Minun Puolani -aloitussivulle

Galitsian pääkaupunki Vanhakaupunki Wawel Juutalainen Krakova Krakova verkossa



Tapani Kärkkäinen:
Sankarimatkailijan Krakova
(Like).
Matkaopas vanhaan opiskelukaupunkiini, Puolan entiseen pääkaupungiin ja Galitsian keskukseen. Suositun oppaan ensimmäinen painos ilmestyi ensi kerran vuonna 2000, viimeisin, päivitetty ja täydennetty painos lokakuussa 2011.




Mitä uutta Krakovassa?

  • Perinteinen jouluseimikilpailu järjestettiin taas joulukuun alussa. Palkitut seimet ovat esillä torinlaidan Krzysztofory-palatsissa eli Kaupunginmuseossa 26.2.asti (avoinna su-to 9-18, pe-la 9-19. Krakovanseimet ovat värikkäitä ja kiiltäviä rakennelmia, joissa pääosassa ovat muunnelmat kaupungin historiallisista rakennuksista. (Ks. artikkeli krakovanseimistä.)
  • Nykytaiteen museo MOCAK avattiin viime keväänä. Museo toimii samoissa tiloissa kuin Miehitysajan Krakova -museo eli Oscar Schindlerin entisessä tehtaassa Zab³ocien kaupunginosassa Veikselin etelärannalla.
  • Verkahallin galleria on avattu uudelleen peruskorjauksen jälkeen. Puolalaista 1800-luvun taidetta esittelevä museo tuo esiin puolalaisuutta ja puolalaista identiteettiä muokanneita ja siitä ammentavia kuvia. Taiteilijoista tunnetuimmat ovat historiallisen realismin mestari Jan Matejko ja symbolisti Jacek Malczewski. Uusista palveluista mainittakoon pohjakerroksen museokauppa sekä toisen kerroksen kahvila ja terassit, jotka ensi kertaa on avattu yleisölle.
  • Maanalainen Vanhankaupungintori on kohta Krakovan uusin ja suosituin nähtävyys. Vanhankaupungintorin ja Verkahallin alle avattiin lokakuussa 2010 Krakovan eurooppalaisiin ja keskiaikaisiin juuriin menevä multimedianäyttely. Se on rakennettu torin alta löytyneisiin vanhoihin käytäviin ja Verkahallin varastoihin. Näyttely on saanut valtavan suosion, joten kannattaa varautua jonoihin (museon nettisivuilla voi varata liput etukäteen).
  • Toisen maailmansodan ajan Krakova on Kaupunginmuseon uusin osasto. Se on avattu entiseen ns. Schindlerin tehtaaseen Zab³ocien kaupunginosassa Veikselin etelärannalla. Museo esittelee natsi-Saksan miehitysvuosien elämää niin puolalaisesta kuin juutalaisesta näkökulmasta. Osa museota on myös tehtaan johtajan, Spielbergin elokuvasta kuuluisaksi tulleen Oscar Schindlerin alkuperäisessä asussa säilynyt työhuone. Ul. Lipowa 4, avoinna ma 10-14, ti-su 10-18.
  • Tupakointikielto on ollut voimassa jo yli vuoden. Se koskee kaikkia sisätiloja, kuten ravintoloita, baareja ja virastoja, ja myös mm. joukkoliikenteen pysäkkejä. Toisin kuin Suomessa, baarien tupakkahuoneissa saa myös nauttia alkoholia.
  • Paavi Johannes Paavali II julistettiin viime toukokuussa Vatikaanissa autuaaksi. Krakovan lähellä Wadowicessa syntynyt ja pitkään Krakovan piispana toiminut paavi on Puolassa kansallissankari, ja hänen elämäntyönsä keskiössä on kommunisminvastaisen opposition tukeminen niin Puolassa kuin muualla Itä-Euroopassa.
  • Czartoryskin museo remontissa. Czartoryskin museo on suljettu peruskorjauksen takia. Sen kuuluisin maalaus, Leonardo da Vincin Neito ja kärppä on remontin ajan esillä muissa museoissa. Remontin aikana museon taideaarteita on esillä Niepo³omicen linnassa n. 20 kilometriä Krakovasta itään, ks. www.niepolomice.com), museon Arsenaalissa (ul. Pijarska 8) ja Verkahallin taidemuseossa.
  • Juutalaisen kulttuurin festivaali on yksi Krakovan kesän suurimpia tapahtumia. Tänä vuonna se järjestetään 29.6.-8.7.
  • Uusi oopperatalo! Vuosikymmeniä tilapäisissä tiloissa toiminut Krakovan ooppera sai pari vuotta sitten vihdoin omat tilat. Uusi rakennus sijaitsee Rautatieasemasta muutama sata metriä itään, Nowa Hutan suuntaan (ul. Lubicz 48).
  • Szczepañski-aukio on peruskorjattu. Vanhankaupungin länsireunalla sijaitsevan Szczepañski- eli Tapaninaukion peruskorjaus valmistui kesällä. Aukion laidalla on useita tärkeitä krakovalaisinstituutiota kuten Pa³ac Sztuki -taidehalli, Wyspiañski-museo ja Vanha teatteri (Stary teatr).
  • Krakova on nyt Puolan toiseksi suurin kaupunki. Uusimman tilaston mukaan Krakova on ohittanut £ód¼in väkiluvun ja noussut maan toiseksi suurimmaksi kaupungiksi Varsovan jälkeen. Krakovassa on nyt 758 000 asukasta.
  • Junalla lentokentälle. Krakova-Balicen lentokentän ja rautatieaseman välillä kulkee nykyään nopea juna. Junamatka taittuu 15 minuutissa, ja juna kulkee kaksi kertaa tunnissa. Juna lähtee Krakovasta tasatunnein ja puolelta, lentokentältä taas 25 minuuttia täyden tunnin jälkeen ja viittä minuuttia vaille täyden tunnin. Lentokentällä ulkomaan- ja kotimaanterminaalin sekä juna-aseman välillä liikennöi heiluribussi, mutta matka taittuu myös kävellen noin viidessä minuutissa. Matkaliput ostetaan konduktööriltä, heiluribussi on ilmainen.

Krakova on kaupunki, josta puhuessa on helppo puhjeta ylistykseen. Helmi kaupunkien joukossa, ihmeellinen tunnelma, ainutlaatuinen... Ihastuksen taustalla on Krakovan ainutlaatuinen tunnelma, joka paljolti syntyy arkkitehtuurista ja muista taideaarteista.
Krakovalaista kahvilatunnelmaa.
Toisaalta Krakovan lumo piilee myös jossain hyvin arkisessa. Turistilaumoista huolimatta täällä on tavallisuuden charmia: pulut kurnuttavat, vanhat naiset istuvat puistonpenkeillä, takapihoilla kuivataan pyykkiä.

