Suomalaiset rekisterikilvet

                                                                                                             Päivitetty 13.5.2012

 

Triviaali alkusivulle

 

Kotisivulle

 

Suomen rekisterikilvet – lyhyt oppimäärä, on luettavissa täällä 

 

Tämä juttu kertoo suomalaisten rekisterikilpien kirjainsarjoista eli mitä tunnuskirjaimet kertovat autosta. Käsittelyssä ovat normaalit henkilö- kuorma- linja- ym. autojen rekisterit. Ahvenanmaan ja puolustusvoimien kilvet eivät ole mukana, kuten eivät myöskään traktori- perävaunu, koe- tms. tunnukset.

 

 

 

Ensimmäiset kilvet

 

Ensimmäiset autot Suomeen tulivat Venäjän vallan aikana ja silloin automobiileissä oli ilmeisesti pieni vaalea kilpi, jossa numeroita. Joskus numeroiden edessä oli kirjain, joka saattoi merkitä ajoneuvotyyppiä. Suomi itsenäistyi vuonna 1917, mutta tällä ei aluksi ollut suurta merkitystä autojen rekisterikilpiin.

 

 

Vuonna 1922 tuli voimaan asetus autojen rekisteröinnistä. Ensimmäiset Suomen omat rekisterikilvet olivat valkoisia mustilla merkeillä. Ensimmäinen merkki oli kirjain ja sitä seurasi yhdestä neljään numeroa. Kirjain oli läänintunnus. Muista poiketen Vaasan läänin tunnus oli kaksikirjaiminen. Takakilven yhteydessä käytettiin vuosiluku-lisäkilpeä, joka vaihdettiin vuosittain.

LInja-auto02

Läänintunnukset: U – Uudenmaan lääni, T – Turun ja Porin lääni, H – Hämeen lääni, V – Viipurin lääni, M – Mikkelin lääni, K – Kuopion lääni, VA – Vaasan lääni ja O – Oulun lääni. Helsingin kaupunki muodosti oman rekisteritunnusalueensa kirjaimella A.

 

Liikkeelle lähdettiin siis esimerkiksi Uudenmaan läänissä tunnuksilla U1, U2, U3 jne.

 

 

Uudistettu kilpimalli 1926

 

Vuosien 1926-29 malli oli edelleen valkopohjainen mutta nyt myös edessä peruskilpeen niitattiin pieni lisäkilpi, jossa ylimpänä oli pienillä numeroilla pääkilven numero-osa ja sen alapuolella vähän suuremmilla numeroilla vuosiluku. Lisäkilpi vaihdettiin vuosittain ja se oli parillisina vuosina valkopohjainen mustilla numeroilla ja parittomina vuosina sininen valkoisilla numeroilla.

 

 

Uudistettu malli 1930

rek_1930 copy

Vuonna 1930 kilpimalli uudistui täysin ja tämä tyyppi oli käytössä vuoteen 1935. Lisäkilvistä luovuttiin ja nyt kilvet vaihdettiin kokonaisuudessaan vuosittain tunnuksen pysyessä kuitenkin samana. Uuden kilpimallin vasemmassa yläkulmassa oli vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa ja niiden alapuolella pyöreä paikka katsastusleimalle. Sitten seurasi varsinainen tunnus koko kilven korkuisena. Kirjaimen ja numeroiden väliin tuli väliviiva. Nyt parillisina vuosina oli mustat kilvet ja parittomina valkoiset.

 

 

Nykyinen kirjasinmalli käyttöön 1935

 

Vuonna 1935 esiteltiin jälleen uusi malli, jossa kilpi oli edellistä leveämpi. Kirjasintyyppi vaihtui ja se olikin jo sama mikä on tänäkin päivänä vielä käytössä. Perustiedot olivat ennallaan mutta tieto oli sijoitettu väljemmin ja katsastusleiman paikka oli suurempi.

rek_1935

Vuonna 1938 Oulun läänistä erotettiin Lapin lääni, joka sai oman tunnuksen L. Jossain vaiheessa Viipurin läänissä alettiin V-tunnusten rinnalla jakaa VI-kilpiä. Sitten alkoikin sota-aika ja autokauppa tyrehtyi. Sodan jälkeen Viipurin läänin rippeistä perustettiin Kymen lääni, joka sai tunnuksen R. Vaasan läänissä alettiin vähitellen siirtyä pelkkään V-tunnukseen.

 

Sodanjälkeiset läänintunnukset olivat siis: A, H, K, L, M, O, R, T U ja V.

 

1940-luvun lopulla autokauppa alkoi vilkastua ja ainakin Helsingissä ja Turun ja Porin läänissä siirryttiin jo viisinumeroisiin tunnuksiin.

 

 

Kaksikirjaimiset kilvet 1949

 

Vuonna 1949 koko rekisterikilpijärjestelmä uusittiin täysin. Autoja oli jo niin paljon, että jokavuotinen kilpien vaihtoruljanssi kävi hankalaksi. Uusissa kilvissä oli nyt kaksi kirjainta, väliviiva ja enintään kolme numeroa. Vuosilukua tai katsastusleimaa ei enää ollut eikä kilpiä enää vaihdettu vuosittain. Kilpi oli mustapohjainen valkoisilla merkeillä. Ensimmäinen kirjain oli läänintunnus ja toinen kirjain aakkosittain juokseva. Kirjaimia Q, W, Å, Ä ja Ö ei käytetty ja X toisena kirjaimena oli varattu takseille.

musta_kilpi_kny copy

Tämä uudistus oli viimeinen täydellinen kilpivaihdos – kaikkiin autoihin siis vaihdettiin uuden järjestelmän mukaiset tunnukset. Tämän jälkeen kilpiä ei sitten enää vaihdettu vuosittain. mutta sen sijaan auton vaihtaessa kotilääniä kilpi oli vaihdettava. Uusien rekisterien vaihto kaikkiin autoihin sujui melko hitaasti ja viimeiset laatat saatiin kiinnitettyä vasta vuonna 1953.

 

Uusi tunnus muodostui seuraavan periaatteen mukaisesti: Jos vanhan tunnuksen numero oli 999 tai pienempi, oli uudessa kilvessä läänintunnuksen lisäksi A ja numero ennallaan. Jos vanha tunnus oli neli- tai viisinumeroinen, määräytyi uuden kilven toinen kirjain tuhatluvun mukaan ja numeroista kolme viimeistä jäivät ennalleen. Jos vanhan kilven tuhatluku oli 1, oli uuden tunnuksen toinen kirjain B, 2 oli C jne.

 

Esimerkkejä: A-256 > AA-256, H-1360 > HA-360, T-2004 > TB-4, V-3100 > VD-100, A-10949 > AK-949. Ainakin Helsingissä ja Turun ja Porin läänissä oli ollut kilpiä 12-tuhannen numeroilla, joten näillä alueilla pelkästään vanhojen autojen uudelleenrekisteröinneissä päästiin tunnuksiin AM/TM.

 

 

Toinen läänintunnuskirjain

 

 Uusi järjestelmä perusmuodossaan kului nopeasti loppuun ja jo vuonna 1952 saavutettiin Helsingissä AZ. Jotain uutta piti keksiä tilalle. Ratkaisu oli toinen läänintunnuskirjain, joka Helsingissä oli B. AZ-999-tunnusta siis seurasi BA-1. Seuraavana sarjan loppuun pääsi Turun ja Porin lääni vuonna 1954 (TZ), jossa T sai seuraajakseen kirjaimen E. Sitten olivat vuorossa Hämeen lääni 1955 (H>I), Vaasan lääni 1956 (V>Y) ja Uudenmaan lääni 1958 (U>Z).

 

 

Ä- ja Ö-kirjaimet

 

Vanhojen vapautuneiden tunnusten uusiokäytöstä huolimatta alkoi kirjainyhdistelmistä olla pulaa 1950-luvun loppupuolella. Vuonna 1959 Helsingissä saavutettiin BZ ja Hämeen läänissä IZ. Lisätunnusten saamiseksi otettiin käyttöön Ä- ja Ö-kirjaimet (esimerkiksi Helsingissä AÄ, AÖ ja BÄ, BÖ). Näitä jaettiin 1959-62 – myös muissa lääneissä, ei kuitenkaan Mikkelin läänissä. Lapin läänissä LÖ-kilpien jako jatkui vielä 1963.

 

 

Lisää läänintunnuksia

 

 

Kuopion lääni sai 1950-luvun lopulla K:n rinnalle toisen tunnuskirjaimen S. SA-yhdistelmää ei kuitenkaan tullut käyttöön, koska se oli puolustusvoimien ajoneuvoissa. KZ-999-kilpeä siis seurasi SB-1. Helsingissä, Turun ja Porin- sekä Hämeen läänissä turvauduttiin jo kolmanteen läänintunnukseen. Helsingin uusin alkukirjain oli C, Turun ja Porin läänissä F ja Hämeen läänissä N. Näitä tunnuksia jaettiin kuitenkin vain rajoitetusti. F-kilvissä päästiin ilmeisesti FN:ään saakka, Helsingissä jaettiin vain CA, CB ja CE.

 

Kymen läänissä jatkettiin vuonna 1961 R:n jälkeen G-alkuisilla kilvillä.

 

 

 

Valkoiset raamit ja uudet läänit

 

Vuonna 1960 rekisterikilpien ulkonäkö koheni, kun käyttöön otettiin valkoiset kehykset mustan kilven ympärillä. Suomi sai myös kaksi uutta lääniä – Keski-Suomen läänin ja Pohjois-Karjalan läänin. Keski-Suomi sai tunnuksekseen kirjaimen X ja Pohjois-Karjala Kuopion läänissä vähän aikaa käytössä olleen S:n.

rekord_cb_kutalan_lossi

Taksien X-tunnukset alkoivat vapautua yleiseen käyttöön ja taksien rekisterikilpien ympärille tulivat leveät oranssiraamit.

