Pennun hoito-ohjeet

PENNUN HOITO-OHJEET



ÄLÄ USKO KAIKKEA MITÄ SINULLE SANOTAAN, VAAN POIMI OLLENAINEN TIETO,
VERTAILE JA ENNEN KAIKKEA AJATTELE ITSE. EI OLE OLEMASSA VAIN YHTÄ TOTUUTTA!



ROTUMÄÄRITELMÄ


ONNEKSI OLKOON
Olet juuri valinnut yhden mukavimmasta elämänmuodoista, koiran omistamisen. Pitkän harkinnan ja aivotyön tulos, toivon. Mikäli valintasi on harkittu ja perusteltu, niin sinua odottaa 15 unohtumatonta vuotta, jos taas ei niin vastassa voi olla perheriitoja, ongelmia naapureiden kanssa ja jopa avioero. Olet siis valinnut tien jolla aamiasella poimit karvoja teestä sekä mussutat karvaista juutosämpyläsi. Tämän jälkeen juokset koirien kanssa loskassa ja kurassa. Sitten sisään ja pesulle, 1/2 tunnin kampeamisen jälkeen saat koiran suihkuun, peset, kuivaat. Ja kaiken tämän jälkeen koirasi ravistelee loput vedet sänkyysi, ja oksentaa lenkillä syömänsä hevosen p.. matollesi. Töistä tullessasi vastassa on 3 paria entisiä kenkiä, revitty roskis ja ihan pienet pissat, HYMYILE ja sano itsellesi ONNEKSI OLKOON olet koiran omistaja.

PENNUN TULO UUTEEN KOTIIN
Kun pentu tulee uuteen kotiin, se joutuu kokemaan paljon uutta. Matka, uudet ihmiset, mahdolliset muut koirat, uudet hajut, äänet, näkövaikutelmat, kaikki ne ovat koettelemuksia pienelle pennulle, joka on tottunut nukkumaan suurimman osan päivästä pentuesisarustensa kanssa. Tästä syystä koti on rauhoitettava pennun saapuessa.
Seuraavat asiat on hyvä ottaa huomioon:
  1. Anna pennun tulla rauhalliseen kotiin. Ei vieraita heti ensimmäisenä päivänä, ei ihmisiä, jotka kaikki haluavat hukuttaa sen taputuksiin ja hyväilyihin.
  2. Anna pennun tutkia rauhassa uutta kotiaan ja oppia tuntemaan uudet hajut.
  3. Älä vie pentua heti ulos. Se tarvitsee aikaa oppiakseen tuntemaan ympäristönsä ja sulattaakseen kaiken uuden.
  4. Älä rankaise pentua, jos se tekee lätäkön lattialle. Laita lattialle sanomalehtiä, joille pentu voi tehdä tarpeensa.
  5. Älä jätä pentua pitkäksi aikaa yksin. Se ei ole tottunut yksinäisyyteen. Kun pentu vaikuttaa väsyneeltä, voit jättää sen yksin vähäksi aikaa.
  6. Järjestä pennulle makuupaikka, jossa se saa levätä, sillä pikkupentu väsyy kovin helposti, ja nukkuu paljon. Pidä paikka samana, älä siirtele sitä. Pennuista mieluinen paikka on suojaisa esim. sängyn alla, avoinainen pahvilaatikko tms. joka tarjoaa rauhaa ja suojaa. Muista, ettei pentua koskaan saa häiritä sen nukkuessa tai ollessa makuupaikallaan. Opeta tämä myös lapsille.
  7. Jos talossa on pieniä lapsia, valvo tarkoin kun esittelet pennun lapsille. Älä puuhaile "liikaa" sen kanssa kun lapset ovat läsnä. Jos lapset tulevat mustasukkaisiksi, he voivat kostaa pennulle. Opeta heille, ettei pentua saa käsitellä kovakouraisesti jne.

