Puheet, kirjoitukset ja aloitteet
Puheet
Valokuva: Jukka Nissinen
8.11.2008 Vuoden 2009 Nurmijärven talousarviosta
15.11.2006 Nurmijärven talousarviosta
24.10.2006 Kunnan palvelustrategiasta
23.5.2006 Luomuelintarvikkeiden käytöstä kunnan ruokapalveluissa
23.5.2006 Nurmijärven kuntalisästä
23.5.2006 Vuoden 2005 tilinpäätöksestä
7.12.2005 Maatalouden ympäristötuesta
16.11.2005 Vihreän valtuustoryhmän kanta vesienhuoltosuunnitelman hyväksymiseen
Kirjoitukset
12.1.2007 Annetaanko S-marketin laajennuksen tuhota Vaskomäki?
27.8.2006 Korotettu kiinteistövero, yhdyskuntarakenne ja logiikka
26.5.2005 Suojavyöhykkeet maatalouden vesiensuojelussa
14.1.2005 Vihreille olisi tilausta maaseudullakin
Aloitteet
17.12.2008 Vihreän valtuustoryhmän aloite kierrätyksen tehostamisesta
29.10.2008 Valtuustoaloite LED-valaisimien kokeilemisesta katuvalaistuksessa
26.3.2008 Reilun kaupan kahviin ja teehen siirtymistä koskeva valtuustoaloite
5.9.2007 Valtuustoaloite vapaiden ohjelmien käytön edistämisestä
22.8.2007 Ponsi energiatehokkuuden parantamisesta Nurmijärvellä
23.5.2006 Valtuustoaloite koirien uimarannan perustamisesta Nurmijärvelle
29.3.2006 Vihreän valtuustoryhmän aloite kunnallisen ilmastostrategian laatimisesta
Puheet
Vuoden 2009 Nurmijärven talousarviosta (8.11.08)
Kunnan taloudenpidossa on nyt tarkan harkinnan paikka. Pari viikkoa sitten Eurooppa joutui virallisesti taantumaan, kun bruttokansantuote supistui jo toisena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Me emme voi yksin tätä kehitystä pysäyttää, mutta sen aiheuttamia vahinkoja voimme vähentää. Eräs tärkeimmistä edellisen laman opetuksista on se, että julkinen sektori ei saa kiihdyttää talouden sykliä. Nyt on luotava työtä ja säilytettävä ihmisten luottamus tulevaisuuteen. Kunta voi auttaa satsaamalla rahaa esimerkiksi rakentamiseen. Nyt on oikea aika korjata ja tehdä energiatehokkuutta parantavia investointeja. Ne investoinnit, jotka ovat joka tapauksessa välttämättömiä, kannattaa tehdä nyt. Laskusuhdanteessa on sitä paitsi halvempaa rakentaa ja korjata. Ensi vuoden investoinnit painottuvat perinteisesti koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Taantuma voi kuitenkin lähivuosina muuttaa päiväkotien tarvetta kunnan kasvun jäädessä alhaisemmaksi ja tätä on seurattava tarkasti.
Kunnallispolitiikassakin kuten monessa muussa asiassa pitkän aikavälin hahmottaminen ja kokonaisuuksien hallinta on vaikeaa. Haluamme nopeasti, tai ainakin valtuustokauden aikana tuloksia. Miten paljon helpompaa valtuustossa on puhua pienistä - vaikkakin tärkeistä asioista, kuin nähdä suuria linjoja. Me Vihreät katsoimme talousarviota erään tärkeän ja laajan teeman kannalta. Luimme sen läpi ilmastonmuutossilmälaseilla.
Uutta kappaletta puheeseen ei sen takia tarvinnut kirjoittaa, vaan kirjasta löytyi paljon asioita, joita jo muutenkin olisimme ottaneet esille ja jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Rohkaisevaa on, että ensimmäistä kertaa talousarviossa mainitaan sana ilmastonmuutos, siihen varautuminen ja sen hillitseminen. Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjumisessa avainasemassa. Päästöt eivät tunne kuntarajoja ja siksi ensi vuonna valmistuva KUUMA-kuntien yhteinen ilmastonmuutosstrategia on perusteltu.
Kunnan strategisena päämääränä on ohjata kasvu tiivistyviin taajamiin ja kyläkeskuksiin. Tällä on suora vaikutus siihen, miten liikenne kunnassa kehittyy, miten joukkoliikennettä voidaan kehittää ja miten madalletaan kynnystä käyttää kevyttä liikennettä. Tässä tärkeitä työkaluja ovat osayleiskaavat, joista Lepsämä saadaan ensi vuonna valtuustoon ja toivottavasti Klaukkalan osayleiskaavastakin luonnos. Kevyen liikenteen väylä hankkeiden vauhdittamisesta osallistumalla tiepiirin rahoitukseen neuvotellaan parhaillaan tiehallinnon kanssa. Kun asia etenee, on toivottavaa, että valtuusto pääsee yhteisymmärrykseen omasta rahoitusosuudestaan ja hankkeiden priorisoinnista. Noin kolmannes automatkoista on alle kolmen kilometrin mittaisia. Näistä ison osan voisi tehdä jalan tai pyörällä, jos olosuhteet ovat turvalliset. Kevyen liikenteen edistäminen säästää paitsi ilmastoa, myös ihmisten terveyttä.
Tehokas maanhankinta on yhdyskuntarakenteen ohjauksessa tärkeää. Ensi vuodelle varatut maanhankintarahat ovat aika pienet ja asiaan joudutaan todennäköisesti ja voisi sanoa myös toivottavasti palaamaan lisäbudjetissa. Ensi vuonna tehdään päätökset kunnan jätepoliittisista ratkaisuista. Ne sisältävät toivottavasti kestäviä ratkaisuja jätehuollon järjestämisestä ja tuovat mukanaan parempia käytäntöjä esimerkiksi kunnan kierrätyspisteiden järkeistämisenä ja kierrätyksen tehostamisena. Ilmaston kannalta parasta jätepolitiikkaa on jätteen synnyn ehkäisy ja myös tähän tulisi meillä Nurmijärvellä panostaa.
Vihreillä on mottona, että kaikkia ongelmia ei yksinkertaisesti voi ratkaista - ne pitää ehkäistä! Yhteinen strategiamme toteaa myös, että ennaltaehkäisy ohjaa palvelujen tuottamista. Ennaltaehkäisystä puhutaan paljon, mutta aina sen sisältö ja etenkin taloudelliset vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavia. On vaikeaa sanoa, paljonko säästämme panostamalla ennaltaehkäiseviin toimintoihin, kun emme tarkkaan tiedä, mitä ilman niitä tapahtuisi. Kuitenkin perheen ja lapsen hyvinvointiin panostaminen kannattaa aina, sillä pitkittyessään ongelmat pahenevat ja sekä inhimillinen tuska että taloudelliset kustannukset kasvavat. Meillä on oltava riittävästi voimavaroja lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin hoitoon. Tällä hetkellä Nurmijärvellä lähes kahtatuhatta koululaista kohden on yksi koulupsykologi, kun STM:n suositus oppilasmäärästä on 600 oppilasta. Lapsille tulee taata hyvä ja turvallinen oppimisympäristö, emmekä me kannata tuntikehyksen leikkausta. Tuntikehyksen leikkaus tarkoittaisi oppilaiden saaman opetuksen vähenemistä ja ryhmäkokojen suurenemista. Ikäihmisten asumisen osalta Nurmijärven palvelut painottuvat liikaa laitoshoitoon. Terveyskeskuksessa on tällä hetkellä noin 40 pitkäaikaisasukasta, joiden paikka ei olisi siellä vaan palveluasunnoissa. Yksityisiin hoivapaikkoihin heitä ei saada sijoitettua, joten päätös kunnan oman tehostetun asumispalveluyksikön perustamisesta on tervetullut, etenkin kun tarpeen tiedetään lisääntyvän runsaasti lähivuosina.
Kun tilanteet muuttuvat ja resurssit käyvät niukoiksi, se yleensä lisää painetta keksiä uusia innovatiivisia ratkaisuja. Kuitenkin tuntuu, että vuodesta toiseen talousarviokirjan EU-hankkeet -luvun teksti lyhenee lyhenemistään. Viime vuonna alkanut uusi maaseudun kehittämisohjelman ohjelmakausi antaisivat Nurmijärvellekin paljon mahdollisuuksia rahoittaa erilaisia asioita. Nurmijärvi on taajama-alueita lukuun ottamatta ohjelman toiminta-aluetta. Rahoitusta voi hakea entisen KEHU:n tilalla toimivan EMU -toimintaryhmän kautta, mutta myös kunta voi olla hankkeissa hakijana. Hankkeet voivat koskea esimerkiksi maaseutuympäristön parantamista, kylätoiminnan kehittämistä sekä palvelujen ja yrittäjyyden kehittämistä. Erittäin hyvin kriteereihin sopiva hanke hanke olisi Taaborin alueen kehittäminen, johon sisältyisi myös Taaborin katsomon uusiminen. Toivottavasti kunta olisi tässä aktiivinen ja hyödyntäisi mahdollisimman tehokkaasti näitä rahoitusmuotoja.
