| Yhdistys | Hallitus | Jäsenyys | Toiminta | Linkit |
Yhdistys
|
||||||
| Jos vähintään 3-vuotiaan
lapsen hidasta kielenkehitystä ei voida
selittää kuulon alenemisen, yleisen älyllisen
kehityksen jälkeenjääneisyyden, puhetta
estävän motorisen häiriön tai tunne-elämän
ongelmien pohjalta, päädytään
dysfasia-diagnoosiin. Dysfasia on melko
harvinainen häiriö. Sitä voi olla lievästä
vaikeaan. Jokainen dysfaattinen lapsi on
erilainen. Suomessa on n. 10 000 dysfaattista
lasta ja nuorta. Dysfasian yleisyys Suomessa on
1-3 % kustakin ikäluokasta. Sen katsotaan
johtuvan raskauden, synnytyksen tai imeväisiän
aikana aiheutuneesta keskushermoston vauriosta
tai toimintahäiriöstä. Usein myös
perinnöllisillä taipumuksilla voi olla
dysfasian syntyyn merkitystä. Kuntoutus Jokainen dysfaattinen lapsi tarvitsee kuntoutusta. Jokaiselle lapselle täytyy tehdä oma kuntoutussuunnitelma. Mitä aikaisemmin kuntoutus aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on kehittyä ja oppia. Kuntoutusmuotoja ovat esimerkiksi puheterapia, viittomat (helpottavat puheentuottamisen paineita) ja toimintaterapia (motoristen ja hahmotushäiriöiden korjaaminen), tietokoneavusteinen kuntoutus sekä päiväkodissa integrointi pienryhmään.
|
||||||
Sivu
on päivitetty 23.11.2008
| © 2005 Pirkanmaan Dysfasiayhdistys ry pdy@sci.fi Sivujen ylläpito |