ENSIMMÄINEN YÖ
Edellä oli puhetta siitä, ettei pentua saa erottaa perheen muista jäsenistä. Yksin jääminen säikäyttää rohkeankin pennun, joka alkaa haukkua ja ulista. Tämä on pennun ainoa keino houkutella emo luokseen. Pentu on hyvin riippuvainen perheeltä saamasta turvasta, joten kohtele sitä sen mukaisesti. Paras nukkumapaikka on jonkun perheenjäsenen läheisyydessä, jolloin pennulla on kuulo, haju ja tuntoyhteys tähän. Jos pentu on rauhaton, voi sille puhella ja ojentaa kätensä hyväilläkseen sitä. Jos pentu nukkuu ensimmäiset yöt jonkin perheenjäsenen huoneessa se ei merkitse sitä, että se nukkuu siellä lopun ikäänsä. Vanhempana koiran voi totuttaa nukkumaan jossakin muualla. Älä nosta pentua sänkyyn,siltä se voi hypätä tai pudota ja satuttaa itsensä, jos välttämättä haluat nukkua pennun vieressä voit nukkua lattialla.

PENNUN OPETTAMINEN SISÄSIISTIKSI
Monen kasvattajan luona pennut ovat sisällä ollessaan tehneet tarpeensa sanomalehtipaperille. Tätä keinoa on hyvä vielä pitää yllä. Pitäkää siis sanomalehtiä määrätyssä paikassa, ja jos alussa sattuu erehdyksiä, niin keskeyttäkää pentu itse teossa, ja siirtäkää se paperille torumatta ja muistakaa kehua, kun juttu onnistuu.

Opetettaessa pentua sisäsiistiksi on huomattava seuraavat seikat:

  1. Vie pentu aina heti ulos kun se on herännyt ja kun se on syönyt.
  2. Älä ala leikkiä pennun kanssa ennenkuin se on tehnyt tarpeensa. (Voit toistaa jotain tiettyä kehoitusta.)
  3. Kehu ja kiitä pentua, kun se on tehnyt tarpeensa.
  4. Vältä rankaisua. Vasta silloin on oikein vaatia pennulta siisteyttä, kun se on oivaltanut asian, ts. oppinut, että on oikein tulostaa pihalle.
  5. Ulkoiluta pentua alussa samassa paikassa, joka mielellään on hiukan eristyksissä ja rauhallinen.
  6. Tarkkaile pentua, opit nopeasti miltä se näyttää ennen "tulostusta" ja voit viedä sen ulos tekemään tarpeensa.
Vaivannäkösi määrästä riippuen koirasi on sisäsiisti noin 3-6 kuukauden ikäisenä.

KOIRAN LUONTEEN KEHITYKSEN PÄÄKAUSIA

4-7 viikko
-leimautumiskausi
-oltava paljon ihmisen kanssa
8-12 viikko
-nopean oppimisen kausi
-opittava ihmisen eleet ja sanat
13-17 viikko
-arvojärjestyksen muovautumiskausi
-tässä vaiheessa pentu ei koskaan saisi voittaa
isäntäänsä leikeissä
5-6 kk
-lauman järjestäytymiskausi
-kaikki yhteistyö tuottaa koiralle suurta mielihyvää,
pentu on auktoriteeteille altis
7-12 kk
-puberteetti-ikä: luonne ailahtelee, varsinkin uros uhoaa
-pentuun suhtauduttava asiallisesti ja ymmärtäen,
kuitenkin määrätietoisesti
-KASVATETTAVA YHTEISKUNTAKELPOISEKSI
-rodulle ominaiset luonteenpiirteet tulevat selvemmiksi

MATOLÄÄKITYS
Pentusi on varmasti saanut kasvattajan luona matolääkityksiä, joten seuraava on 10-11 viikon iässä. Sopiva valmiste on mm. Lopatol tai Axilur, jota annetaan ohjeen mukaan. Matolääkitys annetaan jatkossa puolivuosittain. Hyviä ajankohtia ovat kevät ja syksy. Mikäli pentusi on tuontikoira esim. keskieuroopasta, voisi olla aiheellista suorittaa madotus muutaman kerran, sillä ulkolaisilla koirilla madot ja loiset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

ROKOTUKSET
Penun kanssa tulee käyttää maalaisjärkeä. Älä anna sen tavata vieraita koiria joita et tunne, ennenkuin kaikki rokotukset ovat kunnossa. Sitä ei pidä myöskään viedä paikoille, joilla liikkuu paljon muita koiria koirapuistoihin, koulutuskentälle ym. tartuntavaarojen vuoksi. Rokotuksia ei suositella hampaiden vaihdon aikana.