Ihmeistään ja taideaarteistaan huolimatta Krakova on oikeastaan ihan tyypillinen eurooppalainen vanha kaupunki. Erityiseksi sen tekee se, että se on säilynyt - toisin kuin vaikkapa Dresden, Hampuri, Köln, Breslau, Danzig tai niin monet muut.

Itse opiskelin Krakovassa vuosina 1987-88 ja sain katsoa, miten toreissaan kommunismi oli. Siitä ajasta Krakova on pessyt kasvonsa mutta myös muuttunut kaupallisemmaksi.

Galitsian vanha keskus

Historia tulee apuun kun pohditaan krakovalaisten ominaisluonnetta. Itsevarmuus, konservatiivisuus ja snobismi luontuvat mainiosti Puolan vanhalle pääkaupungille, jonne kuninkaat tulivat kruunattaviksi ja haudattaviksi vielä senkin jälkeen, kun hovi hännystelijöineen oli muuttanut Varsovaan 1500-luvun lopussa. Euroopan vanhimpiin kuuluva yliopisto taas on antanut krakovalaisille kapakkakeskusteluille aina hieman akateemisen leiman.
Krakova on yksi puolalaisen kulttuurin tärkeimmistä keskuksista.

Krakovalaisten porvarillisuutta selittää kenties myös yli satavuotinen yhteys Itävalta-Unkariin (1815-1918). Itävallan-aikana krakovalaiseen sieluun tarttui annos germaanista Gemütlichkeitia. Etelänsiltaa pitkin ovat Krakovaan kulkeutuneet niin kahvilat kuin wienerschnitzelitkin.

Itävaltalainen vaikutus on viime vuosina noussut Krakovassa uuteen kurssiin - useimmiten galitsialaisen keittiön ja kulttuurin nimellä. Galitsia oli Puolan ollessa jaettuna Itävallan alainen osa entistä Puolan kuningaskuntaa. Galitsian pääkaupunkina oli lännessä Krakova ja idässä Lemberg (puol. Lwów, nyk. Lviv Ukrainassa).

Puolalaisia Krakovassa lumoaa ennen kaikkea historia. Kansakunnan historia on säilötty tänne samalla tavalla kuin Englannin historia on tiivistynyt Lontooseen tai Oxfordiin. Siinä missä monet muut Puolan kaupungit tuhoutuivat maan tasalle, viime sodassa, Krakovan muureihin, kirkkoihin ja museoihin imeytynyt historia on kuin käsin kosketeltavaa.

Vanhakaupunki

Krakovan Vanhakaupunki on yksi Euroopan suurimpia ja parhaiten säilyneitä vanhoja, keskiaikaisia kaupunkikeskustoja. Se on edelleen myös Krakovan kaupallinen ja huvielämän keskus. Koska vanhojen kaupunginmuurien ympäröimä alue on lähes kokonaan suljettu liikenteeltä, Krakovan keskustassa voi huoleti ja helposti viettää aikaa vain kävelemällä ympäriinsä.

Floriañska-katu

Krakovaan pujahdetaan usein Vanhankaupungin pohjoisreunan portista. Siitä alkaa kaupungin halki kulkeva ns. Kuninkaantie (Trakt królewski, Via regia), jota pitkin kuninkaat kulkivat Wawelin kuninkaanlinnaan kruunattaviksi. Samaa reittiä pitkin tuotiin kuninkaat myös haudattaviksi Wawelin katedraalin kryptaan.
Irvistys Jagellojen yliopiston vanhan päärakennuksen pihalla.

Pyhän Florianin portti (Brama Floriañska) on osa Krakovan 1200-luvulla rakennettua puolustusjärjestelmää, joka suojasi kaupunkia vihollisten hyökkäyksiltä. Kun muurit vähitellen menettivät puolustuksellisen merkityksensä, ne rapistuivat, kunnes ne 1800-luvun alussa purettiin. Muureista jäi jäljelle vai pieni osa Vanhankaupungin pohjoislaidalla. Purettujen kaupunginmuurien ympärille perustettiin Planty-puisto tuomaan raitista ilmaa ja virkistystä kaupunkilaisille. Pian Plantysta tuli Krakovan porvariston edustuspuisto patsaineen ja suihkulähteineen.

Pyhän Florianin portista alkava Floriañska-katu on säilyttänyt asemansa Krakovan pääkauppakatuna. Suurimmassa osassa Floriañskan taloista on keskiaikaiset muurit, mutta myöhemmät muutokset ovat muokanneet julkisivuja ja sisätiloja huomattavasti. Talojen nykyinen ulkoasu on useimmiten peräisin 1900-luvun alusta. Restaurointitöiden yhteydessä löytyy koko ajan goottilaisia holvikellareita, jotka tuossa tuokiossa muuttuvat kahviloiksi ja pubeiksi.

Vanhankaupungintori (Rynek G³ówny)

Krakovan Vanhankaupungintori on yksi Euroopan suurimpia keskiaikaisia kaupunkitoreja. Toisin kuin monissa muissa kaupungeissa, Krakovassa tori on yhä pysynyt kaupallisena ja huvielämän keskuksena. Kesäisin se muuttuu yhdeksi suureksi ulkoilmakahvilaksi, jossa tavalliset krakovalaiset meinaavat nykyään jäävät katusoittajien ja pantomiimitaiteilijoiden jalkoihin.

Tori on ollut monien Puolan historian keskeisten tapahtumien näyttämönä. Vuonna 1525 Saksalaisen ritarikunnan viimeinen suurmestari Albrekt Hohelzollern vannoi uskollisuudenvalan Puolan kuninkaalle. Tapahtumapaikkana oli torin eteläkulma, josta voi löytää asiasta kertovan muistolaatan.
Vanha Verkahalli on Krakovan torin keskipiste.

Torin talot olivat aikoinaan mahtavien aatelissukujen palatseja. Nykyisin ne ovat yritysten, erilaisten järjestöjen ja instituuttien käytössä. Kommunismin päätyttyä osa rakennuksista on jo palautettu vanhoille omistajilleen, mutta prosessi on vielä kesken.

Torin länsireunalle alettiin jo 1200-luvulla rakentaa raatihuonetta Sen maamerkiksi tuli korkea torni (Wie¿a Ratuszowa), ja kokonaisuuteen kuului myös muurein ympäröity piha, kaupunginvaaka ja asevarasto. Maan alla oli kuuluisa olutkellari ja vankila kidutuskammioineen. Raatihuone kuitenkin rapistui ja vuonna 1846 se purettiin. Jäljelle jäänyt torni entisöitiin 1960-luvulla, ja sen huipulle voi kiivetä katselemaan nähtävyyksiä. Kellareiden kätköissä toimii nykyään kahvila ja teatteri.

