Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys
Suomenselän kuukkelit Suomenselän Linnut 2/2011

Kuukkeli Kuva: Harry Lillandt

Suomenselän kuukkelit syksyllä 2010

Pertti ja Risto Sulkava

Kuukkeleita löytyi vuoden 2010 loppupuoliskolla, n. 1.6.2010-28.2.2011, suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna eli 71, joista tosin ainakin kaksi on tätä kirjoitettaessa jo vainaana. Vuonna 2009 niitä löytyi 69, 2008 95 ja 2007 120. Lappajärven seudulla niitä tavattiin nyt selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta useimmilla muilla alueilla vähemmän. Pahin romahdus tapahtui Virrat-Keuruu-Multia akselilla. Myös Ilmajoen-Ylistaron ja Kuortaneen Länsirannan vanhoilta kuukkeliseuduilta tuli nyt huolestuttavan vähän havaintoja. Näihin tuloksiin vaikuttaa tosin myös etsintäteho, joka joillakin alueilla vaihtelee paljonkin vuosittain.

Pääosa tiedoista saatiin Tiirasta, jonne n. 35 havainnoitsijaa oli kirjoittanut reilut 60 kuukkelihavaintoa. Risto Sulkavan vetämän kuukkeliprojektin kyselyihin on myös tullut paljon havaintoja, mutta aika vähän Suomenselältä. Kiitokset kaikille havaintojaan ilmoittaneille, ja varsinkin niille, jotka ovat kuukkeleita tosissaan etsineet, ja erityisesti niille, jotka ovat edesauttaneet kuukkelimetsien suojelussa, jota sitäkin on jo tapahtunut. Useimmat kuukkelit saatiin esille ruokinnoilla, joilla tavattiin useita muitakin lintuja ja nisäkkäitä, mm. harmaapäätikkoja, käpytikkoja, närhiä, korppeja, tiaisia, näätiä ja karhuja.

Pääosa kuukkeleista tavattiin taas entisillä alueilla, joten seuraavassa katsauksessa ne on ryhmitelty edellisvuosien tapaan.

1. Lappajärven ympäristöstä löytyi kuukkeleita nyt selvästi enemmän kuin edellisenä syksynä eli yht. 35. Vuonna 2009 niitä tavattiin 20, 2008 22 ja 2007 31. Kunnittain ne jakautuivat seuraavasti: Lappajärvi 4+3+2+2+2+1+1 (joista yhdestä tosin löytyi vain höyhenet ja sulat, eli se oli syöty), Kauhava 4+3, Vimpeli 4+2+2 ja Alajärvi 3+1+1. Lappajärven luoteispuolella, osittain Kauhavan, Evijärven ja Kortesjärven rajaseuduilla, on Suomenselän paras kuukkelialue. Siellä näyttäisi olevan edelleen useita lisääntymismetsiköitä, ja niiden välisiä yhteysreittejä. Tällaisella populaatiolla on mahdollisuuksia säilyä elinkelpoisena. Vimpelin (-Vetelin-Alajärven) puolella on ehkä vähän samantapaista tilannetta, mutta kaikilla muilla Suomenselän alueilla on tämän hetkisten tietojen perusteella populaatioiden suhteen hätätilanne.

2. Virtain hyvin seuratulla alueella kuukkeleilla meni nyt tosi huonosti. Niitä löytyi vain 2+2, edellisenä syksynä yhteensä 14, 2008 16 ja 2007 11. Noista neljästäkin yksi kuoli joulukuussa harvinaisen onnettomuuden seurauksena. Se nimittäin tarttui renkaastaan metallisen ruokintakassin verkon piikkiin, jäi räpistelemään siihen, ja ilmeisesti paikalla olleet korpit nopeasti tappoivat ja söivät sen. Edellisvuoden hyvät kuukkelipoikueethan katosivat ruokinnoilta hieman oudosti jo edellisen pakkastalven puolivälissä. Kaksi paria kuitenkin säilyi kevääseen, mutta nekään eivät onnistuneet pesinnöissään. Nyt koko alueen kanta näyttäisi olevan kolmen yksilön varassa. Lähimmiltä naapurialueiltakaan (Töysästä ja Keuruulta) ei ole luvassa pikaista siirtolaisuutta.

3. Ilmajoen-Ylistaron takamaalta tavoitettiin nyt 3+2+1 kuukkelia, edellisenä syksynä yht. 10, 2008 16 ja 2007 26. Mutta onkohan alueelta etsittykään niitä tehokkaasti. Kukahan ottaisi ensi syksynä urakakseen tämän alueen tehotarkkailun? Bensarahoihin ja muihin välittömiin ruokintakuluihin voisi saada avustustakin kuukkeliprojektilta.