 

 

 

Uudet tunnukset lääneittäin 1952-61

 

Uusien tunnusten lisäksi jaettiin uudelleen käytöstä poistettujen autojen tunnuksia.

Läänintunnuskirjaimet: A, B, C, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, R, S, T, U, V, X, Y, Z

Aakkosittain juoksevat toiset tunnuksen jälkimmäiset kirjaimet: kaikki aakkoset, paitsi Q, W, Å, Ä, Ö

(Ä ja Ö kuitenkin poikkeuksellisesti käytössä vuosina 1959-63).

 

Listassa saattaa olla epätarkkuuksia

 

 

Helsinki

Hämeen lääni

Kuopion lääni

Lapin lääni

Mikkelin lääni

Oulun lääni

Kymen lääni

Pohjois-Karjalan lääni

Turun ja Porin lääni

Uudenmaan lääni

Vaasan lääni

Keski-Suomen lääni

1952

AS-AZ

BA

HR-HS

?

L?-LF

ME-MF

?

RJ-RL

 

T?-TS

UK-UL

?

 

1953

BB

?

?

LG

?

O?-OD

?

 

TT-T?

UM-UN

V?-VS

 

1954

BC-BE

HT-HY

?

LH-LI

?

OE-O?

?

 

T?-TZ

EA-EF

?

VT

 

1955

BE

HZ,

IA-IB

?-KC

LJ-LK

MG-MH

O?-OK

RM-RN

 

EG-EM

UO-UR

VU-V?

 

1956

BF-BL

IC-IJ

KD-KH

LL

MI-MJ

OL-O?

RO

 

EN-EU

US

V?-VZ

YA

 

1957

BM-BR

IK-IN

KI-KR

?

MK

?

RP

 

?

UT-UY

YB-YI

 

1958

BS-BV

IO-IU

?

LM-LO

ML-MM

O?-OS

RR-RU

 

EV

UZ, ZA-ZC

UJ-YL

 

1959

BX-BZ

AÄ, AÖ

HÄ, HÖ

IV-IZ

KS-KU?

SA, SB

LP

MN-MP

OT-OY

?

 

TÄ?

ZD-ZH

YM-YV

 

1960

BÄ, BÖ

IÄ, IÖ

KV?

LR-LS

MR-MS

OZ-OÄ

RV

S?-SK

TÄ, TÖ

EY-EÖ

FA-FB

ZI-ZK

YX-YÄ

XA-XO

1961

CA-CE

NA…?

?

LT-LV

MT-MV

RY-RÖ

SL-SM

FC-FN

UÄ, ZL-ZP

XP-XS

 

 

Kolmikirjaimiset tunnukset 1962

 

Vuonna 1962 siirryttiin kilpijärjestelmässä uuteen versioon, jossa kahden kirjaimen ja enintään kolmen numeron sijasta oli nyt kolme kirjainta ja enintään kaksi numeroa. Kilpi oli edelleen musta valkoisella kehyksellä. Ensimmäisenä mukautettuun systeemiin siirryttiin Helsingissä (AAA, AAB, AAC jne.) sekä Hämeen- (HAA…), Oulun- (OAA…) ja Turun ja Porin (TAA…) läänissä vuonna 1962. Vuonna 1963 mukaan tulivat Mikkelin- (MAA…) ja Lapin lääni (LAA…). Vuonna 1964 olivat vuorossa Uudenmaan- (UAA…), Kuopion (KAA…) ja Keski-Suomen (XAA…) läänit. Vuonna 1965 siirtymävuorossa oli Vaasan lääni (VAA…). Kymen läänissä sen sijaan jaettiin vasta aloitettuja kaksikirjaimisia G-alkuisia tunnuksia ja kolmikirjaimisiin siirryttiin vasta 1966. Kymen läänin kolmikirjaimisia tunnuksia ei aloitettukaan R-kilvillä vaan G-alkuisilla tunnuksilla.

rekord_bez_tallin_ed

 

Kolmikirjaimisten kilpien jako aloitettiin kussakin läänissä sen alkuperäisellä läänintunnuskirjaimella (paitsi siis Kymen läänissä), mutta pian piti sitten taas ottaa käyttöön toinen läänintunnus. Tämä tapahtui seuraavassa järjestyksessä:

1965             Helsinki                             AZZ > BAA

1965             Hämeen lääni                  HZZ > IAA

1965             Turun ja Porin lääni        TZZ > EAA

1966             Kymen lääni                     GZ > GAA

1967             Uudenmaan lääni           UZZ > ZAA

1969             Vaasan lääni                    VZZ > YAA

 

Vuonna 1968 Helsinki, Turun ja Porin- sekä Hämeen lääni saavuttivat BZZ / EZZ / IZZ. Kolmansia läänintunnuksia ei nyt otettu käyttöön vaan aloitettiin järjestelmällinen vanhojen tunnusten uudelleenkäyttö.

 

Mikkelin- ja Keski-Suomen lääni saavuttivat MZZ / XZZ vuonna 1971. Koska toista läänintunnusta ei ollut, jatkettiin näilläkin alueilla vanhojen tunnusten uusiokäytöllä. Sama tilanne tuli Kuopion läänissä vuonna 1972.

 

Ikään kuin esivalmisteluna seuraavalle uudelle rekisterikilpijärjestelmälle toteutettiin syyskuussa 1971 muutos, jossa kilpeä ei enää tarvinnut vaihtaa auton vaihtaessa kotilääniä. Rekisterikilpi kertoi nyt siis sen missä läänissä auto oli alun perin rekisteröity, mutta ei enää sitä, missä auton senhetkinen omistaja asui.

 

 

                     

Jaossa olleet tunnukset lääneittäin 1962-71

 

(Taulukossa ei uudelleen käyttöönotettuja vanhoja tunnuksia, merkitty +++ silloin kun jaettu ainoina tunnuksina)

 

 

 

Helsinki

Hämeen lääni

Kuopion lääni

Lapin lääni

Mikkelin lääni

Oulun lääni

Kymen lääni

Pohjois-Karjalan lääni

Turun ja Porin lääni

Uudenm. lääni

Vaasan lääni

Keski-Suomen lääni

1962

AAA-AEG

HAA-HGE

KY-KÖ

LV-LÄ

MV-MZ

OAA-OCP

GA-GD

SM-SP

TAA-T??

ZP-ZY

+++?

XS-XX

1963

AEG-AHZ

HGE-HLJ

?

LÄ, LÖ

LAA-LAL

MZ

MAA-MBE

OCP-OFP

GD-GH

SP-SS

?

?

+++?

XX-XZ

1964

AHZ-APC

HLJ-HPS

KAA-KBN

LAL-LDA

MBE-MET

OFP-OJL

GH-GN

SS-SZ

?

ZZ

UAA-UGG

+++?

XZ

XAA-XDS

1965

APC-AZZ

BAA-BBI

HPS-HZZ

 

KBN-KCO

LDA-LFN

MET-MHE

OJL-ONP

GN-GY

SZ

SAA-SBS

T??-TZZ

EAA-EFA

UGG-UNX

VAA-VIG

XDS-XEC

1966

BBI-BHD

HZZ

IAA-IGK

KCO-KIT

LFN-LHU

MHE-MKC

ONP-OTM

GY-GZ

GAA-GEC

SBS-SDP

EFA-EON

UNX-UYR

VIG-VOX

XEC-XJF

1967

BHD-BSD

IGK-IRR

KIT-KLN

LHU-LKD

MKC-MMP

OTM-OZS

GEC-GHV

SDP-SGC

EON-EYT

UYR-UZZ

ZAA-ZFN

VOX-VSJ

XJF-XLZ

1968

BSD-BZZ

 

IRR-IZZ

 

KLN-KNZ

LKD-LMH

MMP-MRV

OZT-OZZ

 

GHV-GLK

SGC-SHB

EYT-EZZ

 

ZFN-ZOS

VSJ-VZO

XLZ-XOE

1969

+++

+++

KNZ-KSA

LMH-LOX

MRV-MTD

+++

GLK-GPR

SHB-SJN

+++

ZOS-ZZZ

VZO-VZZ

XOE-XSP

1970

+++

+++

KSA-KVP

LOX-LSR

MTD-MXV

+++

GPR-GVK

SJN-SMC

+++

+++

+++

XSP-XXA

1971

+++

+++

KVP-KZH

LSR-LVE

MXV-MZZ

+++

+++

GVK-GXY

SMC-SNX

+++

+++

+++

XXA-XZX

 

 

 

Valkopohjaiset läänintunnuskilvet 1972

 

Vuonna 1972 esiteltiin täysin uudenmalliset rekisterikilvet. Kilpi oli nyt valkoinen heijastavapohjainen mustalla raamilla. Siinä oli kolme kirjainta ja aina kolme numeroa. Pienin käytetty luku oli siis 100. Kirjasinmalli pysyi kuitenkin entisenä.

 

Kilpiä jaettiin edelleen läänintunnusten mukaan, mutta kuten jo vuonna 1971 oli toteutettu, kilpeä ei tarvinnut vaihtaa auton vaihtaessa kotilääniä. Uutta oli myös se, että kirjaimia D, F, G, I, Y ja Z ei enää tunnuksissa käytetty. Lisäksi käyttämättä jätettiin myös jo edellisen järjestelmän ulkopuolella olleet kirjaimet Q, W, Å, Ä ja Ö.

viva_aht_ed_kny

Valkoiset kilvet otettiin ensiksi käyttöön Turun ja Porin-, Hämeen- ja Oulun läänissä vuoden 1972 alussa. Liikkeelle lähdettiin siis tunnuksilla TAA-100, HAA-100 ja OAA-100. Toukokuussa 1972 mukaan tuli Helsinki (AAA) ja myöhemmin perässä seurasivat muutkin läänit – Kymen-, Pohjois-Karjalan- ja Uudenmaan lääni vasta vuonna 1973.

