Minun Puolani -aloitussivulle

Ryszard Kapu¶ciñski

Ryszard Kapu¶ciñski -reportaasipalkinto Kapu¶ciñskin kirjoja Suomennoksiani Kapu¶ciñskista netissä


Ryszard Kapu¶ciñski (1932-2007) oli yksi maailman tunnetuimpia reporttereja ja kuuluisimpia puolalaisia nykykirjailijoita. Hän on yksi eurooppalaisen älymystön näkyviä nimiä ja tunnettu kolumnisti, kirjoittaja ja puhuja. Hänen kirjojaan on käännetty kymmenille kielille. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä siirtomaavallan purkautumisen kuvaajista ja kolmannen maailman näkökulmien tunnetuksitekijöistä Pohjoisen maissa.

Kapu¶ciñski aloitti lehtimiesuransa varsovalaisessa Sztandar m³odych -sanomalehdessä. Myöhemmin hän siirtyi tunnettuun Polityka-viikkolehteen, jossa hän tuli kuuluisaksi Kongoa käsittelevistä reportaaseistaan. Vuodesta 1958 hän toimi Puolan uutistoimiston PAP:n ulkomaankirjeenvaihtajana ja vietti useita vuosia Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa eri konflikti- ja sota-alueilla.

Paitsi "reportaasin taikuriksi", Kapu¶ciñskia onkin kutsuttu myös "despoottien ja vallankumousten kronikoitsijaksi". Hän oli todistamassa kaikkiaan 28 vallankumousta ja -kaappausta, ja joutui myös itse usein hengenvaaraan uhkarohkeilla matkoillaan.

Vuonna 1962 Kapu¶ciñski debytoi kirjailijana kotimaatansa Puolaa käsittelevällä reportaasikokoelmallaan. Sitä seurasi tutkielma Neuvostoliiton Kaukasian ja Keski-Aasian tasavalloista. Se tilattiin kunnioittamaan vuonna 1967 vietettäviä lokakuun vallankumouksen 50-vuotisjuhlia, mutta Kapu¶ciñski loikin propagandakiiltokuvan sijaan syvällisen ja kaunokirjallisen kuvauksen Neuvostoliiton eteläisistä siirtomaista Kaukasuksella. Osia reportaaseista Kapu¶ciñski sijoitti myöhemmin Imperiumi-kirjansa alkuosaan.

Sen jälkeen Kapu¶ciñski keskittyi pitkään Afrikan ja Latinalaisen Amerikan tapahtumiin. 1970-luvun Afrikka-kirjoista kuuluisin ja käännetyin on Keisari (Cesarz), joka oli myös kirjailijan läpimurtoteos lännessä. Keisari kuvaa Etiopian keisarin Haile Selassien hovin viimeisiä aikoja. Kapu¶ciñski keräsi aineiston Addis Abebassa, jossa hän ujuttautui haastattelemaan syrjäytetyn keisarin palvelusväkeä ja hovin entisiä virkamiehiä. Sakralisoituneen vallan verkostoa kuvatakseen hän työsti kirjan kielen mukaellen barokin ajan kieltä. Keisari onkin ennen kaikkea kuvaus äärettömästä vallasta ja kuvaa sikäli ennemmin kaikkea vääristynyttä vallankäyttöä kuin nimenomaisesti Etiopiaa.
Talo, jossa Ryszard Kapu¶ciñski asui perheineen toisen maailmansodan jälkeen, on yksi Varsovaan tuoduista ns. suomalaistaloista. Ne olivat pientaloja, jotka Suomi luovutti sotakorvauksena Neuvostoliittoon, josta ne päätyivät tuhottuun Varsovaan.

Groteskein sävyin piirretty kuva Etiopian hovista on nähty analogiana myös 1970-luvun Puolaan, jossa läntisin lainarahoin yritettiin todistaa, että taloudellinen kehitys on mahdollista ilman yhteiskunnallisia reformeja. Kapu¶ciñski kirjoittaa Keisarissa: "Ja tässä meidän herramme paljasti ylemmyytensä opiskelijoihin nähden, hän todisti että maata voidaan kehittää ilman uudistuksia. Kuinka, sinä kysyt, ystävä hyvä, kuinka se on mahdollista? Siten, että jos onnistuu hankkimaan ulkomaista pääomaa tehtaiden rakentamiseen, mitkään reformit eivät ole tarpeen. Ja kas niin: reformeja meidän herramme ei sallinut, mutta tehtaita kyllä rakennettiin, rakennettiin eli siis kehityttiin!"

