|
Tämän
kirjan ensimmäinen päätehtävä on olla käytännön opas,
joka opastaa miten unia voidaan parhaiten ymmärtää yksin, kaksin ja
ryhmässä. Ymmärtämisen prosessissa edetään vaihe vaiheelta sekä käydään
läpi, mitä vaikeuksia matkalla ehkä kohdataan, ja miten niistä
selvitään.
Erityisesti paneudun yhdysvaltalaisen psykiatrian emeritusprofessori
Montague Ullmanin Ruotsissa 1970-luvun alussa luomaan
uniryhmäprosessiin, jota pidän tehokkaimpana unien tutkimisen muotona,
jonka olen kohdannut. Siinä unet kuuluvat asiantuntijoiden sijaan
niille, joille ne todella kuuluvat: unennäkijöille itselleen.
Uniryhmissä opittu kuuntelemisen taito rikastaa ymmärrystämme
elämästä kaikissa ihmissuhteissamme.
Kirjan toinen päätehtävä on esitellä unien tutkimuksen
historiallisia juuria, jotka omalta osaltaan helpottavat näkemään,
millä tavoin ja perusteluin unia on lähestytty. Se helpottaa ymmärtämään
unta osana laajempaa ihmisen tajunnan kokonaisuutta sekä tekee
ymmärrettävämmäksi unien tutkimisen aseman nykyisessä kulttuurissamme.
Kolmas päätehtävä on saattaa unet pois eristyneisyyden
tilastaan kiinnittämällä huomion unien ja päivätajunnan yhteisiin
tekijöihin. Etsin näitä yhteyksiä sekä aivan tavallisista
arkipäivän ilmiöistä että kirjan loppupuolella myös
uskonnonfilosofioista, taiteista ja tieteistä. Kaikkien
näiden yhteyksien kautta on helpompi havaita ihmisen tajunnan
moninaisten ilmenemismuotojen takana oleva yhteinen tekijä, läpi
aikakausien ja kulttuurien kulkeva punainen lanka, ja kuinka juuri uni
on ihmiskunnan yhteinen kieli. Juuri unissa meidän inhimillisyytemme on
koskettavimmillaan nähtävissä. Juuri unet tarjoavat syväsukelluksen
meitä toisiimme lähentävän yhteisen ihmisyyden eheyttävään
kokemukseen.
|
|