4. Keuruu-Multia alue uhkaa myös tyhjentyä kuukkeleista. Etsintä ja havainnointi on tällä alueella ollut tasaisen tehokasta jo monta vuotta. Nyt kuukkeleita löytyi 2+2+1+1, joista niistäkin yksi elelee pääosin Saarijärven puolella. Lisäksi oli yksi hieman epävarmaksi jäänyt hirvimiesten havainto. Yhteensä siis 6 kuukkelia, 2009 12, 2008 21 ja 2007 13. Toinen Keuruun pareista muodostui siten, että kaksi edellisenä talvena n. 10 km:n päässä toisistaan yksinään asustanutta tapasivat nyt toisensa. Ne olivat molemmat rengastettuja. Toivottavasti ne ovat eri sukupuolta ja elelevät nyt yhteisellä pesällä. Mutta Keurusseudun kuukkelit ovat niin yksittäin ja hajallaan, että mistään populaatiodynamiikasta ei kannata puhuakaan.

5. Kuortaneen Länsirannan takamaastosta löytyi nyt 1+1 kuukkelia, samoin edellisenä syksynä, mutta 2008 13 ja 2007 16. Nurmon suunnalta ei ole pariin vuoteen kuulunut mitään. Taitaa olla kuukkelimielessä menetetty metsäalue. Vai löytyisikö täältäkin vielä vähän parempia elonmerkkejä kovalla etsinnällä? Kuukkelimetsissä hiippailu on oikeastaan aika kivaa askaretta pimeimmän syksyn joutohetkinä.

6. Muut alueet. Poikueet löytyivät Kivijärveltä (4), Karstulasta (3) ja ilmeisesti taas Lapuan Leppälänkylältäkin (3). Kuukkelipari tavattiin Töysässä ja yksinäinen kuukkeli Kyyjärvellä, Kinnulassa ja Soinissa kahdesti (1+1). Yhteensä näillä muilla alueilla siis 16, edellisenä syksynä 9, 2008 6 ja 2007 5. Oikeastaan nämä muutkin alueet alkavat olla vakioita, eli samoilla alueilla on tavattu kuukkeleita, jopa poikueita, edellisinäkin vuosina. Esim. Karstulan Pönkän lisääntymisalue pitäisi välttämättä säästää kuukkeleille kelvollisena, ja varmaan Lapuan Leppälänkylältä ja Kivijärven Puralastakin olisi helposti löydettävissä se metsäpläntti, jossa nämä viimeiset mohikaanit onnistuvat jopa pesimään. Tietysti vähintään yhtä tärkeää olisi säilyttää pesimismetsiä edellä mainituilla alueilla 1-5. Jos tiedätte todennäköisiä pesimismetsiköitä, ettekä tiedä, miten niiden kanssa pitäisi menetellä, ottakaa yhteyttä meihin.

Poikueita eli vähintään kolmen yksilön ryhmiä tavattiin Suomenselällä nyt 9, edellisenä syksynä 10, 2008 17 ja 2007 15. Pareja löytyi 11 metsästä, edellisenä syksynä pareja oli 9, 2008 14 ja 2007 21. Yksikseen liikkuvia kuukkeleita nähtiin nyt 13 alueella, 2009 yksinäisiä oli 14, 2008 10 ja 2007 16. Yhteensä kuukkeleita tavattiin nyt 35 metsälössä, samoin 2009, mutta 2008 41:ssä ja 2007 52:ssa. Keskimäärin Suomenselän kuukkelitilanne säilyi siis suunnilleen ennallaan, mutta useimmilla vakioalueilla tilanne heikkeni ja monilla muuttui lähes epätoivoiseksi. Kuukkeliprojektille riittää haasteita.

Vaikka haaste eteläisen Suomen kuukkelien alamäen pysäyttämisessä on kova, sitä yritetään edelleen METSO-yhteistoimintaverkoston muodossa (katso tarkemmin www.sll.fi/kuukkeli). Vuoden aikana panostettiin mm. havaintotietojen keräämiseen. Kuukkelihankkeelle ilmoitettiinkin sekä Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivujen että Metsästäjälehdessä olleen kyselyn kautta havainnot yhteensä noin 150 alueelta, yli 300sta kuukkelista. Iso osa havainnoista tuli pohjoisempaa, eli tiheämmän kuukkelikannan alueelta, mutta yksittäisiä tietoja tihkui Suomenselältä, Keski-Suomesta, Pohjois- ja Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja yksi jopa Etelä-Karjalastakin. Mielenkiintoisia olivat muutamat saarihavainnot Itä-Suomesta. Ne viittaavat siihen, että idästä syksyllä tulleen ennätyksellisen närhivaelluksen joukkoon tempautui joitakin kuukkeleitakin, ainakin vähäksi matkaa.

