FINMAR COMMODORE "Chimera" T-844


Myyty / Sold

Finmar löysi uuden kodin taas Suomenlahdelta ja tullee jatkossa majailemaan Inkoon seudulla.
Onnea uudelle omistajalle!!


Tällä sivulla on juttua viimeisimmästä veneestäni. Hankittu syksyllä 1999 ja myyty keväällä 2005.

Bensakoneen tilalle diesel

Ajokokemuksia



Teknisiä tietoja veneestä:

Runkonro 49, rakennusvuosi 1975, käyttöönotto 1976,
Ajomäärä lokissa v2004 ~5000 mpk.
Yhteensä näitä on tehty alun toistasataa kappaletta 60-luvun loppupuolelta alkaen ja 80-luvulle päättyen. Uudempana varianttina on Finmar Magnum jossa metrin verran enemmän pituutta.

Vene FINMAR COMMODORE
Moottori ja vetolaite Moottori GM 6.2L diesel, vetolaite 280B potkuri 15.5"x19" RST Solas
Pituus 7,05 m plus uimataso
Leveys 2,85 m
Syväys 0,70 m
Paino 1900 kg ilm.moot, kokpaino n.2500kg
polttoainetankki, tilavuus 250 l rst, mittarilla.
vesitankki, tilavuus 100 l rst
lämminvesivaraaja  15 l Wallas puhalluslämmittimen kautta
lämmittimen petrolitankki 20 l jerrykannu
septitankki 80 l Vetus 
Huippunopeus 28 kn
Matkanopeus 20-22 kn
Kulutus n.25 l/h, 1,25 l/mpk


Varustelu:
Konemittaristo, kaiku Eagle 128 (v2000), kompassi, sähkökompassi (vikaa?) , katsastusvarustus luokka C paitsi hätäraketit. Coolmatic 40 l jääkaappi (v1998), vesi-wc lavuaarilla ja bideellä, painevesi ja Oras-hanat,
2-liekkinen spriikeitin, Wallas 3000D lämmitin (ns.pelti-Wallas), 6 kg Samtekno AB-III E sammutin,
1998 tehty MP Venekuomun pressu.
Uimataso (rst/teak) ja tikkaat, Bennett-trimmitasot sähköhydr., Bruce-ankkuri, köydet, fendarit 4 kpl, Blaupunkt radio, konetilan kaasuhälytin, halogeeni hakuvalo, alkuperäinen verhoilu, patjastot uusittu.
Laturi Iskra 70 A, releohjattu 3-akkujärjestelmä (hupi 1x95Ah FIAMM, startti 2x60Ah Exide Nautilus, akut vm.2000).

Kunto:
Pohja hiekkapuhallettu –98 jolloin uudet primerit ja myrkyt, terve runko ja gelcoat, vetolaite maalattu ja syöpymätön,  hyväkuntoiset puuosat.
Olen veneen 3. omistaja, alkuperäinen omistaja (Gunnar Nurmi, tj. Turku) pitänyt ns. mökkiveneenä 20 vuotta. Veneen edellinen omistaja hankki tämän tilalle Tristan 820:en kun kyllästyi nukkumaan aterion vuoteessa koska muksut valtasivat etukajuutan...
 


 


 



Veneen layout
Normaali toimiva layoyut, keulassa v-vuode, keskellä paarpuurissa salonki alaslaskettavine pöytineen ja takana tasalattiainen avotila. Salongin ja keulavuoteiden välissä on paapuurissa tila vaatetangolle ja matkatavaroille, styyrpuurissa pentteri, kuljettajan istuin jonka edessä toiletti jonka ovi toimii sekä etuhytin että toiletin sulkemisessa taaten hyvän yksityisyyden.
Vastaavia tiloja ei kovin helposti löydy, JurmoCabinit, Nautico 740, Marino 7000 ym ovat pieniä kopperoita Commodoren rinnalla.



 



Sisäkuva peräänpäin
Korkea käytävä 192cm seisomakorkeudella. Paljon puuta! Vasemmalla WC:n ovi, oikealle jää vaate"huone"



Keulan V-vuode
Välipalalla siitä saa yhtenäisen 190 cm pitkän reilulevyisen parivuoteen. Välipala toimii myös perän avotilan pöytänä. Patjojen päällysteet alkuperäiset. Nyt ne on kaikki verhoiltu uudelleen mutta vanhat päällysteet ovat alla ehjinä.