Lopuksi haluan lausua kiitokset kaikille talousarvion laadintaan osallistuneille!
Nurmijärven talousarviosta (15.11.2006)
Nopeasti talousarviota selatessa vuosi 2007 näyttää kulkevan kutakuinkin omalla painollaan. Kuitenkin tulevalla taloussuunnitelmakaudella tapahtuu monia merkittäviä muutoksia. Vuodesta 2008 lähtien moni asia on vielä epävarmaa - odotettavissa on suuriakin rakenteellisia muutoksia: kunnan organisaatiota tarkastellaan uudelleen, palvelujen järjestämistapoja arvioidaan ja yhteistyöstä eri tahojen kanssa neuvotellaan.
Esimerkiksi nostan esille jätehuollon tilanteen. Jätelainsäädäntö uudistuu vuoden 2007 kesäkuussa. Vastuu kaupan ja yksityisen palvelutoiminnan jätehuollon järjestämisestä siirtyy kunnilta jätteen tuottajille. Näiden toimintojen jätehuollosta vastaavat kunnan sijasta jätealan yritykset tai sopimuksen mukaan kuntien jätelaitokset. Jätemäärät Metsä-Tuomelassa voivat muuttua. Tässä uudessa tilanteessa olisi pystyttävä ratkaisemaan miten jätehuolto on kunnassa järkevintä järjestää. Kaikki tällaiset muutokset asettavat haasteita jo ensi vuodelle. Olisi osattava viisaasti hahmottaa uudenlaisia kehityssuuntia usein erittäin epävarmojen lähtöoletusten valossa.
Viime aikoina kuntalaisia ovat puhuttaneet mm. neuvolapalvelujen ja kouluruokailun järjestäminen. Neuvolakeskustelussa ei saisi olla kysymys vain Röykän ja Nukarin neuvoloiden tilanteesta vaan tätäkin asiaa tulisi tarkastella suunnitelmallisesti kokonaisuutena. Olisi sovittava, mikä on se palvelun muoto ja laatutaso, jonka haluamme kunnassamme tarjota ja sen jälkeen selvitettävä parhaat mahdolliset tavat tuottaa palvelu ja järjestää sille sopivat tilat. Liian usein ja liian monien asioiden kanssa olemme kuin veitsenterällä. Päätöksiä joudutaan tekemään aivan viimeisen pakon edessä. Hätäratkaisulta tuntuu, että kunnan nopeiten kasvavan taajaman, Röykän, neuvola siirrettäisiin pois. Koulukeittiöiden lakkauttamisesta keskusteltaessa päädyttiin siihen, että koko kouluruokailuverkosto tullaan käymään läpi vuoden 2007 aikana. Samoin myös neuvoloita tulee tarkastella kokonaisuutena ottaen huomioon kunnan väestöennuste.
Kokonaisvaltaisen suunnittelujärjestelmän halventamisena voidaan pitää päätöstä nostaa myytävien omakotitalotonttien vuosittaista määrää kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen. Päätös on erikoinen, sillä se on täysin ristiriidassa yhteisesti sovittujen strategian linjausten kanssa. Strategian mukaan kunnan väestönkasvu on hallittua ja se antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen palvelutuotantoon lakisääteisissä peruspalveluissa ja panostamiseen esimerkiksi kulttuuriin, nuorisotyöhön ja liikuntaan. Väestönkasvu pysyy alle kahden prosentin vuodessa. Nyt tehty päätös merkitsee kahden prosentin väestönkasvutavoitteen ylittymistä ja se heijastuu myös moniin muihin päätöksiin. Investoinneissa mm. päiväkotihanketta joudutaan aikaistamaan, kunnallistekniikan rakentaminen aiheuttaa lisäkuluja ja kaavoitukselta vaaditaan lisää aikaa ja resursseja. Kuitenkin esimerkiksi kaavoituksen tulisi ehdottomasti pystyä kohdentamaan resurssinsa tulevan vuoden aikana Klaukkalan yleiskaavan loppuun saattamiseen, jotta jälleen kerran päästäisiin tilkkutäkin suunnittelusta kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Vain sen avulla voidaan saavuttaa toimivia, viihtyisiä ja turvallisia ympäristöjä.
Yhteinen strategiamme toteaa myös, että ennaltaehkäisy ohjaa palvelujen tuottamista. Tämä on meidän vihreiden mielestä ensiarvoisen tärkeää. On osattava ennakoida tulevaisuutta niin, että ongelmat ehkäistään ennen kuin ne kärjistyvät. Erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikassa on korostettava ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi arkiliikuntaan kannustaminen, huolehtiminen työssä jaksamisesta tai ennalta ehkäisevä mielenterveystyö ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin toimiva terveydenhuolto. Meillä on omassa kunnassamme tämänlaisesta työstä hyviä esimerkkejä sosiaalipuolelta. Kuitenkin kun palvelualueiden suunnitelmilla on hyvin tiukat kehysraamit on tällaisessa tilanteessa luovan ajattelun käyttö aika vaikeaa. Olisi kuitenkin rohkeasti etsittävä sellaisia kohteita, joissa tietyn vuoden raamin ylitys voi muutaman vuoden sisällä saada aikaan huomattavia säästöjä.
Palvelustrategian mukaan erilaisilla järjestöillä voisi olla nykyistä merkittävämpi rooli palvelutuotannossa. Valitettavasti tulevan vuoden talousarviossa tämä linjaus ei näy. Päinvastoin järjestöille annettava tuki on entisestään pienentynyt. Jos järjestöiltä edellytetään suurempaa panostusta, on myös niiden rahallista tukea lisättävä.
Ensi vuoden alussa pyörähtää käyntiin EU:n uusi ohjelmakausi vuosille 2007-2013. Se tuo mukanaan runsaasti uusia mahdollisuuksia rahoittaa erilaisia kunnan palvelutuotantoa tukevia hankkeita. Hankkeilla voidaan mm. tukea kunnan palvelutuotantoa, lisätä asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja esimerkiksi tukea vesihuoltohankkeita. Suhteessa tähän talousarvion viimeinen kappale "kunnan EU-hankkeet" näyttää erittäin ohuelta. Tässä meillä on todellakin petraamisen varaa.
Kunnan palvelustrategiasta (24.10.2006)
Me Vihreät pidämme tärkeänä sitä, että kunnan ensimmäinen palvelustrategia on laadittu. Mutta olisimme kaivanneet siihen hieman enemmän strategisempaa otetta. Vaikka monet pitävät strategioiden visioita sanahelinänä, olisi raportin alkuun voinut laittaa selkeän vision siitä missä tavoitetilassa haluaisimme olla vuonna 2016 ja selkeät strategiset linjaukset. Vision aineksiakin löytyy raportista, mutta ne ovat tekstissä hajallaan (puhutaan eri palvelujen tuottamisen vaihtoehdoista, tehokkuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta).
Raportissa on todella paljon tietoa: nykytilaa palvelualueittain on käsitelty paljon, samoin eri tuotantovaihtoehtoja on hahmoteltu palvelualueittain taulukoiden avulla. Tässä jotkut ovat selvästi tehneet huolellisempaa työtä kuin toiset. Esimerkiksi jätehuollon osalta todetaan hyvin ylimalkaisesti, että tullaan toteuttamaan huomattavia muutoksia. Tätä olisi voinut hieman avata.
Kuitenkaan tästä valtavasta tietomäärästä ei ole osattu tehdä selkeitä strategisia linjauksia. Näitä linjauksia edustavat kappaleen 6 johtopäätökset, joita olisi voinut kiteyttää ja napakoittaa. Esimerkiksi ostopalveluista todetaan, että niitä voidaan lisätä asteittain kaikilla toimialueilla ja näin voidaan hidastaa uuden henkilökunnan palkkaamista. Tätä strategista linjausta olisi voinut kehittää esimerkiksi sanomalla tarkemmin milloin ostopalveluja ei tulisi tai tulisi suosia. Nyt on todettu että viranomaispalvelut jäävät pois, samoin olisi voinut todeta, että myös kriisitilanteisiin liittyviä kriittisiä toimintoja ei voida tuottaa ostopalveluina. Samoin olisi voinut linjata milloin ostopalvelut olisivat suositeltavia kuten esimerkiksi silloin, kun markkinoilla on tarjontaa, haetaan vaihtoehtoja tasaamaan ruuhkahuippuja, kun tarvitaan erityisosaamista tai kallista teknologiaa tai kun kyse on merkittävästä investoinnista, jolloin halutaan etsiä kumppaneita.