Kapu¶ciñskin elämäkerran kirjoittanut puolalainen toimittaja Artur Domos³awski kertoo, miten Keisarin ilmestymistä saatteli Varsovan toimittajapiireissä epäuskoinen kauhu: kuvaus lähes lukutaidottomasta keisarista tuntui olevan ilmiselvä viittaus puoluejohtaja Gierekiin, jota yleisesti pidettiin kirjasivistystä vailla olevana teknokraattina.

Aulis Sallisen ooppera Palatsi perustuu osittain Kapu¶ciñskin Keisariin. Keisarin pohjalta on tehty maailmalla useita muitakin teatteriesityksiä.

Toinen Kapu¶ciñskin käännetyimmistä kirjoista on Jalkapallosota (Wojna futbolowa). Se on hengästynyt kuvaus Afrikan itsenäistymisvuosien tapahtumista 1950- ja 1960-lukujen taitteessa, jolloin Kapu¶ciñski aloitteli ulkomaantoimittajan uraansa. Kirjassa kuvataan mm. Ghanan itsenäistymiskehitys ja Nigerian sisällissota. Nimensä kirja on saanut Salvadorin ja Hondurasin 1968 käymästä ns. jalkapallosodasta, jota Kapu¶ciñski lähti kuvaamaan. Kirja on täynnä huikeita selviytymistarinoita sotatantereilta ja viiltävää analyysia siitä, miten Afrikan itsenäistymishuuma taittui taisteluksi vallasta ja rikkauksista.

Kapu¶ciñski palaa Afrikkaan vielä kahdessa kirjassaan. Vielä päivä elämää (Jeszcze dzieñ ¿ycia) liikkuu Angolan sisällissodassa. Suomeksikin ilmestynyt Eebenpuu (Heban) on Afrikan-vuosien summa, laaja reportaasi mustasta Afrikasta Ghanan-ajoista nykyhetkeen. Kapu¶ciñskin Afrikka on ennen kaikkea ihmisten maanosa, jonka elämä, politiikka ja historia välittyy henkilökohtaisten kohtaamisten, keskustelujen ja jaettujen kokemusten kautta. Suuri kuva, joka Kapu¶ciñskia koko hänen tuotannossaan kiehtoo, välittyy vahvana myös Eebenpuun teksteissä: historiallinen muutos, sen ilmeneminen ihmisten ja kansojen elämässä. Siten reportteri-Kapu¶ciñski on myös historianfilosofi, jota kiinnostaa kulttuurien ja ihmisten kehitys, murros ja rappio.
Kapu¶ciñski kirjeenvaihtajana Afrikassa.

Matkat Afrikkaan tuottivat vuonna 2000 myös valokuvateoksen. Kapu¶ciñski kuvasi paljon myös muilla matkoillaan, kuten Neuvostoliitossa, mutta piti itse kuvaamistaan toisarvoisena harrastuksena.

1980-luvun alussa ilmestynyt Shaahien shaahi (Szachinszach) on tavallaan Keisarin rinnakkaisteos. Se käsittelee Iranin viimeisen shaahin hovia islamilaisen vallankumouksen aattona. Kapu¶ciñski keräsi aineistonsa heti vallankumouksen tapahduttua. Kirjassa kuvataan hyytävän tarkasti shaahinvallan loppuajat aina siihen asti, kun islamilaisjohtajat kaappasivat demokratiaa vaatineen vallankumouksen ja muuttivat Iranin uskonnolliseksi diktatuuriksi.

1990-luvulta lähtien Kapu¶ciñski julkaisi Lapidarium-sarjaa. Ne ovat essee- ja mietelmäkokoelmia, lyhyitä, fragmentaarisia kirjoituksia samoista aihepiireistä kuin kirjatkin.

