www.lohjanhistoria.net
© Torsti Salonen 1996
Tekstin ja kuvien kopiointi yksityiseen käyttöön sallittu, kun lähde mainitaan.

LOHJAN MATKAOPAS VUODELTA 1901

1800-luvun lopulla maamme varakkaan, vaikkakin vähälukuisen sivistyneistön kiinnostus kohdistui entistä enemmän omaan isänmaahan, sen luontoon ja kansaan. Osasyynä siihen oli 1880-luvun lopulta lähtien voimistunut venäläistämissuuntaus, joka vahvisti suomalaista kansallisuustunnetta.

Yksi kansallisuustunteen seurauksista oli kotimaan matkailun lisääntyminen. Lohja, jonne vuonna 1873 valmistunut rautatie tarjosi Helsingistä hyvän yhteyden, kuului suosittuihin matkailukohteisiin. Myös seudun luonnon kauneus tuli nopeasti tunnetuksi muualla maassamme.

Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävien yhtenä toimintalinjana oli yhdistyksen vuonna 1894 tapahtuneesta perustamisesta lähtien Lohjan tunnetuksitekeminen, joten ei ollutkaan mikään ihme, että se jo vuonna 1901 julkaisi matkaoppaan, joka on lajissaan ensimmäinen Lohjaa käsittelevä opaskirjanen. Se oli yhdistyksen nykyisin 64 osaa käsittävän julkaisusarjan "Lisiä Lohjan Pitäjänkertomukseen" kuudes julkaisu.

Matkaoppaan kirjoittaja, Porvoon Museon intendenttinä toiminut Ossian Wichmann avusti yhdistystä painatuskuluissa, joten kirjanen painettiin Porvoossa. Painosmäärästä ei ole säilynyt tietoja.

Alun perin opaskirjanen julkaistiin vain ruotsiksi, sillä käytännöllisesti kaikki matkailijat olivat säätyläistöä, jonka kieli tuolloin oli ruotsi. Suomenkieliselle kansalle vain huvin vuoksi tapahtunut matkailu oli käsittämätöntä herrasväen kotkotusta.

Matkaopas julkaistaan nyt suomennettuna Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävien ensimmäisenä verkkojulkaisuna. Alkuperäisestä ulkoasustaan poiketen se julkaistaan kuvitettuna alkuperäisen julkaisuajankohdan valokuvilla. Matkaoppaan on suomentanut Torsti Salonen mukaillen vuosisadan vaihteen sanomalehti- ja asiakieltä. jotta opas saisi lisää ajalleen ominaista tuntua. Sanavalinnoissa on käytetty apuna Knut Cannelinin vuonna 1899 julkaisemaa ruotsalais-suomalaista sanakirjaa.

Kotiseutuyhdistyksen toivomuksena on, että nykyajan lohjalaiset tutustuisivat Lohjan seutuun tämän 95-vuotiaan matkaoppaan avustuksella, sillä sellainen matka "voipi olla sekä hauska että hyödyllinen".


Ossian Wichmann


LOHJAN MATKAOPAS

Lohjan pitäjä

Lohjanjärveä ympäröivät seudut kuuluvat luonnoltaan Sisä-Uudenmaan ihanimpiin. Lohjanjärvi sijaitsee suurimmaksi osaksi samalla nimellä tunnetun pitäjän rajojen sisäpuolella. Huvimatka tälle läntisen Uudenmaan seudulle on sangen suositeltava. Seuraava matkaopas on tarkoitettu palvelemaan matkustavaisia ja opastamaan muita heidän vieraillessansa Lohjalla.

Lohjan pitäjä on kaksikielinen. Kieliraja kulkee poikki Lohjanjärven läntisessä osassa sijaitsevan Isosaaren idästä länteen Pyölin tilan korkeudella. Osapuilleen kolmasosa asujaimista puhuu ruotsia, loput suomea. Varsin suuri osa väestöstä ymmärtää kuitenkin molempia kotomaan kieliä.

Asukasluku

Asukasluku oli kirkonkirjain mukaan 31. joulukuuta 1900 6261, josta ruotsia puhuvien määrä kohosi 1818:aan ja suomea puhuvien 4438:aan.

