Minun Puolani -aloitussivulle
Kirjalöytöjä Puolasta -sivulle

Agata Dutkowska, Wojciech Szymański:
Kraków kobiet. Przewodnik turystyczny.
Muzeum Narodowe, Miasto Kobiet, Kraków 2011.

Krakovan MOCAKin eli uuden Nykytaiteen museon kirjakaupasta löysin uunituoreen matkaoppaan "Naisten Krakova". Siihen on koottu tarinoita naisista, jotka ovat vuosisatojen varrella vaikuttaneet Krakovan elämään.

Opas rakentuu erilaisten reittien varaan, joiden varrella tutustutaan krakovalaisnaisten elämään keskiajalta nykyaikaan. Reittejä ovat mm. kuningattarien ja prinsessojen, pyhimysten ja mystikkojen, naisasianaisten, tiedenaisten, taiteilijoiden ja juutalaisten naisten Krakova.

Itseoikeutettuja kuuluisuuksia kirjan sivuilla ovat tietysti legendaarisen kuningas Krakin tytär Wanda, joka ennemmin hukuttautui Veikseliin kuin meni naimisiin saksalaisprinssin kanssa, pyhä Hedvig, josta pikkutyttönä tuli Puolan "kuningas", milanolaissyntyinen kuningatar Bona Sforza, joka toi Krakovaan renessanssin ja kukkakaalit ja vihasi hepsankeikkana pidettyä miniäänsä Barbara Radziwiłłównaa, vuosikymmen sitten kanonisoitu pyhä Faustyna, "Puolan mustana enkelinä" tunnettu kabareelaulajatar Ewa Demarczyk ja tietysti Nobel-palkittu runoilija Wisława Szymborska.

Heitä tuntemattomampia mutta sangen kiinnostavia ovat mm. legendaarinen Nawojka, joka mieheksi pukeutuneena opiskeli Krakovan yliopistossa 1400-luvulla, ja Dagny Juel Przybyszewska (1867-1901), kaikkien boheemien isän Stanisław Przybyszewskin norjalainen vaimo, joka sisusti kotinsa Munchin ja Goian maalauksilla ja lumosi Krakovan taiteilijasalongit, mutta ei päässyt sisään puolalaiseen sielunmaisemaan vaan karkasi erään miljonäärin pojan kanssa Tbilisiin ja kuoli tämän veitseniskuihin.

Kiintoisaa oli lukea myös Kazimierzin köyhistä juutalaiskortteleista suureen maailmaan kavunneesta kosmetiikkaguru Helena Rubinsteinista. Hän häpesi köyhiä kotikulmiaan niin, että lehtihaastatteluissa valehteli perheensä muka asuneen Vanhankaupungintorin varrella.

Aivan oma lukunsa ovat natsien luoman geton rohkeat naiset, heidän joukossaan puolalaisen funktionalismin uranuurtajiin ja maan ensimmäisiin naisarkkitehteihin lukeutunut Diana Reiter (1902-1943), jonka kohtalon Steven Spielberg kuvitti Krakovaan sijoittuvassa elokuvassaan Schindlerin lista.

© Tapani Kärkkäinen