Lisäksi olisimme toivoneet, että tiukemmin olisi linjattu sitä, että kunnassa on oltava riittävästi hankintaosaamista sekä osaamista ja menetelmiä tehdä vaihtoehtoisten tuotantotapojen arviointia. Onko esimerkiksi olemassa jonkinlainen vertailumalli, jossa voidaan selvittää tuotantotapojen vaikutuksia kustannuksiin, laatuun, henkilöstöön jne. Kehitystyöstä todetaan, että sen tulee olla avointa ja koordinoitua. Mielestämme sen tulee olla myös ennakoivaa. Laadusta todetaan, että ohjausjärjestelmää laadun osalta tulee selkeyttää, tästäkin olisi voinut tehdä strategisemman linjauksen ja todeta esimerkiksi, että ostopalvelujen laadun tulee vastata sitä tasoa, mitä edellytetään vastaavalta kunnalliselta palvelulta.
Raportissa todetaan selkeästi, että kunta ei laajenna palvelutuotantoaan loputtomasti vaikka kuntalaisten toiveet jatkuvasti lisääntyvätkin. Näin tulee ollakin, mutta olisimme toivoneet, että strategiassa olisi voitu todeta, että palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, sillä kuntalaisillehan niitä viime kädessä tuotetaan.
Nyt esitetty palvelustrategia on mielestämme hyvä pohja, jota voi lähteä jatkossa kehittämään.
Luomuelintarvikkeiden käytöstä kunnan ruokapalveluissa (23.5.2006)
Ensinnäkin vastauksessa käytetty viisi vuotta vanhoja hintatietoja – uudempiakin on saatavana. Vastauksessa todetaan, että luomutuotteet ovat 30 % kalliimpia kuin tavanomaisesti tuotetut. Asia ei ole näin yksioikoinen - luomutuotteiden ja tavanomaisten tuotteiden hintaero vaihtelee paljon tuoteryhmittäin, esim. viljatuotteissa ero on muutaman prosentin ja lihatuotteissa se on huomattavasti korkeampi. Luomu- ja tavanomaisten tuotteiden hintaero on kuitenkin suurkeittiöpuolella pienempi kuin vähittäismyynnissä. Lisäksi vastauksessa vuoden 2005 osalta todetaan, että tarjouspyyntökilpailussa ei tullut ainoatakaan tarjousta luomuelintarvikkeista. Tässä olisi kannattanut lisätä tekstiin, että niitä ei edes pyydetty.
Vastauksessa todetaan, että koko ruokapalvelussa luomutuotteiden käyttöön on mahdotonta. Tästä ei olekaan kysymys, vaan portaat luomuun ohjelman tavoitteena on hyvin maltillisesti lisätä luomutuotteiden käyttöä. Esimerkiksi otetaan käyttöön kaksi luomutuotetta ruoan valmistuksessa tai aterian osana (esim. vilja- ja maitotuote). Nämä ovat tietenkin niitä tuotteita, joita on helposti saatavilla tukusta tai tuottajarenkailta. Esimerkiksi maitotuotteita on hyvin ympäri vuoden saatavana.
Useita kuntia on mukana portaat luomuun ohjelmassa ja monet niistä käyttävät tätä aktiivisesti kunnan markkinoinnissa hyväkseen, esim. Kiuruvesi, Juvankoski. Enimmäkseen luomutuotteita käytetään kouluissa ja päiväkodeissa. Lasten ylipaino, diabetes ja allergiat ovat lisääntyneet ja huoli valmisruokien ja teollisten elintarvikkeiden sisältämistä lisä- ja säilöntäaineista on saanut monet vaatimaan lähi- ja luomuruokatuotteita lasten ruokailuun kouluissa ja päiväkodeissa.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on selvittänyt suurkeittiöiden kokemuksia lähiruoasta. Lähiruoan lisäarvoina pidettiin raaka-aineiden tuoreutta, alkuperän jäljitettävyyttä, lisäaineettomuutta ja hyvää makua. Lähiruoan käyttö edisti tuoretuotteiden hävikin pieneneminen. Tämä puolestaan voi laskea elintarvikehankintojen kokonaiskustannuksia. Lisäksi lähiruokatoimintaa pidettiin mm. kouluissa kasvatuksellisesti arvokkaana toimintana.
MMM on tänä vuonna rahoittanut 300 000 eurolla hanketta, jolla on saatu jokaiseen maakuntaan lähikeittöneuvojat. Näiden neuvojien tehtävänä on auttaa julkisen sektorin emäntiä ja ruokahuoltopäälliköitä suunnittelemaan lähi- ja luomuruoan käyttämistä. Neuvojat tekevät hintavertailuja, selvittävät tuotteiden saatavuutta ja auttavat hankintalainsäädännössä esimerkiksi tarjouksia tehtäessä. Neuvojan palvelut ovat kunnalle ilmaisia. Tätä kannattaisi nyt hyödyntää, jotta talousarviosuunnitelman 2007 tavoite "pyritään raaka-aine valinnoissa luomu- ja lähiruoan käyttöön" toteutuisi.
Nurmijärven kuntalisästä (23.5.2006)
Kotona lastaan hoitavat vanhemmat tekevät arvokasta työtä lapsen ja tulevaisuuden hyväksi. Kuntalisä on hyvä keino lisätä vanhempien mahdollisuutta päättää lastensa hoidosta. Lasten hoitaminen kotona ei saa aiheuttaa perheelle taloudellista turvattomuutta.
Nykyinen järjestelmä on toimimaton, erityisesti siksi, että kuntalisää ei makseta heti vanhempainrahan jälkeen. Kun nykyinen järjestelmä on toimimaton, on pikaisesti siirryttävä malliin, josta arvioidaan saatavan säästöjä.
Uuden mallin käyttöönottoa elokuussa 2006 tukee päivähoidon jonotustilanne, esimerkiksi Röykän tilanne kuulostaa huolestuttavalta. Otettava käyttöön malli, johon voidaan sitoutua pitkäksi aikaa, eikä vaihdeta järjestelmää muutaman vuoden välein. On viesti lapsiperheille, että halutaan tukea lasten kotona hoitamista. Toisaalta saadaan riittävää seurantatietoa, jotta voidaan arvioida kuntalisän tehokkuutta. Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla, että kaikista alle 3-vuotiaista lapsista maksetaan kuntalisää.
Vuoden 2005 tilinpäätöksestä (23.5.2006)
Kuntatalouden tasapainottaminen on meille todella suuri haaste. Kun jo ennestään kireässä taloudellisessa tilanteessa tulee näin suuri ennakoimaton alijäämä, se vetää hiljaiseksi. Suuret ylitykset talousarvion määrärahoissa ovat tapahtuneet osittain meistä riippumattomista syistä kuten hoitotakuusta. Mutta on myös asioita, joihin me voimme vaikuttaa ja joihin pitää löytää keinoja vaikuttaa. Yksi näistä on lasten huostaanottojen nopea kasvu yli 50 %:lla edellisvuodesta. Vaikka tilanteemme on hyvä verrattuna joihinkin muihin Kuuma-kuntiin, tämän kehityksen pysäyttäminen täytyy olla meille ensisijaista. Tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, meillä täytyy olla mahdollisuus panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin kuten esimerkiksi on tehty Varpu- eli varhaisen puuttumisen hankkeessa. Ne rahat tulevat säästöinä varmasti takaisin.
Myös maa- ja tonttipolitiikalla vaikutetaan suoraan kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Tilinpäätöksessä todetaan, että väestön kasvutavoite ylitettiin ja se tulee jatkossakin olemaan haasteellista saavuttaa nykyisellä maa- ja tonttipolitiikalla sekä haja-asutusalueiden rakennuslupakäytännöillä. Kunnan strategiassa tavoitteena on, että kasvua ohjataan tiivistyviin taajamiin ja kyläkeskuksiin. Tähän me olemme sitoutuneet ja silloin emme voi sivuuttaa sitä, että rakennusluvista edelleenkin myönnetään runsaasti haja-asutusalueille. On tärkeää tietää, sijoittuvatko ne sinne kyläkeskuksiin vai onko meillä haulikolla ammuttu Nurmijärven kartta - sitä tuskin kukaan haluaa. Sillä jokainen ymmärtää, että se tarkoittaa lisää kustannuksia: enemmän rahaa teihin ja putkiin, lisää liikennettä, lisää kuljetuskustannuksia esimerkiksi koulukyytien muodossa, lisää toiveita kevyen liikenteen väylistä, valaistuksesta ja ylipäätään palvelutarpeista kaava-alueen ulkopuolelle.