Puolan kansallisrunoilijan Adam Mickiewiczin patsas torin Mariankirkon puolella on Krakovan varmin tapaamispaikka. Patsaan juurella pidetään vuosittain joulukuun alussa seimikilpailu, johon osallistuu toinen toistaan näyttävämpiä katolisen perinteen mukaisia seimirakennelmia. Krakovalaisen perinteen mukaiset jouluseimet (szopka) ovat värikkäitä ja kiiltäviä fantasiatorneja, joiden arkkitehtuuri muistuttaa Mariankirkon ja Wawelin tornien muotoja. Parhaina palkitut seimet ovat joulun yli näytteillä Krzysztofory-palatsin näyteikkunassa (Szczepañska-kadun kulma). Samassa talossa toimii myös Krakovan historiallinen museo.

Mariankirkko (Ko¶ció³ Mariacki)

Vanhankaupungin kiistattomana maamerkkinä kohoavaa Mariankirkkoa alettiin rakentaa jo 1220-luvulla.

Kirkon korkeammasta tornista soitetaan joka täysin tunnein kuuluisa merkkisoitto hejna³, joka on yksi Krakovan tunnusmerkeistä. Vuodesta 1927 lähtien Puolan radio on lähettänyt tämän melankolisen trumpettisoolon joka päivä klo 12.
Tapani Kärkkäinen:
Sankarimatkailijan Krakova
UUSI, PÄIVITETTY PAINOS LOKAKUU 2011! Opaskirja, jossa Krakovan historia, hengenelämä, nähtävyydet, hotellit, ravintolat ja baarit kaikki yksissä kansissa! Saatavilla kaikista hyvinvarustetuista kirjakaupoista. Like
Se soitetaan neljä kertaa, jokaiseen ilmansuuntaan. Keskiajalla se oli aamulla merkki kaupungin portinvartijoille, että portit voi avata, ja illalla viesti niiden sulkemisesta. Trumpetilla viestittiin myös tulipaloista ja muista uhkaavista vaaroista. Sävelmä katkeaa dramaattisesti kesken - legendan mukaan vartija oli soittamassa hälytyssoittoa tataarien hyökkäyksen takia, kun vihollisen nuoli lävisti hänen kurkkunsa, ja mies kaatui kuolleena maahan. Torniin pääsee nykyään kaupamaan trumpetistia katsomaan.

Mariankirkkoon tullaan katsomaan varsinkin kuvanveistäjä Veit Stossin (puol. Wit Stwosz) vuosina 1477-1489 veistämää alttaritaulua. Se on yksi myöhäisgotiikan suurimpia luomuksia ja esittää Neitsyt Marian taivaaseenastumista, jolle kirkko on pyhitetty. Matkailijoiden sisäänkäynti on Marianaukion puolelta kirkon eteläreunalta.

Verkahalli (Sukiennice)

Vanhankaupungin torin keskellä kohoava Verkahalli on ollut toiminnassa jo 1300-luvulta lähtien. Silloin halli oli eräänlainen torin keskellä kulkeva katettu kauppakuja, jonka päissä oli yöksi suljettavat kalterit. 1800-luvun lopulla sen sivuille rakennettiin katetut venetsialaistyyliset kaarikäytävät.

Nykyään Verkahallin keskikäytävä on pyhitetty käsitöille ja matkamuistoille. Mariankirkon puoleiselle sivustalla toimii maineikas kahvila Noworolski, ja yläkerrassa on Kansallismuseon taidegalleria.

Vanhankaupungin kujilla

  • Pyhän Stefanoksen aukion (Plac Szczepañski) näyttävin rakennus on Kehäpuiston laidalla oleva Taidepalatsi (Pa³ac Sztuki). Tämä krakovalaisjudendin helmi rakennettiin 1901. Siellä järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Kulman takana Kehäpuiston puolella on nykytaiteen vaihtuvien näyttelyiden tila Bunkier Sztuki.
  • Saman aukion laidalla on Vanha teatteri (Teatr Stary). Se on Puolan vanhin toiminnassa oleva teatteritalo (vuodesta 1798). Talo uudistettiin vuosina 1903-06, jolloin siitä loihdittiin Puolan jugendin lippulaiva. Jugendsisustus ikävä kyllä tuhoutui natsien järjestellessä tänne omaa saksalaista näyttämöään. Kellarissa teatterihenkinen kahvila Maska.
    Krakovan kaduilla on monta kerrostumaa.
  • Collegium Maiusta yliopiston keskiaikaista päärakennusta (ul Jagielloñska 15) alettiin rakentaa pian sen jälkeen, kun päätös yliopiston perustamisesta kaupunkiin oli tehty 1364. Krakovan yliopisto on Keski-Euroopan toiseksi vanhin heti Prahan (1348) jälkeen. Yliopiston goottilaisen päärakennuksen nykymuoto on jälleen kerran peräisin noilta ajoilta - vuonna 1964 valmistuneessa restauroinnissa näet poistettiin 1800-luvulla tehdyt uusgoottilaiset lisäykset. Talo näyttää kadulle päin sulkeutuneelta, mutta kun pujahtaa pienestä portista sisäpihalle, edessä aukeaa yksi Puolan kauneimmista pihoista. Vuodesta 1867 täällä on toiminut yliopiston museo, joka esittelee opinahjon kunniakasta historiaa. Museossa voi ihailla vuodelta 1510 olevaa karttapallo: se oli ensimmäinen, johon on merkitty Amerikka.
  • Pyhän Annan kirkkoa (Ko¶ció³ ¦w. Anny) kulman takana pidetään puolalaisen barokin hienoimpana luomuksena.
  • Collegium Novum on nykyään yliopiston päärakennus. Talo rakennettiin 1883-87. Läheinen Go³êbia-katu on Krakovan keskustakampuksen ydintä.

Grodzka

Kuninkaallinen tie jatkuu Vanhankaupungin torin eteläkulmasta Grodzka- eli Linnakatua pitkin. Grodzka oli aikoinaan yksi Krakovan edustavimpia katuja - nykyään se on lähinnä kävely- ja ostoskatu, jonka aatelispalatsit on muutettu asuin- ja liiketaloiksi.
Wyspiañski 2000 -paviljonki edustaa uusinta krakovalaisarkkitehtuuria.

Grodzkan alkupään katkaisee Kaikkien pyhien aukio (Plac Wszystkich ¦wiêtych) - tästä raitiovaunut ja taksit ajavat Vanhankaupungin läpi. Aukion laidalla kohoaa Krzysztof Ingardenin suunnittelema moderni Wyspiañski 2000 -paviljonki. Siellä voi käydä ihailemassa jugendin ihmelapsen Stanis³aw Wyspiañskin suunnittelemaa kolmea nelimetristä lasimaalausta. Rakennuksessa on myös turisti-informaatio.