Seuraavat rokotukset:

12 viikon iässä
- penikkatauti
- tarttuva maksatulehdus
- parvorokotus

16 viikon iässä (kuukauden kuluttua edellisistä)
- penikkatauti
- tarttuva maksatulehdus
- parvorokotus
- raivotautirokotus

Vuoden kuluttua
- penikkatauti - ja jatkossa kahden vuoden välein
- tarttuva maksatulehdus - ja jatkossa kahden vuoden välein
- parvorokotus - ja jatkossa vuoden välein
- raivotautirokotus - ja jatkossa kahden vuoden välein

HUOM! Rokotusmääräykset saattavat muuttua tautitilanteen mukaan. Voimassa olevat määräykset selviävät eläinlääkäriltä tai Suomen Kennelliitosta.

PENNUN RUOKINTA
Luista naudan potka- tai sääriluu on sopivaa työtä hampaille. Linnun ja sianluut ovat vaarallisia, koska niistä irtoaa teräviä siruja. Luut eivät silti ole mitään ruokaa vaan ajankulua varsinkin hampaiden vaihtumisen aikaan. Ajankuluksi sopivat myös porkkana tai nahkaiset puruluut."Oikeat" luut on hyvä kiehauttaa ennen kuin niitä pennulle tarjotaan, seuraa myös ettei pennun vatsa mene kuralle.


Varsinaisia koiranruokia on paljon erinlaisia ja oikean löytäminen usein vaikeaa. Jotkut suosivat tehdasruokia toiset tekevät itse, pääasia on kuitenkin että pentu saa tarvitsemansa "rakennus palikat" oikeissa suhteissa ei liikaa ei liian vähän. Jos valitset tehdas valmisteen niin kannaattaa kysellä kauppiailta ruuasta he usein neuvovat mielellään. Penturuokia on monellakin valmistajalla ja kuten tiedämme useinkaan se halvin ei ole se paras. Pentu vaiheessa KANNATTAA kiinnittää huomiota koiran ruokavalioon, koska usein luusto ym. ongelmat voisivat olla lievempiä ellei kokonaan poissa jos ihmiset olisivat syöttäneet pentunsa oikein. Pääsääntönä voidaan pitää myös ettei ruokaa vaihdeta suoraan toisesta toiseen vaan siirrytään asteittain, jolloin pennun vatsa ehtii tottua muutokseen eikä mene kuralle.
ELI KYSY KASVATTAJALTA, MITÄ RUOKAA SE ON SAANNUT SIELLÄ OLLESAAN. Ruoan suhteen jokainen koira on yksilö. Kaikki ei sovi kaikille. Tarkkaile koirasi vatsan toimintaa, siitä huomaat, onko ruokinta ollut sopivaa. Jos esiintyy ripulia, selvitä sen syy välittömästi, sillä se on varsinkin pennulle vaarallista. Paras "lääke" ripuliin on yhden tai kahden päivän paasto, jolloin annetaan vain raikasta vettä sekä vähän riisiä. Jos epäilet kuivamuonan aiheuttavan pennulle ripulia, tai pentu kieltäytyy jatkuvasti syömästä kuivamuonaa, ota yhteyttä kasvattajaan. On hyvin mahdollista, että pennulla ei ensimmäisinä päivinä luonanne ole ruokahalua. Olkaa vain rauhallinen, yhtäkkiä se tulee nälkäiseksi.

Jos koira ei syö ruokaansa, poistetaan kuppi 10-15 minuutin kuluttua sen saatavilta, ja tarjotaan vasta seuraavana "ruokailu ajnkohtana".Pentu on pienestä pitäen totutettava siihen että sen ruokakuppiin ja luuhun saa koskea: ota pennulta ruokakuppi tai luu käteesi, anna se sille HETI takaisin ja kehu sitä. Opeta pentu luovuttamaan suussaan olevat tavarat! Tämä ei ole mikään leikki ja on täsin tarpeetonta tehdä pennulle epävarmuutta poistamalla kuppia vähän väliä. Idea on se, että voit ottaa kupin tai suusta vaarallisia tavaroita tarvittaessa ja koira ei saa osoittaa agressiivistä käyttäytymistä. Muutoin pennun pitää saada syödä ruokansa rauhassa, ethän itsekkään nälkäisenä ilostu jos ruoka viedään pois kun olet juuri haukannut ensimmäisen palan.

Ruokakupit ja vesikuppi on aina pidettävä puhtaana. Raikasta ja puhdasta vettä pitää aina olla saatavilla. Sijoita vesikuppi vakiopaikkaan esim. pyyhkeen päälle tai pesuhuoneeseen, sillä koira saattaa kylpeä siinä.

