiintyminen pgnomaym.jpg (134715 bytes)Posliinikehrääjä, verkkoeloyökkö, iso mittari ja varsiyökkö.
pmachaon.jpg (155125 bytes) Riteriperhonen on suurimpia päiväperhosiamme, ravintokasvi suoputki ja porkkana. slibatr.jpg (29981 bytes) Liuskayökkö, talvehtii kellareissa.

pmalveus.jpg (117384 bytes) Mansikkakirjosiipi

vcardui.jpg (151921 bytes) Ohdakeperhonen


vurticae.jpg (163210 bytes) Nokkosperhonen,yleisimpiä perhosiamme,jonka esiintyminen romahti v.1998.  
     

 

Kotipihan perhoset- "lentävät kukkaset".

Esitetty videokuvin puutarhamessuilla 19-21.4.1996, Lahdessa.

Nyt 19.4.1996 lentävät pihoilla jo puolukkapiiloyökkö, liuskaperhonen,

nokkosperhonen, tyttöperhonen, tumma puuyökkö, huhtiyökkö ja suruvaippa.

Maapallon eläimistä lähes 70 % on hyönteisiä. Perhoset ovat hyönteisten suurin ryhmä.
Suomessa on noin 1000 suurperhosta, makroa. Esim. lintuja meillä on 300, kaloja 70,
matelijoita 5, sammakoita 6 ja nisäkkäitä n. 50 lajia.

Kotipihan perhoset on vaikea otsikko, sillä kotipiha ei ole yksiselitteinen biotooppi.
Ei ole olemassa ihmisen seuralaisperhosia. Ennen kuin perhoset lentävät pihoillamme,
on oltava muita vaatimuksia täytettyinä.

Joidenkin kotipiha on aarin kokoinen, joillakin hehtaari. Muutamat painottavat hyötyä,
jotkut viihtyisyyttä. Joku pitää valosta, varjonlapsiakin on.

Kiinalaiselle kotipihalle emme tehokkuudessa pärjää, mutta ei ole edellytyksiäkään.

Tarkastellaan kotipihaa perhosten kannalta.

1.Jotkut keskittyvät vain nurmikon hoitoon, muutamat antavat senkin kasvaa vapaasti.

2. Puutarha - ihmiset hankkivat 1-vuotisia tai sipulikasveja tai muita perennoja,
monentyylisiin penkkeihin, seinustoille tai kivikkoistutusryhmiin.

3.Isommilla pihoilla on usein pensaita.

4. Suuret pihat puineen muistuttavat hoidettua puistoa, muuten ne ovat metsän kaltaisia.

5. Tontin laidassa on tavallisesti kasvitarha.

Nämä 5 tekijää ovat peruslähtökohtia kotipihalla " lentäville kukkasille".

Perhoset esiintyvät vain siellä, missä on toukille sopivaa ruokaa, muutamat aikuiset
haluavat myös mettä.

Perhoset ovat usein monofageja, eli toukat syövät vain yhtä tiettyä kasvilajia. Jos tätä kasvia
on läheisyydessä -voi kyseinen perhonenkin lennellä ympäristössä.

Jokaisella pihalla ei ole samoja lajeja – ei kasveja eikä perhosia.

Voidaan kyllä sanoa toisinkin päin, useilla pihoilla on samoja kasvilajeja, voidaan siis
puhua kotipihan perhosistakin, vaikka lajiluettelo ei ole kaikkien kohdalla sama.

Minun kotipihallani lentelee kesäisin 200-300 perhoslajia (makroa). Ensimmäiset 15.4.
ja viimeiset 15.10. Makrot ovat suurperhosia, vastakohtaryhmä on mikrot, siis koit,
koisat ja kääriäiset. Ne ovat 1 cm luokkaa, kun makroissa löytyy 10 cm
jänneväliltään olevia, kuten sireenikiitäjä.

Kyllä teidänkin pihoillanne voi lentää 200-300 perhoslajia, mutta esitän teille 50-60 todennäköisintä eli yleisintä mahdollisuutta.

Täsmennän vielä, että puhumme nyt eteläsuomalaisesta pihasta.

  1. Ravintokasvit (toukat).
  2. Suomalainen kotipihan nurmikko koostuu lauhasta, nadasta, nurmikoista, raeruohosta,
    ja röllistä. Nämä kaikki ovat n.s. heiniä( Graminae ). Apilaa on usein joukossa.
    Se on hernekasvi. Reuna-alueille "pesittyy "virnoja, nokkosia, horsmia ja ahomansikoita.

    Siinäpä onkin jo ruokavalikoimaa perhostoukille.

    - Pieni, keltainen niittyperhonen(C. pamphilus) syö heiniä.

    - Virnaperhonen, nopsasiivet, monet sinisiivet syövät virnoja.

    - Nokkosperhonen ja neitoperhonen, nokkosia.

    - Horsmakiitäjä – horsmia.

    - Mansikkakirjosiipi – mansikoita.

  3. Sitten tutumpi asia. KUKAT (väri, mesi, tuoksu) houkuttelevat aikuisia, kuten kiitäjiä,
    yökköjä, kehrääjiä, jopa mittareita ja mettä imeviä päiväperhosia. (Siinä olivatkin
    makroperhosten eri ryhmät).