Ohjaamo
Mahonkiratilla tietenkin! Näkyvyys joka suuntaan on riittävä, molemmissa etuikkunoissa tuulilasinpyyhkijät, kattoluukku tässä mallissa vain kuskinpuolella, myöhemmissä malleissa molemmin puolin.
Sähköasennukset ja kaapelivedot on tehty siististi ja huolella. Erikoisuutena voidaan mainita vanha sähkökompassi jonka anturi on keulavuoteen alla Pari vuotta sitten se kyllä lakkasi toiminnasta ja näin GPS-aikana en ole kaipaillutkaan sitä. Kartturin puolella irrotettava Silvan wanha kompassi. Karttatasona toimii kartturin paikka jossa tila merikartalle ja läppärille navigaatiota varten. Lisäksi on karttavalaistus. Mittaristossa normaali varustus, alkuperäistä Volvo-Pentan mittaristoa korvattu dieselkonversiossa Bilteman kierrosluku ja öljynpainemittarilla. Alakulmassa vaijerilokin näyttö jossa siis v2004 on noin 5000mpk ajettuna josta itse olen ajanut vajaa 2000mpk.


Ohjaamo



Takaosan avotila
Pleksiovi avotilaan. Pleksi tosin on 12mm paksua.. Pressu taitetaan koteloonsa ja sen etureuna peittää reunoille jäävät runsaat säilytystilat. Etukajuutan vuoteiden  välilevystä saa pöydän avotilan takareunaan. Penkkejä ei ole mutta sivu/takakoteloihin saa retkituolit mahdutettua helposti. Perässä on rst/teak-uimataso ja taitettavat uimaportaat, kulku vedestä on helppoa. Konetilan luukut aukeavat keskeltä paljastaen suuren konetilan. Finmareita on valmistettu myös kaksimoottoriasennuksin ja sellaiset mahtuvat konehuoneeseen helposti. Takaseinän mahonkivanerit hiottu ja lakattu v2004




Salonkitilat
Kaikkien patjojen verhoilut on talvella 2000 uusittu lisäämällä 3cm vaahtomuovi vanhojen verhoilujen päälle ja uusi vihreä kangas.
Salongissa on 4 hengen aterio josta keulimmainen penkki taittuu kippaamalla eteenpäinistuttavaksi siten että selkänoja muuttuu istuinosaksi. Lisäksi penkki nousee käännettäessä n.20cm paremman näkyvyyden saavuttamiseksi. Etupenkin alapuolisessa säilytystilassa septitankki, pöydän alla muutaman kaljakorin mentävä tila ja peräpenkin alla vielä avonainen säilytystila. Ei loppune ihan viikonloppureissulla kesken.
Mainittakoon vielä että seisomakorkeus käytävällä on n.192cm eli riittävä jopa minulle. Ehkä myös suurin yksittäinen syy juuri tämän venetyypin hankintaan. Marino 7000, Bella 7500, ja muut vastaavantyyppiset jäävät kirkkaasti hopealle monissa mitoissa.




Pentteritilat
Perällä Oras Safira-hana painevesijärjestelmällä (kalvopumppu, v1998). Kuskin penkkiä kääntämällä saadaan esille 2-liekkinen spriikeitin ja penkin istuinosasta tulee lisää työtasoa. Enders-spriiliesi joka eroaa Origo-tyypin "telamiinasta" siinä että tässä liekki palaa kaasuna pienen esilämmitysliekin avulla. Tuloksena kaasukeittimen teho  ilman kaasun riskejä ja puhtaat kattilanpohjat. Lieden alla v.98 hankittu Coolmatic-jääkaappi. Säilytystilaa todella runsaasti, 4 kaappia, laatikosto, roskasanko. Reunakoteloihin molemmille puolille mahtuu myös reilusti pikkutavaraa.





Toiletti
Jossa vesi-wc ja lavuaari bidehanoineen. Edellinen omistaja on asentanut septitankin joten ympäristönäkökohdat on huomioitu, imutyhjennystä ei kyllä vielä ole... WC:n ja septin pohjaläpiviennit ja sulut uusittu v2004 rst-läpiviennein, sulkuina Oras-palloventtiilit.




 
Kaiken kaikkiaan varsin mukavat tilat tarjoava venemalli 2-4 hengen käyttöön. Sääli että veneen valmistus loppui 80-luvun taitteessa, luulisin että nykyiselläänkin tämä vene olisi kilpailukykyinen monien nykymallien kanssa. Jos joku tietää mallin historiaa tarkemmin niin ottakoon yhteyttä.
 