Vuonna 1993 ilmestyi Neuvostoliiton hajoamista kuvaava Imperiumi (Imperium), joka on ensimmäinen Kapu¶ciñskilta suomeksi julkaistu teos. Kolmena painoksena suomeksi ilmestynyt kirja käsittelee Neuvostoliittoa ja sen hajoamista. Venäjäntaitonsa turvin Kapu¶ciñski jalkautuu kansan pariin ja kiertää laajan neuvostomaan Novgorodista Kaukasiaan, Vorkutaan ja Magadaniin. Matkaa kertyi kahden vuoden aikana n. 60 000 kilometriä. Välillä hän kävi kotonaan Varsovassa lukemassa kremlologiaa, matkaoppaita, muistelmia, kronikoita ja historiankirjoja.

Kapu¶ciñski on sanonut, että häntä kiinnostaa kaikkein eniten maailman vähittäinen, niin mentaalinen kuin poliittinenkin dekolonisaatio. Neuvostoliiton kuolinkorinan kuvauksessa tämä problematiikka nousee esiin uudella ajankohtaisuudelle. Pohtiessaan Bakusta henkensä edestä paenneen venäläisnaisen kohtaloa Kapu¶ciñskin mieleen muistuu Afrikka, 1960-luku, "näkymät Algerin, Leopoldvillen ja Usumburan lentokentillä, ja 1970-luvulla samanlaiset näkymät Luandan ja Lourenco Marquesin lentokentillä. Matkatavaroittensa päälle leiriytyneiden, väsymyksestä ja pelosta puolikuolleiden valkoisten maastapakenijoiden joukot. He olivat entisiä siirtomaaherroja, näiden maiden valtiaita. Tuona päivänä heidän ainoa toiveensa oli päästä pois, päästä pois heti paikalla, jättää kaikki, kukkien verhoamat talot, puutarhat, uima-altaat, purjeveneet. Mistä tämä epätoivoinen kiire ja päättäväisyys? Mikä heitä niin äkkiä ajoi Eurooppaan?" Vastaus kuuluu: heidän sisäinen helvettinsä, heidän oma huonon omantunnon lietsoma pelkonsa."

Vuonna 2003 ilmestynyt Reportterin omakuva (Autoportret reportera) on kokoelma Kapu¶ciñskin haastatteluista, joissa käsitellään hänen matkojaan, reportaasin kirjoittamisen tekniikoita ja myös pohdiskellaan median roolia nykyajan maailmassa.
Kapu¶ciñski työhuoneessaan Varsovassa.

Syksyllä 2004 ilmestyi kirja Matkalla Herodotoksen kanssa (Podró¿e z Herodotem). Sen teemana on antiikin kuuluisin historioitsija Herodotos (489-425 eKr), jonka Historiateos on edelleenkin historiankirjoituksen ja antiikin historian klassikko. Kapu¶ciñski punoo kirjansa Herodotoksen persoonan, teoksen ja maailmankuvan ympärille ja täydentää niitä omien reportterinmatkojensa kuvauksella 1950 luvulta lähtien. Aikajana, joka teoksessa katetaan, ulottuu 1950-luvusta 2000-luvun alkuun. Paikat, joissa Kapu¶ciñski käy, ovat usein samoja, joista myös Herodotos kirjoittaa joko silminnäkijänä tai tarinoita kuulleena. Kapu¶ciñskin käsittelyssä Herodotos paljastuu maailmanhistorian ensimmäiseksi toimittajaksi ja reportteriksi sekä myös globalistiksi. Kirjaa on pidetty myös eräänlaisena Kapu¶ciñskin testamenttina, ja ainakin se on kirjallinen omaelämäkerta samaan tapaan kuin vaikkapa Czes³aw Mi³oszin kirja Rodzinna Europa.