 

 

N-kilvet

 

Koska uusi kilpi oli leveämpi kuin entinen, tuli eteen uusia ongelmia. Joissakin autotyypeissä nimittäin – etupäässä amerikkalaisissa – oli rekisterikilvelle varattu tila niin pieni, ettei uusi kilpi mahtunutkaan siihen. Useissa muissa maissa, joissa kilpi saattoi olla vieläkin leveämpi, oli mahdollisuus saada neliömäisiä kilpiä, joissa kilpi-informaatio oli kahdella rivillä. Suomessa ei kuitenkaan silloin vielä menty tällaiseen järjestelmään, vaan kilvet olivat aina yksirivisiä.

 

Ongelma ratkaistiin aluksi siten, että autot joihin uusi kilpi ei mahtunut, saivat edelleen vanhat mustapohjaiset viisimerkkiset kilvet. Vuonna 1973 otettiin sitten tällaisia automalleja varten käyttöön oma erillisjärjestelmänsä valkoisilla kilvillä. Näissä oli kaksi kirjainta ja enintään kolme numeroa ja ensimmäinen kirjain oli läänintunnuksista riippumaton neutraali ”N”. Jako aloitettiin tunnuksella NK (NK-1…NK-999). Sitten tulivat NL, NM jne.

 

 

Kuntakohtaiset kirjainyhdistelmät

 

Helsinki oli ainoa paikkakunta Suomessa, jossa rekisteritunnukset etenivät selkeästi aakkosjärjestyksessä. Helsingin kaupunkihan muodosti oman erillisen rekisterikilpialueensa ja kilpien jakopaikkoja oli vain yksi. Muualla Suomessa, jossa jakoalueena oli koko lääni, jaettiin kilpiä usein isoina ”klimppeinä”. Yksi kunta sai ison kasan jotain tiettyä kirjainyhdistelmää tai muutamaa peräkkäistä tunnusta. Näitä sitten saatettiin jakaa useita kuukausia vaikka samassa läänissä jollakin toisella paikkakunnalla jaettiin jo paljon tuoreempaa tunnusta. Kun ”pino” sitten saatiin jaettua, saattoi seuraava uusi tunnus olla jo aakkosissa huomattavasti pitemmällä. Esimerkiksi Espoossa jaettiin 1978-79 mm. tunnuksia UKA, UKB ja UKC. Vantaalla oli kuitenkin samaan aikaan jo jaossa UKE, UKH ja UKJ. Espoon seuraava tunnus UKC:n jälkeen oli sitten UKN.

 

Koska tiettyä kirjainyhdistelmää jaettiin tietyssä kunnassa, saattoi tarkkaavainen seuraaja siis tunnistaa autosta kotiläänin lisäksi myös paikkakunnan. On kuitenkin muistettava, että mitä vanhempi auto oli kyseessä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä auto oli jo saattanut vaihtaa kotipaikkaa ja kilpi kertoi vain rekisteröintikunnan.

 

 

Vuosittaisia tapahtumia 1972-89

 

1972

Uusien valkopohjaisten kilpien jako alkoi Turun ja Porin-, Hämeen ja Oulun lääneissä.

Turun ja Porin läänissä saavutettiin TAX ja lähdettiin jo toiselle kierrokselle tunnuksesta TBA. Vuoden lopussa oli päästy TBE:hen. (Tämä oli siis läänin ”ennätys”. Jossain läänin kunnassa saatettiin jakaa vielä jotain vanhempaa yhdistelmää TAS, TAT, TAU tms.).

 

1973

N-kilpien jako alkoi tunnuksella NK.

 

Helsingissä, Hämeen- ja Uudenmaan läänissä saavutettiin AAX / HAX / UAX ja lähdettiin toiselle kierrokselle tunnuksilla ABA, HBA ja UBA. Vuoden lopussa oli päästy jo yhdistelmiin ACH / HBU ja UBK (Helsingissä siis oltiin jo kolmannella kierroksella). Myös Vaasan läänissä lähdettiin toiselle kierrokselle VAX > VBA.

 

1978

Uudenmaan läänissä jätettiin UKO-tunnus jostain syystä jakamatta.

 

1979

N-kilvet saavuttivat NX:n. Tämän jälkeen jatkettiin N-sarjan alusta. (NJ-tunnus oli siis huomattavasti uudempi tunnus kuin NK).

 

1980

N-kilvissä loppuivat kaksikirjaimiset tunnukset ja siirryttiin kolmikirjaimisiin yhdistelmiin NAA, NAB, NAC, NAE, NAH, NAJ jne.

 

1985

Helsinki ja Turun ja Porin lääni saavuttivat AXX / TXX. Vanhan tavan mukaan otettiin taas toinen läänintunnus käyttöön: AXX-999 > BAA-100, TXX-999 > EAA-100.

 

1987

Uudenmaan ja Hämeen läänissä saavutettiin UXX ja HXX. Näiden läänien toiset läänintunnuskirjaimet olivat Z ja I. Nämä olivat kuitenkin niitä kirjaimia, joita ei valkoisten kilpien aikana ollut käytetty. Ne otettiin nyt käyttöön, mutta vain läänintunnuksina. Aakkosittain juoksevina kirjaimina niitä ei edelleenkään käytetty.

 

1989

Läänintunnus-kilpijärjestelmä lopetettiin syyskuun lopussa.

 

 

Jaossa olleet uudet tunnukset lääneittäin vuosina 1972-89

(Lisäksi jaettiin lääneistä riippumattomia N-kilpiä)

Vuosittaiset rajat ovat epämääräisiä ja jokin tunnus on saattanut olla ”aktiivisena” vielä varsinaisen jakoajan jälkeen.

(Tähdellä merkityt vanhojen mustien kilpien tunnuksia)

 

 

Helsinki

Hämeen lääni

Kuopion lääni

Lapin lääni

Mikkelin lääni

Oulun lääni

Kymen lääni

Pohjois-Karjalan lääni

Turun ja Porin lääni

Uudenmaan lääni

Vaasan lääni

Keski-Suomen lääni

1972

AAA-AAT

HAA-HAS

KZH-KZZ*

LVE-LXX*

MAA-MAB

OAA-OAH

GXY-GZZ*

SNX-SPV*

TAA-TBE

+++*

VAA-VAJ

XAA-XAC

1973

AAU-ACH

HAT-HBU

KAA-KAO

LAA-LAO

MAC-MAM

OAJ-OAX

RAA-RAR

SAA-SAL

TBH-TCT

UAA-UBK

VAK-VBH

XAE-XAN

1974

ACJ-AEH

HBV-HEA

KAP-KBA

LAP-LAV

MAN-MAT

OBA-OBS

RAS-RBB

SAM-SAP

TCU-TEX

UBL-UCL

VBJ-VCA

XAO-XBA

1975

AEJ-AHL

HEB-HHE

KBB-KBM

LAX-LBL

MAU-MBE

OBT-OCS

RBC-RBT

SAR-SAX

THA-TJN

UCM-UES

VCB-VCP

XBB-XBM

1976

AHM-AJL

HHH-HJH

KBN-KBT

LBM-LBT

MBH-MBM

OCT-OEK

RBU-RCH

SBA-SBH

TJO-TKP

UET-UHP

VCR-VEP

XBN-XBU

1977

AJM-AKO

HJJ-HKL

KBU-KCC

LBU-LCC

MBN-MBS

OEL-OET

RCJ-RCX

SBJ-SBM

TKR-TLX

UHR-UJR

VER-VHL

XBV-XCC

1978

AKP-ALM

HKM-HLK

KCE-KCM

LCE-LCK

MBT-MBX

OEU-OHL

REA-REE

SBN-SBT

TMA-TNA

UJS-UKP

VHM-VJC

XCE-XCN

1979

ALN-AMP

HLL-HMM

KCN-KCT

LCL-LCT

MCA-MCJ

OHM-OJA

REH-REV

SBU-SCB

TNB-TOA

UKR-ULO

VJE-VJP

XCO-XEA

1980

AMR-ANT

HMN-HNL

KCU-KEB

LCU-LEB

MCK-MCR

OJB-OJP

REX-RHH

SCC-SCH

TOB-TPE

ULP-UMU

VJR-VKO

XEB-XEN

1981

ANU-APA

HNM-HOL

KEC-KEN

LEC-LEL

MCS-MCX

OJR-OKH

RHJ-RJA

SCJ-SCP

TPH-TRR

UMV-UOA

VKP-VLL

XEO-XEU

1982

APB-ARR

HOM-HPV

KEO-KHA

LEM-LEV

MEA-MEJ

OKJ-OLK

RJB-RJR

SCR-SCX

TRS-TTE

UOB-UPS

VLM-VMO

XEV-XHJ

1983

ARS-ATK

HPX-HSB

KHB-KHP

LEX-LHR

MEK-MEN

OLL-OMB

RJS-RKL

SEA-SEH

TTH-TUN

UPT-USH

VNP-VNH

XHK-XHR

1984

ATL-AVB

HSC-HTL

KHR-KHV

LHS-LJA

MEO-MEX

OMC-OMU

RKM-RLB

SEJ-SEN

TUO-TXV

USJ-UTX

VNJ-VOJ

XHS-XJH

1985

AVC-AXX

BAA-BAE

HTM-HUP

KHX-KJL

LJB-LJO

MHA-MHL

OMV-ONS

RLC-RLP

SEO-SEV

TXX

EAA-EAR

UUA-UUO

VOK-VPJ

XJJ-XJT

1986

BAH-BCJ

HUR-HXH

KJM-?

LJP-?

MHM-?

ONT-?

RLR-?

SEX-?

EAS-?

UUP-?

VPK-?

XJU-?

1987

BCK-BHR

HXJ-HXX

IAA-?

?

?

?

?

?

?

?

?-UXX

ZAA-ZBB

?

?

1988

BHS-BKT

?

?

?

?

?

?