Fransiskaanikirkko (Ko¶ció³ Franciszkanów) aukion laidalla on yksi Krakovan vanhimpia rakennuskokonaisuuksia. Tämän goottilaisen kirkon nykyasu on tosin monien jälleenrakennusten tulos. Kirkon barokkisisustus tuhoutui lähes tyystin vuoden 1850 suuressa tulipalossa, ja uusgoottilaiseen tyyliin tehty jälleenrakennus valmistui vasta ensimmäisen maailmansodan aattona. Kirkon sisäosat ovat paljolti Stanis³aw Wyspiañskin kädenjälkeä.

Dominikaanikirkko (Ko¶ció³ Dominikanów) aukion toisessa päässä, Fransiskaanikirkkoa vastapäätä, on Krakovan toinen ikivanha goottilainen luostarikirkko. Vuoden 1850 tulipalo ei säästänyt tätäkään kirkkoa, ja se jälleenrakennettiin 1870-1880-luvuilla uusgoottilaiseen tyyliin. Dominikaanikirkko oli suosittu aatelisperheiden hautapaikka. Suomalaisittain ja varsinkin viipurilaisittain mielenkiintoinen kappeli on länsilaivasta johtavien portaiden yläpäässä sijaitseva pyhän Hyacinthuksen eli puolaksi Jacekin hautakappeli. Hyacinthus oli luostarin ensimmäinen apotti ja hänestä tuli myös Viipurin katolisen kirkon nimikkopyhimys.

Grodzkan varrella olevaa Pietarin ja Paavalin kirkkoa (Ko¶ció³ ¦w. ¦w. Piotra i Paw³a) pidetään yhtenä Keski-Euroopan kauneimpana varhaisbarokkisena kirkkona. Aivan sen kyljessä on pieni Pyhän Andreaksen kirkko (Ko¶ció³ ¦w. Andrzeja), joka on Krakovan ja koko Puolan huomattavin romaaninen kirkkorakennus.

Wawel

Wawelin kuninkaanlinna Vanhankaupungin kyljessä kohoavalla kukkulalla on puolalaisuuden pyhä paikka. Täällä asuivat kuninkaat silloin, kun Puola oli suuri ja mahtava. Tänne heidät on myös haudattu. Upea katedraali ja muhkea renessanssilinna ovat kohonneet Krakovan yllä kuin merkkinä Puolan suuruudesta.
Muistona Krakovan pääkaupunkiajoista on Wawelin kuninkaanlinna.

Wawel ei unohtunut silloinkaan, kun Puola oli jaettu ja itävaltalaiset muuttivat linnan kasarmialueeksi. Siitä tuli eräänlainen kansallisromanttinen panteon ja vapauspyrkimysten symboli. Puolalaiset keräsivät rahat rappeutuneen linnan kunnostamiseen ja tekivät siitä museon, joka on yksi Keski-Euroopan hienoimmista.

Wawelin kukoistuskausi oli 1300-1500-luvuilla. Vuonna 1364 valmistui nykyinen katedraali. 1500-luvulla kuninkaat kutsuivat italialaisia arkkitehteja uudistamaan linnansa parhaaseen renessanssihenkeen. Siltä ajalta on säilynyt suurin osa linnan saleista sekä valtavat kokoelmat esineitä - gobeliineja, aseita, koruja...

Esoteerisistä perinteistä kiinnostuneet voivat Wawelin kukkulalla virittää aistinsa tuntemaan salaperäisiä energiavirtoja. Hindujen mukaan Wawel on yksi maailman seitsemästä pyhästä paikasta, jonka kätköissä on jumalallista energiaa säteilevä tshakra-kivi. Maailman muut vastaavat paikat ovat Visegrád, Rooma, Jerusalem, Delfoi, Mekka ja Delhi.

Linnan yhteydessä olevan katedraalin kuuluisimpia nähtävyyksiä on Sigismundin kappeli, jota pidetään puolalaisen renessanssitaiteen huipentumana. Kirkossa on myös Krakovan marttyyripiispa Stanislauksen hauta. Pyhän Ristin kappelin goottilaiset holvit taas on koristeltu ortodoksisen perinteen mukaisilla seinämaalauksilla. Ne maalasi noin 1470 eräs pihkovalainen mestari.

Katedraalin kryptaan on haudattu monia Puolan merkkimiehiä kuten runoilijat Adam Mickiewicz, Juliusz S³owacki sekä marsalkka Józef Pi³sudski, kansallissankari Tadeusz Ko¶ciuszko ja ruhtinas Józef Poniatowski.

Wawelin kuninkaalinnan hienoin osa on sen sisäpiha, joka sai nykyisen, italialaista renessanssia heijastelevan asunsa 1500-luvun alussa. Linna koostuu useista eri näyttelyistä. Kuninkaallisissa huoneistoissa voi tutustua kuuluisiin Krakovan gobeliineihin ja ihastella Kansanedustajien salin kasettikaton veistospäitä, ns. Wawelin päitä.

Erillisissä näyttelyissä linnan tiloissa on myös laajat turkkilaiset kokoelmat Wienin taistelun (1683) ajoilta sekä Puolan kuninkaiden kruununkalleudet. Lapsia kiinnostaa linnakukkulan juuressa Veikselin rannassa oleva lohikäärmeen luola. (Ks. Nähtävyyksiä ja museoita)


Juutalainen Krakova

Vanha juutalaiskaupunki Kazimierz on Krakovan kaupunginosista eriskummallisin ja varmasti myös surullisin. Toisen maailmansodan jälkeen tämä vanha juutalaisen elämän keskus autioitui ja slummiutui. Monet kävijät pelästyvät sen köyhyyttä ja rappiota ja lähtevät nopeasti takaisin Vanhaankaupunkiin. Toiset taas antautuvat Kazimierzin lumolle ja kuljeksivat tuntikausia sen katuja. Tarkka kulkija voi löytää hilseilevän maalin alta häämöttäviä jiddisinkielisiä mainoksia, ovenkamanoissa olevia syvennyksiä raamatunlausekoteloiden jäljiltä...
Hilseilevän maalin alta paljastuu joskus teksti, joka kertoo Kazimierzin juutalaisesta elämästä. Tässä kahvilan mainos.

Kazimierz on viime vuosina herännyt rappiostaan ja siitä on tulossa yksi Krakovan trendikkäimpiä asuinalueita sekä yöelämän ja turismin keskus. Juutalaisen menneisyyden trendikkyydestä kertoo jo se, että 1980-luvun lopulla Krakovassa ei ollut yhtään juutalaista ravintolaa - nyt niitä on joka lähtöön.

Kazimierzin juutalainen asutus on peräisin 1400-luvun lopusta. Juutalaisten oikeudet takasi 1300-luvulla kuningas Kasimir Suuri, jolla legendan mukaan on juutalainen rakastaja, Ester. Kuninkaasta sai nimensä Kazimierz, josta tuli Krakovan kyljessä oleva erillinen juutalainen kaupunki. Kazimierzilla oli laaja itsehallinto.

