Puutteenperä Yrttitetoa
Kasvisruokia |Virkistävä tee |Kalaruokia |Kumppanuuskasvit |Etikkavinkit |Perinnemaalit |Kompostorin teko-ohje |Kuivikekäymälä |Säästövinkit |Autoilun kustannukset |Linkit |Palaute
Basilika |Iisoppi |Kehäkukka |Kynteli |Liperi |Mäkimeirami |Nokkonen |Piparminttu |Saksankirveli |Salvia |Siankärsämö |Timjami

Nokkonen

(Urtica dioeca) on todellinen terveyspommi ja kaiken lisäksi ilmaista!

Nokkosta kannattaa opetella käyttämään ruoanlaitossa. Sillä voi erinomaisesti korvata pinaatin. Ravintoarvoltaan nokkonen on kolme kertaa pinaattia parempi, kaksi kertaa ravitsevampi kuin porkkana ja kaloriarvoltaan vastaa perunaa. Nokkosessa on runsaasti C-, B- ja E-vitamiineja sekä A-vitamiinin esiastetta karotiinia. Myös kivennäisaineita kuten rautaa, kaliumia, kalkkia ja magnesiumia nokkonen sisältää noin 2,3 %! Ruoanlaiton lisäksi nokkosta voi käyttää mm. rohdoksena, hiusten kasvun edistämiseen ja lannoitteena.

Nokkosen ryöppäys

Huuhdottuja nokkosia keitetään 1 - 5 min vähässä vedessä ja sen jälkeen hienonnetaan terävällä veitsellä leikkuulaudalla tai käyttäen vihannesleikkuria tai sauvasekoitinta. Nokkosmassaa voit sitten käyttää keittoihin, ohukais-, sämpylä- ja leipätaikinoihin, kastikkeisiin, munakkaisiin, lasagneen jne. Nokkosmassaa voit säilöä pakastamalla talven varalle.

Nokkosen kuivaaminen

Leikkaa nokkosia varsineen ja muodosta niistä saunavastamaisia nippuja, jotka sitten asetat narulle sisätiloihin (ei aurinkoon) roikkumaan. Omakotitalon vintti on erinomainen kuivauspaikka nokkosille. Kun lehdet ovat rapisevan kuivia, voit erotella ne varsista, musertaa hienoksi ja panna tiiviisiin pelti- tai lasipurkkeihin, myös HD-polyeteeni-pakastuspussit käyvät, kunhan suljet ne kunnolla! Säilytyspaikan tulee olla kuiva.

Nokkonen rohdoksena

Allergiaan ja heinänuhaan nokkosteen nauttiminen tuo huomattavaa helpotusta. Teetä voi turvallisesti nauttia vaikkapa päivittäin. Nokkonen on vertapuhdistava ja vertamuodostava kasvi, joten jos kärsit anemiasta, kokeile nokkosta! Tuskin on olemassa ihmistä, jolle nokkosen nauttimisesta olisi haittaa! Lisätietoja nokkosen rohdosvaikutuksista saat esim. Maria Trebenin kirjasta Luonnon omat lääkkeet tai Toivo Rautavaaran teoksesta Miten luonto parantaa.

Nokkonen

Nokkostee

Kiehuvaa vettä kaadetaan nokkosten päälle ja haudutetaan kymmenisen minuuttia. Jos käytät kuivattuja nokkosia suhde on seuraava: kukkurainen teelusikallinen nokkosia 1/4 litraan vettä.

Nokkoshiusvesi

Tee nokkosteetä ja käytä se viimeisenä hiusten huuhteluvetenä. Nopeuttaa hiustenkasvua, tuuheuttaa, estää hiustenlähtöä ja hilseenmuodostusta, auttaa hiusten rasvoittumiseen, mutta sopii myös kuivahiuksisille. Hiukset tulevat kiiltäviksi ja hyväkuntoisiksi. Tulosten näkyminen edellyttää säännöllistä (kerran-pari viikossa) käyttöä vähintään muutaman kuukauden ajan. Huom. Saattaa antaa vaaleille hiuksille vihertävän sävyn.

Nokkoslannoite

Tarvitset ison tynnyrin (60 - 200 l), jonka täytät puolilleen tuoreilla nokkosilla. Täytä astia vedellä. On hyvä, jos sinulla on kansi tynnyrin päälle, sillä seos tulee haisemaan kammottavalle. Anna muhia noin kaksi viikkoa ja lannoitevesi on valmis.