Klaukkalan ja Lepsämän yleiskaavat eivät edenneet suunnitellulla tavalla, mutta kuluvana vuonna niissä odotetaan tapahtuvan edistymistä. Nyt kun palvelustrategiatyökin alkaa valmistua, tulisi kaavoitukselle antaa työrauhaa. Kaavoituspuolella on resurssipula ja kaavoituksen resurssitarpeita tulee jatkossa arvioida tarkasti, sillä hyvällä ja laadukkaalla suunittelulla voidaan tehdä sosiaali- ja terveyspuolen ennaltaehkäisevää työtä.
Kuuma-yhteistyötä on arvosteltu konkreettisten tulosten puutteesta. Meidän vihreiden mielestä kuitenkin Kiljava hankkeen käynnistyminen monien mutkien jälkeen on erittäin merkittävä tulos. Ja kannattaa myös muistaa, että Kuuma yhteistyön ansiosta kuntiin on saatu erilaisten ulkopuolisten hankkeiden rahoitusta yli 2 miljoonaa euroa.
Maatalouden ympäristötuesta (7.12.2005)
Keskustelua ympäristötuesta tarvitaan juuri nyt, sillä maatalouden ympäristötukea tulevalle ohjelmakaudelle 2007-2013 valmistellaan parhaillaan. On kuitenkin mielestäni kahdestakin syystä väärin esittää julkisuudessa väitteitä, että ympäristötuella ei ole saatu aikaan vaikutuksia. Ensinnäkin siksi, että se ei pidä paikkaansa ja toiseksi siksi, että viljelijöitä ei motivoida jatkossa sitoutumaan ympäristötukeen sanomalla heille, että niillä toimenpiteillä, joita he ovat kymmenen vuoden ajan noudattaneet, ei ole ollut mitään merkitystä ympäristölle.
Mitä sitten on saatu aikaan? Vuonna 2003 tehty ympäristötuen väliarviointi osoittaa, että viimeisen vuosikymmenen aikana suorat valumat lantaloista on saatu pääsääntöisesti loppumaan ja painopiste on siirtynyt peltoviljelyn puolelle. Samalla on siirrytty vaiheeseen, jossa kuormituksen muutokset ovat hitaita. Maatalouden ympäristötukijärjestelmän vaikutukset näkyvät tällä hetkellä ravinteiden käyttömäärien vähenemisenä ja peltomaassa ravinnepitoisuuksien kasvun taittumisena. Peltojen valumavesiin liuenneen fosforin kuormitusriski on kasvanut 1990-luvulle asti, mutta kasvu näyttää olevan nyt taittumassa. Eroosiontorjunta on vähentänyt eroosioaineksesta vapautuvan fosforin kulkeutumista vesistöön. Typen osalta on typpitase selvästi alentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuitenkaan vaikutuksia vesistöissä ei vielä ole ollut havaittavissa osittain siksi, että vaikutukset vesistöissä näkyvät luonnossa erittäin hitaasti ja myös siksi, että toimet eivät ole olleet riittävän tehokkaita.
Luonnon monimuotoisuuden edistämisessä keskeisin saavutus on ollut se, että perinnebiotooppeja eli erilaisia niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia on saatu ympäristötuella hoidon piiriin. 1990-luvun alussa ympäristöhallinto teetti valtakunnallisen perinnemaisemainventoinnin, jonka mukaan arvokkaiksi inventoituja perinnebiotooppeja ei ollut jäljellä Suomessa kuin 20 000 hehtaaria. Perinnemaisematyöryhmä määritteli vuonna 2002, jotta pertinnebiotoopeilla oleva luonnon monimuotoisuus saadaan säilymään, tulee hoidon piiriin saada 60 000 hehtaaria perinnebiotooppeja ja näistä 35 000 hehtaaria maatalouden ympäristötuen avulla. Kymmenen vuoden aikana ympäristötuen avulla on saatu hoidon piiriin 25 000 hehtaaria perinnebiotooppeja eli tätä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena maatalouden luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Näillä alueilla useimmissa tapauksissa hoito on osa karjatilan normaalia tilanpitoa, jolloin niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat osa tilan laidunkiertoa ja niillä on myös merkittävä vaikutus tilan talouteen. Näin järjestettynä perinnebiotooppien hoito on varsin kestävällä pohjalla verrattuna esimerkiksi yksittäisten kohteiden muutaman vuoden kestäviin hoitoprojekteihin, joiden päätyttyä hoito loppuu ja pitkällä aikavälillä siihenkin kulutetut rahat valuvat hukkaan.
Ehkä edes tärkeimmistä, mutta vaikeimmin mitattavista ympäristötuen saavutuksista, on se asennemuutos, joka on tapahtunut viljelijöiden ympäristöasenteissa. Monet ympäristötoimet, jotka ovat nyt osa normaalia tilan arkipäivän toimintaa, herättivät viljelijöissä vielä suurta huvitusta tai hämmennystä 1990-luvun alun tilakäynneillä.
Uskon siis, että jotain on saatu aikaan, mutta erittäin paljon on vielä tekemättä. Suojakaistoilla ja suojavyöhykkeillä on tärkeä merkitys, mutta vesiensuojelullisesti ehdottomasti tärkein toimenpide ympäristötuessa on lannoitus. Siinä säädellään itse kuormituksen aiheuttajaa, eikä vain estetä ravinteiden huuhtoumista vesistöihin. Tällä hetkellä nykyisen ympäristötuen rahoista yli 50 % käytetään lannoitukseen liittyviin toimenpiteisiin. Nykyisiä peruslannoitustasoja tulee tiukentaa ja mikäli viljelijä haluaa vielä tästä vähentää lannoitteiden käyttöä niin että satotasot selvästi laskevat, tulee hänelle siitä korvata enemmän tulonmenetyksiä. Se, että viljelijä laatii ravinnetaselaskelman tilalleen, ei vielä välttämättä muuta käytäntöjä, ellei tuen ehdoissa vaadita myös ravinnetaselaskelmien noudattamista. Ravinnetaselaskelma on työkalu, ei itsessään ratkaisu ongelmaan.
Vaatimus peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä on erittäin tehokas vesiensuojelutoimenpide, silloin kun kasvipeitteisyyteen hyväksytään todelliset kasvipeitteisyydet eikä nimelliset vaihtoehdot kuten sokerijuurikkaan naatit ja kevennetty muokkaus kuten nykyisessä tukijärjestelmässä on sallittu. Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä tulisi maksaa vain niille tiloille, jotka muuttavat käytäntöjään, eikä niille joilla talviaikaista kasvipeitteisyyttä jo on olemassa. Edellyttämällä pelloille talviaikaista kasvipeitteisyyttä suojataan pellon pintaa sade-, sulamis- ja valumavesien eroosiota aiheuttavalta vaikutukselta ja samalla estetään maa-ainekseen sitoutuneen fosforin ja veteen liuenneen typen huuhtoutumista vesistöihin ja pohjavesiin. Talviaikaisella kasvipeitteisyydellä edistetään myös luonnon monimuotoisuutta.