Juutalaisille oli huomattava rooli Krakovan talouselämässä alalla. 1500-luvulla he hallitsivat käytännössä koko Krakovan ja Prahan välistä kauppaa. Monet kauppiaat nauttivat kuninkaan antamista etuoikeuksista. Vauraus ja renessanssijättivät pysyvät jälkensä synagogiin ja hautausmaihin, ja henkisen kulttuurin alalla aikakausi tuotti huomattavia rabbeja ja talmudisteja (mm. Mooses Isserles Remu) sekä hepreankielisen kirjapainon.

1700-luvun lopulla juutalaiset saivat oikeuden asettua asumaan myös Kazimierzin ulkopuolelle. Itävaltalaiset miehittäjät antoivat juutalaisille 1700-luvun lopussa saksalaiset sukunimet. Tavoitteena oli juutalaisten sulauttaminen valtaväestöön. Assimiloituminen etenikin nopeasti: on arvioitu, että 1930 luvulle tultaessa jopa 60 % Krakovan juutalaisista oli jossain määrin assimiloituneita. Heistä monilla oli huomattava vaikutus Krakovan kulttuuriin, tieteeseen ja kauppaan. Assimiloitunut juutalaisväestö asettui asumaan muualle Krakovaan, mutta Kazimierz pysyi toiseen maailmansotaan asti perinteisen ortodoksijuutalaisen väestön asuinalueena.

Toisen maailmansodan aattona Krakovassa oli yli 64 000 juutalaista eli 25 % kaupungin asukkaista. Natsimiehitys merkitsi Krakovan juutalaisyhteisön lähes täydellistä tuhoutumista. Jo marraskuusta 1939 lähtien juutalaisten tuli kantaa käsivarressaan Daavidin tähdellä varustettua nauhaa. Maaliskuussa 1941 juutalaiset määrättiin muuttamaan pois "vanhan saksalaisen kaupungin Krakovan" alueelta ghettoon, joka muodostettiin Podgórzen kaupunginosaan Veikselin toiselle puolelle.

Krakovan juutalaisista selvisi hengissä - leireillä, metsissä, avuliaiden puolalaisten suojissa, luostareissa - arviolta noin 2 000 henkeä. Kun hengissä selvinneet palasivat koteihinsa, he löysivät ne tavallisesti puolalaisten asuttamina. Syntyi jännitteitä, jotka johtivat uhkauksiin ja jopa tappoihin. Elokuussa 1945 Kazimierzissa tapahtui jopa pogromi, jossa väkijoukko alkoi hyökkäillä kaupunkiin palanneiden juutalaisten kimppuun.

Sodanjälkeisinä vuosina suuri osa juutalaisista muutti pois Puolasta Kommunistien vuosina 1968-70 toimeenpanema antisemitistinen kampanja sai loputkin kynnelle kykenevät jättämään maan. Tyhjilleen jäänyt Kazimierz muuttui vähitellen slummiksi. Valtio jälleenrakennutti saksalaisten tuhoamat synagogat, mutta vain kaksi jäivät pienen seurakunnan käyttöön. Seurakuntalaisia on nykyään enää noin 500 henkeä, heistä suurin osa vanhuksia.

Szeroka-katu ja Vanha synagoga

Szeroka- eli Leveäkatu on juutalaisen Kazimierzin sydän, ikivanha uskonnollinen ja kaupallinen keskus, joka muistuttaa oikeastaan enemmän aukiota kuin katua. Monet sen taloista ovat peräisin jo 1500-luvulta. Monet kadunvarren taloista olivat aikoinaan kuuluisien rabbien koteja.
Kazimierzin vanhat juutalaistalot rapistuivat pahasti kommunismin aikaan.

Szeroka on joka heinäkuussa pidettävän juutalaisen kulttuurin festivaalin päänäyttämönä. Ulkoilmakonserteissa esitetään klezmer-musiikkia.

Vanha synagoga (Stara synagoga) on Puolan vanhin juutalainen temppeli. Sen tiloissa nykyisin toimii Juutalainen museo (ks. museot). Rakennuksen vanhimmat osat ovat 1400-luvun lopulta, mutta 1550-luvulla se rakennettiin tulipalon jäljiltä uudelleen renessanssityyliin. Natsit tuhosivat Vanhan synagogan koko sisustuksen ja rikkoivat sen hienon holvikaton. Sodan jälkeen rakennus oli pitkään raunioina, kunnes 1955-59 se rakennettiin uudelleen. Nykyinen sisustus on pääosin rekonstruktio.

Remun synagoga

Remun synagoga (Synagoga Remu) on toinen Krakovan vanhimmista synagogosta. Se valmistui 1557 ja kantaa ihmeteoistaan kuulun rabbi, filosofi ja kirjailija Mooses Isserles Remun nimeä (k. 1572). Hän sanoi: "Jos Jumala ei olisi antanut meille tätä maata suojapaikaksi, Israelin kohtalo olisi kestämätön". Rabbin sanat kertovat Puolan erityisasemasta tuon ajan Euroopassa - kun muualta Euroopasta juutalaiset karkotettiin, he saivat Puolasta turvapaikan. Puolaa sanottiinkin "juutalaisten paratiisiksi".

Natsien ryöstämä synagoga oli sodan jälkeen aluksi paloasemana, kunnes se vuonna 1957 kunnostettiin seurakunnan käyttöön. Synagogan barokkityylinen sisustus on pääosin rekonstruktio.

Vanha hautausmaa

Vanhalle juutalaiselle hautausmaalle pääsee Remun synagogan edessä olevalta pihalta. Tänne Kazimierzin juutalaiset hautasivat vainajansa aina 1800-luvun alkuun asti. Täällä kuolleet kirjaimellisesti olivat kaupungin keskellä - viereisten talojen ikkunat ovat miltei kiinni hautakivissä.
Kazimierzissa on synagogia, mutta ei enää juutalaisia.

Sodan aikana natsit tuhosivat hautausmaan, ja alue muuttui kaatopaikaksi Vuonna 1959 aloitetuissa arkeologisissa kaivauksissa löytyi maan kätköistä kuitenkin yli 700 hautakiveä - osa ehjinä, osa rikkonaisina (niiden osia muurattiin Szeroka-kadun vastaiseen muuriin). Täällä on Puolan vanhimpiin kuuluvia juutalaisia hautakiviä - tätä vanhempia löytyy vain Wroc³awista (ent. Breslau) ja Lublinista. Haudoista kuuluisin on rabbi Remun hautakivi, joka on yksi juutalaisen maailman merkittävimpiä pyhiinvaelluskohteita, ja sen päällä lojuu tavallisesti kasoittain pyhiinvaeltajien tuomia pieniä kiviä, kynttilöitä ja toiveita sisältäviä paperilappuja.