?

?

ZBC-?

?

?

1989**

BKU-BNP

IE?-IHE

KL?-KLO

LL?-LLH

MJ?-MJV

OS?-OSO

RO?-RPC

SJ?-SJJ

EL?-ELP

ZE?-ZHO

VU?-VUO

?-XMB

** Vuoden 1989 tunnukset syyskuun loppuun saakka.

 

 

 

 

Nykyinen järjestelmä lokakuusta 1989 alkaen

 

Suomen nykyinen rekisterikilpijärjestelmä otettiin käyttöön lokakuun alussa vuonna 1989. Kilven ulkonäkö pysyi samana, mutta kirjainjärjestelmä oli tyystin toisenlainen. Uudessa järjestelmässä oli kaksi peruseroa edelliseen systeemiin ja ne vaikuttivat suuresti siihen, millaisia kirjainyhdistelmiä kilpiin tuli.

 

Ensimmäinen eroavaisuus oli se, että aikaisemmassa järjestelmässä käyttämättä jätetyistä kirjaimista F, G, I, Y ja Z otettiin jälleen käyttöön. I ja Z-kirjaimia oli tosin käytetty läänintunnuksina parin vuoden ajan 1987-89,mutta aakkosittain juoksevina toisina ja kolmansina kirjaimina niitä ei edellisessä systeemissä käytetty.

helb_9115_50v_2_kny copy

Toinen eroavaisuus oli se, että läänintunnuksia ei enää ollut. Rekisterikilven ensimmäisenä kirjaimena saattoi siis olla mikä tahansa käytössä olleista kirjaimista, mutta tunnusten eteneminen riippui siitä, oliko alkukirjain entinen läänintunnuskirjain vai ei.

 

Yksinkertaisimmin lähtivät liikkeelle ne sarjat, joissa alkukirjaimena oli sellainen aakkonen, joka ei ollut läänintunnuksena edellisessä järjestelmässä. Tällaisia olivat C, F, G, J, N ja Y. Näiden jako aloitettiin aivan normaalisti aakkosittain esimerkiksi CAA, CAB, CAC, CAE, CAF jne. Numerot lähtivät edelleen luvusta 100 ylöspäin. Kaikkia alkukirjaimia lykättiin kuitenkin eteenpäin yhtä aikaa. Samaan aikaan kun siis jaettiin CAA, CAB, CAC jne. jaettiin myös FAA, FAB, FAC… GAA, GAB, GAC jne ja samalla tavalla myös J-, N- ja Y-alkuiset kilvet. Kun saavutettiin esimerkiksi CAZ alkoi toinen kierros tunnuksesta CBA jne.

 

Ne alkukirjaimet, jotka olivat olleet aikaisemmin läänintunnuksia (A, B, E, H, I, K, L, M, O, R, S, T, U, V, X, Z), lähtivät liikkeelle eri tavalla. Näillä kirjaimilla alkavissa tunnuksissa lähdettiin käyttämään sellaisia yhdistelmiä, joissa esiintyi edellisessä järjestelmässä ylihypättyjä kirjaimia F, G, I, Y ja Z. Aluksi tuli sellaisia sarjoja, joissa keskimmäisenä kirjaimena oli F (siis esimerkiksi A-alkuisissa AFA, AFB, AFC, AFE…AFZ, sitten AGA, AGB jne.). Vuodesta 2000 alkaen alkoi näkyä myös sellaisia tunnuksia, joissa viimeisenä kirjaimena oli F (myöhemmin sitten G jne.) ja keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva. Mutta siis vuonna 1989 samaan aikaan AFA:n kanssa käynnistyivät myös BFA, BFB… EFA, EFB… HFA, HFB… jne – samaan aikaan siis kaikki entiset läänintunnuskirjaimet.  Vielä kun muistetaan edellisessä kappaleessa mainitut C-, F, G- jne.-alkuiset kilvet – kaikkia Ajoneuvohallintakeskuksen tietojärjestelmä lykkäsi eteenpäin yhtä aikaa. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että esimerkiksi JAE, NAE, AFE ja KFE olivat saman aikakauden tunnuksia. Alussa nimittäin kaikkien alkukirjainten sarjat etenivät samaa tahtia. Myöhemmin erot kasvoivat.

 

Edellä esitettyjen pääjärjestelmien lisäksi oli vielä muunlaisiakin tunnuksia. Jokaisessa läänissä oli nimittäin ”jäänyt yli” jo valmiiksi tehtyjä kilpiä, joita ei ollut ehditty jakaa ennen järjestelmän muutosta. Kun esimerkiksi Mikkelin läänissä oli syyskuun loppuun 1989 mennessä ehditty tunnukseen MJV, oli valmiita kilpiä tehty MKC:hen saakka. Nämä ylijääneet tunnukset liitettiin myös samaan tietojärjestelmään uusien tunnusten kanssa ja ne tulivat jakoon muiden rinnalla loka-joulukuussa 1989 ja vuonna 1990. Kun siis M-kilpiä tuli jakoon kirjainyhdistelmillä MFA, MFB, MFC jne, oli samaan aikaan jaossa myös MJX, MKA, MKB ja MKC.

 

Seuraavassa on esitelty ne kirjainyhdistelmät, jotka tulivat valtakunnalliseen jakoon, vaikka olivatkin alun perin tehty ko. lääniä varten.

BNR, BNS, BNT, BNU, BNV, BNX

ELR, ELS, ELT

IHC, (ei IHE), IHH, IHJ, IHK

KLP, KLR, KLS, KLT

LLJ

MJX, MKA, MKB, MKC

OSP, OSR, OSS

(RPC), RPH, RPJ, RPK

SJK, SJL, SJM, SJN, SJO, SJP, SJR, SJS, SJT, SJU, SJV, SJX

VUP, VUR, VUS, VUT, VUU

XMC, XME, XMH, XMJ

ZHP, ZHR, ZHS, ZHT

 

Tunnusten jaossa oli jonkin verran epämääräisyyttä ja raja läänissä jaetun- ja valtakunnallisen tunnuksen välillä oli häilyvä. Esimerkiksi RPE jaettiin vielä kokonaan Kymen läänissä, kun taas osa RPC-yhdistelmästä oli jaossa läänintunnuksena, osa valtakunnallisena.

 

 

Normaalijärjestyksestä poiketen jaettiin 1990-luvun alkupuolella FAA, FAB, FAC jne. –tunnusten rinnalla jonkin verran myös tunnuksia FFE ja FFL. Normaalikaavan mukaan näiden tunnusten vuoro oli vasta n. 11-vuotta myöhemmin.

 

 

Pienet N-kilvet

 

Kuten edelliselläkin kaudella, pieniä enintään viisimerkkisiä N-kilpiä jaettiin edelleen niihin autoihin, joihin normaalikilpi ei sopinut. N-kilvissä alettiin ensiksi täyttää väliin jääneitä kaksikirjaimisia tunnuksia NF, NG, NI, NY ja NZ. Näitä seurasivat kolmikirjaimiset sarjat NFA-NFZ, NGA-NGZ jne. Sitten tuli vielä sellaisia sarjoja, joissa viimeinen kirjain oli jokin edellisen järjestelmän käyttämättömistä kirjaimista ja keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva. Siis: NAF…NZF, NAG…NZG jne.

 

 

Persoonalliset kilvet

 

Aikaisemmin kun uusi auto myytiin rekisteröimättömänä tai vanhaa autoa uudelleen rekisteröitiin saattoi autoilija valikoida parhaimmalta tuntuvan tunnuksen siitä pinosta, mikä poliisilaitoksella sillä hetkellä oli. Näin ainakin, jos virkailija oli hyvällä tuulella eikä ruuhkaa ollut. Myös monet bussiliikennöitsijät saivat bussin kylkinumeroon täsmäävän rekisteritunnuksen.

 

Nykyjärjestelmässä yksi muutoksista oli juuri se, ettei rekisteritunnusta normaalitilanteessa voinut enää valita. Auto sai tunnuksensa jo varhaisessa vaiheessa ja siihen oli tyytyminen. Myös usean peräkkäisille kylkinumeroille sijoitetun ehyen bussisarjan rekisteritunnukset olivat yhtä sekamelskaa niin kirjainten kuin numeroidenkin osalta. (Tähän tuli pientä muutosta 2000-luvulla).

 

Ainoa tapa valikoida tunnus oli maksaa viiden tuhannen markan (myöhemmin tuhannen euron) lisämaksu. Silloin sai autoon valita minkä tahansa vapaan tunnuksen, jossa kuitenkin piti olla kaksi- tai kolme kirjainta ja numero 1-999. Kirjaimet saivat tässä vaiheessa olla vain niitä joita kilvissä muutenkin käytettiin (ei siis D, Q, W, Å, Ä, Ö) eikä P voinut olla ensimmäisenä kirjaimena. Tämä oli hyvin rajoitettua moniin muihin maihin verrattuna.

 

 

Tapahtumia vuosittain

 

1990-99

Kilpiä jaettiin peruskaavan mukaisesti. Tunnukset, joissa alkukirjaimena oli entinen läänintunnus etenivät seuraavasti, esimerkkinä A : AFA-AFZ, AGA-AGZ, AIA-AIZ, AYA… B, E, H, I, K, L, M, O, R, S, T, U, V, X ja Z-alkukirjaimet vastaavalla tavalla.

 

Muut alkukirjaimet etenivät normaalisti aakkosittain, esimerkkinä C: CAA-CAZ, CBA-CBZ, CCA-CCZ, CEA-CEZ jne. F, G, J, N ja Y-alkukirjaimet samalla tavalla.

 

Pienet N-kilvet etenivät aikaisemmassa kappaleessa esitetyllä tavalla.

 

Lisäksi olivat lääneihin tehdyt, mutta ylijääneet tunnukset, joiden jako saatiin päätökseen viimeistään vuonna 1991.