Suojavyöhykkeet ovat vesiensuojelullisesti tehokkaita. Mitä enemmän suojavyöhykkeitä perustetaan, sitä tehokkaammin estetään vesistöjen ja Itämeren rehevöitymistä. Kun suojavyöhykkeet muodostavat yhtenäisen katkeamattoman jonon peltomaisemassa, niistä muodostuu kokonaisuus, jonka hyöty ympäristölle on paljon suurempi kuin yksittäisten vyöhykkeiden summa. Suojavyöhykkeet vähentävät selvästi maan pintaa pitkin valuvan veden mukana kulkeutuvia ravinteita ja maata, jotka muuten joutuisivat pelloilta vesistöön. Tutkimusten mukaan suojavyöhykkeisiin sitoutuu vähintään puolet pintavalunnan typestä ja 40 prosenttia fosforista. Lisäksi suojavyöhykkeeksi jätetty pellon osa lakkaa kuormittamasta ympäristöä. Usein vesiensuojelun lisäksi suojavyöhykkeet helpottavat viljelyä, kun vaikeasti viljeltävät vetiset peltolohkot jäävät pois viljelystä ja päisteiden ala kasvaa. Suojavyöhykkeet lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta, kun kasvit ja eläimet saavat lisää elintilaa vesistöjen varsilta. Kuitenkin suojavyöhykkeiden määrän lisääntymiseen on muutamia käytännön esteitä. Esimerkiksi kasvinviljelytiloilla ei ole tarvittavia koneita ja laitteita toteuttaa suojavyöhykkeillä edellytettyä niittoa ja heinän poiskeruuta. Tälle niitetylle heinälle ei myöskään kasvinviljelytiloilla ole mitään käyttöä ja sen kompostoiminen ja hävittäminen voi muodostaa hankalan käytännön ongelman. Pahimmissa tapauksissa heinää dumpataan metsän aiheuttamaan rehevöitymistä sinne. Tässä tulisi edistää tilojen yhteistoimintaa niin, että kotieläintilat, joilla on kalustoa ja tarvetta heinälle voisivat urakoida laajoja yhtenäisiä vesistönvarsia yli tilarajojen. Toisen ongelman muodostaa nykyinen lainsäädäntö maanvuokrauksesta. Tällä hetkellä jo noin 40 % viljelystä tapahtuu vuokrapelloilla ja pelloista voidaan lain mukaan tehdä enintään 10 vuoden vuokrasopimuksia. Viljelijöillä ei ole kiinnostusta sitoutua pitkäaikaisiin suojavyöhykesopimuksiin vuokralohkoilla, jos vuokrasopimuksesta ei ole varmuutta. Tähän lainsäädännön kohtaan tulisi ehdottomasti saada muutos niin, että pellosta voitaisiin tehdä pidempiä vuokrasopimuksia.
Merkittäviä ympäristövaikutuksia vesistöihin ja luonnon monimuotoisuuteen voitaisiin saada perustamalla kosteikkoja. Kosteikoilla hidastetaan veden virtaamisnopeutta ja näin lisätään viipymää. Samalla vähennetään ojien ja vesistöjen uomaeroosiota sekä laskeutetaan ja poistetaan veden kuljettamia maa-aineksia ja ravinteita. Nykyisen tukijärjestelmän avulla kosteikkoja on kuitenkin perustettu vain muutama sata kappaletta. Ongelmana on ollut se, että ympäristötuki on pinta-ala perusteinen tuki, eikä tällaisen investointityyppiseen toimenpiteeseen ole saatu riittävän korkeaa tukitasoa, koska sopimusalat ovat pieniä. Kosteikon perustamiskustannukset ovat korkeita ja siihen tulee tarjota riittävästi porkkanaa, että hankkeisiin halutaan sitoutua. Eräs ratkaisu olisi rahoittaa tätä toimenpidettä investointitukena. Itse uskon, että tässä paljon mahdollisuuksia. Nyt tarvitaan tähän aiheeseen markkinointia ja paljon julkisuutta, jotta asia lähtee eteenpäin.
Maatalouden luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ympäristötuessa ovat hieman monimutkaisempia. Niissä ratkaisut eivät ole niin selkeitä kuin vesiensuojelupuolella vaan aihealue on huomattavasti monimuotoisempi. Näissä asioissa viljelijöiden asenteissa on vielä paljon tehtävää. Osittain tämä liittyy myös siihen., että vasta viime vuosina on saatu tarkempaa tietoa eri tutkimusten tuloksina siitä, minkälaisilla hoitotoimenpiteillä edistetään mitäkin lajistoa.
Ympäristötuen perusperiaate on se, että tukea maksetaan tavanomaisten viljelykäytäntöjen yli menevien ympäristötoimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista ja tulonmenetyksistä. Tärkeää siis on, että tukea maksetaan ylimääräisestä ekstrasta, eikä toimenpiteistä, jotka eivät todellisuudessa muuta nykyisiä käytäntöjä. Eli tulevaan ympäristötukeen ei tule sallia itsestään selvien toimenpiteiden tukemista, vaan on vaadittava käytäntöjen muuttumista. Kun raha on aina rajoittava tekijä, tulisi myös selkeästi kohdentaa toimenpiteet sinne, missä niillä on ympäristönsuojelullisesti suurin merkitys, eikä viljelijöiden tasavertaisen kohtelun nimissä edellyttää tukien maksamista alueille, joilla niillä ei ole merkittävää vaikutusta.
Nyt on erittäin tärkeää keskustella julkisuudessa ympäristötuesta ja sen tavoitteista. Meillä kaikilla on oikeus vaatia rahojen tehokkaampaa käyttöä, jotta ympäristövaikutuksia saadaan aikaan.
Vihreän valtuustoryhmän kanta vesienhuoltosuunnitelman hyväksymiseen (16.11.2005)
Vihreät kannattavat vesienhuoltosuunnitelman hyväksymistä.
Me hyväksymme sen periaatteen, että kunta kannustaa asukkaitaan omatoimisuuteen ja esimerkiksi vesiosuuskuntien perustamiseen tietyille haja-asutusalueille. Kunnalla ei ole missään tapauksessa mahdollisuutta järjestää koko kunnan haja-asutusalueiden vesihuoltoa halutussa aikataulussa ja yksittäisen kiinteistön oma ratkaisu on usein selvästi kallein vaihtoehto.
Tärkeää tässä keskustelussa on muistaa se, että vesienhuollon kehittämissuunnitelmassa määritellään vesihuollon tavoitteet. Se ei ole kuntaa, eikä muitakaan tahoja sitova asiakirja, vaan suunnittelun apuväline. Yksityiskohtaiset suunnitelmat tehdään myöhemmin.
Me pidämme tärkeänä sitä, että näissä suunnitelmissa tarkastellaan vaihtoehtoa, jossa osuuskunta voi olla siirtymävaiheen ratkaisu. Niin että jo suunnitteluvaiheessa mietitään, voidaanko osuuskunta siirtää osaksi vesilaitosta myöhemmin.
Kaikista tärkeimpänä pidämme sitä, että me kaikki yhdessä pyrimme siihen tavoitteeseen, että meillä kaikilla on käytössä puhdasta vettä sekä hajakuormitus saadaan kuriin ja sitä kautta vesien rehevöityminen vähenemään.
Kirjoitukset
Annetaanko S-marketin laajennuksen tuhota Vaskomäki?(12.1.2007)
Klaukkalan S-marketin ympäristöön laaditaan asemakaavaa, joka mahdollistaa myymälärakennuksen merkittävän laajentumisen. Kaavaluonnos on laadittu yksinomaan kaupan ehdoilla: lopputuloksesta ei voi ennakoida muuta kuin, että Vaskomäkeä louhitaan varmasti.
Pysäköinnin järjestäminen alueelle on osoittautunut varsin haastavaksi tehtäväksi, koska ehdoton vaatimus on liiketoiminnan jatkuminen koko rakennustyön ajan. Ongelma on ratkaistu niin, että kaavaluonnokseen ei ole lainkaan merkitty sitovia pysäköintialueita. Kaavaluonnos mahdollistaa Vaskomäen reuna-alueen louhimisen pysäköinti- ja rakennusalueeksi. Louhittava alue olisi noin 40 metriä pitkä. Tätä perustellaan sillä, että louhittava alue ei ole Vaskomäen arvokkainta osaa. Louhinnan raja kuitenkin nousee lähes mäen harjalle asti. Myymälälaajennus ei olisi nykyisellä tontilla mahdollinen, koska tontti on liian pieni. Kunta joutuu luovuttamaan omistamastaan Vaskomäen kyljestä huomattavan siivun, yhteensä lähes 5000 neliötä maata, jotta rakennusprojekti voidaan toteuttaa. Kaupasta saatavan rahallisen hyödyn katsotaan valitettavasti korvaavan maiseman menetyksen. Pysäköintialueen ja rakennuksen todennäköisestä suhteesta tai sopivuudesta alueelle ei ole esitetty havainnekuvaa tai muutakaan selvitystä. Itse asiassa kaupan laajentumiselle alueelle on jätetty kaikilta osin vapaat kädet ja samalla on jätetty varmistamatta, ettei Klaukkalan keskeiselle alueelle tule pysäköinti- ja liikennekaaosta.
