Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys
Suomenselän kuukkelit Suomenselän Linnut 2/2002

Kuukkelitilanne Suomenselällä talvella 2001/02

Pertti ja Risto Sulkava

Edellisessä kuukkelikatsauksessa (SSL 2/2001) esiteltiin kuukkelihavainnot Suomenselältä pääosin vuosilta 1994-2000. Silloisen jutun yhteydessä olleella kartalla oli havaintopisteitä kaikkiaan 60, eri puolilla aluettamme, eniten Keuruun-Virtain suunnalla ja toisaalta Lappajärven ympäristössä. Vuoden kuluessa tuolle kartalle on ilmaantunut vielä kymmenkunta uutta pistettä, jotka kuitenkin, yhtä Peräseinäjoen aluetta (n. 1995) lukuun ottamatta, sijaitsevat kaikki entisillä tiedossa olevilla kuukkelialueilla tai niiden läheisyydessä.

Syksyllä/talvella 2001/02 kuukkeleita etsittiin aikaisempaa tehokkaammin lähinnä lehtikyselyiden ja ruokintojen avulla. Tosin kovin monessa lehdessä kuukkelikysely ei tainnut lopulta olla, eikä sitä kautta kovin paljon tietoja herunut, ei varsinkaan ihan tuoreita. Sen sijaan ruokinnan avulla kuukkeleita etsittiin paikoin tehokkaastikin, ainakin Keuruulla (n. 80 ruokintapistettä), Multialla (15), Ilmajoella (15), Pylkönmäellä (10), Vilppulassa (10), Virroilla (10), Alavudella (3), Kuortaneella (3), Nurmossa sekä Lappajärvi-Evijärvi-Vimpeli-suunnalla (yht. 40). Osa ruokinnoista oli paikalla vain muutaman viikon, osa taas koko talven. Tarkastustehokin vaihteli, joillakin paikoilla käytiin vain kerran tai pari, toisilla taas kymmeniä kertoja. Osalla paikoista ruokinta aloitettiin jo elokuussa, osalla paljon myöhemmin. Muutamilla alueilla etsittiin kuukkeleita myös atrapin, nauhurin tai muun ääntelyn, avulla. Kuukkeleita tavattiin tiettävästi n. 20 ruokintapaikalla, joista kaikki sijaitsivat ennestään tiedossa olleilla kuukkeliseuduilla tai niiden läheisyydessä. Ainakin eteläisellä Suomenselällä närhiä tuli lähes jokaiselle ruokintapaikalle, ja ne tyhjensivät kassit turhankin nopeasti. Myös tiaiset ja käpytikat kävivät niillä yleisesti, paikoin myös orava, karhu, myyrä, näätä, kettu ja koira. Parhaita lajeja, kuukkeleiden lisäksi, olivat lapintiaiset Lappajärvellä ja harmaapäätikka Keuruulla. <> Edellisen katsauksen (SSL 2/2001) pohjalta odotimme kuukkelihavaintoja huomattavasti enemmän kuin mitä niitä on tähän mennessä (20.3. 2002) kertynyt. Näiden tietojen perusteella kuukkelialueita on Suomenselällä todella vähän, ja monilla ennestään tiedossa olleilla alueilla kannat näyttäisivät yhä hupenevan. Seuraavassa lyhyt esittely kuukkeliseuduista.

1. Lappajärven ympäristössä, Lappajärvellä, Vimpelissä, Evijärvellä ja lähialueilla on yhä selvästi elinvoimainen kuukkelikanta. Tietoomme on tullut tältä alueelta 14 ruokintapaikkaa, joilla kuukkeleita on tavattu 1-6 yks., yhteensä n. 35 yks. (Rainer Rajakallio, Riitta Koivukoski, Maarit Alalantela ym.). Syksyllä alueella liikkui selvästi myös poikueita. Rainer Rajakallio arvioi alueella pesivän n. 30 kuukkeliparia. Kuitenkin Lappajärven länsipuolen, Karvalan kylän takametsien, ruokintapaikoilla kuukkeleita tavattiin edellisvuotta vähemmän. Kuukkelihavaintoja on tullut myös Lappajärven seudun luoteis- ja pohjoispuolelta (Ähtävä, Pännäinen, Kälviä), joten esiintymä ei liene mikään erillinen saareke. Myös etelämpää Alajärveltä, Saukonkylältä, on melko tuoreita havaintoja, mutta ei talvelta 2001/02.

2. Virtain pohjoisosassa, Riponeva-Lakeisneva-alueella, oli koko talven ruokintapaikoilla 2+3 yks. Eero Heinonen sai ne kaikki vielä helmikuun lopulla esille nauhurin avulla, joten alueella lienee odotettavissa pesintöjäkin.

3. Ilmajoen-Ylistaron rajaseudulla on yhä pieni populaatio. 2+2 yks. kävi Mauri Korven ja Hannu Sillanpään ruokinnoilla, ja lisäksi alueella tehtiin myös pari muuta havaintoa.