 

 

1991

Pienten N-kilpien rinnalle tulivat myös J-alkuiset kilvet. Niiden jako aloitettiin JZx-sarjasta takaperin – siis JZZ-JZA, JYZ-JYA, JXZ-JXA jne.

helb_9938_vs_kny

1997

Pienten N-kilpien jako lopetettiin ja siirryttiin kokonaan J-kilpiin.

 

1999

Persoonallisten kilpien säännöstöä helpotettiin – kilpiin saattoi saada minkä tahansa aakkosten kirjaimen (myös W:n). Edelleen kuitenkin vaadittiin kaksi tai kolme kirjainta ja numero. Myös P ja W saivat nyt olla myös ensimmäisenä kirjaimena. D-kirjain, joka aikoinaan oli poistettu käytöstä sen muistutettua liikaa O-kirjainta, tuli nyt markkinoille uudelleen muotoiltuna (vain erityiskilpiin).

 

 

 

 

2000-luku

Tunnusten jakojärjestys oli 1990-luvulla ollut vielä jotenkin johdonmukaista, mutta nyt sekavuus lisääntyi ja eri alkukirjainten keskinäiset eroavaisuudet kasvoivat huomattavasti.

 

Vuodesta 2000-alkaen useiden alkukirjaimien jako (ensimmäisenä H) muuttui siten, että viimeisenä kirjaimena oli F ja keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva. Siis: HAF, HBF, HCF, HEF, HHF, HJF jne. (HFF, HGF ja HIF hypättiin yli, koska ne oli jaettu jo aikaisemmilla kierroksilla).  F-päätteisen kierroksen jälkeen olivat vuorossa G-päätteiset ja sitten I-, Y- ja Z-päätteiset.

 

Vaikka tunnuksia ei periaatteessa saanut valita, saattoi joidenkin bussiyhtiöiden kalustosta huomata, että rekisterinumero täsmäsi 1980-luvun tapaan auton järjestysnumeroon. Erityiskilvistä ei kuitenkaan ollut kysymys. Asia yleistyi selkeästi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppua kohti.

 

 

 

2001

EU-kilvet tulivat käyttöön 1.5.2001 alkaen.

helb_706_kny

EU-kilpien myötä myös pienet J-kilvet levenivät, eikä niitä yksirivisinä olisi enää saatu mahtumaan kaikkien autojen kilpitilaan. Niinpä pikkukilpiä alkoi nyt saada myös neliönmuotoisina kaksirivisinä versioina. Kun nyt ylärivillä oli EU-merkin lisäksi kolme kirjainta, olisi numerot sisältävälle alariville mahtunut helposti kolme- tai jopa neljä numeroa. Neliökilpiä tehtiin kuitenkin tässä vaiheessa edelleen vain yksi- tai kaksinumeroisina.

 

 

 

 

 

2006

Pienet ”neliökilvet” saavuttivat JAA:n ja uusi alkukirjain oli nyt C. Entiseen tapaan jako tapahtui aakkosittain takaperin, siis ensiksi CZZ-CZA, CYZ-CYA jne.

 

 

2008

AKE:n (myöhemmin Trafin) tietojärjestelmä alkoi entistä enemmän sotkea kilpien johdonmukaista jakojärjestystä. Jonkin sarjan jako lopetettiin yhtäkkiä kesken ja hypättiin seuraavalle kierrokselle. Ylihypätyt tunnukset tulivat sitten jakoon myöhemmin. Tai sitten hypättiin monta kierrosta eteenpäin tunnuksiin, jotka normaalijaon mukaan olisivat olleet julkaisuvuorossa vasta monen vuoden päästä. Tämäkin jako aloitettiin kaiken lisäksi vielä jostain sarjan keskeltä.

 

Useiden alkukirjainten kohdalla saatettiin tehdä niin, että I-päätteisten tunnusten jako lopetettiin kesken ja siirryttiin Y-päätteisiin. Sitten sekin lopetettiin kesken ja siirryttiin jo Z-päätteisiin yhdistelmiin. Sen jälkeen jaettiin I-, Y- ja Z-päätteisiä kilpiä rinnakkain.

 

 

2008-2010

C-alkuisten neliökilpien merkitys väheni, kun ainakin joitakin tavallisia kilpisarjoja alkoi saada neliömallisina. Joissain autoissa näkyi myös sellaisia versioita, joissa etukilpi oli normaali, mutta takakilpi neliömäinen tai toisin päin.

 

 

 

 

Kilpisarjojen eteneminen alkukirjaimittain 2000-luvulla  (lukemista suositellaan vain syvällisesti rekisterikilpien kirjainsarjoihin hurahtaneille)

 

A

A-kilpiä ei pysäytetty monien muiden alkukirjainten tapaan AYP:n kohdalle vaan niillä jatkettiin sarja loppuun (AYZ) ja edettiin sen jälkeen AZA, AZB jne. AZZ:n jälkeen jaettiin Z-päätteisiä kilpiä, ei kuitenkaan AAZ:sta alkaen vaan APZ:sta lähtien keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (APZ…AXZ). Sitten olivat vuorossa F-päätteiset yhdistelmät AAF, ABF jne. Sitten G-, I, Y- ja Z-päätteiset. Siis AAF…AXF, AAG…AXG, AAI…AXI, AAY…AXY ja AAZ…AOZ. AOZ:n jälkeen olivat kaikki A-alkuiset kilvet jaettu vuonna 2009.

 

B

B-kilpiä ei pysäytetty monien muiden alkukirjainten tapaan BYP:n kohdalle vaan jatkettiin sarja loppuun (BYZ) ja edettiin sen jälkeen BZA, BZB jne. BZZ:n jälkeen siirryttiin F-päätteiselle linjalle, jossa keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva (BAF, BBF, BCF, BEF, BHF, BJF jne). Näitä seurasivat G-, I-, Y- ja Z-päätteiset. Vuonna 2010 Z-päätteisten rinnalla jatkettiin siitä, mihin Helsingin kilvissä oli päästy vuonna 1989 eli BOA, BOB jne.

 

C

C oli edennyt täysin johdonmukaisesti aakkosjärjestyksessä CG-sarjaan (CGA, CGB jne.), mutta vuonna 2004 jako pysähtyi CGI:n kohdalle ja jatkuikin tunnuksilla CXY, CXZ, CYA, CYB jne. ja edelleen CYZ:n jälkeen CZA, CZB jne. Myös yhdistelmät CNC ja CTH havaittiin. Vuonna 2007 oli CZ-kierroksella edetty jo tunnukseen CZS. Tässä vaiheessa C palautettiin ruotuun ja se jatkoi keskeytynyttä CG-sarjaansa CGJ;stä eteenpäin.

 

E

E-kilpiä ei pysäytetty monien muiden alkukirjainten tapaan EYP:n kohdalle vaan jatkettiin sarja loppuun (EYZ) ja edettiin sitten EZA, EZB jne. vuonna 2001. Vuonna 2003 alettiin E-kilpiä jakaa EZZ:n jälkeen A:n tapaan Z-päätteisinä EPZ:stä lähtien keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (EPZ, ERZ, ESZ jne). EXZ:n jälkeen lähdettiin seuraavina vuosina täysin omalle linjalle tunnuksilla EVT, EVU, EVV, EVX, EVY ja sitten EXA, EXB, EXC… EXX:n jälkeen olivat vuorossa F-päätteiset yhdistelmät keskimmäisen kirjaimen juostessa aakkosittain (EAF, EBF jne). F-päätteiset jaettiin vielä ilmeisesti melko järjestelmällisesti loppuun saakka, mutta sitten alkoi sekoitus. G-päätteisetkin (EAG, RBG jne.) oli jaettu melkein loppuun saakka vuonna 2008, kun siirryttiinkin jo I-päätteisiin. Näitä ei kuitenkaan ilmestynyt kuin tunnukset EAI ja EBI kun siirryttiinkin jo Y-päätteisiin (EAY, EBY jne). Niitäkin jaettiin vain EJY:n saakka ja niiden rinnalla aloitettiin myös Z-päätteisten jako (EAZ, EBZ…). Vuonna 2009 Z-päätteisissä päästiin tunnukseen EHZ. Syksyllä 2009 jaossa oli taas I-päätteisistä EEI, EHI ja ilmeisesti myös EJI.  Keväällä 2010 olivat vuorossa EKI ja ELI. Sitten jatkettiin taas jakamalla vuorotellen Y- ja Z-päätteisiä EKY, EJZ ja EKZ.

 

F

F oli niitä alkukirjaimia, jotka eivät olleet läänintunnuksena edellisessä järjestelmässä. Niinpä F-kilpiä oli jaettu siististi aakkosjärjestyksessä. FIZ:iin saakka, mutta sitten ilmestyivätkin tunnukset FPJ-FPL sekä FXH sekä myöhemmin vielä FMT. Muuten taas edettiin FJ-kierroksella.

 

G

G on toistaiseksi edennyt täysin johdonmukaisesti aakkosjärjestyksessä.

 

H

HY-alkuisten (HYA, HYB jne.) kilpien jako pysäytettiin vuonna 2000 HYO-tunnuksen kohdalle ja jatkettiinkin F-päätteisellä systeemillä, jossa tunnuksen keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva (HAF, HBF, HCF jne). Vuonna 2001 F-päätteiset kuitenkin pysäytettiin HJF:n kohdalle ja jatkettiin taas HYP, HYR jne. ja HYZ:n jälkeen vuonna 2002 HZA, HZB jne. Vuonna 2004 saavutettiin HZZ ja jatkettiin taas F-päätteisillä siitä mihin oli jääty eli HKF, HLF aina HXF:n saakka (HYF ja HZF oli jo jaettu). A:n ja E:n tapaan jaettiin sitten Z-päätteisiä HPZ, HRZ jne, mutta vain HUZ:iin saakka. Vuonna 2005 alettiin jakaa G-päätteisiä kilpiä (HAG…HXG) ja vuonna 2007 tulivat I-päätteiset HAI:sta alkaen. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla alkoi sitten rekisterikilpiviranomaisen tietojärjestelmän jakosysteemin sekoittuminen. I-päätteisten tunnusten jako lopetettiin kesken ja siirryttiin jo Y-päätteisiin. Sitten sekin lopetettiin kesken ja siirryttiin Z-päätteisten alkupäähän (HPZ…HZZ olikin jo jaettu). Tämän jälkeen otettiin käyttöön vuorotellen I- Y- ja Z-päätteisiä kilpiä. Vuonna 2011 olivat kaikki H-tunnukset jaettu.