HUOM!
Luuston kehityshäiriötä valitettavasti esiintyy useimmissa roduissamme. Siksi on tärkeää seurata pennun raajojen kehittymistä. Usein ensimmäisenä oireena kehityshäiriöstä alkavat eturaajojen ranteen painua. Myös hyvin suuret "kasvupatit" saattavat olla merkkinä häiriöstä.

Ranne

Pahempia muutoksia ovat jo eturaajojen kääntyminen ulospäin ja takaraajojen meneminen pihtiin.

Raajat

Jos huomaat pentusi raajoissa muutoksia, ota yhteys pentusi kasvattajaan heti. Hän neuvoo sinua edelleen. Tärkeintä on, että koirasi saadaan heti alkuvaiheessa hoitoon.

LELUT
Pennulla pitää olla omat (ikiomat, ei lastenne lainaksi) leikkikalut. Vältä sellaisia kumi- tai nahkaesineitä - puhumattakaan muovista - joista se saa irti palasia. Liian pienet tavarat koira voi niellä ja tukehtua niihin. Sopivia leikkikaluja ovat esimerkiksi tarpeeksi iso solmuton nahkaluu, tarpeeksi iso umpikuminen pallo, lateksilelu sekä solmussa oleva vanha pyyhe, farkun lahkeet, sukat ja toisinaan vanhat wc-pareri rullat antavat suuren ilon, ja paljon siivottavaa.

PENTU JA LAPSET
Pennusta ei saa koskaan tulla leikkikalua lapsille. Se on perheenjäsen ja sellaisena sitä myös kohdellaan.

Kun pentu tulee uuteen kotiinsa, lapset eivät ainakaan alussa saa jäädä sen kanssa yksin. Aikuisen on aina oltava läsnä neuvomassa, miten pennun kanssa seurustellaan rauhallisesti ja maltillisesti. Pentu ei saa riehua lasten kanssa, sillä se jatkaa samalla menetelmällä kasvaessaan eikä ymmärrä voimiensa rajuutta.

Lapset eivät saa nostaa pentua syliinsä (terävät hampaat ja arvaamattomat liikkeet). Pennun kanssa leikitään lattiatasolla.

Lapsen ei pitäisi mennä yksin ulos pennun tai aikuisen koiran kanssa, sillä hän ei pysty hallitsemaan mahdollisia tilanteita liikenteessä, toisten koirien lähestyessä jne. Viimekädessä SINÄ olet vastussa molemmista.

LIIKUNTA JA ULKOILU
Pennun annetaan säädellä liikuntatarpeensa esim. pihalla leikkimällä. Sen annetaan leikkiä ja peuhata silloin, kun se itse haluaa. Pentu tarvitsee paljon unta vielä päivälläkin, joten sen on annettava olla rauhassa. Nukkuvaa koiraa ei saa häiritä!

Ulkona pentu saa olla mahdollisimman paljon, edellyttäen että ilma on kuivaa. Kosteus, tuuli ja pakkanen ovat pikkupennulle vaarallisia, sillä heppoinen pentukarva ei suojaa kosteudelta ja kylmyydeltä. Pentu voi helposti vilustua, jos sen esim. annetaan maata ulkona. Aikuisellakin koiralla on oltava hyvin eristetty makuualusta (puualusta + styroxlevy), jos se on talvella päivällä ulkona. Toisaalta kova helle ja suora auringonpaiste voivat aiheuttaa lämpöhalvauksen.

Kurakelillä pestään koiran jalat ja vatsanalusta sekä kuivataan ne hyvin. Pennun vatsa ja tassut kuivataan, jos ne ovat kastuneet märässä ruohossa. Pentu voidaan totuttaa myös hiustenkuivaajaan.

Lattia, jolla pentu liikkuu, ei saa olla liukas ja kynnet on pidettävä lyhyinä. Liukas jää ei ole sopiva ulkoilupaikka. Rappusissa kulkeminen ei ole terveellistä pennulle vaikka se pitääkin varovasti opettaa siihen. Kahdella jalalla seisominen on kielletty, samoin isojen koirien kanssa riehuminen. Luuston ja lihaksiston kehittyminen vie aikaa.