Saapuminen

Tavallisin lähtöpaikka Lohjan-retkille on Lohjan rautatieasema Hangon-Hyvinkään rautatiellä.

Lohjan harju

Asemalle saapuessansa matkalainen huomaa heti Lohjan harjun, jonka itäistä kuvetta rata seuraa. Ajotiellä, joka vie suoraan harjun poikki, matkalaisella on tilaisuus muutenkin tarkata harjun muotoa ja näköä.

Kestikievari

Saavuttuaan asemalle matkustavaisen täytyy, mikäli jalkapatikkaa Lohjannummelle ei pidetä parempana, taata heti itsellensä kyytihevonen aivan aseman vierellä olevasta Wentelän kestikievarista. Kyytiraha Lohjannummelle 60 penniä; matkan pituus 4 km. Varsin kaunista mäntymetsää kasvavaa harjua seuraileva tie on hyvä.


Lohjannummea vuosisadan vaihteessa katsottuna harjun rinteestä kohti keskustaa. Oikealla näkyy Lohjan kirkon katonlapetta.
Kuva: Lohjan Museo

Lohjannummi

Lohjannummi tai kirkonkylä on tiuhaan rakennettu, kauppalantapainen yhdyskunta. Sieltä löytyy kauppaliikkeitä, käsityöläisiä, lääkäri, apteekki y.m. Kestikievari (varaus) sijaitsee kauppias O.F. Blomqvistin talossa.

Kirkko

Pohjoiseen "nummen" ohitse vievästä maantiestä sijaitsee kirkko. Siellä käyntiä ei pidä laiminlyödä! Kirkon avaimen saa suntiolta, joka asuu kirkon vierellä. Ulkomuodoltaan Lohjan kirkko muistuttaa monia muita katolisia harmaakivikirkkoja. Sisustaa koristavat runsaat keskiaikaiset kalkkimaalaukset. Hattulan kirkon keralla puheen-alainen kirkko edustaa parhaiten keskiaikaista koristelutaidettamme. Katso E. Nervanderin tutkielmaa "väggmålningarna i Lojo kyrka". Kirjan saa ostaa kestikievarista. Hinta 2 markkaa.

SOLhem

Kirkolta suoritetaan jalkamatka, n. 1 km, ohitse kappalaisen pappilan ja Kiviniemen tilan SOLhemiin, joka on hra Björn Lindbergin suurenmoinen puutarhalaitos. Erityisesti huomautetaan SOLhemin ruusuviljelyksistä, hedelmäpuutaimistoista sekä monista kasvihuoneista, jotka ovat täynnänsä mitä uudenaikaisempia sidonta- ja ruukkukasveja. SOLhemin huvilassa, joka useiden vuosien ajan palveli edesmenneen kasvitieteen professori S.O. Lindbergin kesäasuntona, asustaa nykyään hänen leskensä.

Tässä kohden huomautettakoon siitä korkeasta tasosta, joka puutarhanhoidossa ja erikoisesti hedelmänviljelyksessä Lohjalla vallitsee. On tuskin ainuttakaan mökkiä, joka ei omistaisi puutarhatilkkua sekä useampia tahi harvempia hedelmäpuita.

Kalkkilouhimo

Jonkin matkan, 15 min. eteenpäin SOLhemistä on Hiidensalmen rannalla mahtava, kaunis kalkkilouhimo, jonka Lohjan kalkkitehdas on vuokrannut. Kalkkilouhimo näkyy sillalta, joka ylittää puheen-alaisen salmen.


Tytyrin kalkkilouhos oli vuosisadan alussa suosittu matkailunähtävyys, jota herrasväen rouvatkin pitkissä hameissaan kävivät ihmettelemässä.
Kuva: Lohjan Museo

Näköala Lohjan harjulta

SOLhemissä ja kalkkilouhimolla käynnin jälkeen matkustavainen palaa Lohjannummelle ja lähtee, mieluiten myöhemmin illalla vähän ennen auringonlaskua harjun ylätasanteelle Lohjan reservikomppanian parakkien yläpuolelle ihaillaksensa sieltä suurenmoista näköalaa Lohjanjärvelle. Tie näköalapaikalle (äkseerauskenttä) nousee suoraan harjun kuvetta ylös.