 

I

IY-alkuisten (IYA, IYB jne.) kilpien jako pysäytettiin vuonna 2000 IYP:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (IAF, IBF jne). I saavutti ensimmäisenä alkukirjaimena F-päätteisen kierroksen lopun ja jatkoi G-päätteiselle kierrokselle vuonna 2002 (IAG, IBG jne). Seuraavina vuosina jaettiin G-päätteisten jälkeen I-, Y- ja Z-päätteisiä tunnuksia. Z-kierros jätettiin kuitenkin kesken ja sekoittelu alkoi. I-kilpiä alkoi näkyä kolmena eri versiona. Ensinnäkin aloitettiin IX-kierros (IXA, IXB, IXC jne). Sen rinnalla lähdettiin jatkamaan kesken pysäytettyä IY-kierrosta (IYR, IYS…) sekä jatkamaan siitä, mihin Hämeen läänin kilpijaossa oli päästy vuonna 1989 eli IHL, IHM, IHN…IHX ja edelleen IJA…

 

J (normaalikilvet)

J on edennyt aakkosittain JH-kierrokselle asti, mutta sitten on nähty myös JIE, JIF, JIG sekä JOA.

 

K

K pysäytettiin vuonna 2000 KYN-tunnuksen kohdalle ja se jatkoi I-päätteisenä keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva. Jako ei kuitenkaan alkanut alusta KAI-yhdistelmällä vaan KKI, KMI, KNI jne. KXI:n jälkeen jatkettiin vuonna 2002 Y-päätteisillä KAY, KBY jne. Vuonna 2003 oltiin jo KXY:n jälkeen Z-päätteisissä KAZ, KBZ jne. Seuraavina vuosina jaettiin Z-päätteiset loppuun ja edettiin sitten F- ja Y-päätteisillä variaatioilla, mutta näitä ilmeisesti vuorotellen sekaisin jakaen. Sitten oli jäljellä vielä I-päätteisten alkupää KAI…KJI (loppupäähän oli jo jaettu). Tämän jälkeen jatkui sekoittelu. Kuopion läänissä oli aikanaan päästy vuonna 1989 KLT-kilpeen ja nyt jaettiin KLU-KLX, mutta myös KOP:sta eteenpäin.

 

L

LY-alkuisten (LYA, LYB jne.) kilpien jako pysäytettiin vuonna 2001 LYO:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (LAF, LBF jne). F-päätteisten jälkeen edettiin seuraavina vuosina F-päätteisten jälkeen G-, I-, Y- ja Z-päätteisiin kilpiin. Z-päätteiset lopetettiin kuitenkin kesken ja jatkettiin LYO:n jälkeisillä tunnuksilla LYP, LYR, LYS jne. > LYX. Tämän jälkeen jatkettiin siitä, mihin aikanaan Lapin läänin tunnuksilla oli päästy eli LLK:sta eteenpäin (LLK, LLL, LLM…). Näiden rinnalla jaettiin edelleen myös LZ-sarjaa LZA, LZB, LZC jne.

 

M

MY-alkuisten (MYA, MYB jne.) kilpien jako pysäytettiin vuonna 2000 MYO:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (MAF, MBF jne). F-päätteisiä ovat seuranneet G-, I- ja Y-päätteiset. Kesken Y-päätteisten siirryttiinkin jo Z-päätteisiin. Sen jälkeen Y- ja Z-päätteisiä sekä Mikkelin läänin tunnusten jatkoa (MKE…) on jaettu vuorotellen.

 

N (normaalikilvet)

N on edennyt normaalisti aakkosjärjestyksessä, lukuun ottamatta yhtä välistä jaettua NNG-tunnusta.

 

O

OY-alkuisten (OYA, OYB jne.) kilpien jako pysäytettiin vuonna 2000 OYO:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (OAF, OBF jne). F-päätteisiä seurasivat G-, I- ja Y-päätteiset. Sitten olivat vuorossa vielä Z-päätteet, mutta näiden rinnalla nähtiin myös entisten Oulun läänintunnusten jatkoa. Aikanaan Oulun läänissä oli päästy OSS:ään. Nyt OST-OSX hypättiin kuitenkin yli ja jako aloitettiin OTA:sta.

 

R

RY-alkuisten (RYA, RYB) tunnusten jako pysäytettiin vuonna 2001 RYP:n kohdalle ja jatkettiin K:n tapaan I-päätteisinä keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva. Ei kuitenkaan RAI-yhdistelmällä vaan K:n- ja U:n tapaan RKI, RLI, RMI jne. Sitten Y-päätteiset alusta lähtien (RAY…RZY) ja sen jälkeen Z- ja F-päätteiset. Ilmeisesti kuitenkin jo Z-päätteisten aikana aloitettiin sekoitus, eli järjestelmällinen jako pysäytettiin ja siirryttiin ennenaikaisesti jo F-, G- ja I-päätteisiin ja näitä sitten jaettiin vuorotellen. Kun nämä kaikki oli jaettu, jatkettiin siitä, mihin aikanaan Kymen läänissä oli päästy eli RPL:stä eteenpäin. Myös mm. RTA havaittiin.

 

S

SY-alkuisten (SYA, SYB jne.) tunnusten jako pysäytettiin vuonna 2001 SYP:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (SAF, SBF jne). Sitten monien muiden alkukirjainten tapaan G-, I-, Y- ja Z-päätteiset. Kesken Z-päätteisten alettiin rinnalla jakaa myös sarjaa vanhan Pohjois-Karjalan läänin yhdistelmien perään (SKA, SKB jne). SK-kierroksen rinnalla nähtiin myös mm. SNB, SNC…

 

T

TY-alkuisten (TYA, TYB jne.) jako pysäytettiin vuonna 2001 TYP:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin (TAF, TBF jne). Sitten G-, I-, Y- ja Z-päätteiset. Vuonna 2012 jatkettiin TYR-TYX.

 

U

U oli edennyt monia muita alkukirjaimia hitaammin ja vasta vuonna 2003 UY-alkuisten (UYA, UYB jne.) tunnusten jako pysäytettiin UYP:n kohdalle ja jatkettiin K:n ja R:n tapaan I-päätteisillä UKI:sta alkaen keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (UKI, ULI, UMI jne). UXI:n jälkeen Y-päätteiset UAY, UBY, UCY jne. Y-päätteisiä seurasivat sitten Z-päätteet (UAZ, UBZ jne). Ne pysäytettiin kuitenkin UOZ:n kohdalle ja hypättiin suoraan F-päätteisiin. Näitäkään ei jaettu UEF:ää pitemmälle, kun hypättiin koko G-päätteinen kierros yli suoraan tunnukseen UAI. Tämän jälkeen tulikin jakoon ylihypätty G-päätteinen sarja, mutta vain tunnukset UAG ja UBG, sitten taas UBI, UCI ja UEI. Sitten uusien U-tunnusten jako pysäytettiin lähes koko vuodeksi 2009. Vasta joulukuun lopulla havaittiin UHG ja vuoden 2010 alussa UHF. Sitten jaettiin vuorotellen F-, G- ja I-päätteisiä. Huhtikuussa 2010 tuli UJI, joten kaikki I-päätteiset oli jaettu. Sen jälkeen havaittiin jälleen F- ja G-päätteisiä vuorotellen. Vuonna 2012 jatkettiin Z-päätteisiä UPZ, URZ jne.

 

V

VY-alkuisten (VYA, VYB jne.) jako pysäytettiin vuonna 2001 VYP:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin (VAF, VBF jne). Sitten G-, I-, Y- ja Z-päätteiset. Z-päätteisten aikana otettiin käyttöön kaksi muutakin variaatiota. Toinen oli VYR-VYX-kilvet ja toinen yhdistelmät vanhojen Vaasan läänin tunnusten perään. Tässä meneteltiin kuitenkin samalla tavalla kuin O-kirjaimen kanssa eli Vaasan läänin viimeisen VUU-tunnuksen jälkeisiä VU-yhdistelmiä ei otettu jakoon vaan lähdettiin seuraavan kierroksen alusta (VVA, VVB jne).

 

X

X-kirjaimessakin pysäytettiin XY-alkuisten kierros (XYA, XYB jne.) vuonna 2002 XYP:n kohdalle ja siirryttiin F-päätteisiin tunnuksiin (XAF…XXF). Näitä seurasivat sitten seuraavina vuosina G-, I- ja Y-päätteiset. Kesken Y-päätteisten siirryttiinkin tunnukseen XUE vuonna 2008 ja siitä jatkettiin aakkosjärjestyksessä eteenpäin XUH, XUJ, XUK… ja edelleen XVA, XVB jne. Sitten X:kin siirtyi vanhojen läänintunnusten sarjaan. Aikanaan Keski-Suomen läänissä oli päästy XM-kierrokselle ja tästä nyt jatkettiin eteenpäin. Edellisten rinnalla alettiin vuonna 2012 jakaa vielä Z-päätteisiäkin.

 

Y

Y eteni johdonmukaisesti YAA:sta alkaen YGZ-tunnukseen ja vielä vähän YHA:sta eteenpäin, mutta sitten alkoi sekoilu. Jakoon tulivat YHZ, YMZ, YOR sekä YVJ-YVR. Sitten jatkettiin taas YH-kierrosta. 2011 aloitettiin myös YZZ:sta takaperin.