 

Moottorinvaihtoprojekti

Veneessä alunperin ollut bensakasi sai heti ensi talvenaan v2000 väistyä GM 6.2 dieselin alta. Asennus sujui hyvin, tilaa konehuoneessa oli reilusti vaikka tuo GM-paketti marinoituna onkin reilun kokoinen. Kone on ollut ennemmin 31-jalkaisessa 2-moottoriasennuksessa ja oli  valmiiksi varustettuna 280-vetolaitteeseen sopivana. Ainoa ero oli vetonivelen rihloitus jonka jouduin vaihtamaan. Vetolaite on 280B josta B tarkoittaa 1:1,61 välitystä joka on dieselille juuri sopiva. Potkuriksi laskin alkuperäisen 15"x15" tilalle 16"x19" joka tuntuikin oikealta valinnalta. Vetolaite on ns.lyhytnapainen ja tuota 16x19-rusettikokoa saa vain "pitkänapaiseen" mutta uuden potkurinkiinnitysmutterin ja potkurikartion kanssa se on sinne nyt sovitettuna. Mitoitus meni mielestäni nappiin, kts tarkemmin ajokokemuksista. Sittemmin hankin nelilapaisen rst-potkurin joka antoi hieman lisää nopeutta ja helppasi liukuunnousua.
Vetolaitteen negatiivisiksi puoliksi on sanottava trimmin puute, matalissa vesissä kulkeminen on vaikeaa ja peruuttaminen vetolaite ylhäällä lähes mahdotonta. Lisäksi 4hlön kuormalla joutuu pyytämään väen eteen jotta vene nousee nopeammin plaaniin.

Pakoputkiston tein uusiksi, 6.2L vaatii ulostuakseen omat röörinsä eikä alkuperäinen poisto vetolaitteen läpi  riitä. Tukin alkuperäiset reiät ja tein 90mm yhdysputken riserien jälkeen ja vedin putken kyljestä ulos. Äänenvaimennuksesta huolehti ensin yksi Vetuksen pönttö mutta kesällä tein joutsenkaulan vähän korkeammalle mitä riserit riittävät jottei vesi tulisi sisään, samalla jouduin tilapuutteen takia poistamaan äänenvaimentimen. Ääntä tuli jonkunverran lisää mutta koska röörinpää on niukasti vesirajan yllä jää se ajossa sivuaaltojen/pärskeiden taakse enkä usko että ääni pahasti ohiajaessa haittaa.Miehekäs dieselikasin murina on mannaa korville.. 

Muita töitä dieselöinnissä syntyi polttoaineputkiston uusimisesta, diesel kun vaatii paluuputken tankille. Onneksi veistämö on ajatellut tätä asiaa jo valmistusvaiheessa ja varustanut tankin paluuyhteellä. Myös kunnon suodatin pitää lisätä. Autovaraosaliikkeestä löytyy Lucas 296 suodatinrunko joka on tarkoitettu traktori- ym käyttöön, riittää 50l/h virtaamalle.  Hinta on reilusti venetarvikesuodattimia edullisempi, ovh n.50EUR ja suodatinpatruunat saa parilla eurolla..

Vedenotto järjestettiin myös uudella tavalla, entinen vetolaitteen kautta tuleva yhteys tukittiin ja jäähdytysvesi otetaan suoraan pohjanläpiviennin kautta kuten sisämoottorisissa yleensä. Merivesipumppu on Mercruiserin malli jota käytetään Bravo-vetarin kanssa. Konepaketin mukana tuli erillinen öljylauhdutin joka kytkettiin merivesipumpun jälkeiseen vesikiertoon.

Öljysuodatus on järjestetty erillisellä kahden suodattimen yksiköllä siirtosarjan avulla.

Sähkötyöt vaativat lähinnä kierroslukumittarin (dieselmalli, Biltema n.150,-) ja hehkutuksen lisäämisen, muuten alkuperäistä johtosarjaa voi käyttää. Kaikki kunnia Volvon sähkösuunnittelijoille, jokainen johto on merkattu tekstillä mihin se kuuluu ja vielä manuaalissakin on kunnon kaaviokuvat joten sähkötyöt on helppoja. Ei taida nykyään enää olla johtosarjat yhtähyvin merkattuja..
 
 

Ajokokemuksia

Dieselinvaihtoprojekti valmistui v.2000 kesäkuun puolivälissä, muu veneenkunnostus jäikin sentakia vähemmälle.
Ensi koeajo yllätti monessa suhteessa. Vene itsessään on tukeva ja hyvin tehty, ei kitise ei nitise vaikka ikää jo yli 25v. Äänieristys on hyvä, kajuutassa puhuu ajon aikana hyvin vaikka dieselmoottori jurraakin perässä.