Kun pentu on täyttänyt 6 kuukautta, voidaan sen kanssa varovasti aloittaa lenkkeily vähitellen matkaa lisäten. Varokaa paksua lumihankea, se on erittäin kova rasitus kehitysvaiheessa olevalle luustolle. Kun aloitatte lenkityksen, pitäkää huoli, että se on jokapäiväistä. Silloin tällöin tapahtuva liikunta ei kehitä lihaksistoa, vaan rasittaa kehittyvää luustoa.

Pentu pitää totuttaa kaulapantaan ja talutushihnaan heti pienestä pitäen kotipihassa. Koira ei koskaan saa vetää talutushihnassa kulkiessaan. Tähän auttaa pieni, napakka nykäys hihnasta.

Uiminen on erittäin hyvää liikuntaa. Koira totutetaan veteen leikkien, ei pakolla. Keväisin ja syksyisin on varottava heikkoja jäitä. Uinnin jälkeen on muistettava kuivata korvat. Uinti teettää myös enemmän turkinhoitoa. Ihottumia saattaa tulla helpommin turkin jäädessä kosteaksi, joten ihon kuntoa on syytä tarkkailla. Merivedessä uimisen jälkeen olisi hyvä huuhdella makealla vedellä.

Alle kaksivuotiasta ei saa käyttää vetokoirana. Kaksivuotiaasta alkaen aloitetaan totuttelu valjaisiin ja tyhjään pulkkaan. Samoin on pyöräilyn laita, älä pyöräilytä koiraa ennen 2 vuoden ikää.

TURKINHOITO
Turkinhoitoa aloitetaan pennusta. Pentu kammataan päivittäin, jotta se tottuisi siihen. Pentu ei saa karata kampaushetkestä - te päätätte koska lopetetaan. Ainakin kerran viikossa käydään koko turkki huolellisesti läpi esimerkiksi harvaa kampaa käyttäen. Harjatessa tai kammatessa on muistettava, että harjan tai kamman täytyy mennä ihoon asti, muuten siitä ei ole hyötyä. Varsinkin korvien taakse, housukarvoihin, kainaloihin ja häntään muodostuu helposti takkuja. Varokaa uroskoiran kiveksiä - ne pitää ehdottomasti suojata toisella kädellä. Hyvä tapa harjatessa on toisella kädellä avata turkki vastakarvaan ja kammata se kerroksittain oikeaan asentoon. Tämäkään EI ole kamppailulaji, vaan onnistuu parhaiten kun rauhallisesti pidät koiran paikallaan.

Koira pestään, kun se on likainen (1-2 krt/vuodessa). Pesussa käytetään haaleaa vettä ja koirien shampoota. On varottava, ettei vettä ja pesuainetta mene korviin tai silmiin. Shampoo on huuhdeltava huolellisesti pois. Lopuksi turkkiin hierotaan hoitoainetta, joka huuhdellaan kevyesti pois. Turkki kuivataan huolella - apuna voi käyttää hiustenkuivaajaa. Märkä koira ei saa oleskella ulkona. Korvat kuivataan heti pesun jälkeen.

Syöpäläiset ovat nykyään melko yleisiä. Jos koira alkaa vimmatusti raapia itseään saaden omituisia raapimispuuskia on syytä tarkastaa varsinkin korvanjuuret ja kauluskarvat, mitkä ovat syöpäläisten tavallisimpia esiintymispaikkoja. Syöpäläiset on tärkeää hoitaa heti pois, muuten koira tartuttaa ne muihin koiriin. Kysykää neuvoa kasvattajalta tai eläinlääkäriltä.

KORVAT, SILMÄT, TASSUT, KYNNET JA HAMPAAT
Korvat tarkastetaan silloin tällöin. Jos ne ovat puhdistuksen tarpeessa, niin korvan näkyvät osat puhdistetaan kostealla vanulla. Puhtaita korvia ei tarvitse putsata eikä korvakäytävään saa työntää vanupuikkoa tms. Korvatulehdusta poteva koira raapii korviaan jatkuvasti ja ravistelee päätään. Korvat ovat punoittavat ja kuumeisen tuntuiset. Niistä voi valua ruskeaa pahanhajuista eritettä. Korvatulehdus on aina eläinlääkärin hoidettava.

Terveet silmät eivät pahemmin vuoda eivätkä punoita. Silmänurkkaan kertyvä erite poistetaan puhtaalla vanulla.