Waanila

Waanilan sanatorioon aikova matkalainen pääsee sinne, 8 km, hevosella Wentelän kestikievarista tai myös Lohjannummelta tehtyänsä edellämainitut retket. Jälkimmäisessä tapauksessa matka on 10 km ja kulkee se ohi pappilan ja kamarijunkkari Hj. Linderille kuuluvan Laakspohjan kartanon.

Soutaja hankitaan

Seuraavana päivänä ympäri Lohjanjärveä tehtävää matkaa varten etsitään joku soutaja kylästä ja sovitaan hänen kanssansa. Kestikievarista saa neuvoja sitä varten.

Yösija ja ruoka

Yösija hankitaan kestikievarista. Ruokaa on saatavissa samasta paikasta. Hinta taksan mukainen.


Kun tuulee liikaa, on Lohjanjärven pohjoispuolista maantietä pitkin kulkeva reitti parempi kuin samansuuntainen veneretki. Katso jäljempänä otsaketta "Maitse ympäri Lohjanjärven".


Veneretki Lohjanjärvellä

Veneretki aloitetaan aikaisin aamulla n.s. Lohjannummen rannasta. Reitti kulkee ensin ylitse Lohjannummenlahden, n.s. Aurlahden länttä kohden. Oikealla Pitkäniemessä on apteekkari A. Aschanin huvila Sommarbo. Kunhan on kuljettu Sitosaaren vas. ja Ollisaaren oik. välisen salmen lävitse tullaan peninkulman pitkälle Isoselälle. Jotta saataisiin oikea käsitys järven luonnonkauniista pojoisosasta, jossa on moniaita kauniita, vehmaita saaria, seuraillaan pohjoista rantaa.

Paloniemi

Suositellaan nousemista maihin Paloniemen luonnonihanasta sijainnistaan tunnetun kartanon luona (omistaa liikem. van der Pals). Uudenaikaista alankomaalaista renessanssityyliä edustava linnankaltainen päärakennus (arkkitehti E. Saarinen), sen ympärillä ja Myllymäellä olevat puistoistutukset, suuri hedelmä- ja keittiöpuutarha y.m. synnyttävät ihastuttavan näkymän jopa tällä luonnon runsaskätisesti koristelemalla seudullakin. Vaikuttava näköala Lohjanjärvelle avautuu Paloniemen vierellä olevalta Kuoppanokan mäeltä. Pohjoisen puolella Paloniemeä levittäytyy Hormaveden kalaisa ja kirkas järvi.

Outamo

Paloniemestä jatketaan soutumatkaa ohi Ruolahden ja Lylyistenlahden aina Outamonlahdelle. Lylyistenlahden rannalla sijaitsee Lylyisten kartano, joka kuuluu tilanomistaja Elias af Hällströmille sekä huvila Sjövik, jonka omistaa everstiluutnantti A. de Pont. Käynti Outamon vuonoa muistuttavalle lahdelle tapahtuu kapeasta 1/2 km pitkästä sorearantaisesta salmesta. Huomaa näköala salmesta Salmen torpan suuntaan!

Rantatie Outamon lahden kupeella

Kun Outamon rustholli on ohitettu, levenee lahti, jonka pohjoisella rannalla kulkee Sammattiin johtava maantie. Maksaa vaivan vaeltaa hieman matkaa tätä ihanaa rantatietä pitkin sillä aikaa, kun soutaja lepää. Outamon kartanosta on saatavissa höyryvene. Venettä on tapana antaa vuokralle huviajoihin, mikäli sitä ei tarvita hinaustöihin. Hinta noin 15 mk päivältä.

Kaijola

Hyötyisä retki, jonka tekoa varten venematka on keskeytettävä muutaman tunnin ajaksi, voidaan Outamosta käsin tehdä pohjoiseen Kaijolan vuorille. 2 km pitkä tie kulkee sekametsää kasvavan kangasmaan poikki, kunnes saavutaan Kaijolan tiluksille Karstun lahden rannalle. Niitä rajoittavat sekä idässä että lännessä korkeat, osittain aukeat jyrkät vuoret, jotka suovat seudulle tunturimaisen näön.