Vuonna 2006 ilmestyi valikoima Kapu¶ciñskin runoja, ja samana vuonna kokoelma toiseutta kulttuurissa käsitteleviä esseitä. Hän kuolemansa jälkeen julkaistiin postuumista Lapidarium -sarjan viimeinen, kuudes osa. Kapu¶ciñskin kuoleman 1. vuosipäivänä 2008 ilmestyi myös postuumisti kirja Da³em g³os ubogim. Se kertoo kirjailijan viimeiseksi jääneestä ulkomaanmatkasta Italiaan. Kirjassa on myös hänen italialaisessa yliopistossa pitämänsä luento sekä lyhyt elämäkerta.

Kapu¶ciñskin kuoleman jälkeen keväällä 2007 käytiin puolalaisessa lehdistössä keskustelua hänen yhteyksistään kommunistiajan salaiseen poliisiin. Newsweek Polska -lehti julkaisi salaisen poliisin asiakirjoja hallinnoivan IPN-instituutin arkistoista löytyneet asiakirjat, joiden mukaan salainen poliisi otti vuonna 1967 yhteyttä lupaavaksi osoittautuneeseen reportteriin ja pyysi tätä raportoimaan Yhdysvaltain liikkeistä Afrikassa, jonne Kapu¶ciñski oli lähdössä. Kapu¶ciñski laati matkoiltaan joitakin raportteja, mutta yhteistyön päättyessä vuonna 1972 salaisen poliisin virkailija oli kirjannut kommentin: "Oli erittäin innokas, mutta ei hankkinut mitään turvallisuuspoliisin kannalta kiinnostavaa tai olennaista aineistoa."

Newsweek Polska -lehden paljastuksia on arvioitu hyvin kriittisesti sekä Puolassa että ulkomailla. Kapu¶ciñskin kirjoittamiksi väitettyjen raporttien autenttisuus on kyseenalaistettu, ja toisaalta on korostettu sitä, että ulkomaille haluavan puolalaistoimittajan oli tuohon aikaan pakko tavata turvallisuuspalvelun virkailijoita. Brittiläisen The Guardianin mukaan Kapu¶ciñski on joutunut ajojahdin kohteeksi kuten jo monet muutkin kuuluisat puolalaiset Jaros³aw Kaczyñskin oikeistohallituksen vainoharhaisen kampanjan aikana.

Artur Domos³awskin kohua herättänyt Kapu¶ciñski-elämäkerta (2010).
Vuonna 2010 toimittaja Artur Domos³awski julkaisi laajan elämäkerran oppi-isästään. Kirja herätti valtavan kohun, sillä siinä Domos³awski väittää, että monet Kapu¶ciñskin kirjoissaan kuvaamat dramaattiset hetket olivatkin tosiasiassa sepitettyjä. Näin Domos³awski väittää mm. Che Guevaran ja Patrich Lumumban tapaamisista. Kapu¶ciñskin leski haastoi Domos³awskin oikeuteen miesvainajansa maineen lokaamisesta. Kirjaa seuranneessa keskustelussa pohdittiin paljon reportaasin rajoja ja suhdetta totuuteen, mikä Puolan hyvin kaunokirjallisen reportaasiperinteen valossa osoittautui hedelmälliseksi keskustelunaiheeksi.

Domos³awskin väitteistä kenties kiinnostavin liittyy kenties Kapu¶ciñskin poliittis-eettiseen kehitykseen. Kenellekään tuskin tuli uutisena nuoren reportterin kiihkeä kommunistinen vaihe 1950-luvulla - samanlaisen kokivat useat puolalaiset kirjailijat ja älymystön jäsenet. Monet sanoutuivat sittemmin irti kommunismista ja erosivat puolueesta, mutta Kapu¶ciñski pysyi uskollisena vasemmistolaiselle eetokselleen loppuun asti. Puolueesta hän tiettävästi erosi vasta Solidaarisuuden aikaan 1980-luvun alussa. Kapu¶ciñskin vasemmistolaisuus on koko ajan juonteena mukana hänen kirjoissaan, siinä miten hän arvostelee imperialismia, kannattaa kolmannen maailman vapautumista kolonialismista ja antaa äänen köyhille ja syrjäytyneille. Tarkkaan luettaessa Kapu¶ciñski oli loppuaikoinaan myös terävä globalisaation kriitikko.