 

Z

Z ei ZIZ-tunnuksen jälkeen jatkunutkaan vuonna 2000 ZYA:sta vaan yhdistelmillä ZJC ja ZJE. Tämä olikin sikäli ymmärrettävää, koska Z oli Uudenmaan läänin kilpenä edistynyt ZHT:n saakka ja siitä eteenpäin oli tyhjää. ZJA ja ZJB-tunnuksia ei kuitenkaan tässä yhteydessä jaettu eikä yhdistelmiä ZJE:stä eteenpäin, vaan seuraavana vuonna jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (ZAF, ZBF jne). Näitä seurasivat normaaliin tapaan G-, I-, Y- ja Z-päätteiset. Kesken Z-päätteisen kierroksen rinnalle tulivat myös ZZA, ZZB jne. sekä vanhojen Uudenmaan läänintunnusten jatkeeksi ZHU, ZHV, ZHX, ZJA sekä yhdistelmät ZJH:sta eteenpäin.

 

 

 

Yhteenveto:

Alkukirjaimet saattaa siis jakaa muutamaan pääryhmään etenemistavan mukaan:

A ja B

I, L, M, O, S, T, V ja X

K, R ja U

E ja H

C, F, G, J, N ja Y

 

 

 

 

 

 

 

Uudet tunnukset vuosittain 1989-99

 

Taulukko kertoo siis kirjainyhdistelmän ensimmäisen käyttöönottovuoden. Useita autoja on saattanut tulla liikenteeseen ko. tunnuksella vasta seuraavana vuonna.

 

 

A

B

C

E

F

G

H

I

J

K

L

M

1989

AFA-AFG

BFA-BFG

BNR-BN?

CAA-CAG

EFA-EFG

ELR-ELT

FAA-FAG

GAA-GAG

HFA-HFG

IFA-IFG

IHC

IHH-IHK

JAA-JAG

KFA-KFC

KLP-KLU

LFA-LFC

LLJ

MFA-MFC

MJX-MKC

1990

AFH-AFT

BFH-BFT

BN?-BNX

CAH-CAT

EFH-EFM

FAH-FAT

GAH-GAP

HFH-HFT

IFH-IFO

JAH-JAR

KFE-KFL

LFE-LFL

MFE-MFN

1991

AFU-AFZ

AGA

BFU-BFZ

BGA

CAU-CBA

EFN-EFX

FAU-FBA

GAR-GBA

HFU-HFZ

IFP-IFX

JAS-JBA

 

KFM-KFX

LFM-LFX

MFO-MFV

1992

AGB-AGH

BGB-BGH

CBB-CBH

EFY-EFZ

EGA-EGE

FBB-FBH

GBB-GBF

HGA-HGF

IFY

JBB

KFY-KFZ

KGA

LFY-LFZ

LGA

MFX-MFZ

MGA

1993

AGI-AGK

BGI-BGK

CBI-CBK

EGF-EGH

FBJ-FBM

GBG-GBJ

HGG-HGJ

IFZ

IGA-IGE

JBC-JBH

KGC-KGF

LGB-LGH

MGB-MGG

1994

AGL-AGN

BGL-BGN

CBL-CBO

EGI-EGK

FBN-FBP

GBK-GBN

HGK-HGN

IGF-IGJ

JBI-JBN

KGG-KGL

LGI-LGK

MGH-MGK

1995

AGO-AGY

BGO-BGY

CBP-CBT

EGL-EGR

FBR-FBX

GBO-GBU

HGO-HGU

IGK-IGR

JBO-JBR

KGM-KGS

LGL-LGR

MGL-MGR

1996

AGZ

AIA-AIB

BGZ

BIA-BIB

CBU-CCB

EGS-EGY

FBY-FCE

GBV-GCB

HGV-HIB

IGS-IGZ

IIA-IIB

JBS-JBY

KGT-KGZ

LGS-LGY

MGS-MGY

1997

AIC-AIO

BIC-BIO

CCC-CCO

EGZ

EIA-EIL

FCF-FCR

GCC-GCL

HIC-HIL

IIC-IIL

JBZ-JCI

KIA-KIJ

LGZ

LIA-LII

MGZ

MIA-MII

1998

AIP-AIZ

BIP-BIZ

CCP-CCZ

EIM-EIV

FCS-FEB

GCM-GCZ

HIM-HIZ

HYA-HYB

IIM-IIY

JCJ-JCS

KIK-KIT

LIJ-LIS

MIJ-MIS

1999

AYA-AYJ

BYA-BYJ

CEA-CEJ

EIX-EIZ

EYA-EYG

FEC-FEL

GEA-GEC

HYC-HYL

IIZ

IYA-IYI

JCT-JCZ

KIU-KIZ

KYA-KYE

LIT-LIZ

LYA-LYC

MIT-MIZ

MYA-MYC

 

 

 

N

O

R

S

T

U

V

X

Y

Z

1989

NAA-NAC

OFA-OFC

OSP-OSS

RFA-RFC

RPC

RPH,RPJ,RPK

SFA-SFC

SJK-SJO?

TFA-TFC

UFA-UFC

VFA-VFC

VUP-VUU

XMC-XMJ

YAA-YAC?

ZFA-ZFC

ZHP-ZHT

1990

NAE-NAK

OFE-OFK

RFE-RFJ

SFE-SFK

SJP?-SJX

TFE-TFM

UFE-UFM

VFE-VFK

XFA-XFJ

YAE?-YAJ

ZFE-ZFJ

1991

NAL-NAT

OFL-OFX

RFK-RFM

SFL-SFM

TFN-TFP

UFN-UFP

VFL-VFM

XFK-XFM

YAK

ZFK

1992

NAU-NAX

OFY-OFZ

OGA

RFN-RFX

SFN-SFX

TFR-TFZ

TGA

UFR-UFY

VFN-VFU

XFN-XFR

YAL-YAO

ZFL-ZFM

1993

NAY-NAZ

OGB-OGE

RFY-RFZ

RGA

SFY-SFZ

 

TGB-TGC

UFZ

UGA

VFV-VFZ

XFS-XFZ

YAP-YAY

ZFN-ZFT

1994

NBA-NBG

OGF-OGK

RGB-RGH

SGA-SGG

TGE-TGN

UGB-UGH

VGA-VGH

XGA-XGG

YAZ-YBE

ZFU-ZFZ

ZGA-ZGB

1995

NBH-NBN

OGL-OGR

RGI-RGN

SGH-SGM

TGO-TGR

UGI-UGK

VGI-VGM

XGH-XGL

YBF-YBJ

ZGC-ZGJ

1996

NBO-NBU

OGS-OGY

RGO-RGU

SGN-SGX

TGS-TGZ

TIA-TIB

UGL-UGR

VGN-VGX

XGM-XGX

YBK-YBR

ZGK-ZGT

1997

NBV-NCF

OGZ

OIA-OII

RGV-RGZ

RIA-RIF

SGY-SGZ

SIA-SIE

TIC-TII

UGS-UGY

VGY-VGZ

VIA

XGY-XGZ

XIA

YBS-YCB

ZGU-ZGZ

1998

NCG-NCO

OIJ-OIS

RIG-RIO

SIF-SIN

TIJ-TIS

UGZ

UIA-UII

VIB-VIN

XIB-XIN

YCC-YCI

ZIA-ZIC

1999

NCP-NCZ

OIT-OIZ

OYA-OYC

RIR-RIZ

SIO-SIY

TIT-TIZ

TYA-TYC

UIJ-UIL

VIO-VIY

XIO-XIY

YCJ-YCV

ZIE-ZIU

 

Pienissä N-kilvissä jaettiin 1989-alkaen tunnuksia NF, NG, NI, NY ja NZ ja 1990-luvun alkupuolella sarjoja NFA-NFZ, NGA-NGZ, NIA-NIZ, NYA-NYZ ja NZA-NZZ. Näiden lisäksi tuli sarjoja, joissa keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva: NAF-NXF, NAG-NXG, NAI-NXI, NAY-NXY ja NAZ-NXZ. N-kilpiä oli jaossa vuoteen 1997 asti, mutta jo 1991 niiden rinnalle tuli aakkosittain takaperin kulkevat J-alkuiset kolmikirjaimiset kilvet. 1990-luvun puolella käyttöönotettiin JZZ-JZA, JYZ-JYA…jne … JKZ-JKA?

 

 

 

Uudet tunnukset vuosittain 2000-2008

 

Taulukko kertoo siis kirjainyhdistelmän ensimmäisen käyttöönottovuoden. Useita autoja tällä tunnuksella on saatettu ottaa käyttöön vasta seuraavana vuonna.