Samaan aikaan S-marketin kaavan valmistelun kanssa kunta on esitellyt Vaskomäen ja Ali-Klaukantien puistoalueiden käyttösuunnitelmaa. Suunnitelmassa todetaan, että Vaskomäki on säilynyt luonnontilaisena ja sen luontoarvot huomioidaan suunnittelussa. Suunnittelun tavoitteena on puistoalueiden rakentaminen toiminnallisesti viihtyisiksi ja esteettisesti korkeatasoisiksi ympäristöiksi. Puistosuunnitelmassa esitetään muun muassa puuston harventamista, jolla korostetaan Vaskomäen maisemallista merkitystä sekä Klaukkalantien puoleisten kallioisten rinteiden valaisemista kohdevaloin.
Vaskomäki on koko kylän maamerkki. Se on kokonaisuutena tärkeä maisemallinen elementti Klaukkalan keskustassa. Mutta miltä kokonaisuus näyttää, jos yhdeltä sivulta on kalliota louhittu pois 40 metrin matkalta? Mielestämme kunnan suunnittelujärjestelmä ei toimi kokonaisvaltaisesti, jos ansiokasta puistosuunnitelmaa samaan aikaan nakerretaan S-marketin asemakaavaratkaisulla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavan laadinnassa on vaalittava rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Vaskomäki on maisemallisesti arvokasta luonnonympäristöä Klaukkalan ydinkeskustassa, eikä sitä tulisi hävittää louhimalla.
Nurmijärven vihreät valtuustoryhmä
Tarja Haaranen
Maritta Kopsala
Mika Seppälä
Nurmijärven vihreät kunnanhallituksen jäsen
Marja Innanen
Korotettu kiinteistövero, yhdyskuntarakenne ja logiikka (27.8.2006)
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä arvosteli maan hallitusta korotetusta kiinteistöverosta. Mäkelän mukaan kiinteistövero lisää tarpeetonta kasvua Nurmijärvellä ja se kohdistuu epäoikeudenmukaisesti. Pääministeri Matti Vanhanen esitti Nurmijärven markkinoilla ajatuksen, että pääkaupunkiseudun kuntien tulisi lisätä asuintonttien tarjontaa ainakin tuhannella tontilla kiinteistöjen hinnan nousun estämiseksi. Vanhanen totesi myös Nurmijärven jo tehneen osansa. Ajatukset antavat aiheen pohdintaan.
Korotetun kiinteistöveron teoreettisena tavoitteena on lisätä tonttien tarjontaa "rankaisemalla" rakentamattoman kaava-alueen tontin omistajaa. Vero koskee vain lailla säädettyjä kuntia eli niitä kuntia, joissa kiinteistöjen hinnan nousu on ollut jatkuvaa ja tonttipula on tunnettu tosiasia eli tietoisesti myös Nurmijärveä. Veron tavoitteena on myös aina kunnan verokertymän kasvattaminen.
Korotettua kiinteistöveroa ei peritä ns. kirvesvarsitonttien omistajilta, joiden asuinkäytössä oleva kiinteistö rajoittuu rakentamattomaan tonttiin, vaikka Mäkelä näin tuntuu vihjaavan. Vero ei tässä yhteydessä kohdistu vähävaraisiin vanhuksiin, vaan henkilöihin, jotka syystä tai toisesta eivät halua tai pysty rakentamaan tonttia. Näissä henkilöissä on varmasti köyhiä ja rikkaita tai muutoin eri elämäntilanteissa olevia.
Korotettu kiinteistövero lisää halukkuutta tontin myyntiin vain, jos tontin omistaja ei pysty maksamaan veroa pitkään tai hän kokee, että myymättä jättäminen ei tuota riittävästi hyötyä. Toistaiseksi keskimääräinen kiinteistöjen arvon nousu on ollut vuosittain moninkertainen korotukseen verrattuna, joten sillä pystyy kattamaan korotetun kiinteistöveron maksun. Jos kiinteistövero koskee kaikkia yksityisten omistuksessa olevia kiinteistöjä, on kiinteistönomistajalla mahdollisuus siirtää maksettu kustannus kiinteistön hintaan. Hinnan nousua rajoittaa tällöin vain tarjonnan lisääntyminen tai kysynnän väheneminen. Kummastakaan ei näy merkkejä.
Kiinteistöjen kysynnän lisäämisestä aiheutuu ongelmia palvelutuotannossa Nurmijärvellä aivan niin kuin Mäkelä totesi. Jos kunta myy tontteja uusilta kaava-alueilta, se merkitsee yleensä kaavan toteuttamiseen liittyviä kustannuksia, joita aiheuttavat esimerkiksi vesi- ja viemäriverkoston ja katujen rakentaminen sekä valaistuksen järjestäminen. Lisäksi seuraa välillisiä kustannuksia, kun kaava-alueen läheisyyteen tarvitaan esimerkiksi päiväkoteja ja kouluja. Kiinteistöveron kautta mahdollisesti tapahtuva tarjonnan kasvu ohjautuu jo toteutuneille kaavoitetuille alueille, joilla infrastruktuuri on jo olemassa. Liittymismaksuilla kunta kattaa kalliin infrastruktuurin jo toteutuneita kustannuksia. Kasvu jakautuu "näkymättömän käden ohjaamana" sattumanvaraisesti kunnan eri taajamiin. Uusia välillisiä palveluja ei tarvita välttämättä yhtä paljon.
Kaikesta huolimatta kunnanhallitus esitti ja valtuusto päätti, että korotettua kiinteistöverona peritään vain lain edellyttämä vähimmäismäärä. Samalla lisätään kunnan tonttien tarjontaa avaamalla myyntiin uusi, useita tontteja käsittävä alue. Mikä järki tässä kaikessa on? Ehkä kasvu tasaantuu - ehkä ei. Politiikalla ei siihen taideta kuitenkaan vaikuttaa mitään.
Suojavyöhykkeet maatalouden vesiensuojelussa
(Julkaistu Nurmijärven Uutisissa 26.5.2005)
Nurmijärvi on tunnettu jo Aleksis Kiven kuvailemista maisemista. Nurmijärveläiset arvostavat maaseutumaisemaa, jolle antavat yleisilmeen pellot, niityt ja niiden halki polveilevat joet sekä laajojen viljelysalueiden keskeltä kohoavat yksittäiset kallioselänteet. Hyvän elämän kunnan strategiassa maalaismaiseman säilyttäminen on nostettu erääksi keskeiseksi tavoitteeksi kunta-rakenteen ja ympäristön kehittämisessä.
Harva meistä kuitenkin tulee ajatelleeksi, että maalaismaiseman perustana on toimiva maatalous. Nurmijärvellä hieman alle 300 maatilalla viljellään noin 12 000 hehtaaria peltoa ja tuotetaan ruoan lisäksi meille asukkaille avointa peltomaisemaa ja hoidettuja nurmia, joilla karja laiduntaa. Maatalous ylläpitää ja edistää myös luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristöjä sadoille kasvi- ja eläinlajeille.
Toisaalta maatalous voi aiheuttaa vesistöihin ravinnekuormitusta, joka edistää vesistöjen rehevöitymistä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan maatalouden aiheuttama hajakuormitus on Suomessa selvästi suurin yksittäinen sekä typpi- että fosforikuormituksen lähde. Sen osuus on noin 35 % ihmisen aiheuttamasta typen ja noin 50 % fosforin kokonaiskuormituksesta.
Viljelijöillä on kuitenkin tehokkaita keinoja vaikuttaa oman tilansa ravinnekuormitukseen. Maatalouden vesiensuojelun keinoja ovat muun muassa lannoitustason alentaminen ravinnetaselaskelmien avulla, peltojen kevennetty muokkaus, talviaikaisen kasvipeitteisyyden ylläpitäminen, maitohuoneiden jätevesien käsittely sekä suojavyöhykkeiden perustaminen. Maatalouden ympäristötuella korva-taan viljelijöille ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä.
Suojavyöhykkeet ovat järven, joen tai valtaojan varrelle perustettuja nurmivyöhykkeitä, jotka säilytetään kasvipeitteisenä ympäri vuoden. Niitä ei lannoiteta, eikä niillä saa käyttää torjunta-aineita. Uudellamaalla on tällä hetkellä noin 520 hehtaaria suojavyöhykkeitä. Mitä enemmän suojavyöhykkeitä perustetaan, sitä tehokkaammin estetään vesistöjen ja Itämeren rehevöitymistä. Kun suojavyöhykkeet muodostavat yhtenäisen katkeamattoman jonon peltomaisemassa, niistä muodostuu kokonaisuus, jonka hyöty ympäristölle on paljon suurempi kuin yksittäisten vyöhykkeiden summa.