Kapu¶ciñskin nimi oli useita kertoja esillä kirjallisuuden Nobel-palkintoarvailuissa. Sille, että Kapu¶ciñski todella oli mukana Nobel-komitean harkinnassa, antoi syksyllä 2010 vahvistuksen Nobel-komitean jäsen ja Dagens Nyheter -lehden entinen päätoimittaja Per Wästeberg. Hän sanoi Dagens Nyheterin haastattelussa: "Monta kertaa kuolema on tehnyt meille tepposet. Calvino, Sebald, Kapu¶ciñski - he kaikki ehtivät kuolla."

Ryszard Kapu¶ciñskin muistopolku avattiin kesällä 2010 Varsovassa, Pole Mokotowskie -puistossa keskustan etelälaidalla. Polku noudattelee reittiä, jota pitkin Kapu¶ciñski tapasi kulkea päivittäisellä kävelyretkellään kirjoitustyön lomassa. Parin kilometrin pituinen reitti alkaa Wawelska- ja Niepodleg³o¶ci-katujen kulman tuntumasta, kiertää puistolammen ja päätyy Kansalliskirjaston pihalle. Reitin varteen on sijoitettu Kapu¶ciñskin elämästä ja työstä kertovia puolan- ja englanninkielisiä tauluja.












Ryszard Kapu¶ciñski -reportaasipalkinto

Vuonna 2010 perustettiin Ryszard Kapu¶ciñskin nimeä kantava reportaasipalkinto. Palkinnon myöntävät Varsovan kaupunki ja Puolan suurin päivälehti Gazeta Wyborcza. Palkinto myönnetään kirjalliselle reportaasille, "joka käsittelee tärkeitä nykypäivän kysymyksiä, pakottaa pohdintaan ja syventää tietoa toisista kulttuureista". Kilpailu on kansainvälinen, mutta ehdolle asetettavien kirjojen tulee olla ilmestynyt myös puolaksi. Jos palkinnon voittaa muulla kielellä kuin puolaksi kirjoitettu kirja, myös kääntäjä palkitaan.

Palkinnon ovat saaneet:

  • 2010 Jean Hatzfeld: La Stratégie des antilopes (julkaistu myös englanniksi nimellä The Antelope's Strategy). Reportaasi Ruandan sisällissodasta.
  • 2011 Svetlana Aleksejevitsh: U voiny ne zhenskogo litso (julkaistu suomeksi nimellä Sodalla ei ole naisen kasvoja, suom. Robert Kolomainen). Reportaasi Neuvostoliiton naissotilaista toisessa maailmansodassa. Ehdolla oli myös Arto Halosen ja Kevin Frazierin kirja Pyhän kirjan varjo.
  • 2012 Liao Yiwu: The Corpse Walker: Real-Life Stories, China from the Bottom Up. Reportaasi on koottu tarinoista, joita Liao Yiwu kuuli muilta vangeilta kärsiessään neljän vuoden vankeustuomiota kommunisminvastaisista runoistaan.
  • 2013 Ed Vulliamy: Amexica: War Along the Borderline. Reportaasi huumeiden vastaisesta sodasta Yhdysvaltain ja Meksikon rajaseudulla.
  • 2014 Elisabeth Asbrink: Och i Wienerwald star träden kvar. Kirja käsittelee holokaustia, ruotsalaista juutalaisvastaisuutta mm. Ikean perustajan Ingvar Kampradin kautta.

    Kilpailun sivut Internetissä: Nagroda im. Ryszarda Kapu¶ciñskiego (puolaksi ja englanniksi).