Hautakivissä voi myös tutustua ikivanhaan symboliikkaan, joka kuvastaa haudatun henkilön arvoasemaa tai ammattia. Esimerkiksi pappissuvujen jäsenten hautakiviin on veistetty siunaukseen kohotetut kädet, leeviläisten hautakivissä taas on kannu ja vati, jne.

Linkkejä juutalaiseen Krakovaan










Krakova verkossa

Matkailutietoa

  • In Your Pocket - Kraków englanninkielisen info-lehden Krakova-sivut
  • Maaginen Krakova Krakovan kaupunki esittäytyy, linkkejä kulttuuri-instituutioihin, viranomaisiin, matkatoimistoihin ym. (myös englanniksi)
  • Karnet kulttuuri-info Krakovan kulttuuritapahtumat, museot ja muut samalla sivulla (myös englanniksi). Paikan päällä kannattaa käydä julkaisijan eli Kulttuuri-infon toimistossa: ul. ¦w. Jana 2 (Vanhankaupungintorin pohjoislaidalla), puh. 421 77 87, faksi 421 77 31, sähköposti karnet@krakow2000.pl. Täällä myydään lippuja ja annetaan tietoa kaikista Krakovan kulttuuririennoista.
    Krakovan ravintoloissa sulautuvat puolalaiset, juutalaiset ja itävaltalaiset perinteet.
  • Cracow-Life uusi, nuorekas englanninkielinen Krakovan tarjontaa esittelevä sivu. Ravintoloita, hotelleja, kahviloita, kulttuurinähtävyyksiä... Hyvä zoomattava Krakovan kartta.
  • Krakovan liikennelaitos MPK MPK:n sivuilta löytyvät mm. aikataulut
  • Krakovan Balicen lentokenttä Krakovan suurelle pojalle, paavi Johannes Paavali II:lle, omistettu lentokenttä
  • knajpy.krakow.pl Krakovan kapakat (puolaksi ja englanniksi)
  • Podgórze Podgórzen kaupunginosan omat sivut.
  • CracowGayguide kansainvälisen gay-sivuston Krakova-sivu. Baarit, järjestöt jne.