GM6.2 diesel on tuohon veneeseen suht passeli yhdistelmä. Huippua kertyy noin 28kn ja pintaannousu tapahtuu trimmien avulla suht nopeasti, ilman trimmejä ei kyllä tule toimeen. Matkanopeutena pystyy pitämään kaikkea 16 ja 25 kn välillä, moottorissa piisaa vääntöä ja se on varsin tunnoton kaasukahvan asennoille.
Kierrosluku menee maksimissa juuri suositellun 3600 tasolle, matkalla 3200.
Kulutus pyörii 1.25 l/mpk tienoilla, eli oletetussa.

Ajossa vene on korkeasta sivuprofiilista johtuen melko tuuliherkkä, trimmeillä asentoa saa korjata usein, varsinkin jos yrittää trimmata veneen kovin ylös. Kuormaa lisättäessa meno vakautuu, suurin kuorma on ollut 5 aikuista jolla vene nousee vielä siististi pintaan. 

Harmeja on tietenkin sattunut muutamia, ensimmäinen harmi on tyhjäkäynnillä kuuluva suht kova rapina jostain kaavelin/vetolaitteen suunnasta. Olen veikkaillut sen johtuvan vetolevyn kytkimen jousipaketista, vedon päälläollessa tai kierroksia yli 1000rpm nostettaessa ääni häviää täysin. Ei ole saanut koko aikana aikaiseksi ottaa konetta pois ja selvittää mistä se johtuu mutta viisi vuotta ainakin jo ollut siellä..
Moottori on toiminut kohtuullisesti, sehän on ties-kuinka-paljon-ajettu-marinoitu-autonkone. Starttaus vaatii 10s hehkua ja kaasua hieman,kylmänä se pikemminkin "räjähtää" käyntiin, no siitä on ns.kylmäkäynnistyksen lisäsyötön solenoidi kytkemättä, saattaa auttaa asiaa. Savutusta ei ole kuin juuri starttihetkellä sininen pölläys, ajossa ja lämpimänä startattaessa ei savua tule. Ruiskutuspumppu huollettu v.2002 josta reilun kolmen mummotonnin kuitit. Hehkutulpat uusittu myös samoihin aikoihin.

Maileja kesän aikana tulee ~400mpk. Veneellä käyty muutaman kerran Ahvenanmaalla ja melkein joka vuosi PoriJazzeilla joihin on kiva veneellä mennä keskelle tapahtumia.
Dieselöinti kyllä avitti mailien kertymistä reilusti, enää ei tule juurikaan mieleen pihdata ajamista polttoainekulujen tähden.
 

Maksaako dieselöinti itseään takaisin?

Ei. Tuskin ihan äkkiä edes tässäkään tapauksessa jossa kone on vanha ja koko vaihtobudjetti n.5kEUR.
Mutta jälleenmyyntiarvo parani, luotettavuus ja paloturvallisuus samoin. Ja suurin asia eli ainainen stressi bensanhinnasta ja kaasukahvan asennosta poistuivat ja ajamisesta voi taas nauttia aivan eri tavalla. Eli lopputulos: suosittelen hommaa kaikille jotka miettivät bensakasinsa suuria polttoainekuluja!


Things to do eli jos olisin itse vielä pitänyt venettä niin seuraavat asiat tulisi tsekata sooner or later.

- Sisäverhoilun uusiminen. Alkuperäinen 2kerroksinen kangas on irronnut pohjakankaastaan siellätäällä ja on paikoin epäsiistin oloinen. Samalla ikkunoiden tiivistys tulisi tsekattua. Ja jos vielä vimpan päälle tekisin niin maalaisin ulkopuolen kunnon polyuretaanimaalilla.
- Vetolaitteen ja kaavelin tsekkaus. Vetari on kyllä ihan Ok kunnossa eikä koskaan ole ollut öljyn seassa vettä.  Samoin Volvon kartiokytkin toimii hienosti ja äänettömästi. Kaavelista satunnaisesti tyhjäkäynnillä kuuluva rapina tarvitsisi varmasti joku talvi kurkata. Uusi vetolevy maksaa Mepratuotteella 300-500EUR, tarkkaa tietoa mallista ei ole.
- Suutinten tarkastus/vaihto. Viimekesänä kylmäkäynnistykset tyvenessä saivat kohtuullisen savupilven ympärilleen eli joku suutinkärki vuotanee hieman löpöä seisonnan aikana sylinteriin. Piti jo syksyllä käytättää suuttimet dieselhuollossa "mut syksyll ei viit ja keväl ei kerkke.." Suutinremppa arviolta 40EUR/suutin.


 

Pauli Laaksonen
Suokarinkatu 6C
26100 RAUMA
GSM 045-6741321
 

Paluu sivun alkuun

Paluu alkusivulleni