Hiidenkirnu

Taloa lähinnä olevalla vuorella on nähtävissä suuri hiidenkirnu ja talon vierellä olevan niityn itäpuoleisella vuorella ovat valtavat siirtolohkareet synnyttäneet yhden suuremman ja monia pienempiä luolantapaisia. Kylä lahden pohjoispuolella suoraan Kaijolaa vastapäätä on Karstun kylä.


Karstun kylän Pohjolan talo on tyypillinen kookas lohjalainen maatilan päärakennus.
Kuva: Lohjan Museo

Pumminmäki

Suurin piirtein 1,5 km Kaijolasta lounaiseen kohoaa näköalavuori Pumminmäki, joka on yksi Lohjan korkeimmista paikoista. Kulku sinne tapahtuu kapeaa, mutta kaunista metsäpolkua pitkin, jota voidaan kulkea vain jalkapatikassa, mutta ei millään ajopelillä. Tiennäyttäjä saadaan joko tilalta tahi sen vierellä olevasta torpasta. Mäeltä katselijalle levittäytyy laaja näköala kaikkiin suuntiin ylitse seudun.

Metsätie Varolan talolle

Pumminmäeltä kuljetaan Myllylammen jyrkkiä rantoja seurailevaa jalkatietä pitkin Varolan talolle. Tämä tie tarjoaa Suomen töyrykkään sisämaanluonnon kauneimmat maisemat ja sitä suositellaankin jokaiselle, joka ei pelkää vähäisiä rasituksia.

Varolasta Torholaan, Outamoon, Karhuniemeen ja Skraatilaan

Varolasta retkeä voidaan jatkaa: 1) Torholaan (ajotie); 2) Outamoon (ajotie paikka paikoin mittavan hongiston läpi; 3) Outamon lahden lounaiseen rantaan ja Karhuniemeen (ihana näköala) mäkien ylitse vieviä jalkapolkuja pitkin; 4) Skraatilan talolle (mukavampi, mutta ei niinkään kaunis tie). Sillä tavoin syntyvät seuraavat luonnolliset jalkapatikkareitit: Outamo-Kaijola-Pumminmäki; sekä edelleen: Pumminmäki-Varola-Torhola/Outamo/Karhuniemi/Skraatila.


Karhuniemi

Mikäli retkeä Lohjanjärven ympäri jatketaan Outamon lahdelta länteen, ohitetaan lahden suulla suoraan oikealle jäävä Karhuniemi, jonka rannalla vedenrajassa on hyljätty hopeakaivos (louhimo).

Skraatilan saaret

Kauempana kulkuväylän pohjoisella puolella erotamme Skraatilan talon, jonka edustalla ovat geologisesti mielenkiintoiset Skraatilan saaret.

Karkkalin niemi

Pian saavutaankin siihen pitkään ja mainittavan kauniiseen salmeen, joka erottaa eteläpuolella olevan Lohjan Isosaaren pohjoispuolella olevasta uhkeasta kasvillisuudestaan ja luonnonkauneudestaan kuulusta Karkkalin niemestä. (15 km pitkä, 1/2 km leveä).

Torholan luola

Kaksi kilometriä etäämpänä levähdetään Karkkalin niemellä Torholan tilan kohdalla. Siellä etsitään luola, joka sijaitsee venerannasta oikealle olevassa vuoressa. Rannasta vuorelle nouseva polku kulkee jalavista, niinipuista, pähkinäpensaista y.m. lehtipuista koostuvan kasvuston läpi. Luolan suuaukko antaa pohjoiseen päin. Siitä laskeudutaan 20 metriä pitkään kalkkikivikallioon kovertuneeseen onteloon. Luola, joka on yksi Suomen suurimmista, sisältää kolme onkaloa. Soihtu, kynttilä tahi lyhty on otettava mukaan laskeuduttaessa.