Nähtävyyksiä ja museoita,
verkossa ja verkon ulkopuolella

  • Wawelin kuninkaanlinna Krakovan tärkein turistinähtävyys (myös englanniksi, saksaksi ja ranskaksi). Wawel on kokonaisuus, joka koostuu useista osista: Katedraalista, Katedraalimuseosta, Kuninkaallisista juhlahuoneistoista, Kadonnut Wawel -näyttelystä ja Aarrekammiosta. Kuninkaallisiin asuinhuoneisiin voi tutustua vain oppaan kanssa. Lisäksi Wawelin kukkulalla on lasten suosiossa oleva Lohikäärmeen luola. Koska Wawel on hyvin suosittu turistikohde ja jonot pitkät, vierailu kannattaa ajoittaa aamuun.
  • Kansallismuseo (Muzeum Narodowe, Gmach G³ówny) koostuu useista osastoista. Päärakennus sijaitsee hotelli Cracoviaa vastapäätä Vanhankaupungin länsipuolella, ul. 3 Maja 1. Iso puolalaisen modernin taiteen osasto, taidekäsitöitä, veistoksia, japanilaista kulttuuria jne.
  • Apteekkimuseo (Muzeum Farmacji), ul. Floriañska 25. Farmasian historiaa, vanhojen apteekkien sisustuksia ja apteekkilaboratorioita aina 1500-luvulta alkaen. Euroopan suurimpia alan kokoelmia.
  • Auschwitz-Birkenau Auschwitz-Birkenaun keskitys- ja tuhoamisleirikompleksi on maailman suurin hautausmaa ja holokaustin keskeisin näyttämö: täällä natsit surmasivat yli miljoona juutalaista ja satojatuhansia puolalaisia, venäläisiä, mustalaisia ja homoja. Museo sijaitsee n. 50 kilometriä Krakovasta länteen Oswiecimin kaupungissa. Sinne pääsee matkatoimiston valmisretkellä, mutta myös junalla tai bussilla. Ei suositella alle 14-vuotiaille.
  • Barbakan Vanhankaupungin pohjoisreunalla, Floriañska-kadun päässä oleva linnoitus. Yksi Euroopan erikoislaatuisimpia puolustuslinnakkeita.
  • Celestat, ul. Lubicz 16. Keskiaikaisen Viirikukkoveljeskunnan (Bractwo Kurkowe) historiaa, aseita ja esineistöä. Kiltojen jäsenistä koostunut veljeskunta oli 1200-luvulta lähtien osavastuussa Krakovan puolustuksesta ja koulutti porvarismiehiä aseen käyttöön. Harjoittelu tapahtui ampumaradalla (celestat), maalitauluna oli puinen viirikukko - siitä veljeskunnan nimi. Harjoittelu ja muu sosiaalinen elämä tapahtui vuodesta 1836 lähtien tässä palatsissa, jonka takana olevassa puistossa sijaitsi ampumarata.
  • Collegium Maius ul. Jagielloñska 15. Krakovan keskiaikaisen yliopiston vanha päärakennus on gotiikan helmiä, ja jo sen sisäpiha on näkemisen arvoinen. Itse museossa voi ihailla professorien vanhoja työhuoneita ja juhlasaleja, ja tunnelmallisen paikan ihmeisiin kuuluu myös alkemistien laitteita ja maailman vanhin karttapallo, johon on merkitty Amerikka. Kulttipaikka myös Krakovan suuren pojan, Kopernikuksen faneille.
  • Cricoteka ul. Kanoniczna 5. Avantgarde-teatterin klassikon Tadeusz Kantorin luomistyön dokumentaatiokeskus ja galleria. Kellarissa on Kantorin sekavaan jäämistöön liittyviä näyttelyitä, ja ylhäältä voi ostaa Kantoriin liittyvää kirjallisuutta, julisteita sekä videoita. Kellarissa on varattu huone Kantorin esityksistä tehtyjen videoiden katseluun.
  • Czartoryskin museo (Muzeum Czartoryskich) on Krakovan hienoin eurooppalaisen taiteen kokoelma. Nämä eurooppalaisen taiteen kokoelmat saivat alkunsa, kun ruhtinatar Izabela Czartoryska alkoi 1700-luvun lopulla kerätä taidetta ja muistoesineitä romantiikan hengessä rakennettuun palatsiinsa. Välillä kokoelmat olivat Pariisissa, kunnes 1876 ne sijoitettiin Vanhankaupungin pohjoismuurin laidalla oleviin rakennuksiin. Esinekokoelman henki on patrioottinen (kuninkaiden tavaroita, univormuja, aseita), mutta taidekokoelma erittäin korkeatasoinen. Eurooppalaisen 1300-1700-lukujen taiteen gallerian ylpeydenaiheet ovat Leonardo da Vincin Neito ja lumikko (Dama i gronostaj) ja Rembrandtin Laupias samarialainen (Krajobraz z mi³osiernym Samarytaninem). Myös mainio antiikin taiteen osasto. (Avataan uudelleen peruskorjauksen jälkeen 2013.)
  • Eläintieteellinen museo (Muzeum Zoologiczne), ul. Ingardena 6. Yliopiston eläintieteellisen tiedekunnan museo sijaitsee Jagellonien kirjaston takana Al. Mickiewiczan poikkikadun varrella. Museon arvokkaimpiin esineisiin kuuluu merilehmän kallo 1600-luvulta.
  • Etnografinen museo (Muzeum etnograficzne), Kazimierzin vanha raatihuone, pl. Wolnica 1, Kazimierz. Hieno kokoelma krakovalaisia ja vuoristoseutujen kansallispukuja, kansantaidetta, käyttöesineitä ja muuta maaseutuelämään liittyviä esineitä. Museolla on Esterka-niminen näyttelyosasto osoitteessa ul. Krakowska 46.
  • Galicja-museo ul. Dajwór 18, Kazimierz, on uusin tulokas Krakovan juutalaiskorttelien kulttuuritarjonnassa. Galitsian eli Itävalta-Unkarin koillisosan, johon Krakovakin kuului, juutalaista jäämistöä esitellään koskettavassa valokuvanäyttelyssä. Myös kirjakauppa, kahvila, konsertteja, juutalaisen tanssin kursseja jne. Vuonna 2004 avattu museo on rakennettu vanhaan juutalaiseen huonekalutehtaaseen.
  • Geologian museo (Muzeum Geologiczne), ul. Senacka 3. Täällä voi tutustua Krakovan seudun geologisiin muodostelmiin.
  • Gheton apteekki (Apteka pod Or³em), Plac Bohaterów Ghetta 18, Podgórze. Sodanaikaisen juutalaisgheton reunalla sijaitseva museo on omistettu juutalaisia auttaneen vastarintaliikkeen muistolle.
  • Iisakin synagoga (Synagoga Ajzyka), Ul. Kupa 18, Kazimierz. Vastikään kunnostetussa barokkisynagogassa on pieni museo. Rakennuksen yhteydessä toimii juutalainen koulutuskeskus.
  • Ilmailumuseo (Muzeum Lotnictwa Polskiego), ul. Jana Paw³a II 39, matkalla Nowa Hutaan. Vanhan Czy¿ynyn lentokentän laidalla oleva museo esittelee Krakovan ansioita Puolan lentokoneteollisuudessa - täällä rakennettiin Puolan ensimmäinen lentokone 1910. Lentokonefriikit voivat ihailla myös alkuperäistä Antoinette-moottoria à la 1907 sekä hyvää valikoimaa puolalaisia lentokoneita.
  • Jan Matejkon kotimuseo (Dom Jana Matejki), ul. Floriañska 41. Täällä, kotikaupunkinsa pääkadun varrella, taidemaalari Jan Matejko syntyi 1838 ja kuoli 1893. Maalarilegendan kotimuseon toisesta kerroksesta löytyy 1800-luvun taiteilijakoti, kolmannesta luonnoksia (mm. Mariankirkon seinämaalauksista) ja neljännestä Matejkon keräämiä esineitä. Kokoelman erikoisimmasta päästä lienevät Raatihuoneen purkutöistä pelastetut vanhat kidutusvälineet.
  • Józef Mehofferin kotimuseo (Dom Józefa Mehoffera), ul. Krupnicza 26. Józef Mehoffer oli yksi puolalaisen modernismin uranuurtajia. Hän on tunnettu varsinkin lasimaalauksistaan (mm. Wawelin katedraalissa) ja lavasteistaan. Kotimuseossa on esillä taiteilijan omaa kädenjälkeä oleva sisustus sekä koko joukko hänen töitään, maalauksia ja lasi- ja seinämaalausten luonnoksia.
  • Juutalaisen kulttuurin keskus Judaica ul. Meiselsa 17, Kazimierz. Vielä 1980-luvulla talon katolla kasvoi koivuja - nyt tämä vanha juutalainen koulu on vireä juutalainen kulttuurikeskus kahviloineen, näyttelytiloineen ja kursseineen.