Lannoitevesi on niin voimakasta, että se pitää laimentaa ennen käyttöä suhteessa 1 litra lannoitevettä/10 litraa puhdasta vettä. Anna kasveille kastelun yhteydessä noin kerran kaksi viikossa. Sopii myös tuholaisten torjuntaan. Paljon voimaa vaativat kasvit esim. kesäkurpitsat pitävät erityisesti nokkoslannoitteesta. Käy melkein kasville kuin kasville, ainoastaan palkokasvit eivät hyödy nokkoslannoitteesta. Lannoiteveden käyttö on lopetettava heinäkuun lopussa, koska loppukesästä kasvit eivät enää pysty hyödyntämään typpeä tehokkaasti.


Siankärsämö (Achillea millefolium)

antaa uutta elinvoimaa

Siankärsämöä kannattaa kerätä ja kuivata, sillä siitä saa apua moneen vaivaan. Kukat kerätään heinä-elokuussa niiden juuri puhjettua (keltaiset heteet näkyvät mykeröistä) ennen kuin yksikään kukka alkaa harmaantua.

Siankärsämö on kehoa vahvistava ja vertapuhdistava kasvi. Sopii erinomaisesti mm. peräpukamien ja verisuonitautien hoitoon, ummetukseen, rakkovaivoihin, närästykseen ja kaikenlaisiin vatsavaivoihin. Siankärsämötee auttaa myös vilustumiseen, selkäsärkyyn ja reumakipuun. Siankärsämöuute sopii sappi- ja maksavaivojen ensiavuksi ja todella nopeasti se tepsii myös pahoinvointiin ja krapulaan. (Kokeiltu on!)

Siankärsämötee

Otetaan kukkurallinen teelusikallinen kuivattua siankärsämöä ja kaadetaan 2,5 dl keitettyä vettä päälle ja annetaan hautua kymmenisen minuuttia. Siivilöidään ja nautitaan kulauksittain.

siankärsämö

Siankärsämöuute

Otetaan puolen litran pullo ja täytetään se vastakerätyillä siankärsämön kukilla. Pulloon kaadetaan 40 - 96 %:sta maustamatonta viinaa (vodka käy erinomaisesti) niin paljon, että kukat peittyvät. Annetaan tekeytyä valoisassa paikassa esim. ikkunalaudalla kaksi viikkoa. Pulloa ravistellaan silloin tällöin. Kahden viikon kuluttua kukat siivilöidään pois ja uute on valmista.

Käytetään erilaisiin vaivoihin 5 tippaa sekoitettuna lasilliseen vettä 3 kertaa päivässä. Krapulan hoitoon annostus 20 tippaa lasilliseen vettä 15 minuutin välein kunnes olo paranee. Huom! 25 tippaa = 1 millilitra (teelusikallinen on 5 millilitraa) eli uutetta otetaan todella vähän kerrallaan. Jos tuoreita kukkia ei ole saatavilla voi uutetta tehdä kuivatuistakin kukista, jolloin kukkia tarvitaan määrällisesti vähemmän.


Piparminttu (Mentha X piperita)

Piparminttu on monivuotinen helposti leviävä yrtti, jota ei voi kasvattaa siemenestä vaan lisääminen tapahtuu juuriversoja istuttamalla. Sisältää haihtuvaa piparminttuöljyä, jonka tärkeimpänä aineksena on mentoli. Piparminttu on antibakteerinen ja estää bakteerien kasvua. Yrtti auttaa mm. päänsärkyyn ja migreeniin sekä lihas- ja hermosärkyyn, liuottaa sappikiviä, ehkäisee haitallista kolesterolia, rauhoittaa ruoansulatuselimistöä, alentaa kuumetta ja avaa hengitysteitä. Piparminttua ei suositella alle 3-vuotiaille eikä samanaikaisesti homeopaattisen lääkityksen kanssa. Myöskin pitkäaikaista yhtäjaksoista käyttöä tulee välttää, mutta maustekäytössä ei ole vaaraa.

Hyvä istutuspaikka piparmintulle on esim. kaivonrengas, josta se ei pääse leviämään ja valtaamaan koko puutarhaa. Kun piparminttu kukkii, leikkaa se alas ja kuivaa.

Piparminttujäätelö

Täytä vihannesleikkuri piparmintun lehdillä, lisää pari ruokalusikallista auringonkukkaöljyä ja jauha oikein hienoksi tahnaksi. Sekoita vaniljajäätelöön ja nauti.

