Minun Puolani -pääsivulle

Tapani Kärkkäinen:

Janusz Korczak ja lapsen autonomia

Yksi 1900-luvun pedagogiikan uudistajista oli puolanjuutalainen Janusz Korczak. Hänen elämäntyönsä katkesi holokaustiin, mutta sitä jatkavat hänelle omistetut koulut ja seurat.

Janusz Korczak lastenkotinsa kasvatin kanssa.
Janusz Korczak (alk. Henryk Goldszmit, 1878–1942) liittyy samaan pedagogiikan visionäärien joukkoon kuin italialainen Maria Montessori ja brittiläinen A. S. Neill. Hän nosti kasvatuksen keskiöön lapsen oikeudet, autonomian ja ihmisarvon, jotka 1900-luvun alkupuolen autoritaarisessa kasvatusajattelussa olivat radikaaleja uutuuksia.

Varsovalainen Korczak oli koulutukseltaan lastenlääkäri, mutta hän teki jo opiskeluaikanaan tutustumiskäynnin Sveitsiin kuulun pedagogin Pestalozzin oppien varaan perustettuun niin sanottuun Pestalozzi-kylään. Kuulu sveitsiläinen kasvatuspsykologi Jean Piaget taas kävi tutustumassa Korczakin työhön Varsovassa.

Pedagogiset kysymykset kiinnostivat Korczakia siinä määrin, että hän perusti Varsovan köyhiin juutalaiskortteleihin orpokodin – samalla Krochmalnakadulle, jota Nobel-kirjailija Isaac Bashevis Singer kirjoissaan kuvaa.

Demokratiaa ja empatiaa

Orpokodista tuli Korczakin pedagogisten ajatusten laboratorio. Hän koetti luoda uuden, demokraattisemman auktoriteettirakenteen perinteisen, kuriin ja alistumiseen perustuvan auktoriteetin tilalle.

Korczak vastusti alistumiseen perustuvaa ajattelua, ruumiillisia rangaistuksia ja häpäisemistä kasvatusmenetelmänä. Niiden sijaan hän kannatti motivointiin perustuvaa kasvatusta.

Korczakin lastenkodissa lapset otettiin mukaan talon organisaatioon. Orpokotiin perustettiin lasten parlamentti, j oka loi eräänlaisen lasten autonomisen tilan organisaation sisälle. Sen avulla Korczak uskoi lasten harjaantuvan demokratian pelisääntöihin. Omissa oikeusistuimissa kiistat ja epäsosiaalisen käytöksen luomat ongelmat pyrittiin ratkaisemaan siten, että vahvistettiin sekä ”syytetyn” motivaatiota toimia vastedes oikein että ”syyttäjien” kykyä empatiaan.

Korczak toteutti kasvatustavoitteitaan myös julkisilla foorumeilla. Hän osallistui pedagogiseen keskusteluun, kirjoitti kirjoja ja lehtikirjoituksia ja piti luentoja. Puolan radiossa hänellä oli erittäin suosittu kasvatusaiheinen pakinatunti. Korczak kirjoitti myös useita lastenkirjoja.

Kuolema kaasukammiossa

Korczak itse, hänen orpolapsensa ja iso osa hänen elämäntyöstään tuhoutui holokaustissa. Natsi-Saksa miehitti Puolan syyskuussa 1939, ja vuotta myöhemmin Varsovan 400 000 juutalaista, noin kolmasosa kaupungin asukkaista, määrättiin muuttamaan kaupungin keskustan itä- ja pohjoisosaan perustettuun gettoon.

Janusz Korczakin muistomerkki Varsovassa paikalla, jossa hänen lastenkotinsa geton vuosina toimi.
Myös Korczakin orpokoti joutui gettoon. Se asettui Siennakadulle, Varsovan keskustaan nykyisin hallitsevan Kulttuuripalatsin pohjoispuolelle. Geton poikkeuksellisissa oloissa Korczak pyrki säilyttämään orpokodin elämän entisissä uomissaan. Korczakin ponnisteluista välittyy vaikuttava kuva hänen getossa pitämästään päiväkirjasta.

Saksalaiset alkoivat tyhjentää Varsovan gettoa kesällä 1942. Samoin kuin muutkin geton asukkaat myös Korczak lapsineen pakotettiin kävelemään geton pohjoisosan tavara-asemalle, ns. Umschlagplatzille, jossa heidät lastattiin karjankuljetusvaunuihin ja kuljetettiin Treblinkan tuhoamisleirille kaasukammioon.

Korczakin orpokodin rauhallisesta marssista läpi geton on tullut yksi holo kaustin legendoista. Korczak todennäköisesti tiesi, että ”siirto itään” merkitsi kuolemaa, joten hän halusi, että lapset saisivat elää viime tuntinsa niin arvokkaasti ja pelotta kuin mahdollista. Kuva vanhasta pedagogista johdattamassa kahtasataa orpolasta laulaen ja arvokkaasti läpi geton oli silminnäkijöiden mukaan väkevä mielenosoitus rotuideologian hulluutta ja brutaalia väkivaltaa vastaan.

Kiinnostus Korczakin ajatteluun on pysynyt vireänä hänen kuolemansa jälkeenkin. Eri puolilla maailmaa toimii 20 Korczak-komiteaa, ja Israelissa on kouluja, joissa toteutetaan Korczakin kasvatusperiaatteita. Vuonna 1990 kuulu puolalainen elokuvaohjaaja Andrzej Wajda ohjasi Korczakista elokuvan. Suomeksi Korczakiin ei ole mahdollista tutustua*, mutta vähän aikaa sitten julkaistiin ruotsiksi hänen teoksensa Barnets rätt till respekt (puolal. alkuteos Prawo dziecka do szacunku). Ruotsiksi ilmestyi vuonna 2004 myös kokoomateos Janusz Korczak och barnens värld.

© Tapani Kärkkäinen

Julkaistu Ortodoksiviesti-lehdessä 9/2009.

*Korczakin teos Prawo dziecka do szacunku ilmestyi syksyllä 2011 suomeksi Basam Booksin kustantamana nimellä Lapsen oikeus kunnioitukseen.

Puolan parlamentti nimitti vuoden 2012 Korczakin juhlavuodeksi. Silloin tulee kuluneeksi 70 vuotta Korczakin syntymästä ja 100 vuotta hänen orpokotinsa perustamisesta. Lue Korczakin juhlavuodesta culture.pl-sivulta (englanniksi)

Korczakista Tukholman Puola-instituutin sivuilla

Puolan Korczak-seuran sivut (puolaksi)

Minun Puolani -pääsivulle