Tassut pitää hoitaa Kurakelillä ne huuhdotaan vedellä ja kuivataan myös tiesuolan takia. Varpaiden välit ja tassun pohjan karvat pidetään lyhyenä. Varsinkin talvella on anturoita rasvattava esim. vedettömällä vaseliinilla. Vaseliinin käyttö ennen ulkoilua vähentää myös jääpaakkujen muodostumista. Tarkastakaa säännöllisesti varpaiden välit. Jos ne punoittavat, voi niihin laittaa talkkia (apteekista).

Pennun maitohampaat alkavat lähteä noin 3-4 kuukauden iässä. Luut ja kova leipä auttavat. Jos hampaat eivät tahdo irrota, on ne syytä vetää pois, jotta pysyvät hampaat eivät kasvaisi virheellisiin asentoihin. TARKKAILKAA!

Kynnet leikataan kerran viikossa. Millinkin poistaminen on tärkeää. Kun kynsi on leikattu, voi sen reunat hioa esim. kynsiviilalla - kynnet eivät lohkeile. Jos kynsien leikkaamisesta ei säännöllisesti huolehdita, ydinosa kasvaa pitemmäksi ja sitten on vaikeaa pitää kynnet lyhyinä. Totuta pentu pienestä pitäen siihen. Toinen pitelee pentua sylissään rauhoittavasti puhuen, toinen leikkaa. Älkää antako periksi, jos pentu rimpuilee; kynnet on leikattava! Kun "operaatio" on ohi palkitse pentu esim. namipalalla.

Kynnet

KASVATUS
Vähin, mitä koiralta vaaditaan on asiallinen kotikasvatus. Kokonsa ja voimakkuutensa vuoksi sen on osattava käyttäytyä. Ensimmäiset viikot ja kuukaudet ovat hyvin vaativia uudelle koiranomistajalle. Tämä aika edellyttää lähes täydellistä keskittymistä pentuun. On niin paljon helpompaa olla välittämättä pienistä huonoista käyttäytymisistä, tai olla viemättä pentu ajoissa ulos tarpeitaan suorittamaan. Nämä laiminlyönnit saattavat myöhemmin kostautua vakavina ongelmina.

Koira kasvatetaan lempeydellä ja ystävällisyydellä. Sille on näytettävä, että siitä pidetään. Puhu pennulle paljon ja opeta se kuuntelemaan. Käytä apuna äänensävyä, ei voimakkuutta. Koiraa ei saa käsitellä liian lujin käsin. Se on herkkätuntoinen ja oppii parhaiten, kun sitä kohdellaan ystävänä ja perheenjäsenenä. Pentu on kuin lapsi, mutta älkää kuvitelko sille ihmisen ominaisuuksia. Sen käyttäytyminen pohjautuu vaistoihin ja vietteihin. Teistä riippuu, millainen yksilö siitä kasvaa.

Missään tilanteessa koiraa ei saa härnätä eikä ärsyttää!

Teillä on aina kaikissa tilanteissa vastuu koirastanne!

Johdonmukaisuus on koirankasvatuksen tärkeimpiä asioita. Se, mikä on kiellettyä, on kiellettyä jo silloin, kun pentu tulee taloon. Kaikkien perheenjäsenten on noudatettava samoja sääntöjä. Koira ei saa missään tilanteessa olla se, joka määrää. Olkaa oikeudenmukaisia koirallenne. Opeta pennulle heti kieltosana EI. Kun pentu tekee jotakin kiellettyä asiaa, sano sille rauhallisesti, lyhyesti ja ytimekkäästi EI. Jos ei auta, toista. Jos pentu ei vieläkään lopeta, ota ote sen niskanahasta ja toista EI, tarvittaessa ravista. Vaikka voikin tuntua, että ensimmäinen vastalausemurina on huvittava, niin pennulle on heti näytettävä, kuka on pomo. Tämä ei siis koske leikin yhteydessä esiintyvää murinaa. Yksi tapa on ottaa ote niskasta, ravistaa ja kieltää moittivalla äänellä, toinen on "puhutella". Käntää pentu selälleen ja ottaa tiukka katse kontakti nenä nenää vasten, kunnes pentu lopettaa murinan.

Pentu ei saa pureksia ihmisten vaatteita, käsiä eikä jalkoja. Se ei myöskään edes iloissaan saa hyppiä ihmistä vasten vaan me kumarrumme alas pientä pentua kohti.

Koira on pentu kaksivuotiaaksi asti. Se ei ymmärrä omien voimiensa rajuutta, siksi sen kanssa on oltava rauhallinen.