Karkkali

Puolen tunnin soutumatkan jälkeen saavutetaan Karkkalin tila, jonka omistaa arkkipiispa G. Johansson. Talon ohitse kulkee tie näköalavuorelle. Matkailija ei saa lyödä laimin käyntiä siellä! Näköala paikalta on ihastuttavan kaunis. Idässä: Karkkalin salmi, Isoselkä saarinensa sekä kauimpana Lohjan harju, jonka vierulla erottuu "nummi" kirkkoineen. Lännessä näemme Karjalohjanlahden, talot sen läntisellä rannalla sekä Karjalohjan kirkon. Karkkalin niemen kasvusto on matkustavaisen huomion arvoinen. Vain harvat maamme seuduista voivat esittää niin harvinaisen rikkaan kasvuston kuin puheen-alainen niemi. Omenapuita, niinipuita, jalavia, saarnia, tammia y.m. jaloja puulajeja esiintyy siellä villeinä; karvikka- ja viinimarjapensaita, puhumattakaan myös ruusupensaista.

Siellä kasvavain yrttien ja ruohojen suhteen paikka on kasveja keräävälle tutkijalle onnela.


Torppa Lohjanjärven rannalla Lylyisissä vuosisadan vaihteen paikkeilla.
Kuva: Lohjan Museo

Maila

Suoraan Karkkalia vastapäätä Isosaarella on Mailan talo, joka sekin kuuluu arkkipiispa G. Johanssonille. Mailan lahden suuaukon oikealla rannalla kohoaa luotisuoraan vedestä kallio "Ämmänuuninkallio". Kalliossa, jossa maanpinnalla näkyy terävästi poimuttuneiden gneissi- ja liuskiokerrostumain synnyttämä rakenne, on joitakin vaakasuoria syviä huuhtoutumia (Ämmänuunit).

Mailan jalava

Mailan talon äärellä on kasvanut yksi Suomen suurimmista puista, "Mailan jalava". Puu on valitettavasti hävitetty.

Isosaari

Lohjan Isosaarella on Mailan ohella useampia suurenpuoleisia tiluksia, (Saarenpää, Marttila, Hermala, Paavola, Askula y.m.) joista jalkamies, joka on kiinnostunut m.m. käymään Paavolan hyljätyillä kuparikaivoksilla, voi aina toivoa saavansa ruokaa ja yösijan. Maantiet halkovat Isosaarta moniin suuntiin.

Höyryvene

Saarenpäässä on höyryvene, jota on tapana antaa vuokralle huvimatkailijoille.

Mailasta jatketaan Lohjanjärven kiertomatkaa yhä lännemmäs. Karkkalin salmen jälkeen voidaan matka ulottaa kahdelle suunnalle, joko Karjalohjan kirkonkylään, josta hevosella ehditään kahdessa tunnissa Paikkarin torpalle Sammattiin, tahi etelään Isosaaren läntisellä ja eteläisellä puolella olevia kapeita, kauniita salmia pitkin.

Retki Isosaaren eteläpuolelle

Mikäli valitaan jälkimmäinen vaihtoehto matkustetaan Saarenpään suuren rusthollin ohitse (omistaja maanviljelijä Ekqvist) läpi kauniin Ristisalmen ja ohi Ruosniemen, jossa kulkureitti kääntyy koilliseen.

Piispala

Kunhan oikealle jäävä Oksasaari on ohitettu, tullaan Piispalan selälle. Oikealla rannalla siintää Piispalan talo, jonka omistaa tilanomistaja v. Christierson.

Jalasaari

Nyt kulkuväylä kääntyy pohjoiseen, Isosaaren ja runsaasta kasvustostansa ja luonnonihanuudestansa mainitun Jalasaaren väliin. Saaren pohjoisimmalla niemellä kasvaa joukko somia tammia. Niemi on sentähden saanut nimen "Tamminiemi". Senaattori Genetzille kuuluva Ahtialan tila sekä lehtori Almbergille kuuluva Peitsalon huvila sijaitsevat kumpainenkin kauniisti saarella. Ivarsin ratsutilan vierellä on 18 kivirauniota, joista on tavattu vanhemmalta rauta-ajalta peräisin olevia saviruukunsiruja ja pronssinen rannerengas (n. 1400 vuotta vanhoja).

