JANNE JOKISEN MEHILÄISHOITOSIVUT

jmjokine(n)@*.fi est 1990
http://www.iki.fi/janne.jokinen/hunaja/


Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
(Sananlaskut 24:13)

 

JUPAKKA NRO 5
HUNAJAN KÄYMINEN


Hunajan käyminen näkyi tässä tapauksessa lievänä vaahtoamisena, mutta sitäkin selvemmin purkkien kansien pullisteluna ja pistävänä käyneen hajuna.

Niinpäs siinä kävi, että vaikka sadonkorjuusivulla perustelinkin hunajani olevan riittävän kuivaa, ryhtyikin osa siitä käymään. Todellä ärsyttävä tapaus, minkä mieluiten unohtaisin, mutta pitänee dokumentoida sekin tunnollisesti kun siihen hommaan on ryhtynyt...

Kyseessä oli sadonkorjuun viimeinen hunajaerä, jonka ilmiselvästi poistin pesästä liian kosteana. Itselläni kun ei ollut kallista hunajan kosteusmittaria (refraktometriä), eikä ravistelutesti ollut aloittelijalle näköjään tarpeeksi luotettava. Olisi näköjään kannattanut kuivattaa hunajaa puhaltamalla lämmintä ilmaa hunajakakkulaatikoiden läpi, mutta enpä tätä syksyllä pitänyt tarpeellisena.

Käymisen havaitsee pullistuvana purkin kantena, sekä selvänä pistävänä käyneen hajuna. Hunaja myös kuohuaa, mutta minun tapauksessani ei näköjään kovin paljoa (ainakaan vielä).

Säilytysolosuhteilla on selvästi ollut vaikutusta käymisen alkamiseen. Samasta hunajaerästä osassa käyminen on alkanut helmikuussa, valtaosassa ei ainakaan vielä maaliskuun alussa. Tähän mennessä palautetuissa purkeissa ymppäyksen kiderakenne on hävinnyt - liekö käyminen vaikuttanut tähän, vai onko hunajaa säilytetty hyvin lämpimässä...?

Toivottavasti homma onnistuu paremmin ensi kesänä. Pitää harkita, ostaako refraktometri vai onko vain herkempi kuivattamaan viimeisiä sadonkorjuueriä. Toisaalta kovin laaja ongelma tuo ei ollut tänäkään vuonna, mutta sääli pahoittaa hunajaa ostaneiden mieliä.

Sori kaikille käynyttä hunajaa saaneille. Hinta toki korvataan, ja kompensoin kiusaa ja vaivaa vielä ensi syksynä.

(Biokemia: Hunajasta noin 80 % on eri sokereita, jotka toimivat ravintona käymiselle. Hiivaitiöitä taas pyörii joka paikassa. Suhteessa suuri sokeripitoisuus estää käymisen, joten liian paljon vettä sisältävä hunaja on vaarassa ryhtyä käymään. Alle 17 % vettä sisältävä hunaja on hyvin säilyvää, kun taas yli 20 % vettä sisältävä hunaja on suuressa vaarassa ryhtyä käymään. Käytännöllisenä rajana on pidetty arvoa 18 %, mutta kosteuden määrittäminen vaatii sopivan mittarin, tavallisimmin refraktometrin. Aika pienistä kosteuseroista on siis kyse. Hunaja on toisaalta hygroskooppista, eli imee ilmasta kosteutta itseensä. Avonaisessa purkissa hunajaa ei siten saisi säilyttää, koska vesipitoisuus voi nousta yli käymisrajan.)

(Jälkikirjoitus 6.8.2005: Jälkikäteen olen kuullut, että kesän 2004 kosteus aiheutti käymisongelmia monelle muullekin. Vuonna 2005 vastaavia ongelmia ei pitäisi syntyä. Refraktometriä en ole vielä raskinut ostaa, mutta ainakin ostoslistalle ensi talven ostoksiksi se on jo noussut.)

Takaisin pääsivulle


© Janne Jokinen 2005
www: http://www.iki.fi/janne.jokinen
e-mail: janne.jokinen@iki.REMOVETHIS-POISTATAMA.fi (poista osoitteesta isojen kirjainten osa)
2.3.2005