  • Kalliokirkko (Ko¶ció³ na Ska³ce), ul. Ska³eczna 15, Kazimierz. Veikselin rannalla on yksi Krakovan merkittävimmistä pyhiinvaelluskohteista ja Wawelin ohella tärkein puolalaisuuden pyhä paikka Krakovassa. Kirkon kellarissa olevaan Ansioituneiden kryptaan (Krypta Zas³u¿onych) on haudattu koko joukko puolalaisen kulttuurin suurmiehiä - mm. historioitsija Jan D³ugosz, taidemaalari Jacek Malczewski, säveltäjä Karol Szymanowski, näytelmäkirjailija ja maalari Stanis³aw Wyspiañski, viimeksi Nobel-runoilija Czes³aw Mi³osz kesällä 2004.
  • Kansantasavallan museo (Muzeum PRL-u), os. Centrum E-1, Nowa Huta. Sosialistisen ihannekaupungin keskellä sijaitseva museo kertoo elämästä kommunistisessa Puolan kansantasavallassa (1945-1989). Museo toimii entisessä ¦wiatowid-elokuvateatterissa, joka oli sosialistisen realismin tyylipuhdas esimerkki, parisataa metriä Nowa Hutan keskusaukiolta (Plac Centralny) itään Jana Paw³a II -kadun varressa (os. Centrum E-1).
  • Krakovan historiallinen museo (Muzeum historyczne), Vanhankaupungintori 35. Krzysztofory-palatsissa oleva laaja mutta hieman unelias perusnäyttely Krakovan historiasta ja kulttuurista. Täällä on mielenkiintoinen pienoismalli keskiajan Krakovasta ja kopio vanhimmasta Krakovaa esittävästä maalauksesta (1493). Muu esineistö käsittää aseita, kiltavaakunoita, maalauksia ja mitaleita. Kannattaa kiinnittää huomiota myös katon upeisiin stukkokoristeisiin. Täällä pidetään myös Krakovan kuulujen seimien näyttely joulu-helmikuussa.
  • Kunnallistekniikan museo (Muzeum In¿ynierii Miejskiej), ul. ¦w. Wawrzyñca 15, Kazimierz. Museo se esittelee Krakovan joukkoliikenteen historiaa, vanhoja raitiovaunuja ja muita kunnallistekniikan osa-alueita.
  • Manggha Krakovan ylpeys on Wawelia vastapäätä Veikselin rannalla sijaitseva japanilaisen taiteen ja teknologian keskus. Sen isä on elokuvaohjaaja Andrzej Wajda, ja kokoelmien runko perustuu kuulun krakovalaisen orientalistin Felix ”Manggha” Jasiñskin kokoelmiin. Mainio japanilainen teehuone, josta kaunis näkymä Veikselille ja Waweliin.
  • Mariankirkko (Ko¶ció³ Mariacki), Vanhankaupungintori. 1200-luvulta alkaen rakennettu Mariankirkko on Krakovan toiseksi tärkein kirkko Wawelin katedraalin jälkeen. Tänne tullaan katsomaan varsinkin Weit Stossin (puol. Wit Stwosz) veistämää goottilaista alttaritaulua, joka avataan joka päivä juhlallisesti puolenpäivän aikoihin. Torniin voi kavuta katselemaan maisemia ja katselemaan, kuinka trumpetisti tasatunnein soittaa merkkisoittonsa neljään ilmansuuntaan. Avoinna turisteille arkisin klo 11.30 ja sunnuntaisin klo 14 alkaen (pääsymaksu), messuja jo aamuvarhaisesta lähtien.
  • Miehitysajan 1939-1945 museo, ul. Lipowa 4, Podgórze. Juutalaisia natseilta pelastaneen liikemies Oskar Schindlerin entiseen tehtaaseen on perustettu museo, joka esittelee miehitysaikaa Krakovassa sekä puolalaisesta että juutalaisesta näkökulmasta. Schindlerin toiminta oli Steven Spielbergin kuuluisan Schindlerin lista -elokuvan aiheena.
  • Nykytaiteen museo MOCAK avattiin toukokuussa 2011 samoissa tiloissa kuin Miehitysajan Krakova -museo (ul. Lipowa 4) eli Oscar Schindlerin entisessä tehtaassa Zab³ocien kaupunginosassa Veikselin etelärannalla.
  • Oceanarium ul. ¦w. Sebastiana 9. Entinen luonnontieteellinen museo vanhassa jugendtyylisessä yleisessä kylpylässä on muutettu Puolan suurimmaksi akvaarioksi. Nähtävillä on mm. kaloja ja muita faunan ja flooran edustajia.
  • Nowa Hutan museo (Muzeum Nowej Huty), os. S³oneczne 16, Nowa Huta. Kaupunginmuseon uusi osasto esittelee sosialistisen mallikaupungin Nowa Hutan historiaa. Täällä voi palata 50-luvulle – stalinismin ja virallisen optimismin vuosien tunnelmaan, joka sävytti Nowa Hutan syntyä. Hyvä tausta Nowa Hutan katujen harhailulle.
  • Nuoren Puolan museo Rydlówka (Regionalne Muzeum PTTK M³odej Polski "Rydlówka"), ul. Tetmajera 28, Bronowice Nowe. Täällä vietettiin marraskuussa 1900 runoilija Lucjan Rydelin ja maalaistalon tytön Jadwiga Miko³ajczykównan häitä, jotka runoilija Stanis³aw Wyspiañski ikuisti kuuluisassa Wesele-näytelmässään. Täällä voi tutustua hääsaliin ja joukkoon Nuoren Puolan taiteilijoiden maalauksia.
  • Raatihuoneen torni (Wie¿a ratuszowa), Vanhankaupungintori. 1800-luvulla puretusta raatihuoneesta jäi jäljelle vain torni, jonka huipulta on upea näköala Vanhaankaupunkiin Työs taidenäyttelyitä.
  • Sleesialaisten talo (Dom ¦l±ski), ul. Pomorska 2. Gestapon entisessä (1939-45) päämajassa toiminut vankila on muutettu museoksi. Seinillä on edelleen vankien kirjoituksia.
  • Stanis³aw Wyspiañskin museo (Muzeum Stanis³awa Wyspiañskiego), pl. Szczepañski 9. Vanhassa Szo³ayskin palatsissa voi kauniin rakennuksen ohella tutustua krakovalaisjugendin yleisneron lasimaalausten luonnoksiin ja lavastussuunnitelmiin. Erityisen mielenkiintoinen on pienoismalli, joka esittää Wyspiañskin suunnitelmia Wawelin jälleenrakentamisesta. Hänen visioissaan Wawelista piti tuleman Puolan Akropolis, poliittisen elämän, taiteiden, tieteen ja kulttuurin keskus, jonka kruunaisi nykyisen Ison linnanpihan paikalle rakennettava parlamenttitalo.
  • Templ-synagoga on Kazimierzissa Miodowa- eli Hunajakadun varressa. Uusromaaninen, puiden katveessa oleva synagoga valmistui 1862 Krakovan reformoidun juutalaisen seurakunnan tarpeisiin. Täällä saarnat pidettiin saksaksi tai puolaksi, ja myös naiset saivat laulaa kuorossa. Templ on vastikään kunnostettu, ja se on harvakseltaan myös jumalanpalveluskäytössä.
  • Teatterimuseo (Muzeum Teatralne) Dom Pod Krzyzem, ul. Szpitalna 21. Krakovalaisten teatterien historiaa ja teatteriaiheisia vaihtuvia näyttelyitä. - Myös Vanhassa teatterissa on oma museo, ks. Teatterit.
  • Valokuvauksen historian museo (Muzeum Historii Fotografii), ul. Józefitów 16. Museo perustettiin vasta 1971, mutta se on hankkinut kokoelmiinsa tuhansia vanhoja, Krakovaa esitteleviä valokuvia sekä joukon mielenkiintoisia 1800-luvun kameroita.
  • Vanha synagoga (Stara synagoga), ul. Szeroka 24. Yksi Puolan vanhimmista synagogista. Synagogan tiloissa toimivan museon kokoelmissa on lähinnä juutalaiseen uskonnolliseen elämään liittyvää esineistöä. Yläkerran näyttely esittelee Kazimierzin juutalaisten kohtaloa toisen maailmansodan vuosilta.
  • Vanhan puolalaisen taiteen galleria, Piispa Erazm Cio³ekin palatsi, ul. Kanoniczna 17. Osa Krakovan Kansallismuseota. Esillä puolalaista 1100-1700-lukujen taidetta, muun muassa kuulu Kru¿lowan Madonna ja Veit Stossin Jeesus rukoilemassa Getsemanessa.
  • Verkahallin galleria (Galeria w Sukiennicach), Verkahalli, 2. krs, sisään Mariankirkon puolelta. Yksi Krakovan musteja. Täällä vyöryvät silmien eteen puolalaisuuden keskeisimmät kuvat. Aistikkaan, 1880-luvulla perustetun gallerian seinillä keskeisimmässä osassa ovat Jan Matejkon historialliset kuvaukset. Myös Jacek Malczewskin, Józef Che³moñskin ja Maurycy Gottliebin töitä.
  • Wieliczkan suolakaivos Unescon maailmanperintölistalla oleva ikivanha suolakaivos, jonka uumenissa on mm. kokonaisia kirkkoja. Wieliczkaan pääsee helposti bussilla tai junalla, ja matkatoimistot järjestävät sinne myös retkiä.

Katso myös Linkkejä Puolaan -sivut

Minun Puolani -aloitussivulle