Hermalan kalkkilouhimo, Paavolan kuparikaivokset

Isosaarella, salmen vasemmalla puolella, on Hermalan kalkkilouhimo, Paavolan kuparikaivokset ja Rautniemen rautakaivos (nyttemmin hyljättyjä) sekä vanhain tammien varjostama uhkea kansakoulukartano, joka on matkustavaisen käynnin arvoinen.

Pohjoiseen salmesta on Huhtsaari. Nyt suunnistetaan suoraan koilliseen kohden Lohjannummea ja kirkkoa, jotka tulevat näkyville. Oikealla on rivi saaria, n.k. Wohloisten saaret sekä Wohloisten rustholli mantereella.


Lohjanjärveä katsottuna Lohjannummelta. Aurlahden takana näkyy Liessaari (Leesaari)
Kuva: Lohjan Museo

Ojamo

Kauempana, aivan vastapäätä pitkäkkään Leesaaren itäistä nientä havaitaan mantereella järvenrannalla Ojamon kartano, jonka omistaa kuvernööri I. Swertschkoff.

Ojamon rautakaivos

Kartanon vierellä on Suomen vanhin rautakaivos. Vuonna 1542 löydetty kaivos on kolmen vuosisadan ajan antanut Suomelle parasta rautamalmia, muta se on jo kauan saanut olla koskemattomana.

Vähäojamo

Kilometrin kauempana retki vie ohitse Vähäojamon huvilan, joka omistaa valtioneuvos, prof. emeritus V. Lagus, joka asustaa siellä vuoden ympäriinsä.

Järven ympäri tehty kiertomatka päätetään lähtöpaikkaansa Lohjannummenrantaan, joka pian saavutetaankin.


Järven eteläisin osa

Lohjanjärven eteläisin osa, Osuniemen ja Bellbyn välinen seutu, saavutetaan pitkää, monilahtista Hållsnäsinselkää myöten. Se laskee Mustionjokea pitkin Pohjanpitäjänlahteen.

Mustion asema

Mikäli matkustavainen haluaa keskeyttää retkensä ja lähteä Mustion asemalta junalla pois Lohjalta, lopetetaan veneretki Piispalassa. Sieltä päästää Mustion asemalle hevoskyydillä 1 tunnissa (10 km).


Maitse ympäri Lohjanjärven

Hevonen ja ajopeli matkaa varten hankitaan Lohjannummen kestikievarista.

Matka kulkee ohitse kirkon, Kiviniemen talon ja SOLhemin huvilan Hiiden sillan ylitse järven pohjoispuoleisille luonnonkauneille seuduille.

Hiisi

Kilometri sillalta matkataan agronomi A. Vikströmin omistaman Hiiden rusthollin sekä kapteeni F. Granstedtille kuuluvan huvila Villa Granstedtin ohitse. Hiiden kohdalla oikealla näkyy Hormavesi.

Puusillan torppa

Kaunis näköala tälle järvelle aukenee Puusillan torpalta, joka sijaitsee neljänneksen kilometriä kauempana korkealla mäellä, joka ylitse maantiekin kulkee.

Paloniemi

Seuraavan torpan, Rajaportin, luona alkavat Paloniemen kartanon hyvin viljellyt, laveat tilukset. Viivähtämistä Paloniemessä suositellaan. Katso Paloniemestä aiempana.

Humppila

Kilometri Paloniemen jälkeen ohitetaan Humppilan talo, joka kuuluu hra van der Palsille. Talon pohjoispuolella oleva matala lahti on kuulu runsaasta useita harvinaisia kasvilajeaja sisältävästä kasvustostansa.

Rantatie Outamon lahden ympäri

Tie kääntyy tästä luoteeseen ja kulkee hyvin töyrykkään seudun läpi kohden Outamonlahden rantaa. Se rantatie, joka nyt alkaa ja jota seurataan aina Ristlakian torpalle saakka, kuuluu luonnonihanimpiin osiin, joita järven ympäri tehtävällä matkalla saa nähdä.

Kaijola

Mainitun torpan luona keskeytetään ajomatka ja tehdään 1 km kävelyretki Kaijolan vuorille. Katso aiempana.