    © Tapani Kärkkäinen


    Kapu¶ciñskin kirjoja

    • Busz po polsku ('Puolalaista pensaikkoa') 1962
      - saksaksi: Ein Paradies für Ethnographen. Käänt. Martin Pollack, Renate Schmidgall. Eichborn, 2010
      - espanjaksi: La jungla polaca. Käänt. Agata Orzeszek. Anagrama, 2008
    • Czarne gwiazdy ('Mustia tähtiä') 1965
    • Kirgiz schodzi z konia ('Kirgiisi laskeutuu hevosen selästä'), 1968
      - suomeksi: katkelmia julkaistu suomeksi kirjassa Imperiumi, ks. alla
    • Gdyby ca³a Afryka ('Jos koko Afrikka'), 1969, 2011
    • Dlaczego zgin±³ Karl von Spreti ('Miksi Karl von Spreti kuoli'), 1970
    • Chrystus z karabinem na ramieniu ('Kristus konekivääri olallaan'), 1972
    • Jeszcze dzieñ ¿ycia ('Vielä päivä elämää'), 1976
      - ruotsiksi: En dag till att leve. Käänt. Britt Arenander (englannista). Alba, 1987
      - englanniksi: Anotber Day of Life. Käänt. William R. Brand, Katarzyna Mroczkowska-Brand. Penguin Books, 1988, 2001
      - saksaksi: Wieder ein Tag Leben. Innenansichten eines Bürgerkriegs. Käänt. Martin Pollack. Eichborn, 1994
      - ranskaksi: D`une guerre l`autre. Käänt. Dennis Collins. Flammarion, Paris 1988, 1992. D'une guerre l'autre. Käänt. Véronique Patte. Flammarion 2011
      - espanjaksi: Un día más con vida. Käänt. Agata Orzeszek. Anagrama, [2003]
    • Wojna futbolowa ('Jalkapallosota'), 1978
      - ruotsiksi: Fotbollskriget. Käänt. Anders Bodegard. Bonnier, 1998, 1999.
      - englanniksi: The Soccer War. Käänt. William Brand. Vintage International, Granta Books, Vintage Books, 1991, 1992
      - saksaksi: Der Fussballkrieg. Berichte aus der Dritten Welt. Käänt. Martin Pollack. Eichborn, Fischer Taschenbuch, 1990, 1991, 1992, 1993, 2000
      - ranskaksi: La guerre du foot: et autres guerres et aventures. Käänt. Véronique Patte. Plon, 2003
      - espanjaksi: La guerra del futbol. Käänt. Agata Orzeszek. Anagrama, 1992
    • Cesarz, 1978
      - suomeksi: Keisari, suom. Tapani Kärkkäinen, Like 2006. Pokkari 2009.
      - suomeksi: Keisari (kuunnelma). Kapu¶ciñskin teokseen pohjautuvasta, Michael Hastingsin ja Jonathan Millerin ' kirjoittamasta näyttämöversiosta Yleisradiolle sovittanut Lars Svedberg, Yleisradiolle ruotsin kielestä suomentanut Ilkka Toiviainen. Yleisradio 1992
      - ruotsiksi: Kejsaren. Käänt. Britt Arenander (englannista). Alba, 1985
      - englanniksi: The Emperor. Käänt. William R. Brand, Katarzyna Mroczkowska-Brand. Mm. Harcourt Brace Jovanovich, Picador, Quartet Books,Vintage Books, 1982, 1983, 1984, 1989, 1994
      - saksaksi: Konig der Konige: eine Parabel der Macht. Käänt. Martin Pollack. Kiepenheuer und Witsch, Eichborn, Fischer-Taschenbuch-Verl., 1984, 1986, 1995, 2000
      - ranskaksi: Le Negus. Käänt. Evelyne Pieiller. Flammarion, 1984, 1992, 1994, 1998.
      - venäjäksi: Imperator. Käänt. S. I. Larina. Rossijskaja Akademia Nauk, 1992
      - espanjaksi: El emperador. Käänt. Agata Orzeszek. Anagrama, 1989
    • Szachinszach ('Shaahien shaahi'), 1982
      - ruotsiksi: Shahernas shah. Käänt. Britt Arenander (englannista). Alba, 1986
      - englanniksi: Shah of Shahs. Käänt. William R. Brand, Katarzyna Mroczkowska-Brand. Vintage Books, Vintage International 1985, 1986, 1992.