Kuukkelimetsien suojelun edistämiseksi julkaistiin maanomistajille suunnattu esite, joka esittelee kuukkelin suojelumahdollisuudet (sen voit ladata www.sll.fi/kuukkeli, tai tilata ylekirjoittaneilta). Esitettä on jaettu myös metsäalan organisaatioiden kautta, ja sitä on saatavissa myös siellä, missä Bo-Göran Lillandtin kuvanäyttely; METSO suojelee metsäsi, on esillä. Näyttely kiertää jatkuvasti eteläistä Suomea ollen parhaillaan Jyväskylän kirjastossa. Kuukkelitietoutta on levitetty eri lehdissä runsaasti.

Lappajärven-Vimpelin rajaseudulla alkoi juuri kuukkelipohjainen luonnonhoitohanke, jota vetää suomenselkäläisille tuttu kuukkelien ystävä, Riitta Koivukoski. Hanke on vasta alussa, mutta on mielenkiintoista nähdä, kuinka alueen maanomistajat siihen lopulta suhtautuvat. Syntyykö hankkeessa kuukkelille suojelukohteita, aloitetaanko korpien ja rämeiden ennallistamista tai muita kuukkeliympäristöjä parantavia toimia? Tästä varmaan kuulemme jatkossa lisää.

Kuukkeleita etsittiin ja löydettiin valtakunnallisessa hankkeessa eniten Pohjois-Karjalan ja Savojen rajaseudulta. Siellä myös metsäyhtiöt osallistuivat kuukkelikartoitusten rahoittamiseen. Alueen havaintotietoja hyödynnetään parhaillaan siten, että yhteistyössä Metsäkeskuksen, ELY-keskuksen sekä kuukkelihankkeen kanssa paikannettiin havaintopaikat ja niiden ympäristön hyvät metsät paikkatieto-ohjelmalla. Nyt jokaiselle havaintopaikan lähiseudun potentiaalisen kuukkelimetsän omistajalle lähetetään positiivishenkinen kirje suojelumahdollisuuksista, kuukkeliesite ja yhteystiedot alueen metsä- ja ELY-keskustoimijoille, jotka tietävät miten edetä. Alueen metsänhoitoyhdistyskentälle ja muille toimijoille on myös järjestetty taustatilaisuus, jotta hanke olisi tiedossa ja sujuisi hyvin. Savojen-Pohjois-Karjalan rajaalue on nykyään eteläisen Suomen paras kuukkelitihentymä. Toivottavasti myös maanomistajat suhtautuvat alueella hankkeeseen hyvin.

Ensimmäisiä kuukkelihankkeen konkreettisia tuloksia, suojelualueita, on myös jo syntynyt. Kontiolahdella perustettiin kuukkelireviirille parinkymmenen hehtaarin suojelualue. Vastaava on haussa myös Liperissä. Multialla alueelle, jossa on tänä talvena yksi kuukkeli, on haettu yhteensä 30 hehtaarin suojelualuetta, mutta sen syntyprosessi on vielä kesken. Saarijärvelle (entiselle Pylkönmäelle) syntyi muutaman hehtaarin suojelualue kuukkelimetsään. Hankkeita on kesken myös Pohjanmaalla, mutta siellä ELY-keskuksen käsittämätön hidastelu luonnonsuojelupiirin valmistelusopimusoikeuksien kanssa haittaa toimintaa. Eihän tällä vielä kuukkelia pelasteta, mutta pää on kuitenkin saatu auki. Seuraavaksi valmistuvat talousmetsien kuukkelia paremmin huomioivat hoitoohjeet ja alkaa kuukkelipainotteisen metsäsuunnitelman kokeilu Pohjois-Karjalassa. Yhdessä suojelun, luonnonhoidon ja talousmetsien käsittelykäytäntöjen muutoksen kanssa ehkä vielä saadaan kuukkelille suojelutuloksia aikaan.

Suomenselän kuukkeliseurantakin jatkuu. Pesimäaikana kuukkelit on vaikeasti havaittavia, eikä niitä silloin kannata häiritä, mutta kuukkelipoikueet lähtevät liikkeelle jo kesäkuussa, ja heinäkuusta alkaen ne alkavat varastoida ravintoa seuraavaksi talveksi. Koko syksy on sopivaa kuukkeleiden ruokinta- ja etsintäaikaa. Havainnot kannattaa ilmoittaa Tiiraan, tai sitten suoraan yllekirjoittaneille. Myös kuukkelimetsien suojeluhankkeissa kannattaa ottaa yhteyttä. Ja kaikenlaiset muutkin havainnot, mielipiteet ja kommentit ovat tervetulleita.

Sivun alkuun
Kuukkelisivulle

Takaisin | Etusivu | Hakemisto |
Viimeksi muokattu 11.2011 © Ismo Nousiainen | Kommentit ja viestit Ismo.Nousiainen@dlc.fi