4. Multian Suojoella Jouko Pihlaisella oli 2 yks. ruokinnalla, ja samalla suunnalla tehtiin pari muutakin havaintoa, joten siellä ehkä vielä on toivoa pesinnästäkin. Myös Multian pohjoisosista, Linnanperältä, on havaintoja kuukkelista (1+2 yks.). Kun tietoja yksinäisestä kuukkelista tuli myös Multian Soutujoelta ja Pylkönmäen Mäkelänperältä, saattaa tällä seudulla yhä syntyä muutamia pesiviäkin pareja.

5. Keuruulta saatiin laajan ruokintaoperaation ja atrappisoittelun tuloksena esille yksi kuukkeli, edellisenä talvena paljon vähemmällä työllä sentään kolme. Raiskin Natura-alueella oli talvella 2000/01 vielä kaksi yksilöä, jotka rengastettiin. Odottelimme syksyksi poikuetta, mutta toisin kävi. Maaliskuussa toinen rengastetuista linnuista kuoli minkinloukkuun, ja syksyllä ruokintapaikalle ilmestyi vain yksi kuukkeli. Sekin katosi vuodenvaihteessa. Tämä oli jo kolmas tietoomme tullut kuukkelin loukkusurma Keurusseudulla. Varsinkin näädänloukkuihin niitä saattaa kuolla yleisestikin, sillä näätiä pyydystetään juuri samoissa takamaiden kuusikoissa, joissa kuukkelitkin viihtyvät. Muutenkin katoamaisillaan olevissa populaatioissa loukkusurmat saattavat olla lopullinen kuolinisku. Edellisen lisäksi Keuruulta on tiedossa pari hajahavaintoa yksinäisestä kuukkelista, joten muutamia yksilöitä alueella ehkä vielä kiertelee, mutta pesivästä kannasta ei enää voi puhua.

6. Kuortaneen-Nurmon rajaseudulta tippuu havaintoja harvakseltaan, joten alueella lienee vielä pieni kanta. Samaan hajanaiseen esiintymään liittynevät myös viime aikojen tiedot Lapualta (2001), Alavudelta (2000) ja Peräseinäjoelta (n. 1995).

Ja siinä ne sitten ovatkin. Tilanne näyttää varsin huolestuttavalta. Yhteensä kuukkelireviirejä löytyi siis n. 20. Jos Suomenselän kuukkelien esiintyminen rajoittuu todella nyt tiedossa oleville alueille, pitäisi kai julistaa hätätila. Itse asiassa nyt näyttää siltä, että kuukkeleita on enemmän sekä Suomenselän eteläpuolella (Suupohjassa) että pohjoispuolella (Keski-Pohjanmaalla) ja jopa itäpuolella (Keski-Suomessa) kuin Suomenselällä. Kuukkeliprojektia täytyy joka tapauksessa jatkaa. Hyvin toteutetut lehtikyselyt (ehkä parhaiten pienissä paikallislehdissä) ovat edelleen tarpeellisia. Mutta ennen kaikkea ruokintaetsintää tulisi laajentaa uusille alueille, aivan erityisesti Soini-Karstula-Kyyjärvi-Perho linjalla, josta, kumma kyllä, on vain melko vähän vanhojakin tietoja. Myös keväinen atrappisoittelu saattaa tuottaa tuloksia, parhaiten ehkä helmi-maaliskuussa. Keuruulla, Pylkönmäellä ja Ähtärissä tosin keväällä 2002 soittelimme kuukkelin ääniä n. 50 kuukkelille mielestämme sopivalla alueella, mutta saimme liikkeelle vain närhiä ja tiaisia. Kuukkelivastaavan toimintaa hankaloittaa hieman myös se, että havaintojen keruu on aika kinkkistä. Lehteen ja yhdistyksen arkistoon lähetetään vain n. puolet havainnoista. Osa lopuista löytyy sentään SSLTY:n sähköpostilistaa seuraamalla, mutta loput täytyy onkia puhelimella ym. keinoilla suoraan oletetuilta havainnoijilta. Osa havainnoista jää varmaan myös lopullisesti hukkateille.

Kiitokset kuitenkin kaikille tietojaan ilmoittaneille. Hannu Tuomisto/Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on äskettäin julkistanut laajan selvityksen Pohjanmaan eli vanhan Vaasan läänin alueen kuukkelihavainnoista viimeisten 10 vuoden ajalta. Sen tietoja on käytetty myös tässä katsauksessa. Rainer Rajakallio ja Riitta Koivukoski lähettivät hyvät karttapohjaiset selvitykset. Tomi Hakkari välitti tietoja Keski-Suomen puolelta. Muuten havainnot on siis saatu SSL-lehden havaintopalstalta, sähköpostista, puhelimitse ja muina viesteinä.

Sivun alkuun
Kuukkelisivulle

Takaisin | Etusivu | Hakemisto |
Viimeksi muokattu 5.2004 © Ismo Nousiainen | Kommentit ja viestit Ismo.Nousiainen@dlc.fi