      - saksaksi: Schah-in-schah. Käänt. Martin Pollack. Kiepenheuer und Witsch, Eichborn, Fischer-Taschenbuch-Verl., 1986, 1988, 1997
      - ranskaksi: Le Shah ou la d´emesure du pouvoir. Käänt. Dennis Collins. Flammarion, 1986, 1992, 1994, 1999, Uge 1994.
      - espanjaksi: El Sha o la desmesura del poder. Käänt. Agata Orzeszek. Anagrama, [1987], 2000
    • Notes ('Muistikirja'), 1986
    • Imperium, 1993
      - suomeksi: Imperiumi, suom. Tapani Kärkkäinen, Like 1993.
      - ruotsiksi: Imperiet. Käänt. Anders Bodegard. Bonnier, ManPocket, 1993, 1996
      - englanniksi: Imperium. Käänt. Klara Glowczewska. A. A. Knopf, Vintage Canada, Penquin, 1994, 1995
      - saksaksi: Imperium. Sowjetische Streifzüge. Käänt. Martin Pollack. Eichborn, Fischer Taschenbuch, 1993, 1996, 2000
      - ranskaksi: Imperium. Käänt. Véronique Patte. Plon, 1994, 1999. - espanjaksi: El Imperio. Käänt. Agata Orzeszek. Anagrama, [1994], 2001.
    • Heban, 1998
      - suomeksi: Eebenpuu, suom. Tapani Kärkkäinen, Like, Helsinki 2002
      , 2. painos 2008
      - ruotsiksi: Ebenholts. Käänt. Anders Bodegard. Bonnier, 2000, 2003
      - englanniksi: The Shadow of the Sun. Käänt. Klara Glowczewska. Allen Lane, Penguin Press, 2001, 2002
      - saksaksi: Afrikanisches Fieber. Erfahrungen aus vierzig Jahren. Käänt. Martin Pollack. R. Piper, 2001
      - ranskaksi: Ebene. Aventures africaines. Käänt. Véronique Patte. Plon 2000, France loisirs, 2001, Pocket 2002. - venäjäksi: Tshornoje derevo. Käänt. S. Larina. MIK, 2002
      - espanjaksi: Ébano. Käänt. Agata Orzeszek. Anagrama, [2000], 2002
    • Z Afryki, ('Afrikasta), 2000 (valokuvia Afrikasta)
    • Autoportret reportera ('Reportterin omakuva'), 2003
      - ruotsiksi: Reporterns självporträtt. Bonniers, Stockholm 2009
      - ranskaksi: Autoportrait d'un reporter. Käänt. Véronique Patte. Plon 2008
      - espanjaksi: El mundo de hoy. Autorretrato de un reportero. Käänt. Agata Orzeszek. Anagrama, 2005
    • Podró¿e z Herodotem ('Matkalla Herodotoksen kanssa'), 2004
      - ruotsiksi: Pa resa med Herodotos. Bonniers, Stockholm 2006
      - saksaksi: Meine Reisen mit Herodot. Käänt. Martin Pollack. Eichborn. 2005
      - ranskaksi: Mes voyages avec Hérodote. Käänt. Véronique Patte. Plon, 2006
      - espanjaksi: Viajes con Heródoto. Käänt. Agata Orzeszek. Anagrama, 2006
    • Prawa natury ('Luonnon lait'), 2006 (runoja)
    • Ten Inny ('Toinen'), 2006. Esseitä toiseudesta.
      - englanniksi: The Other. Käänt. Antonia Lloyd-Jones. Verso, 2008
      - espanjaksi: Encuentro con el Otro. Käänt. Agata Orzeszek. Anagrama, 2007
    • Lapidarium 1-6, 1990-2007
      - saksaksi: Lapidarium. Käänt. Martin Pollack. Eichborn, Fischer Taschenbuch, 1992, 1996; Die Welt im Notizbuch. (Lapidarium II, III) Eichborn, Frankfurt a.M., 2000
      - espanjaksi: Lapidarium. Käänt. Agata Orzeszek. Anagrama, [2003]
    • Da³em g³os ubogim ('Annoin köyhille puheenvuoron'), Znak 2007.
    • Wigilia w Ugandzie.
      - suomeksi: Jouluaatto Ugandassa. Suom. Tapani Kärkkäinen. Granta 1 (2013).

    Suomennoksiani

    Kapu¶ciñskista netissä

    Minun Puolani -aloitussivulle