Emit autosuunnistuksessa


Aloitussivulle . Tuloslaskentaohjelmat

Emit-leimausjärjestelmä on norjalaisten kehittämä elektroninen ajanottojärjestelmä. Pääosin sitä käytetään suunnistuksessa ja se soveltuu erinomaisesti myös autosuunnistukseen. Vuonna 2004 aktivoitui jälleen keskustelu emitin käytöstä autosuunnistuksessa. Lyhyttä pohdintaa, joka on päivitetty 2006-03-22, löytyy täältä. Pohdintaa voisi edelleen jatkaa, 2008 Forssan as-"lajipäivillä" käytyjen keskustelujen perusteella moni näyttää edelleen pelkäävän sähköistä ajanottoa.

Emit-järjestelmä koostuu kilpailukortista, rastileimasimista, nollaleimasimesta ja purkulaitteesta. Nollaleimasin tyhjentää kilpailukortin (tilaa leimauksille on hyvin rajoitetusti) ja käynnistää kortin sisäisen kellon. Kun kortti viedään rastileimasimeen se "sieppaa" rastileimasimen lähettämän tunnussignaalin. Rastileimasin lähettää tunnustaan useita kertoja sekunnissa, joten tapahtuma on hyvin nopea. Kilpailukortti ei hyväksy uutta leimausta, jos leimasimen tunnus on sama kuin edellisen leimauksen tunnus. Kilpailukorttiin tallentuu myös aika nollauksesta leimaukseen. Kun rata on kierretty ja tultu maaliin luetaan kilpailukortin tiedot erityisellä lukuleimasimella. Kortin voi lukea useita kertoja, kunhan välissä ei olla käyty nollaleimasimella. Alkuvaiheessa käytettiin lukulaitteena emit-MTR -laitetta, joka tulostaa väliaikaliuskan sekä varastoi tiedot omaan muistiinsa. MTR on kyllä selkeästi järjestelmän heikoin lenkki, mutta onneksi muitakin vaihtoehtoja on olemassa. Tänä päivänä luenta tehdään suoraan tietokoneeseen liitetyllä 250-leimasimella.

Omat kokemukseni emit-järjestelmän käytöstä ovat pääosin positiivisia. Ensimmäistä kertaa törmäsin emit:iin lohjalaisen suunnistusseuran, Hiidenkiertäjien, kuntorasteilla v. 1999. Saman vuoden joulukuussa järjesti AL-Lohja ensimmäisen emit-AS -harjoitusajon AL-Lohjan I EMIT-AS. Vuonna 2000 ajettiin Lohjalla muutama Sunnuntaisarjan harjoitusajo emit-järjestelmää käyttäen. Samana vuonna emit lanseerattiin kansallisiin kisoihin Oulussa. Ensimmäinen AS-emit-sprint puolestaan ajettiin Hyvinkäällä tammikuussa 2001. Samana vuonna AL-Lohjan II EMIT-AS esitteli konkareille uusia mahdollisuuksia reitinmäärittelyyn. Lahtisen Jukan isännöimä AL-Lohjan III EMIT-AS palasi reitinmäärittelyllisesti "juurilleen". Lohjan seudulla emit on ollut käytössä harjoitusajoissa 1999 lähtien, kalenterikilpailuihin emit tuli AL-Lohjan kesäajossa 2005 (no joo, emit oli kyllä jo 2002 Oskarin Yöajossa jota ratamestaroin).

Tossusuunnistuksen suurtapahtuma Jukolan viesti on jo useita vuosia juostu emit-avusteisesti, mikä kertoo kyllä omaa kieltään järjestelmän luotettavuudesta (Jukolassa emit-leimauksia tehdään satojatuhansia).

Virallista emit-AS -ohjeistusta ei muutamana ensimmäisenä vuonna ollut olemassa, joten jokainen järjestävä seura enemmän tai vähemmän luvallisesti käytti taiteellista vapauttaan järjestelmän käytön suhteen. AS-online -palstalla käytyä keskustelua kokemuksista löytyy täältä. Katso myös kesäkuussa 2001 laatimani ehdotus säännöiksi sähköiselle ajanottojärjestelmälle autosuunnistuksessa. Tämän osaston voisi kyllä joskus päivittää, koska osa tässä esitetyistä asioista ei päättäjiltä mene läpi... kuriositettina jääköön ennalleen. Vuonna 2003 tuli salakavalasti voimaan ohjeistus, joka löytyynee jostain as.netin arkistoista. Sääntöihin emit tuli vuonna 2005, käsittämättömästi nimikkeellä "automaattinen ajanotto". OK, emitillä voidaan kyllä hoitaa automaattistakin ajanottoa, mutta nykyisellään järjestelmä on lähinnä elektroninen ajanotto (jota myös automaattinen emit edustaa). Suunnistajia autosuunnistussännöissä käytetty termi huvittaa kovasti kuin myös allekirjoittanutta. Automaattisuus on tosiasiassa kaukana emit-kilpailuissa: ensin kuljettaja arpoo miten päin leimasinlaite milloinkin on viritetty heiluvaan kukkatelineeseen ja sitten tekee parhaansa saadakseen kortin osumaan leimasimen päälle kaatamatta koko hökötystä... ;-)

Hyvinkään Sukkula-sprintissä tammikuussa 2001 todettiin muutama viallinen kilpailukortti. Viallisuus ilmenee yleensä nollausleimasimella, jonka merkkiledin vilkkumisesta voidaan todeta nollattavan kilpailukortin toimivuus. Emitin valmistaja lupaa vähintään viiden vuoden kestoikää korttien ja leimasinten sisään valetulle paristolle, mutta ensimmäiset paristonloppumiset ovat jo tosiasia. Erittäin huono puoli on se, että paristoa ei voi itse vaihtaa. Tai siis virallisesti ei voi, täysin toimiva kortti, johon on itse vaihdettu paristo löytyy ainakin Forssan suunnalta.

Mystisempiä kilpailukorteissa havaittuja vikoja, joihin suunnistusliittokaan ei ole ottanut kantaa, ovat kellon juuttuminen nollauksessa ja käyntiinlähtö ensimmäisellä leimasimella sekä "turbokello", ts. kortin kello käy oikeaa kelloa nopeammin. Nämä ovat olleet kylläkin yksittäistapauksia jotka eivät ole uusiutuneet. Yksi emit-järjestelmän heikkous kuulema on siinä, että kortin kello joskus lähtee käyntiin vasta ensimmäisessä leimauksessa. Suunnistuskisoissahan emit-kortti nollataan muutamia minuutteja ennen lähtöaikaa ja tulos puretaan maalileimauksesta lähtöön päin. Autosuunnistuksessa suosittelen lämpimästi nollausta ilmoittauduttaessa ja kontrolloitu lähtöleimaus lähtöajalla (esim. lähtöautossa). Etenkin, jos kilpailussa on yksikin miehitetty aikatarkastusasema on oltava erityisen tarkkoina lähtöleimauksen ajankohdasta, koska emitin kello kiinnittyy siinä valtakunnan aikaan.

Emit-kuvioiden ansiosta tutustuin erääseen koodariin, joka laati autosuunnistuksen tuloslaskentaohjelman emit-kisoihin. Tästä lähdettiin sitten rönsyilemään ja tätä nykyä ohjelma hoitaa näpsäkästi myös normaalit kisat. Tuloslaskentaohjelman viimeisimmät versiot löytyvät täältä.


viimeksi päivitetty 2008-11-14