Jännittävä tapaus reitillä EFJO-EFUT-EFHF

Viime viikonloppuna kun olimme hakemassa OH-PAM:ia huollosta 11.6.2006 Joensuusta, tapahtui paluumatkalla jännittävä juttu kun jouduimme Joensuusta Malmille lähdettyämme  tekemään teknisen välilaskun Uttiin.

Lähdimme Joensuusta lentosuunnitelman mukaisesti  Mikan  kanssa kohti Malmia ja OH-PAM Nousi heti peräämme Marttin ohjaamana kohti Malmia. Alkumatka sujui mukavasti OH-PAM:ia kuvaillen ja kauniita järvisuomen maisemia ihaillen. Lentokeli ja maisemat eivät siitä juuri voineet paremmat olla.  Matka sujui rattoisasti lennellen ja lentokonetta kohti Malmia ohjaillein. Utin luoteispuolella oleva ampuma-alue oli aktiivinen joten pidimme huolen ettemme joutuneet alueen sisäpuolelle. ja kiersimme luoteisnurkan reilusti lännen puolelta Näillä main Mika sanoi että EGT-lämmöt vaeltelee aavistuksen ja keskustelimme asiasta tovin mutta kaikki näytti olevan  muuten kunnossa kuten kuvasta näkyy.

Pari minuuttia kuvan oton jälkeen Vuohijärven päällä ohjaamossa kuului kova pamaus ja katsoimme kysymysmerkkeinä molemmat toisiamme mitä ihmettä oikein tapahtui. Pamausta seurasi välitön haju joka muistutti palanutta eristettä mutta oli kuitenkin aavistuksen outo. Pohdimme oliko meiltä mennyt pakoputki vai oliko käynnissä kenties jonkin sortin sähköpalo. Avasin myrskyikkunaa ja tuuletin kabiinia. Kaivelimme esiin Englanninkieliset check-listat (muita ei heti löytynyt)  mainittujen ongelmien varalta ja rupesimme tavaamaan mitä pitäisi tehdä. Ongelman tunnistamista vaikeutti se että moottorin käynti jatkoi normaalina ja sähköjärjestelmässä ei tuntunut olevan minkään sortin vikaa, lataus, voltit ja ampeerit näytti sitä mitä pitikin. Koska pamauksen ja hajun syytä ei pystytty tunnistamaan päätin suunnata välittömästi laskuun lähimmälle kelvolliselle kentälle joka olisi Utti tai Selänpää. Selänpäällä radion mukaan oli käynnissä  kova purjekoneiden vinssailu joten valitsin Utin joka oli 17 mailin päässä koneen sen hetkisestä sijainnista. Meillä oli lentokorkeutta 3000 jalkaa ja ilmoitin radiolla Utin liikenteelle että tulemme suoraan  laskuun oikealla kierroksella kiitotielle 25   lähestyen  2000-3000 jalan korkeudella. Halusin säilyttää korkeuden mahdollisimman pitkään siltä varalta että meillä olisi aikaa toimia jos moottorin käynti jostain syystä lakkaisi. 

Teimme onnistuneen laskun Uttiin ja rullasimme platalle ja ryhdyimme tutkimaan pamauksen/hajun syytä. Mika hyppäsi ulos koneesta ja tutki koneen ulkopuolelta löytämättä mitään merkkiä pamauksen syystä. Syy selvisi kuitenkin nopeasti kun nostin takapenkillä olleen repun käteeni ja huomasin mitä oli tapahtunut.  Soitin Malmin torniin ja päätin lentosuunnitelmamme Uttiin  joka oli tarkoitettu alun perin  päättyväksi Malmille.

10 minuuttia ennen pamausta olin vaihtanut oman GPS laitteeni tyhjät AA-kokoiset akut uusin ja pannut vanhat akut selkäni takana olevaan repun etutaskuun. Vaihtaessani akkuja en havainnut akuissa mitään epätavallista ja laitoin tyhjät akut reppuun takapenkille. Jostain syystä, jota en ole vielä täysin ymmärtänyt yksi näistä akuista päätti räjähtää repussa aiheuttaen yllä kuvatut äänet ja hajun.

Pamauksen ääni  oli varsin voimakas ja repun etutasku oli täynnä mustaa möhnää sekä akun sisällä ollutta tinapaperin näköistä foliota. Poistin repun koneesta ja jätin ne kentällä olevaan ongelmajätekeräykseen, sillä en halunnut niitä enää koneeseen mukaan. Nähdäkseni akut eivät ole voineet menne taskussa oikosulkuun (fyysinen mahdottomuus napojen ollessa eri päissä) en keksinyt muuta selitystä kun sen että Joensuussa akut olivat GPS:n sisällä joka jäi kojelaudalle ja saattoi lämmetä jonkin verran. Purkautuessaan akut lämpenevät jonkin verran ja voi olla että näiden ilmiöiden summa aiheutti mahdollisesti akun sisäisen oikosulun ja pamauksen. Mene ja tiedä. Akkuja olen ladannut GP:n mikroprosessoriohjatulla pikalaturilla joka lopettaa lataamisen akun tullessa täyteen, mutta lataa niitä kyllä aika isolla virralla lämmittäen akkuja aika lailla.

Poistettuamme akut  koneesta jätin Malmin briefingiin uuden lentosuunnitelman ja suuntasimme ongelmitta Utista  Malmille. OH-PAM tuli meitä vastaan kohta Porvoon jälkeen Matin ohjaamana ja lensimme peräkkäin Malmille onnellisesti laskuun jännittävän lentoviikonlopun lopuksi.

Suhteeni ladattaviin akkuihin muuttui nyt  hivenen ja mietinkin nyt viitsinkö käyttää niitä jatkossa vai ostanko aina lennolle patterit. Ainakin ymmärrän sen että jos akku päättää pamahtaa, niin se voi tehdä sen aika voimallisesti. Tämä on hyvä muistaa kun säilytätte esim. kännykän tai muiden laitteiden akkuja joiden navat ovat lähekkäin toisiaan ja voivat mennä oikosulkuun jonkun kolmannen esineen avulla. Tässä tapauksessa epäilen kuitenkin viallista akkua.

Turvallisia lentoja

t. Kalle


ps. Akut on 2000 mAh NimH akkuja jotka on hommattu Lidl:stä aiemmin tänävuonna.