Jos pentu pureksii huonekalun jalkaa tai muuta kiellettyä, sitä kielletään ja annetaan sille luvallista purtavaa, esimerkiksi sen oma lelu. Kielto ja rankaiseminen pitää tapahtua juuri sillä hetkellä kun pentu tekee tuhmuutta. Jälkikäteen se on täysin hyödytöntä, sillä koira ei ymmärrä sitä. Koiraa opetetaan parhaiten kiittämällä ja kehumalla. Koiraa torutaan ainoastaan silloin, kun se joskus oma-aloitteisesti tekee jotain, jota se ei saa toistaa. Jos opetatte koiraanne kehumalla, teillä tulee olemaan koira, joka iloisesti ja palvelunhaluisesti tottelee; jos sen sijaan turvaudutte alituiseen kieltämiseen ja torumiseen, siitä tulee nujerrettu ja masentunut kanssakumppani.

Ensimmäisinä päivinä käytätte pennun nimeä toistamiseen aina tilaisuuden tullen, aina ystävällisessä mielessä, ei koskaan kiellon yhteydessä.

Nimeä käytetään:

- pentua kutsuttaessa
- pennun tullessa luoksenne
- antaessanne namupalan
- hyväillessänne pentua
- pennun hyväillessä teitä
- ruokaa annettaessa
Näin pentu oppii ikioman nimensä. Kun se hetki tulee, että pentu heti reagoi hännänheilutuksella ja tarkkaavaisella katseella, silloin tiedätte saavuttaneenne tämän tärkeän päämäärän. Pentua kutsuttaessa käytetään alussa vain sen nimi, jotta se oppii ja sen tultua luoksenne puhutaan sille aina kehuvassa sävyssä ja muutenkin kiitetään hyväilyillä. Alussa on oltava hyvin kärsivällinen, koska pentu ei vielä tiedä mitä totteleminen on. Pennun perään ei saa lähteä juoksemaan, mielummin vastakkaiseen suuntaan, muuten siitä kehittyy hauska leikki, joka ei olekkaan hauskaa silloin, kun pentu pitäisi saada kiinni. Koiran tullessa luoksenne sitä ei saa koskaan torua, vaikka se olisi ollut karkuteillä.

On tärkeää että pentu rokotuksen jälkeen totutetaan vieraisiin koiriin ja ihmisiin. Se pitää totuttaa uusiin asioihin, hälyyn, meluun ja liikenteeseen jne.

Pentuna koira on oppivaisimmillaan. Omasta kekseliäisyydestäsi riippuu, mitä ja miten pentusi oppii. Tärkeää on totuttaa se hoitotoimiin ja kosketteluun. Leikin ohessa sille voidaan opettaa luoksetuleminen ja taluttimessa kulkeminen. Täsmälliset harjoitukset voidaan aloittaa noin vuoden iässä. Monilla paikkakunnilla järjestetään koulutustilaisuuksia. Niissä koira tottuu lajitovereihinsa ja omistaja saa hyödyllisiä vihjeitä koiransa koulutuksesta.

Kun koiraa koulutetaan, sille annetaan yksi selvä käsky ja samalla näytetään mitä sen pitää tehdä ja kehutaan, kun suoritus onnistuu. Äänen voimakkuus ei ratkaise, vaan sävy. Opettele käyttämään ääntäsi.

Muista aina palkita pentu, kun se on tehnyt oikein jonkun asian, runsaat kehumiset ja hyväily, joskus makupala. Rankaisu on keinona paljon vaarallisempi. Lyömällä koiraa osoitat itsellesi ja muille, että olet epäonnistunut sen kasvatuksessa. Kun keinot loppuu, alkaa väkivalta.

Belgianpaimenkoira on vilkas, valpas, herkkä ja ystävällinen, mutta myös juoni ja voimakastahtoinen. Tarvitset paljon kärsivällisyyttä sen kasvattamisessa.

SINULLA ON VASTUU KOIRASI HYVINVOINNISTA. HUOLEHTIMALLA, ETTÄ SILLÄ ON HYVÄ OLLA SEN ELÄMÄN JOKAISENA PÄIVÄNÄ OSOITAT OLEVASI SEN KIINTYMYKSEN ARVOINEN.

OTA KASVATTAJAAN YHTEYTTÄ VÄLITTÖMÄSTI JOS ILMENEE MITÄ TAHANSA ONGELMIA.