Piparminttulikööri

Työnnä puolen litran pullo täyteen tuoreita piparmintun oksia lehtineen. Kaada 40 - 96 % kirkasta viinaa pullo täyteen. Varmista, että kaikki lehdet ovat pinnan alapuolella. Anna muhia huoneenlämmössä pari kuukautta. Kaada viina sihdin läpi astiaan ja mittaa paljonko sitä on. Valmiin piparminttuliköörin tulee olla vähintään 20 %, koska muuten säilyvyys huononee. Jos uutit piparmintun 40 %:een viinaan ja valmista uutetta on 4 desiä, niin sekoita kattilassa 2,5 dl sokeria ja 1 dl vettä ja keitä sokeriliemi. Lisää tippa vihreää karamelliväriä liemeen, koska muuten likööristä tulee ruman ruskeaa. Jäähdytä liemi huoneenlämpöiseksi ja kaada siivilöidyn viinauutteen sekaan. Sulje pullo ja ravista. Likööri on valmista. Säilytetään pimeässä.


iisoppi

Iisoppi (Hyssopus officinalis)

Monivuotinen puolipensas, jota kannattaa kasvattaa jo sen kauniin sinisten kukkien takia. Iisoppi on aromaattinen mauste- ja lääkekasvi, joka tuoksuu hyvälle, mutta maistuu katkeralle. Yksi Chartreuse-liköörin maustamiseen käytetyistä pääyrteistä on iisoppi. Kasvia on käytetty kuumetautien, ihosairauksien, haavojen ja mustelmien hoitoon sekä matolääkkeenä. Michael Castlemanin Terveyskasvit-kirjan mukaan iisoppihaude ehkäisee Herpex simplex -viruksen kasvua.

Iisoppihaude herpekseen ja yskänrokkoon

30 g kuivattua iisoppia liotetaan 15 minuuttia ½ litrassa kiehuvaa vettä. Puhdas liina kastetaan jäähtyneeseen hauteeseen ja pannaan yskänrokon tai herpeksen päälle.

Iisoppi on kasvuolosuhteisiin nähden vaatimaton kasvi eikä tarvitse mitään erikoishoitoa. Itse ostimme iisopin taimen vuosia sitten ja istutimme sen ikkunan alle, jonka jälkeen unohdimme sen. Hoidonpuutteesta huolimatta kasvi on hyvinvoiva.


Mäkimeirami (Oreganum vulgare)

Kylvä mäkimeiramin siemenet aikaisin keväällä hyvin vettä läpäisevään maaperään mielellään aurinkoiseen rinteeseen. Jos haluat satoa jo ensimmäisenä vuonna, esikasvata taimet keväällä tai osta valmiit taimet ja istuta ne kasvupaikalleen. Tämä monivuotinen kasvi talvehtii hyvin Suomessa ja voit jo aikaisin kevätkesällä ottaa lehtiä mausteeksi. Sukulaistaan aitoa oreganoa (Origanum onites) miedomman makuinen yrtti, jota voi käyttää mm. pizzoihin, kasvis-, kaali-, herne- ja sieniruokiin.


kirveli

Saksankirveli (Myrrhis odorata)

Anikselta ja lakritsilta maistuva kirveli on erittäin helppo kasvatettava. Kukkimaan päästessään leviää vaivaksi saakka. Voit kylvää kirvelin siemenet syksyllä tai keväällä. Käy hyvin salaatteihin, keittoihin, kastikkeisiin ja kalan kanssa. Silppua reilu nippu kirveliä ja sekoita se munakastaikinaan, niin saat elämäsi parhaan munakkaan! Sopii myös kuivattavaksi.


Kynteli (Satureja hortensis)

Kynteli on Suomessakin aikoinaan ollut suosittu yrtti, mutta on liperin tavoin jossain vaiheessa valitettavasti kadonnut ihmisten puutarhoista. Myös pippuriyrtiksi, roomalaisyrtiksi, köyhän miehen mausteeksi tai makkarayrtiksi kutsuttu yksivuotinen kesäkynteli on nopeakasvuinen ja maan suhteen vaatimaton yrtti. Kylvä siemenet suoraan avomaalle ja peitä kevyesti. Kyntelistä kannattaa katkoa latvoja ja lehtiä mausteeksi jo kasvin ollessa pieni. Näin toimien kasvi haaroittuu paremmin eikä ala kukkia liian aikaisin. Sato korjataan ennen kukkimista. Tämä todella aromikas ja maukas yrtti sopii erinomaisesti myös kuivattavaksi.

Ruoanlaitossa kynteliä on käytetty korvaamaan pippuria ja suolaa. Sopii erinomaisesti papu-, porkkana-, kaali- ja sieniruokiin sekä etikkasäilykkeisiin. Kynteli edistää ruoansulatusta vähentäen ilma- ja sappivaivoja, normalisoi suolen toimintaa ja auttaa ripulissa.

