Rytmimusiikin Syke  Etusivu  Diskografia  Historia  Uutta

Pepe Willberg - Diskografia

Kansikuva: Niin vähän on aikaa
-SUURENNA KANSIKUVA-

Pepe & Paradise: Niin vähän on aikaa
LP: Love Records LRLP 69, Love Records 1972
MC: Love Records LRC 69, Love Records 1972
CD: Love Records LRCD 69, Siboney 1989
CD: Love Records LRCD 69, EAN 6417732010698, Siboney 2006
Digital: Siboney 2006
LP: Svart SRE118, EAN 6430050669447, Svart Records 2017, musta vinyyli
LP: Svart SRE118, EAN 6430050669454, Svart Records 2017, oranssi vinyyli
Tuottaja: Henrik Otto Donner
Äänitys: Erkki Hyvönen, Finnvox-studiot

# kappale sävel/sanat kesto
A1 Kertokaa Henrik Otto Donner / Henri Kaasalainen 1:43
A2 Niin vähän on aikaa Henrik Otto Donner / Matti Rossi 5:06
A3 Enskeri ja Tiiskeri Henrik Otto Donner / Pentti Saaritsa 1:17
A4 Melkein sonetti Lauralle Henrik Otto Donner / Pentti Saaritsa 1:15
A5 Tuutulaulu Henrik Otto Donner / Matti Rossi 2:55
B1 Raja Henrik Otto Donner / Aira Sinervo 2:58
B2 Tuuleen kylväjä Henrik Otto Donner / Pentti Holoppa 2:38
B3 My Next And Only Love Henrik Otto Donner 6:41
B4 Kuka kertoisi minulle Henrik Otto Donner / Aulikki Oksanen 3:03
B5 Kehtolaulu Henrik Otto Donner 2:54

Sovitukset: Henrik Otto Donner

Muusikot:
Pepe & Paradise:
Pepe Willberg: laulu, kitara
Pekka Maijanen: laulu, basso
Heikki Hietanen: urut, sähköpiano, piano
Markku Johansson: trumpetti, flyygelitorvi
Erik Danholm: tenorisaksofoni, huilu
Erkki Lehtola: baritonisaksofoni, klarinetti, huilu, triangeli
Paavo Honkanen: alttosaksofoni, bassoklarinetti
Antero Päiväläinen: rummut
sekä:
Seppo Peltola: vetopasuuna (B5)

Levy on oman aikansa huippusuorituksia. Paradise oli musiikillisesti korkeatasoisimpia bändejä mitä suomalaisessa pop-musiikissa on koskaan kuultu. Otto Donnerin jatsahtavat sovitukset eivät kuitenkaan uponneet suureen yleisöön, eikä levystä näin ollen tullut mainittavaa myyntimenestystä. Aikaa se on kuitenkin kestänyt hyvin ja sitä on ymmärtääkseni vuosien saatossa myyty ihan kohtuullisesti. Aulikki Oksasen runoon Kuka kertoisi minulle sävelletty laulu on Timo Bergholmin elokuvasta "Punahilkka". Sen Pepe levytti ensimmäisen kerran Blues Sectionin kanssa vuonna 1968 hiukan mystiselle singlelle LRS 1015/FJ 1, Love Records/FJ-Filmi.

Pave Maijanen tilitti tuntojaan tästä levystä Musa-lehdessä 12/1977 tähän tapaan: 
"Niin vähän on aikaa -LP on aivan omaa luokkaansa. Se on Paradiselta aika kova saavutus. Jostain syystä sekin levy on aika pimennossa. Mulla ei olisi mitään sitä vastaan, että sekin vielä löytyisi joskus. Siinä on kovia soittajasuorituksia, mielettömän hyvä bändisuoritus ja poskettoman hyviä laulusysteemeitä. Tämän levyn takana on oikeastaan Otto Donner. Kaikki sävellyksethän ovat hänen tekemiään. Ja kun Otto on jonkun jutun takana, niin siitä on paska kaukana. Sen tietää jokainen, joka tietää, mikä mies Otto on. Otto myös tuotti levyn. Mä nykyäänkin kuuntelen sitä aina silloin tällöin."

