Kurikan lintupaikat Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys | Kurikassa tavatut lajit |
Niinistönjärvi

Mietaankylä

Luopa

Niinistönjärvi * * Torni

Niinistönjärvi on runsaslintuinen järvi Kurikan länsiosissa lähellä Jurvan rajaa. Järvi kuuluu viime vuosisadalla kuivattuihin järviin, joten se on nykyään matala ja soistunut. Järvi on kooltaan noin puoli neliökilometriä ja avovettäkin on vielä jäljellä jonkin verran. Järven luoteisrannalla on nuotiopaikka ja uusi lintutorni ja lisäksi järven kiertää luontopolku.

Järvellä pesii runsaat 20 lajia. Vesilinnuista pesijöitä ovat mustakurkku-uikku, joutsen, tavi, sinisorsa, tukkasotka ja telkkä. Rantakanoista ja kahlaajista pesijöitä ovat luhtahuitti, taivaanvuohi ja runsaimpana liro. Selvästi runsaslukuisin laji on naurulokki, joita pesii noin 400 paria. Pienemmistä linnuista pesijöihin kuuluvat käki, niittykirvinen, keltavästäräkki, västäräkki, ruokokerttunen, lehtokerttu, pajulintu ja pajusirkku.

Muita järvellä tavattavia lajeja ovat rantasipi, kurki, töyhtöhyyppä ja isokuovi. Nämä lajit voivat ajoittain pesiäkin järvellä. Saalistamassa käyvät pääskyset ja petolinnut. Muuttoaikaan järvellä levähtävät esimerkiksi jouhisorsa ja haapana sekä joutsenet ja hanhet.

Ajo-ohje: Niinistönjärvelle pääsee ajamalla valtatie 3:n ja kantatie 67:n suunnasta Kurikan keskustaan ja jatkamalla suoraan Jurvaan menevää tietä numero 689. Noin 15 kilometrin päässä kääntyy metsätie vasemmalle (viitta Niinistönjärvi), josta on pari kilometriä järven pohjoispäähän. Järvelle pääsee myös Teuvan ja Jurvan suunnasta.

Alkuun

Mietaankylän tiilitehtaan altaat * *

Tiilitehtaan vanha savenottoalue tarjoaa linturetkeilijälle mielenkiintoista nähtävää varsinkin muuttoaikoina. Alueella on yksi isompi noin yhdeksän hehtaarin allas ja muutama pienempi osittain umpeenkasvanut lampi.

Linnusto on helposti havainnoitavissa ympäröiviltä teiltä. Näkyvyyttä haittaa ainoastaan ison altaan keskiosissa kesällä tiheäksi kasvava ruovikko.

Pesimälinnustoon kuuluvat vesilinnuista sinisorsa, tavi ja telkkä. Joinakin vuosina pesivät myös nokikana ja mustakurkku-uikku. Myös lähistöllä pesivä joutsenpari tuo poikasensa kesäksi ruokailemaan altaille.

Ruokailevista linnuista näkyvimmän osan muodostavat pikkulokit, joita saattaa nähdä hyönteispyynnissä useita kymmeniä. Petolinnuista altailla käy saalistamassa esimerkiksi nuolihaukka. Yölaulajista paikalla asustavat ainakin satakieli ja viitakerttunen.

Kevään ja syksyn muuttoaikoina alueella levähtää kahlaajia ja vesilintuja. Syksyllä paikalta on laskettu enimmillään 300 paikallista anas-sorsaa. Harvalukuisempina lepäilijöinä ovat olleet heinätavi, alli, uivelo ja mustalintu. Erikoisempana lajina altailla on piipahtanut merimetso jo kahtena peräkkäisenä syksynä. Harmaahaikarat vierailevat altailla loppukesällä ja syksyiset kottaraisparvet käyttävät ruovikkoa yöpymispaikkanaan.

Ajo-ohje: Altaille pääsee ajamalla tietä nro 6900 Kurikan keskustasta etelään, Kauhajoen suuntaan. Noin 6 kilometrin jälkeen käännytään oikealle Kakkurintielle, joka kulkee pohjois-etelä -suuntaisesti alueen läpi ison altaan vierestä. Pikkualtaille pääsee kääntymällä ison altaan kaakkoiskulmalta itään. (PRu).

Luovan näkötorni * Torni
Koordinaatit (ykj) 6945000:2424327

Luovan näkötorni Luovan näkötorni sijaitsee peltojen keskellä kohoavan Loukajanvuoren huipulla. Torni soveltuu lähinnä isojen lintujen muuton seuraamiseen. Torni ensimmäisellä tasolla (noin 10 metrissä) on hyvin tilaa kaukoputkelle, mutta katettu ylätaso (noin 25 metrissä) on ahdas. Tornista avautuvat hienot näkymät ympäröivään kylä- ja peltomaisemaan.

Ajo-ohje: Näkötorni sijaitsee valtatie 3:n tuntumassa noin kuusi kilometriä Kurikan (kt 67:n) risteyksestä Tampereen suuntaan. Korkea torni näkyy hyvin valtatielle. Tornin juurelle pääsee kääntymällä likimain tornin kohdalla Varpahaiskyläntielle. Tältä tieltä käännytään muutaman sadan metrin jälkeen Luovankujalle. Tie tornille nousee kolmensadan metrin päässä olevan punaisen vajan kohdasta. Viimeiset sadat metrit pitää kävellä.

Alkuun

Takaisin | Etusivu | Hakemisto |
Viimeksi muokattu 8.2005 © Ismo Nousiainen | Kommentit ja viestit Ismo.Nousiainen@dlc.fi