Metsäjärviä

Kaijolasta paluun jälkeen retkeä jatketaan hevoskyydillä aina Torholaan saakka. Tällä välillä matkataan Varolan ja Skraatilan talojen sekä muutamien paikoittain korkeiden kalliorantain kehystämien ihastuttavien metsäjärvien ohitse. Rantatie Skraatilan ja Torholan välillä on niinikään kaunis.

Torhola

Torholan luona lopetetaan ajokyyti ja matkustavainen hankkii itselleen veneen ja soutajan talosta jatkaaksensa matkaa siten kuin aiempana ilmoitettiin.

Torholan luola, katso aiempana.


Lohjanjärven eteläpuolinen seutu

Eteläinen Lohja tarjoaa sekin matkustavaiselle kosolti mielenkiintoista, ei vain luonnonihanuuden suhteen, vaan myös maatalouden ja teollisuuden puolesta.


Sahanomistaja Jakob Kronqvist rakennutti Virkkalan Kässän tilalle 1880-luvulla uusrenessanssityylisen päärakennuksen, jota alettiin kutsua Virkkalan kartanoksi.
Kuva: Lohjan Museo

Virkkala

Lohjannummelta vie oivallinen, erinomattain polkupyöräilijöille soveltuva 11 km maantie Lohjan harjua pitkin etelään Kyrkstadin kestikievarille. Lohjannummelta lähdettyä tie kulkee ohitse Ojamon kartanon Virkkalan kartanolle, joka kuuluu rouva Kronqvistille sekä Virkkalan rautatiepysäkin luokse. Virkkalassa on tilanomistaja Dahlbergille kuuluva Virkkalan saha. Kilometrin etäämpänä on Kyrkstadin kartano ja kestikievari.

Kyrkstadin kestikievari

Kestikievarilta lähtee maanteitä neljään eri suuntaan. Sen läheltä on tavattu luuloteltu hautapaikkka, joka tutkijain mielestä voin yhtä hyvin olla sotaväen leiripaikka. Myös Lohjan kalkkitehtaalla on siellä suuret kalkkiuuninsa ja tilanomistaja Dahlbergilla suurenpuoleinen sahalaitos.

Kyrkstadin kartano

Hra Dahlbergin omistama Kyrkstadin kartano on suurenmoisine puistoineen, kasvihuoneineen, talvipuutarhoineen, kalalammikoineen y.m. yksi seudun suurimmista ja kauneimmista herraskartanoista.

Teutari

Pari kilometriä etelään kestikievarista sijaitsee Teutarin kartano, joka kuuluu valtioneuvos Reinille.

Kirkniemi

Mikäli seurataan lounaaseen johtavaa maantietä, saavutaan pian, 2 km päästä Kirkniemen seisauspaikalle. Hieman matkaa sieltä on Kirkniemen kartano, joka kuuluu tilanomistaja v. Christiersonille. Tila on maassamme lavealti tunnettu hyvin hoidetun maataloutensa ja erinomattainkin karjakantansa ansiosta.

Kirkniemessä matkalainen nousee junaan, mikäli hän haluaa lopettaa retkeilyn Lohjalla. Ensimmäinen asema etelän suuntaan on Mustio.


Valokuvia

Valokuvia Lohjalta on saatavana valokuvaajalta, neiti Wahlbergilta, joka asuu Lohjannummella.

Posti

Postinkulku tapahtuu kaikkina päivinä sekä "nummella" olevasta postikonttorista kuin rautatieasemien konttoreistakin. Kolme kirjeenkantajalinjaa, joilla posti kannetaan kahdesti viikossa, toimii reiteillä Torholasta Outamon, Lylyisten, Paloniemen, Hiiden kautta Lohjannummelle, Kirkniemen rautatievaihteelta Isosaareen sekä yksi, jolla posti kannetaan kerran viikossa, reitillä Lohjannummelta Hongiston kylään.

Kesäasuntoja

On varsin luonnollista, että Lohjan pitäjästä, joka jo on luonnonihanuutensa ansiosta lavealti tunnettu, on tullut kesävieraiden suuresti rakastama paikkakunta. Pitäjän kaikissa osissa annetaan vuokralle mukavia kesäasumuksia. Paikkakunnalla asuvat kesävieraat ovat sitä paitsi rakentaneet koko joukon huviloita.


www.lohjanhistoria.net