Peter von Bagh puolestaan kirjoitti 25.10.1989 CD-julkaisun kansitesteihin levyn syntyhistoriasta seuraavaa:
"Levyn päätekijä Otto Donner oli tuolloisen "Repo-radion" viihdepäällikkö. Osastolla pantiin vireille Runosta lauluksi -projekti, jonka vetäjinä toimivat Tarleena Sammalkorpi ja Cay Idström. Projektin juhlallisena tarkoituksena oli pyrkiä parantamaan ja rikastuttamaan iskelmätekstien tasoa tuomalla rinnalle samoilla ehdoilla toimiva vaihtoehto: käyttämällä runoilijoiden tekstejä. Projekti synnytti yli 140 laulua. Niin vähän aikaa on mainitun hankkeen johdannainen, jonka tekstiaines on limittäin 60-luvun tuoretta runoa ja vartavasten levyä varten tuotettuja tilaustekstejä - Pentti Saaritsan runot, joista Melkein sonaatti Lauralle kuuluu tulleen sävelletyksi tasan kuudessa minuutissa. "Ikuusarvojen" rinnalla poimuilevat ajankohtaiset tekstit (Rossin Tuutulaulu) ja myös satiirin suoni (Kaasalaisen Kertokaa nälvii Pekka Lounelaa). Pepe Willberg, joka sellaisten tulkintojen kuin Saat miehen kyyneliin tai Taivas vain tietää kautta oli tuon hetken nimekkäimpiä nousevia iskelmälaulajia, joutui nyt syventymään teksteihin aivan eri tavalla kuin siihen mennessä tulkitsemiinsa. Otto Donner puolestaan samastui Pepen tapaan laulaa ja "olisi itse laulanut samoin, jos olisi ammattilaulaja". Kokonaistulkinnan viimeisteli Paradise-yhtye, joka oli paitsi ajan huippubändi myös yhtä kuin herrat Johansson, Maijanen, Hietanen, Danholm, Lehtola, Honkanen, Päiväläinen, eli melkein maksimaalisen monta merkittävää suomalaisen kevyen musiikin erialoilla vaikuttanutta tekijää rakentamassa paitsi poikkeuksellista äänilevyä myös tulevaisuuden musiikkia ja tulevaisuutta itseään."

”Meillä oli silloin voimassa oleva levytyssopimus Finnlevyn kanssa. Tämän levyn tekemistä varten pyydettiin sieltä lupa, joka saatiinkin. Siinä ei ollut mitään ongelmia, koska tämä oli niin erilainen produktio. Teimme Finnlevylle selkeästi poppia ja iskelmää, mutta monet Runosta lauluksi -kappaleet olivat hyvin kokeilevia”, Paradisen trumpetisti Markku Johansson muistelee.

”Olimme Atte Blomin kanssa ihailleet Pepeä, kun hän lauloi Jormaksissa Saat miehen kyyneliin, ja yritimme saada Pepeä Love Recordsin artistiksi. Pepe oli sellainen minun alter egoni, joka osasi laulaa kaikki ne asiat, joita minä en osaa laulaa, mutta niin kuin haluaisin ne laulaa”, vuonna 2013 edesmennyt Donner kertoo Pepen elämäkertakirjassa "Kai vielä muistat sen".

Siboney julkaisi albumin cd-formaatissa 1989 ja uudelleen masteroituna cd:nä 2006, uuden masteroinnin teki Esa Santonen DER-studiolla Tammisaaressa. Samaan aikaan albumi julkaistiin myös digitaalisena.

Kuuntele albumi Spotify:stä:


Pepe & Paradise: Niin vähän on aikaa
vuoden 1989 cd-julkaisun takakansi

Pepe & Paradise: Niin vähän on aikaa (2006 remaster)
vuoden 2006 cd-julkaisun takakansi

Vanhojen vinyylialbumein uudelleen julkaisuun erikoistunut Svart Records puolestaan julkaisi levyn uudelleen vinyylipainoksena 2017 sekä mustana (500 kpl) että oranssina (300 kpl) vinyylinä. Uuden masteroinnin tätä julkaisua varten teki Pauli Saastamoinen Finnvoxilla.

Pepe & Paradise: Niin vähän on aikaa, Svart Recordsin julkaisun kansi
Svar Recordsin julkaisun kansikuva.

Svart Recordin julkaisun värillisen vinyylin tiedoissa on ristiriitaisuuksia. Yhtön nettisivuilla väriksi sanotaan orange ja painospääräksi 300 kpl. Levyn tarrassa (kuva alla) sanotaan väriksi punainen ja painosmääräksi 500 kpl.

Svart Records julkaisun tarra


Nuottiviiva

Tiedoissa olevista puutteista ja virheistä pyydän ilmoittamaan sähköpostitse. Kaikki muukin palaute on tervetullutta.

Älä kopioi toisten tekemiä sivuja tai sivujen sisältämää materiaalia. Älä siis tätäkään sivua. Jos sivuni kiinnostaa sinua, voit kopioimisen linkittää tämän sivukokonaisuuden pääsivun.
--Kaikki oikeudet pidätetään--
© 2017 Raimo Öystilä