Monivuotisessa talvikyntelissä (satureja montana) on voimakkaampi ja terävämpi maku. Talvehtiminen Suomen oloissa onnistuu vain Etelä-Suomessa hyvin peitettynä, joten kannattaa kasvattaa nopeakasvuisempaa ja maultaan parempaa kesäkynteliä.


Basilika (Ocimum basilicum)

Aurinkoisen ja suojaisen kasvupaikan vaativa basilika on Suomen ilmasto-oloissa varminta kasvattaa joko kasvihuoneessa tai astioissa, jotka voi nostaa yöksi sisätiloihin, koska basilika on hyvin hallanarka ja kuolee alle 2 asteen lämpötilassa. Vaivannäkö kuitenkin kannattaa, sillä aromikas basilika käy melkein ruokaan kuin ruokaan eikä häiritse maullaan muita yrttejä. Keittäminen tuhoaa basilikan aromit nopeasti, joten se tulisi lisätä ruokiin vasta aivan loppuvaiheessa.

Basilikasato voidaan pakastaa, kuivata tai säilöä öljyyn. Tuore basilika on italialaisen peston pääraaka-aine. Toisin kuin useimpien muiden yrttien kohdalla, kukkiminen ei vähennä basilikan aromia. Tavallisen basilikan lisäksi kokeilemisen arvoisia lajikkeita ovat esim. punalehtinen tai kurttulehtinen basilika, kaneli-, sitruuna- ja anisbasilika sekä erittäin voimakasarominen Pyhä basilika (Ocimum sanctum).

Basilikan sanotaan mm. alentavan verensokeria, ehkäisevän mahahaavaa ja paksusuolentulehdusta, alentavan verenpainetta, edistävän ruoansulatusta ja vahvistavan elimistön puolustusjärjestelmää. Basilikan eteerinen öljy tappaa suolistoloisia. Antibakteeristen ja sienikasvustoa estävien ominaisuuksiensa vuoksi basilikaa voidaan käyttää ulkoisesti iho-ongelmiin, kutiavaan ihoon ja lievittämään hyönteisten pistoja.

Basilikan säilöminen öljyyn

Asettele basilikanlehtiä kerroksittain steriloituun lasipurkkiin. Ripottele lehdille hieman suolaa ja peitä oliiviöljyllä. Sulje purkki huolellisesti. Säilyy jääkaapissa puolisen vuotta.


liperinlehti

Liperi eli lipstikka (Levisticum officinale)

Monivuotinen jopa parimetriseksi kasvava putkikasvi. Erinomainen lihaliemikuution ja suolan korvaaja. Liperin voit kasvattaa siemenestä tai ostaa valmiin taimen keväällä hyvin varustetusta taimimyymälästä. Menestyy puolivarjoisessa paikassa, jos maa on ravinteikas ja syvämultainen. Ensimmäisenä vuonna et voi vielä paljon lehtiä käyttää, ettei liperin kasvu häiriinny. Anna ensimmäisenä syksynä lehtien kellastua kasvukauden loputtua ennen kuin leikkaat kasvin alas. Toisena vuonna voit keväästä alkaen käyttää lehtiä mausteena. Kuivaamista varten pääsato leikataan heinäkuussa. Toisen sadon saat syyskuussa. Poista kukinnot heti niiden ilmaannuttua, niin saat enemmän lehtiä.


Salvia (Salvia officinalis)

Salvia on monivuotinen yrtti, jota kuitenkin Suomen oloissa kannattaa kasvattaa yksivuotisena. Salvian suurehkot, soikeat, harmaanukkaiset lehdet ovat erittäin voimakkaan makuisia, joten aloittelijan on syytä olla varovainen tämän erityisesti italialaisten suosiossa olevan yrtin kanssa. Salvia on nopeakasvuinen ja helppo kasvatettava. Versot kerätään kuivattavaksi ennen kukintaa.

Salvian nimi tulee latinankielisestä salvare-verbistä (parantaa) ja tätä antiseptistä kasvia onkin käytetty antiikin aikana ja keskiajalla yleisesti lääkkeenä. Salviatee vähentää hikoilua (erityisesti yöhikoilua), rauhoittaa, lievittää kuukautiskipuja ja sitä voidaan käyttää hengitystietulehduksiin ja kipeän kurkun kurlaukseen. Salviatee ei sovi epileptikoille tai raskaana oleville ja salvian käyttö heikentää maidontuotantoa. Korkean tujonipitoisuutensa vuoksi salviateetä ei tule nauttia yhtäjaksoisesti paria viikkoa kauempaa.