    Monilla kukilla näemme päivällä nokkos- tai neitoperhosen, amiraalin, ohdake- ,
    liuska, lanttu-, sitruunaperhosen tai suruvaipan, ehkä gammayökön.
    – Yöllä "liikenne" on vielä vilkkaampaa. Isot kiitäjät ja yököt ovat liikkeellä silloin.

  4. - Sireenipensaan tuoksu ja mesi houkuttelevat erikoisesti sireeni- ja pikkukiitäjiä.

    - Herukat – herukka - eli liuskaperhosia

    - Paatsama - sitruunaperhosen suosikki.

    - Koivu ja suruvaippa kuuluvat yhteen, myös kirjokehrääjä.

  5. Jo huhtikuussa koivikoissa lentävät kauniit tyttöperhoset ja pörhömittarit, joiden
    siivettömät naaraat kököttävät rungoilla odottamassa lentäviä sulhasia.

    - Haapa kerää poppeli - ja haapakiitäjiä, haarukkakehrääjiä = uusi nimi iso hangokas.

    - Tuomi on nopsasiiven muna-alusta. Huom. Koivun nopsasiipi on väärä nimi, se munii
    aina tuomen oksanhankoihin. Nimeä annettaessa luultiin toisin.

    - Pihlaja ja orapihlajaperhonen kuuluvat yhteen.

    -Saarni on ritariyökköjen suosikki.

  6. Kompostit vetävät ratamoverkkoperhosia. Komposteissa voi olla marjamehujen
    jätemarjat, jolloin siellä on valmis syötti monelle perhosellemme. - Monet muut
    syötit, kuten juusto, banaani tai viini- ja kaljasyötit ovat tehokkaita
    perhosmiesten pyydystysvälineitä.


  7. Kasvitarhassa on omat houkuttimensa.
    Ritariperhosnaaras etsii porkkanoita.

  8. Kaalit vetävät lanttuperhosia. Kaaliperhosia teistä eivät useimmat ole nähneet,
    vaikka niin luulette. Näkemänne kaaliperhoset ovat lanttuperhosia tai
    naurisperhosia.
  9. Peruna on pääkallokiitäjän ravintoa –kiitäjä on tosi Suomessa harvinainen.

    Kasvatin kerran ämpärillisen pääkallokiitäjän toukkia. Munat olivat italialaiselta
    perunapellolta. 30 toukkaa söi kokonaisen perunakasvin noin 10 minuutissa.
    Iso toukka on aikuisena jopa 15 cm pitkä.

  10. Syksyn perhosvaellukset tuovat pihoillemme tuulten mukana

    pääkallokiitäjiä

    päiväkiitäjiä, satoja v.1995

    gammayökköjä ,tuhansia esim. v.1998

  11. Monet kotimaiset lajit, isot lajit, lentävät laaja – alaisesti ,kuten ritarit tulevat pihalle sattumalta tai porkkanoita etsien.

    Tähän ryhmään kuuluvat myös nastakehrääjä, riikinkukkokehrääjä ja ritariyököt.

  12. Ulkomailta ostettujen perennojen juurten mukana voi tulla perhosten munia,
    toukkia tai koteloita.

    Kotipihallani poikani otti kiinni v. 1978 Vanessa annabellan, eteläamerikkalaisen
    päiväperhosen. Tavattu Euroopassa harvoin ja aina importtina. Ostin pensaita
    Hollannnista - alkumaa Bolivia.

    Nämä kaikki eri syistä pihoillamme lentelevät perhoset täydentävät pihapiirimme kauneutta. Jos perhosella on nuijapäiset tuntosarvet, se on päiväperhonen.

  13. Valot houkuttelevat pimeässä suurta perhosjoukkoa. Yöllä liikkuvien perhosten
    osuus on 80%,joten katsopa joskus lämpimänä syysiltana pihavalojasi!

    Monet ihmettelevät, miksi nokkos - ja sitruunaperhoset ovat niin aikaisia lentäjiä
    keväällä. Syy on se, että ne talvehtivat aikuisina.

    Suomessa on 115 päiväperhoslajia -yöperhosia on siis yli 800.

    Jos perhoset kiinnostavat kannattaa hankkia sekavalolamppu ja asentaa se pihapuun
    oksaan riippumaan illan pimetessä.- Pyydystän vuosittain 15.4.-15.10.
    noin 10000-20000 yksilöä, jotka luetteloinnin jälkeen lasketaan takaisin luontoon.
    Nukutusaineena käytän trikloretyleeniä.

    Monet ent .oppilaani sekä muut ihmiset, soittelevat ja kysyvät perhosista.

    Soita sinäkin, ellet itse halua tutkia löydöstäsi. Kirjoita tuntomerkit muistiin
    tai ota valokuva.

    Suomalainen kotipiha antaa paljon tutkittavaa myös perhosia ajatellen,
    jos sinulla on kiinnostusta.



          perhossivulle      aloitussivulle       erikoisetperhoset 1        erikoisetperhoset 2

        dom.tasav.kiitäjiä           perhoset         perhoset2       perhoset3

       Hämeenkosken perhoset        Perhosnäyttely        toukkia 1


        Copyright (C) 1999 Leo Kohonen <leok@sci.fi>


        Leo Kohonen
        Asikkalantie 560
        16800 Hämeenkoski