Suojavyöhykkeet ovat vesiensuojelullisesti tehokkaita. Ne vähentävät selvästi maan pintaa pitkin valuvan veden mukana kulkeutuvia ravinteita ja maata, jotka muuten joutuisivat pelloilta vesistöön. Tutkimusten mukaan suojavyöhykkeisiin sitoutuu vähintään puolet pintavalunnan typestä ja 40 prosenttia fosforista. Lisäksi suojavyöhykkeeksi jätetty pellon osa lakkaa kuormittamasta ympäristöä. Usein vesiensuojelun lisäksi suojavyöhykkeet helpottavat viljelyä, kun vaikeasti viljeltävät vetiset peltolohkot jäävät pois viljelystä ja päisteiden ala kasvaa. Suojavyöhykkeet lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta, kun kasvit ja eläimet saavat lisää elintilaa vesistöjen varsilta.
Suojavyöhykkeitä voidaan perustaa järveen, jokeen tai valtaojaan viettäville lohkoille. Ne ovat tarpeen myös tulvan alle jääville tai helposti sortuville rantapelloille. Pohjavesialueilla tai vedenottamoiden vierellä sijaitsevilla lohkoilla suojavyöhykkeillä voidaan estää nitraatin ja torjunta-aineiden joutumista pohjavesiin.
Suojavyöhyke voidaan kylvää äestettyyn peltoon heinänsiemenseoksella tai heinän siemen voidaan kylvää suojaviljaan. Valmiit heinän- ja nurmen siemenseokset sopivat suojavyöhykkeen perustamiseen. Olemassa oleva viherkesanto tai nurmi voidaan ottaa suoraan suojavyöhykkeeksi. Suojavyöhykkeelle voi istuttaa pensaita ja puita joko yksitellen tai pieninä ryhminä. Rannoilla ne sitovat hyvin sortuvia kohtia sekä varjostavat vettä ja näin tarjoavat hyviä suojapaikkoja pohjaeläimille ja kaloille. Istutuksia suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon koneiden työleveydet, jotta ei vaikeuteta suojavyöhykkeiden hoitoa. Suojavyöhykettä hoidetaan niittämällä se vuosittain tai laiduntamalla. Niittojäte korjataan pois, jotta siitä ei joudu ravinteita maaperään ja vesistöön. Niittojätteen saa käyttää hyödyksi rehuna tai sen voi kompostoida tai syöttää riistaeläimille.
Suojavyöhykkeiden perustamisesta ja hoidosta sekä tulonmenetyksestä aiheutuvia kustannuksia korvataan viljelijöille maatalouden ympäristötuen erityistuella. Erityistukisopimus tehdään viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Tänä vuonna erityistukien hakuaika päättyy 29.4.2005. Lisätietoja suojavyöhykkeiden suunnittelusta ja ympäristötuen erityistuista saa kunnan maataloussihteeriltä.
Vihreille olisi tilausta maaseudullakin
(Julkaistu Vihreässä Langassa 14.1.2005)
Siinä, että vihreiden kannatus on suurinta kasvukeskuksissa, ei ole mitään hävettävää (Osmo Soininvaaran haastattelu, VL 17.12.2004), mutta viesti on selkeä: vihreiden tulee entistä enemmän panostaa maaseutupolitiikan kehittämiseen. Kuten Tarja Cronberg toteaa kolumnissaan samassa lehdessä, vihreille on tilausta koko maassa, kun uskalletaan mennä kaupungeista kylille.
Suomi on jakautumassa liian monen hyvinvoinnin osatekijän suhteen kahtia. Muuttotappioalueilla väestörakenne vinoutuu – nuoret ja naiset muuttavat pois. Kasvukeskusten ja niiden läheisen maaseudun palvelutarjonta ruuhkautuu. Syrjäseutujen ihmiset ovat vaarassa jäädä vähimmilleen karsittujen palvelujen varaan tai kokonaan ilman.
Suomen suuren ja harvaan asutun maaseudun takia meidän tulee erityisesti kehittää maaseudun oloihin purevaa politiikkaa, joka ottaa huomioon kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen tarjoamat mahdollisuudet, esimerkiksi paikallisten lähiruokatalouksien kehittämisen. Maaseudun elinkeinoja tulee monipuolistaa. Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen on tärkeää, mutta vihreille riittää tekemistä myös esimerkiksi luonnontuotealan ja maaseutumatkailun kehittämisessä sekä luonnon- ja maisemanhoidon organisoimisessa.
Maatalouspolitiikan uudistamiseen on uskallettava ottaa kantaa. Ensi eduskuntavaalien alla tukipolitiikan muutokset nostetaan tapetille. Silloin vihreillä tulee viimeistään olla kanta ja tarjolla vaihtoehtoja. Luomutuotannon kehittäminen on tärkeää, mutta keskeistä on tavanomaisen maataloustuotannon muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi ja eläinten hyvinvointia edistäväksi. Maatalouden monivaikutteisuudelle on annettava konkreettista sisältöä: miten arvotetaan elintarviketurvallisuutta, maatalouden ylläpitämää luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa ja sitä, mitä maatalous tuo maaseudun asujille.
Aloitteet
Vihreän valtuustoryhmän aloite kierrätyksen tehostamisesta (17.12.2008)
Nurmijärven hyötyjätteiden keräyspisteiden riittävyys ja sijainti sekä jätejakeiden määrä keräyspisteissä tulisi tarkistaa. Esimerkiksi Klaukkalan keskustassa keskeisimmästä keräyspisteestä (S-market) puuttuu pienmetallin keräys. Klaukkalan toinen keskustan keräyspiste on urheilukentän lähelle ja sijaitsee näin hyvin lähellä S-marketin pistettä. Viirintorin keräyspiste on poistunut Citymarketin rakentamisen takia. Onko tarkoituksenmukaista, että keskeisimmästä keräyspisteestä puuttuu yhden jätejakeen keräys ja keräyspisteet sijaitsevat näin lähellä toisiaan?
Kunnilla on vastuu huolehtia asumisessa syntyneen jätteen jätehuollon järjestämisestä. Näin ollen energiajätteen keräys tulisi palauttaa keräyspisteisiin uudistuneen jätelainsäädännön tavoitteiden täyttämiseksi.
Nurmijärvellä 17.12.2008
Vihreiden valtuustoryhmä
Valtuustoaloite LED-valaisimien kokeilemisesta katuvalaistuksessa (29.10.2008)
Vanhat katuvalaisimet kuluttavat huomattavan paljon sähköä. Näiden korvaamiseksi yksi vaihtoehto on LED-ulkovalaisimet. Myös loistoputkivalaisimiin on kehitetty tuote, joka korvaa sytyttimet, kuristimet ja kondensaattorit. Nurmijärven kunta on liittynyt Kuntaliiton ilmastokampanjaan, jossa eräänä tavoitteena on energiansäästö. LED-teknologia sopii tähän tavoitteeseen hyvin, koska sen elinkaarikustannus on pieni. LED-valaisimien käyttöä katuvalaistuksessa ovat kokeilleet esimerkiksi Salo ja Kerava. Kerava on toteuttanut kokeilun kaupungin omistaman energiayhtiön kanssa yhteistyössä.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Nurmijärven kunta kokeilee energiaa säästävien LED-valaisimien käyttöä katuvalaistuksessa. Lisäksi tulee tutkia loisteputkivalaisimien energiataloudellisimmat "kuristin" -ratkaisut.
Nurmijärvellä 29.10.2008
Tarja Haaranen
Reilun kaupan kahviin ja teehen siirtymistä koskeva valtuustoaloite (26.3.2008)
Suomessa juodaan päivittäin reilut 20 miljoonaa kupillista kahvia. Tämä vaikuttaa noin miljoonan ihmisen elämään kehitysmaissa. Kahvi on maailmankaupan toiseksi vaihdetuin tuote öljyn jälkeen. Kahvin hinnan romahdus on eliminoinut kahvintuotannosta satojatuhansia työpaikkoja ja aiheuttanut yhä kasaantuvia sosiaalisia ongelmia. Perinteisessä kahvinviljelyssä käytetään myös lapsi- ja orjatyövoimaa.
Kansainvälisen Reilun kaupan merkkijärjestelmän tavoitteena on puuttua maailmankaupan rakenteellisiin ongelmiin kansainvälisen kaupallisen yhteistyön avulla. Järjestelmän puitteissa kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa omilla ostopäätöksillään positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään. Reilu kauppa tarkoittaa muun muassa sitä, että kahvin viljelijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen, lapsityövoiman käyttö on kielletty ja työntekijöillä on järjestäytymisoikeus. Myös tiukat ympäristökriteerit kuuluvat Reiluun kauppaan.
