Suupohjan  kuukkelit
Suupohjan kuukkelikanta hupenee
Suupohjan tutkimusalueelta löytyi syksyn 2008 kartoituksissa enää 45 kuukkeleiden asuttamaa reviiriä
ja 100 kuukkeliyksilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna reviirien määrä väheni kymmenellä (-18 %)
kun yksilöiden määrä kutistui 31:llä (-23 %). Bo-Göran Lillandt on kartoittanut samat metsäalueet
vuodesta 1999 lähtien, mutta suppeammalla ydinalueella kartoitus alkoi vuonna 1974.
Nykyisen tutkimusalueen kuukkelikanta oli vahvimmillaan vuonna 2002, jolloin lähes sadalla reviirillä
tavattiin 250 kuukkelia. Vuoden 2002 jälkeen tutkimusalueen kuukkelikanta on heikentynyt vuosittain
yhtä poikkeusta lukuunottamatta, joten nykyisin jäljellä on selvästi alle puolet kuuden vuoden takaisesta
reviirimäärästä. Ainoan poikkeuksen kannan kehityksessä muodostaa vuosi 2006,
jolloin reviirien ja kuukkeleiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna.
Suurin lovi Suupohjan kuukkelikantaan tuli Teuvalla, jossa reviirien määrä väheni yli kolmanneksella ja yksilöiden määrä lähes puolella.
Kristiinassa ja Isojoella suhteellinen pudotus oli vielä suurempi, mutta kuukkeleiden määrä oli jo edellisenä vuotena melko vähäinen.
Yksi syy kuukkelireviirien hiljenemiseen oli edeltäneen vuoden aikuislintujen keskimääräistä suurempi kuolleisuus (36 %).
Erityisen huolestuttava muutos oli poikastuoton romahdus. Nuorten lintujen osuus reviireillä tavatuista kuukkeleista tippui alle 20 prosenttiin.
Kun Suupohjan tutkimusalueella tavattiin hyvänä pesintävuotena 2006 nuoria kuukkeleita 59, niin syksyllä 2008 poikasia löytyi vain 19.
Yhtä huonoja poikassyksyjä kuin vuosi 2008 on ollut vain kerran viimeksi kuluneen 15 tutkimusvuoden aikana.
Viime vuosina tutkimusalueen kuukkeleista on kuollut vähintään neljännes seuraavaan syksyyn mennessä eli vuotuinen hävikki on ollut yli 25 prosenttia.
Koska syksyllä 2008 reviireillä oli keskimäärin vain 2,22 yksilöä, kuukkelikannan kutistuminen on varsin todennäköistä myös ensi vuonna.
Suurin syy Suupohjan kuukkelikannan hupenemiseen on metsien muutos. Tutkimusalueen metsien talouskäyttö on tehostunut viime vuosina,
mikä on lisännyt varttuneiden kuusikoiden hakkuita sekä kuukkelille sopimattomien aukkojen ja taimikoiden määrää.
Metsätalouden lisäksi ilmaston muuttuminen ja talvien lauhtuminen on voinut lisätä lajiin ja sen elinympäristöön kohdistuvia paineita.
Metsiin kohdistuvien taloudellisten odotusten lisääntyminen koettelee kuukkeleiden elinympäristöä myös tulevina vuosina.
Metsien pirstoutuminen ja ikärakenteen nuorentuminen ahdistaa kuukkelit vaikeaa asemaan, josta selviäminen ei ole varmaa.
Suupohjan kuukkeleiden tulevaisuus on uhattuna, joten kannan seurantaa tulee jatkaa vakiintuneeseen tapaan.
Metsien käytössä tehtävät ratkaisut ovat viime kädessä maanomistajien käsissä, joten tilanteen kehitykseen voidaan
vaikuttaa vain kuukkeleiden ahdingosta kertomalla ja yhteistyötä hakien. Metsien luontoarvojen säilyttämiseen on kehitetty
viime vuosina työkaluja, jotka voisivat tarjota helpotusta ainakin yksittäisissä tapauksissa. Näiden työkalujen käyttö edellyttää
kuitenkin tilanteen vakavuuden ymmärtämistä ja riittävien resurssien varaamista käyttöön.
Ismo Nousiainen (2.11.2008)
Kuukkelireviirien määrä Suupohjan tutkimusalueella 1999-2008
Kuukkeliyksilöiden määrä Suupohjan tutkimusalueella 1999-2008
    
      
    Suupohjan kuukkelit syksyllä 2007 ja 2008 kunnittain  
Suupohjan tutkimusalueelta löytyneet kuukkelit kunnittain.
  Reviirit      Yksilöt (ad+juv)
2007 2008   2007 2008  
   Isojoki 2  1  7  2 
   Jurva 4  4  9  12 
   Karijoki 3  3  9  8 
   Kaskinen    
   Kauhajoki 1  1  2  4 
   Kristiinankaupunki 4  2  6  3 
   Kurikka    
   Närpiö 24  23  56  48 
   Teuva 17  11    42  23   
   Yhteensä 55  45  131  100 
Suupohjan tutkimusalueella havaitut kuukkelireviirit ja -yksilöt vuosina 2005-2008
     Reviirit             Nuoret (juv)            Aikuiset (ad)         Yhteensä (juv+ad)
2005 2006 2007 2008 2005 2006 2007 2008 2005 2006 2007 2008 2005 2006 2007 2008
Alkuperäinen tutkimusalue AT 3  6  4  3   -  5  2  -  5  6  6  3  5  11  8  3 
Pohjoisempi tutkimusalue PT 13  16  19  13  13  9  13  2  25  32  32  23  38  41  45  25 
Itäisempi tutkimusalue IT 4  4  3  3  4  4  4  2  8  7  6  5  12  11  10  7 
Eteläisempi lisäalue ELA 3  5  3  2  1  7  3  1  4  4  5  3  5  11  8  4 
Närpiön länsialue NLA 14  17  11  10  8  22  9  5  26  29  18  20  34  51  27  25 
Koillinen lisäalue KLA 9  10  12  12  9  8  3  7  15  22  25  24  24  30  28  31 
Itäisempi lisäalue ILA 2  2  3  2  3  4   -  2  5  4  5  3  8  8  5  5 
Yhteensä 48  60  55  45  38  59  34  19  88  104  97  81  126  163  131  100 
Yhteenlasketut yksilömäärät (yht) koostuvat kahdesta ryhmästä:
Nuorten lintujen osuus havaituista yksilöistä (%) saman vuoden renkaattomat nuoret (juv),  ja aikuiset (ad),
jotka pääsääntöisesti ovat ennestään rengastettuja.
2005 2006 2007 2008
30,2 36,2 26,0 19,0 Tutkimusalueen kartta (pdf-julkaisun sivulla 9)