Tarja Haaranen - Pieni elämäkerta

Pieni elämäkerta

Pohjois- Karjalasta Espooseen

Valokuva: Jukka Nissinen

Synnyin Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa vuoden 1963 toiseksi viimeisenä päivänä. Olin perheemme kolmas lapsi, iltatähti. 1970-luvun alussa perheemme muutti Espooseen, Olariin. Olaria esiteltiin tuohon aikaan mallilähiönä ja se olikin varsin viihtyisä asuinpaikka, sillä kerrostaloja ympäröivät vihreä luonto ja maalaismaisemat. Niittykummun kansakoulussa olin tiukkaa karjalanmurretta puhuva tyttö, joka rakasti näyttelemistä.

Etelä-Espoon yhteiskoulu Haukilahdessa muuttui peruskouluksi, kun siirryin kahdeksannelle luokalle. Olin innokas partiolainen Leppäpirkot lippukunnassa ja viikonloput kuluivat usein retkillä ja leireillä. Erityisesti tutuiksi tulivat Nuuksion jylhät maisemat. Ylioppilaaksi kirjoitin 1982 Haukilahden lukiosta. Lukioaikana harkitsin biologin tai maisema-arkkitehdin uraa, mutta päädyin ensin Lepaalle puutarhakouluun. Olin pienestä pitäen ollut kiinnostunut kasveista ja niiden kasvattamisesta ja nyt pääsin upottamaan käteni multaan ja sain hyvää oppia puutarhanhoidosta.

Vuonna 1980 olin ensimmäisellä WWF:n talkooleirilläni Saariselän kupeessa Raja-Joosepissa, jossa kunnostimme vanhaa kolttalappalaisten kylää. Siitä lähtien olen ollut mukana erilaisissa vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa ympäristön hyväksi. Tällä hetkellä toimin Klaukkalan Valkjärven puolesta toimivassa Pro Valkjärvi -yhdistyksessä ja WWF:n öljyntorjuntajoukoissa.

Työtä ympäristöasioiden parissa

Viikissä,Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa aloitin opinnot vuonna 1986. Täydensin opintojani opiskelemalla Teknillisessä korkeakoulussa maisemasuunnittelun sekä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa kasvitieteen sivuainekokonaisuudet. Valmistuin 1990-luvun alussa laman keskelle ja muutin työn perässä Jyväskylään. Työskentelin Keski-Suomen maaseutukeskuksessa ja kuljin ympäri Keski-Suomea maatiloilla neuvomassa ympäristöasioita. Työni oli varsin haastavaa ja erittäin antoisaa. Monet suunnitelmat toteutuivat käytännön teoiksi kyläläisten kanssa toteutetuissa maisemahankkeissa ja viljelijöiden kanssa laadituissa luonnon monimuotoisuussuunnitelmissa.

Aloitin työt Helsingissä maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 1999. Päätehtäväni on viljelijöille tarkoitetun ympäristötuen suunnittelu ja seuranta. Mielestäni on tärkeää olla kehittämässä entistä ympäristöystävällisempää maataloutta, sillä se on taatusti tulevaisuuden ala.

Mukaan politiikkaan

Vihreiden toimintaan lähdin mukaan, kun espoolaisesta partiolippukunnasta tuttu Raimo Inkinen pyysi minua ehdokkaaksi vuoden 1988 kunnallisvaaleihin. Tulin valituksi varavaltuutetuksi Espoon kunnanvaltuustoon. Perheen perustaminen ja työelämä pitivät minut kiireisenä kunnes innostuin uudelleen toimintaan ja asetuin ehdokkaaksi vuoden 2004 kunnallisvaaleihin Nurmijärvellä. Nyt toimin Nurmijärven kunnanvaltuutettuna, Uudenmaanliiton valtuuston jäsenenä, Nurmijärven kaavoituslautakunnan ja kuntakehitystoimikunnan varajäsenenä. Kunnanvaltuutettuna olen yrittänyt tuoda tavallisen ihmisen näkökulmaa päätöksentekoon.

Valitsin puolueekseni Vihreät, koska puolueen keskeisiä arvoja ovat oikeudenmukaisuus ja moniarvoisuus. Vihreät eivät ole yhden ryhmän etujärjestö, vaan vastuuta kannetaan kaikista kanssaihmisistä ja ympäristöstä. Vihreiden ympäristöpolitiikka on johdonmukaista. Mikään muu puolue ei pidä ympäristön puolta niin kuin Vihreät. Talouspolitiikan tavoitteena on määrällisen talouskasvun sijasta ihmisten ja ympäristön hyvinvointi. Vihreillä ei ole ryhmäkuria. Asioista keskustellaan laajasti, mutta jokainen äänestää omantuntonsa mukaan.

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää

Valokuva: Jukka Nissinen

Yllä oleva kiinalainen sanalasku kiteyttää mielestäni jotakin oleellista ihmiselämästä. Viime vuosina olen käyttänyt vapaa-aikani 50-luvulla rakennetun talomme remontoimiseen ja pihanhoitoon. Olen innokas puutarhaharrastaja, intohimoni on perennojen lisäys ja kasvatus. Puutarhassa työskentely on minulle hyvää vastapainoa toimistossa työskentelylle. Puutarhatöissä ruokin aistejani ja puutarhan vuodenkierto muistuttaa, että kaikella on aikansa. Koska oma puutarhanhoitoni keskittyy koristekasveihin, pyöritän Nurmijärvellä ruokapiiriä, jossa hankimme vihanneksia paikalliselta luomuviljelijältä.

Perheeseeni kuuluu irlantilaisen avomieheni lisäksi kaksi kouluikäistä poikaa. Kesällä 2006 toteutui eräs pitkäaikainen haaveeni, kun kotiimme tuli uusi perheenjäsen: englanninspringerspanieli Una. Ulkoilen ja retkeilen mielelläni luonnossa ja Una on oivallinen kumppani siihen. Una on tuonut perheeseemme paljon iloa ja Unan myötä olen tutustunut toisiin koiraharrastajiin.

Olen myös innokas jalkapallofani. Suosikkijoukkueeni on Liverpool ja pelaan myös itse Nurmijärven Öisissä Futaajissa (NÖF). Nöffiläisille tärkeintä on oikea asenne ja kuntoilu yhteisen hauskanpidon merkeissä. Jalkapallo on yksinkertainen ja kaunis laji, johon liittyy pitkiä yhteyksiä ylittävää yhteisöllisyyttä. Jalkapallon hienous on, että sitä voivat pelata ketkä tahansa missä tahansa.

tarja.haaranenymparisto.fi, 0400 - 915242