Suomessa on saatavilla tällä hetkellä yli kolmeakymmentä erilaista Reilun kaupan kahvia myös suurkeittiöiden tarpeisiin ja yli 210 erilaista Reilun kaupan tuotetta eri tukuista. Nykyisin hintaero Reilun kaupan kahvin ja ns. "tavallisen" kahvin välillä on useimmissa tukuissa kaventunut hyvin pieneksi, ja on pienimmillään muutamia kymmeniä senttejä kiloa kohden.
Vuonna 2007 voimaan tulleen hankintalain mukaan kilpailuttaessaan julkisia hankintojaan kunta voi ottaa taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös ympäristöarvoja ja sosiaalisia tekijöitä. Tarjouskilpailussa voi ottaa huomioon mm. kuinka jonkun palvelun tai hyödykkeen tuottaja on ottanut huomioon kansainvälisiä työsopimuksia tai onko hankittava tuote tai hyödyke ympäristöystävällisempi tai terveellisempi kuin joku muu.
Reilun kaupan tuotteiden tarjoaminen auttaa ratkaisemaan kahvin tuottajamaiden sosiaalisia ongelmia ja edistää Nurmijärven positiivista imagoa kuntana, joka huolehtii maailman oikeudenmukaisuudesta konkreet-tisin teoin.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Nurmijärven kunta ryhtyy toimenpiteisiin selvittääk-seen mahdollisuuksia tarjota Reilun kaupan kahvia ja teetä kunnan hallinnoimissa tilaisuuksissa, vähintäänkin valtuuston kokouksissa.
Nurmijärvellä 26.3.2008
Tarja Haaranen
Valtuustoaloite vapaiden ohjelmien käytön edistämisestä (5.9.2007)
Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat tietokoneohjelmia, joita saa käyttää, levittää ja muokata vapaasti. Näistä tunnetuin on suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä Linux-käyttöjärjestelmä. Ohjelmista ei tarvitse maksaa vuotuisia lisenssimaksuja, ja niitä voi imuroida ilmaiseksi verkosta. Ne toimivat hyvin myös vanhoissa koneissa, minkä ansiosta tietokoneita voidaan käyttää nykyistä pidempään. Ohjelmat ovat tunnettuja kaupallisia ohjelmistoja vakaampia ja turvallisempia; esimerkiksi Linux on pitkälle välttynyt viruksilta. Lisäksi näiden ohjelmien käyttäjät eivät ole riippuvaisia yhdestä ohjelmistoyrityksestä.
Vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien käytön suurimpia esteitä on toistaiseksi ylläpidon ja osaamisen niukkuus. Niihin siirtyminen edellyttää sekä tukihenkilöiden että käyttäjien kouluttamista, mikä aiheuttaa kustannuksia kuten kunta-atk:n 21.5.2007 päivätyssä vastauksessa Outi Mäkelän ym. valtuustoaloitteeseen todetaan. Kunnan on kuitenkin mielekkäämpää maksaa nurmijärveläisten työntekijöiden palveluista kuin ulkomaisen suuryhtiön lisensseistä.
Monet vapaat sovellusohjelmat ovat laajassa käytössä, mutta kaikista ammattikäyttöön tarkoitetuista ohjelmista ei ole vielä Linux-versioita. Myös käytettävyydessä ja yhteensopivuudessa Windows-sovellusten kanssa on kehittämistä. Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät välttämättä sovikaan kaikkeen käyttöön. Useissa kunnissa on kuitenkin siirrytty vapaisiin ohjelmiin sellaisissa kohteissa, missä se on perusteltua kuten oppilaitoksissa ja kirjastoissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Lahden, Hämeenlinnan, Espoon ruotsinkielinen ja Vihdin koulutoimi, Åbo Akademi sekä Joensuun ja Vaasan kaupunginkirjastot.
Esitämme, että Nurmijärven kunnanhallitus ja kunta-atk tutustuvat esimerkiksi Vihdin koulutoimen Linux -projektiin ja että vapaita ohjelmia otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön Nurmijärven kunnan kirjastoissa ja oppilaitoksissa.
Nurmijärvellä 5.9.2007
Tarja Haaranen ja Petri Honkala
Ponsi energiatehokkuuden parantamisesta Nurmijärvellä (22.8.2007)
Valtuusto pitää tärkeänä energiatehokkuuden parantamista Nurmijärven kunnassa. Koska liittyminen kauppa- ja teollisuusministeriön energiatehokkuussopimukseen on nyt ajankohtaista, tulee kunnanhallituksen selvittää asia mahdollisimman pian ja päättää tarvittaessa energiatehokkuussopimuksen solmimisesta kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa.
Valtuustoaloite koirien uimarannan perustamisesta Nurmijärvelle (23.5.2006)
Koirien, koiranomistajien ja kuntalaisten yhteiselo vaatii kaikkien osapuolten huomioon ottamista ja selkeitä pelisääntöjä. Koirien vieminen ja uittaminen yleisillä uimarannoilla on kielletty. Kuitenkin uiminen on koirille erittäin virkistävää ja hyvää liikuntaa. Nurmijärveläinen koirayhdistys Impivaaran Hallit ry on vuonna 2005 esittänyt kunnalle toiveensa koirien uimarannan perustamisesta kuitenkaan saamatta aloitteeseensa vastausta. Jotta kuntalaisten, koiranomistajien ja koirien yhteiselo sujuisi kivuttomasti, tulee koirille osoittaa oma uimapaikka. Uimapaikan tulisi sijaita haja-asutusalueella, jotta koiria voidaan pitää rannalla vapaana ilman alueen erillistä aitaamista. Alueelle tulisi järjestää opastaulut ja roska-astiat. Alueen kunnossapidosta vastaisivat käyttäjät.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Nurmijärven kunta osoittaa tietyn alueen koirien uimarannaksi.
Nurmijärvellä 24.5.2006
Vihreän valtuustoryhmän aloite kunnallisen ilmastostrategian laatimisesta (29.3.2006)
Ilmastonmuutos on yksi tämän vuosisadan vakavimpia uhkia ihmiskunnan hyvinvoinnille. EU on asettanut tavoitteeksi rajoittaa lämpeneminen enintään kahteen asteeseen, mikä edellyttää teollisuusmaiden päästöjen vähentämistä 30 %:lla ennen ensi vuosikymmenen loppua.
Kunnat ovat Suomessa kestävän ilmastopolitiikan toteuttamisessa avainasemassa. Energian kulutusta voidaan ohjata kestävällä yhdyskuntarakenteella. Kuntien kiinteistöt kuluttavat paljon energiaa. Kunnat tekevät merkittäviä julkisia hankintoja, jotka kuluttavat energiaa. Kunnat myös vastaavat valtaosin paikallisliikenteestä ja voivat vaikuttaa paikallisiin energiaratkaisuihin. Lisäksi monet suomalaiset kunnat vaikuttavat ilmastopäästöihin myös esimerkiksi jätehuollossa, työnantajina, sijoitusten kautta, koulutuksella ja kuntalaisille suunnatulla tiedotuksella.
Suomessa kuntien ilmastonsuojelutyötä koordinoi Kuntaliitto. Sen ilmastokampanjassa on mukana 48 kuntaa, jotka kattavat noin puolet Suomen väestöstä. Kunta voi liittyä kampanjaan kunnanhallituksen päätöksellä valitsemalla yhteyshenkilön ja ilmoittamalla tästä Kuntaliittoon. Ilmastokampanjassa mukana olevat kunnat kartoittavat ensin syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja laativat ennusteen päästökehityksestä. Sitten kunnan tulee asettaa päästötavoite ja laatia suunnitelma sen saavuttamiseksi.
Kunnallisen ilmastostrategian ovat suomalaisista kaupungeista laatineet mm. Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio ja Hämeenlinna. Myös jotkin Anjalankosken ja Hauhon kaltaiset pienet kunnat ovat jo laatineet ilmastostrategian. Kunnat voivat saada tukea energiakatselmusten tekemiseen, energiansäästöön ja uusiutuvien energianlähteiden edistämiseen allekirjoittamalla KTM:n ja Kuntaliiton yhteisen energia- ja ilmastosopimuksen.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kunnanhallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Nurmijärvi liittyisi Kuntaliiton ilmastokampanjaan ja Nurmijärvelle laadittaisiin kunnallinen ilmastostrategia.
Nurmijärvellä 29.3.2006
Sisältö © Tarja Haaranen - Päivitetty 4.1.2009 - Sivuston toteutus: Ilka Helo
tarja.haaranen
ymparisto.fi, 0400 - 915242