Ruoanlaitossa salviaa on perinteisesti käytetty rasvaisten liharuokien mausteena, koska se poistaa ruoasta rasvaista makua. Salvia sopii hyvin keittoihin ja patoihin. Salviateen käyttäminen hiusten viimeisenä huuhteluvetenä tummentaa hiuksia ja estää hilseen muodostusta.

Salviatee kipeän kurkun kurlaukseen

Sekoita 1 1/2 tl kuivattua salviaa 2,5 dl:aan kiehuvaa vettä. Hauduta 10 - 15 minuuttia. Siivilöi. Lisää 1-2 tl merisuolaa ja 2 rkl omenaviinietikkaa. Halutessasi voit vielä lisätä joukkoon hyppysellisen kurkumaa tai cayennepippuria. Kurlaa seoksella puolen tunnin välein.


Timjami (Thymus vulgaris)

Timjami on monivuotinen, mutta Suomen oloissa yksivuotisena viljeltävä huulikukkaisiin kuuluva varpumainen kasvi, joka sopii hyvin kuivattavaksi. Itse kasvatetussa ja kuivatussa timjamissa on paljon pehmeämpi aromi kuin kaupasta ostetussa. Timjamin makuun vaikuttaakin erittäin paljon ilmasto- ja kasvatusolosuhteet.

Timjami auttaa hengityselinten sairauksiin, yskään, reumaattisiin kipuihin, on hyväksi ruoansulatukselle ja sanotaanpa sen hidastavan vanhenemista. Timjamiteetä voi käyttää antiseptisenä suuvetenä ja kipeän kurkun kurlaukseen. Muinaiset egyptiläiset käyttivät mm. timjamia muumioidessaan vainajia.

Ranskalaisten paljon käyttämä timjami sopii mausteeksi melkein ruokaan kuin ruokaan ja mukautuu hyvin muiden mausteiden kanssa olematta liian hallitseva maultaan. Erityisen hyvin timjami sopii sipulin kanssa. Lisää timjami ruokaan valmistuksen alkuvaiheessa, jotta timjamin sisältämät öljyt ja aromit ehtivät vapautua. Samoin kuin salviaa ei timjamiakaan tule nauttia suuria määriä (teenä, öljynä) raskauden aikana sen kohtua stimuloivan vaikutuksen takia. Ruoanlaitossa mausteena käyttäminen on kuitenkin täysin turvallista.


kehäkukka

Kehäkukka (Calendula officinalis)

Kukkapenkin lisäksi kehäkukkaa kannattaa kylvää kasvimaalle, sillä se suojelee muita kasveja tuholaisilta. Kuivattuja tai tuoreita terälehtiä voi käyttää ruoanlaitossa esim. riisiruokiin ja keittoihin.

Kehäkukkavoide on hyvää haavojen, jalkasienen, suonikohjujen ja ihottumien hoitoon. Kehäkukkateen (kukkura teelusikallinen kuivattua kehäkukkaa ja 2,5 dl kiehuvaa vettä) sanotaan auttavan mm. maha- ja pohjukaissuolihaavaan, paksunsuolentulehdukseen, maksa- ja sappivaivoihin ja korkeaan verenpaineeseen. Toivo Rautavaaran Miten luonto parantaa -kirjan mukaan kehäkukasta tehty alkoholiuute estää influenssa-, herpes- ja muiden viruksien kasvua.

Kukat poimitaan yksitellen niiden avauduttua ja kuivataan korkeintaan 40 asteen lämmössä. Säilytetään tiiviissä lasi- tai peltitölkissä.


Lähteet

Tämän sivun teossa on omien kokemusten lisäksi käytetty apuna Toivo Rautavaaran kirjoja Miten luonto parantaa ja Mihin kasvimme kelpaavat sekä Maria Trebenin teosta Luonnon omat lääkkeet.

Jos kiinnostuit yrteistä ja niiden kasvatuksesta, käväise Yrttitarhan monipuolisilla sivuilla. Sieltä löytyy tietoa yrttien viljelystä ja käytöstä.

Jos haluat tietää mitkä kasvit viihtyvät toistensa seurassa tutustu kumppanuuskasvi-sivuumme.

Kasvisruokia |Virkistävä tee |Kalaruokia |Kumppanuuskasvit |Etikkavinkit |Perinnemaalit |Kompostorin teko-ohje |Kuivikekäymälä |Säästövinkit |Autoilun kustannukset |Linkit |Palaute
Puutteenperä
©1998-2005 Päivi Mynttinen, Erkki Merta