 

* = keskimmäinen kirjain etenee aakkosittain

 

 

A

B

C

E

F

G

H

I

J

K

L

M

2000

AYK-AYT

BYK-BYT

CEK-CET

EYH-EYP

FEM-FEV

GEE-GEM

HYM-HYO

HAF-HJF*

IYJ-IYP

IAF-IBF*

JEA-JEM

KYF-KYN

KKI-KMI*

LYE-LYP

MYE-MYO

MAF

2001

AYU-AZM

BYU-BZK

CEU-CFK

EYR-EZI

FEX-FFI

GEN-GEX

HYP-HYZ

ICF-IOF*

JEN-JET

KNI-KXI*

LAF-LMF*

MBF-MNF*

2002

AZN-AZX

BZL-BZU

CFL-CFU

EZJ-EZS

FFJ-FFT

GEY-GFH

HZA-HZJ

IPF-IXF*

IAG-IBG*

JEU-JFA

KAY-KKY*

LNF-LTF*

MOF-MUF*

2003

AZY-AZZ

APZ-AXZ*

AAF-ACF*

BZV-BZZ

BAF-BLF*

CFV-CGI

EZT-EZZ

EPZ-EVZ*

FFU-FGH

GFI-GFU

GFX

HZK-HZT

ICG-IOG*

JFB-JFN

KLY-KXY*

KAZ-KCZ*

LUF-LXF*

LAG-LNG*

MVF-MXF*

MAG-MEG*

2004

AEF-ATF*

BMF-BXF*

BAG-BBG*

CXY-CXZ

CYA-CYK

EXZ

EVT-EVX

EXA-EXK

FGI-FGU

GFV

GFY-GGF

HZU-HZZ

HPZ-HXZ*

HKF-HMF*

IPG-IXG*

IAI-IMI*

JFO-JGB

KEZ-KPZ*

KAF-KBF*

LOG-LXG*

LAI-LJI*

MHG-MKG*

2005

AUF-AXF*

AAG-APG*

BCG-BVG*

CYL-CZA

EXL-EXX

EAF-EBF*

FGV-FHK

GGG-GGU

HNF-HXF*

HAG-HHG*

INI-IXI*

IAY-IHY*

JGC-JGL

KCF-KSF*

LKI-LTI*

MLG-MXG*

MAI

2006

ASG-AXG*

AAI-ALI*

BXG

BAI-BOI*

CZB-CZN

ECF-EVF*

FHL-FHY

GGV-GHI

HJG-HVG*

IJY-IVY*

JGM-JGZ

KTF-KXF*

KAG-KLG*

LUI-LXI*

LAY-LMY*

MBI-MRI*

2007

AMI-AXI*

AAY-ABY*

BPI-BXI*

BAY-BKY*

CZO-CZS

CGJ-CGV

EXF

EAG-ERG*

FHZ-FIT

GHJ-GHV

HXG

HAI-HSI*

IXY

IAZ-INZ*

JHA-JHM

KMG-KXG*

KAI-KBI*

LNY-LXY*

LAZ-LCZ*

MSI-MXI*

MAY-MKY*

2008

ACY-AXY*

AAZ-*…

BLY-BXY*

CGX-CGZ

CHA-…

ESG-EVG*

EAI-EBI*

EAY-EJY*

EAZ-*

FIU-FIZ

FPJ-

GHX-GHZ

GIA-GIF

HTI-HXI* ?

HAY-HCY* ?

HAZ- *

IOZ

IXA-IXE?

IHL-IHX

JHN

KCI-KJI*

KOR-

LEZ-?’

LYR-…

MLY- *

MAZ- * 

 

 

 

N

O

R

S

T

U

V

X

Y

Z

Pienet kilvet J, C

2000

NEA-NEM

OYE-OYO

OAF

RYA-RYM

SIZ

SYA-SYI

TYE-TYM

UIM-UIV

VIZ

VYA-VYG

XIZ

XYA-XYG

YCX-YEC

ZIV-ZIZ

ZJC,ZJE

JK?-JKA

JJZ-JJA

JIZ-JIA

JHZ-JH?

2001

NEN-NEX

OBF-OKF*

RYN-RYP

RKI-RMI*

SYJ-SYP

SAF-SBF*

TYN-TYP

TAF

UIX-UIZ

UYA-UYC

VYH-VYL

VAF-VEF*

XYH-XYM

YEE-YEJ

ZAF-ZKF*

JH?-JHA

JGZ-?

2002

NEY-NFE

OLF-OUF*

RNI-RVI*

SCF-SPF*

TBF-TPF*

UYE-UYM

VYM-VYO

VHF-VPF*

XYN-XYP

XAF-XLF*

YEK-YEU

ZLF-ZSF*

?

2003

NFF-NFR

OVF-OXF*

OAG-ONG*

RXI-RZI*

RAY-ROY*

SRF-SXF*

SAG-SJG*

TRF-TXF*

TAG-TJG*

UYN-UYP

UKI-UMI*

VYP

VRF-VXF*

VAG-VJG*

XMF-XXF*

XAG-XBG*

YEV-YFI

ZTF-ZXF*

ZAG-ZLG*

?

2004

NFS-NGF

OOG-OXG*

OAI-OHI*

RPY-RXY*

RAZ-RHZ*

SKG-SVG*

TKG-TXG*

UNI-UXI*

UAY-UCY*

VKG-VUG*

XCG-XOG*

YFJ-YFR

ZMG-ZXG*

ZBI

JF?-JF?

JE?-JE?

2005

NGG-NGO

NNG

OJI-OVI*

RJZ-RPZ*

RAF-RJF*

SXG-SXG*

SAI-SMI*

TAI-TNI*

UEY-UPY*

VVG-VXG*

VAI-VMI*

XPG-XXG*

XAI-XBI*

YFS-YGF

ZAI,ZCI

ZHI-ZUI*

JC?-JC?

JBZ-?

2006

NGP-NHC

OXI-OXI*

OAY-OMY*

RKF-RXF*

SNI-SXI*

SAY-SCY*

TOI-TOZ*

TAY

URY-UXY*

UAZ-UHZ*

VNI-VZI*

VAY

XCI-XPI*

XMY ?

YGG-YGN

ZEI

ZVI-ZXI*

ZAY-ZJY*

JB?-JBA

JAZ-JAA

CZZ-CZS

2007

NHE-NHP

ONY-OXY*

OAZ-OBZ*

 

RAG-RPG*

SEY-SSY*

TBY-TSY*

UJZ-UOZ*

UAF-UEF*

VBY-VRY*

XRI-XXI*

XAY-XHY*

YGO-YGT

ZKY-ZMY*

CZR-CXT

2008

 NHR-

OCZ*-… 

RRG-RXG*?

RAI- *

STY-SXY*

SAZ- *

TTY-TXY*

TAZ- * 

UAI,

UAG*-UBG*

UBI-UEI*

VSY- *

XJY- *

XUE-XUM

YGU-YGZ

YHA-

YMZ

YOR

YVK-

YHZ

ZNY-ZXY* ?

ZZA-

ZHU-ZHX

ZAZ*-ZHZ*

CXS-

 

 

 

 

Tunnuksia vuodesta 2009

 

Mainittuna on se kierros mitä oltiin jakamassa – joissain tapauksissa on mainittu myös yksittäisiä kirjainyhdistelmiä. * = keskimmäinen kirjain aakkosittain juokseva

Tiedot ovat suuntaa antavia. Trafin tietojärjestelmä jakaa tunnuksia hyvin sekavasti.

 

A

2009: AAZ…AOZ* (kaikki jaettu)

 

B

2009: BAZ…BOZ*, BOA-

2010: BOA-BON

2011: BOO-BPB

2012: BPE-

 

C

2009: CHA- , CNC, CTH, CTI

2010: CHM?-CHU

2011: CHV-CHZ, CIB-CIM

2012: CIN-

 

E

2009: ECI…EJI*, ECY…EJY*, EBZ-EHZ*

2010: EKI-ELI*, EKY, EJZ-EKZ*

2011: ELU-ELZ, EMI…EXI*, ELY…ESY*, EMZ…EOZ*

2012: ETY…EVY*(EXI?)

 

F

2009: FJA-FJN, FPJ-FPL, FXH

2010: FJO-FJX,

2011: FMT, FKA-FKJ

2012: FKK-

 

G

2009: GIG-GIX

2010: GIY-GJH

2011: GJI-GJZ, GKA-GKH

2012: GKI-

 

H

2009: HXI, XZI, HEY-HLY, HBZ…*

2010: HMY…HRY*, HCZ…HOZ*

2011: HSY…HXY* (kaikki jaettu)

 

I

2009: IXH, IYR-, IJA-

2010: IYR-IYX, IJA-IJP

2011: IJR-IJZ, IKA-IKE

2012: IKH-

 

J

2009:

2010: JIE, JIF, JIG, JOA

2011: JHO-JHZ, JIA-JIC, JIH-JIR

2012: JIS-

 

K

2009: KLV, KMH, KOO-KOX

2010: KLX, KPA

2011: KOL-KON, KPB-KRH

2012: KRJ-

 

L

2009: LHZ…LPZ*, LYR-LYX, LLK-, LZA-

2010: LLK-LLM, LZA-LZE

2011: LTU, LZE-LZL

2012: LLN-, LZH-LZZ, LRZ…*

 

M

2009: MLY…MNY*, MAZ-*, MKE-

2010: MOY, MPY, MAZ…MJZ*, MKE

2011: MRY*, MKH-MKS

2012: MKT-

 

N

2009: NHR-

2010: -NHT

2011: NHU-NHZ, NIA-NIG

2012: NIH-

 

O

2009: OEZ…OMZ*

2010: ONZ…OSZ*, OTA, OTB

2011: OYP-OYX

2012: OTC-

R

2009: RXG, RZG, RAI…*

2010: RAI…RJI*, RPL-RPN

2011: RSV-RTC, RPO-

2012: RPP-

S

2009: SBZ…SMZ*

2010: SNZ…SPZ*, SKA-SKK

2011: SKL-SKM

2012: SKN- , SNB-

 

T

2009: TTY…TVY*

2010: TXY*, TAZ…TJZ*, TRZ…TTZ*

2011: TYR

2012: TYS-TYX

 

U

2009: UHG

2010: UHF…UMF*, UJG, UHI…UJI*

2011: UNF…UTF*, UKG, ULG

2012: UMG…*, UPZ…*

 

V

2009: VXY, VAZ…VCZ*

2010: VEZ…VKZ*, VYR-, VVA-VVL

2011: VVM-VVZ

2012: VLZ…*

 

X

2009: XUN-XUU, XMO, XMP, …XOY*

2010: XUV-XUX, XVA-XVI

2011: XAZ…XEZ*, XMR-XMT

2012:

 

Y

2009: YHA-YHB

2010: YHC-YHJ

2011: YHK-YHZ?, YZZ- takaperin

 

Z

2009: ZJZ?

2010: ZJA, ZJH-ZJK

2011: ZZF, ZKZ…ZNZ*

2012: ZJL-, ZOZ…*