Viljelyssä
2012:
Viljelemme monenlaisia kasveja tilallamme. Tärkeimmät
viljelykasvimme ovat mansikka,
vadelma,
peruna
ja
herne.
Viljelykierron järjestämisen vuoksi on kuitenkin hyvä
viljellä muitakin kasveja kuin pelkästään
esimerkiksi marjoja tai perunaa. Monet
viljelyksessämme olevista kasveista ovat myös ns.
monivuotisia kasveja: istutusvuonna ei satoa saada, vaan sato saadaan
vasta taimien vartuttua riittävän suuriksi.
Mansikka
Viljelemme
useita eri
lajikkeita.
Eri lajikkeet kukkivat ja kypsyvät yleensä eri
aikaan, ja niillä jokaisella on oma arominsa.
Tässä alla
on esitelty meillä viljelyssä olevat lajikkeet
kypsymisjärjestyksessä.
Emily
on aikainen lajike: se aloittaa kukintansa ensimmäisenä, ja
yleensä ensimmäisiä Emily-mansikoita maistellaan
viimeistään juhannuksena. Emilyn marjat on tummanpunaisia ja
niissä on häivähdys metsämansikan aromia. Emilyn
erottaa siitä, että pähkylät ("siemenet") ovat
marjan pinnalla koholla, muilla lajikkeilla ne ovat painuneet
syvemmälle. Emily soveltuu tuorekäytön lisäksi
erinomaisesti myös pakastukseen tai säilöntään.
Solprins on lajikkeena vanha,
aikainen lajike, mutta meillä vasta ensimmäisiä vuosia
viljelyssä. Solprins-mansikat ovat helakanpunaisia ja suurehkoja.
Niiden maku on monen mielestä hyvä.
Jonsok
on aikaisimpia mansikoitamme, ensimmäiset mansikat kypsyvät
myös jo juhannuksen tienoolla. Jonsokin marja on helakanpunainen
ja pyöreähkö. Jonsok oli aiemmin eniten Suomessa
viljelty mansikkalajike, sittemmin sen paikan on perinyt Polka.
Polka
on meillä ja muuallakin
Suomessa eniten viljelty mansikkalajike. Sen marjat ovat
tummanpunaisia, makeita ja kiinteitä. Sen satokausi on melko
pitkä, mutta paras sato kypsyy mansikkakauden keskivaiheilla.
Polkan erityinen tunnusmerkki on kasvusto, jossa lehdet
näyttävät "villeitä".
Korona
on erittäin makea, hedelmäinen, keskiaikainen marja. Se
säilyttää oman erityisarominsa myös pakastamisessa
ja ruuanlaitossa.
Sonata
on meillä uutuuslajike, josta ensimmäiset marjat
poimittiin syyskesällä 2011.
Hiku on lähes hapoton
myöhäinen marja. Sen marjat ovat hivenen oranssiin vivahtavia
ja säännöllisen muotoisia kartioita. Marjat ovat
vaaleita sisältään, ja ovat usein lasten suosikkeja.
Vadelma
Muskoka on se "makeampi vadelma".
Marjat ovat pyöreitä ja melko vaaleita, mutta silti maukkaita.
Glen
Ample -lajikketta on kokeena muutamia taimia. Maistele ja kerro
mielipiteesi mausta meille!
Vattuvinkki:
Vattu
kanttaa
poimia suoraan pakastusrasiohin. Tällöin marjat eivät
painu, ja voit ottaa vaikkapa marjan yksi kerrallaan
käyttöön.
Pensamustikka
Pensasmustikkakasvustomme
on
melko nuori, ja satotaso on vasta pikku hiljaa vakiintumassa.
Pensasmustikan marjat ovat
suuria ja makeita, ja sopivat kaikenlaiseen käyttöön:
pakastukseen, leivontaan ja sinällään
syötäviksi.
Lajikkeina meillä ovat Northblue, Aino,
Alvar, Arto ja Patriot.
Saskatoon
eli
mustikkapuu
Saskatoon on
sinimarjainen
pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan preerioilta. Intiaanit
käyttivät tämän kasvin herkullisia marjoja, ja
kuivasivat niitä talven varalle.
Saskatoonin marjat käyvät myös kaikeen
käyttöön: pakastukseen, leivontaan, mehun joukoon makua
antamaan ja sinällään syötäväksi.
Herukat
ja karviainen
Musta, valko, puna-
ja
viherherukka sekä karviainen kuuluvat marjavalikoimaamme.
Mustaherukasta lajikeita meillä on viljelyssä kaksi:
suurimarjainen Öjebyn ja makea, uudempi jaloste Mortti.
Näistä kahdesta Öjebyn on viikkoa-paria Morttia
aikaisempi.
Viherherukka muistuttaa maultaan mustaherukkaa, ja siitä
meillä on viljelyssä kotimainen jaloste Vertti. Viherheruksta
tulee mehumaijalla mainio mehu.
Punaherukoista meillä on viljelyssä Jonkher van Tets, joka
eräs suosituimpia punaherukoita Suomessa.
Valkoherukka on punaherukkaa vähähappoisempi, ja on
erinomainen mehujen raaka-aine.
Punaisen ja
keltaisen
karviaisen
marjojen poimista hidastavat piikit, mutta suuret ja kypsät
karviaismarjat ovat sitäkin herkullisempia.
Omena
Omenalajikkeiden valinnassa
olemme painottaneet hyvää talvenkestoa, minkä vuoksi
meillä on viljelyssä monia vanhoja, perinteisiä
omenalajikkeita. Kokeilussa on myös uudempia lajikkeita, joten
pieniä eriä myös muita kuin tässä mainittuja
lajikkeita on saatavana sadonkypsymisenaikaan.
Pirja ja Huvitus kypsyvät
omenalajikkeista yleensä ensimmäisenä,
keskimäärin ensimmäisiä omenoita maistellaan
elokuun puolivälin tienoolla. Huvitus on vanha
suomalainen kesälajike, joka on peräisin 1800-luvun lopulla
torppari Juha Korpelan siemenkylvöksestä. Pirja on jalostettu
MTT:llä Piikkiössä, ja se on esitelty 1980.
Mollemmat omenat, sekä Huvitus että Pirja, ovat
herkullisen makeita omenoita.
Valkea kuulas on perinteinen
kesäomenalajike. Se soveltuu erinomaisesti
syötäväksi sinällään tai leivontaan.
Valkea kuulas kypsyy elokuun puolivälin jälkeen.
Bergius on herkkuomena, joka kypsyy
hiukan valkean kuulaan jälkeen. Punaiset hedelmät ovat
maultaan miellyttävän mausteisia, ja soveltuvat hyvin
nautittavaksi sinällään tai vaikkapa piirakan
päälle.
Jaspi on MTT:llä
Piikkiössä, ja se on esitelty v. 1981. Omenat ovat
litteänpyöreitä, osin punaisia. Ne ovat maultaan makeita
ja mausteisia.
Puna- ja keltakaneliomenoita ovat
mausteisen herkullisia syysomenia. Ne soveltuvat kaikkeen
ruuanlaitoon ja sinällään syötäväksi.
Antonovka on kotoisin Ukrainasta ja
on eräs Venäjän vanhimpia omenalajikkeita. Suomessa
lajiketta on kasvatettu aina vuodesta 1894 asti. Antonovka korjataan
yleensä syyskuulla, ja ne soveltuvat erityisen hyvin leivontaan ja
ruuanlaittoon raikkaan ja virkistävän makunsa vuoksi.
Antonovkasta saa myös erinomaista tuoremehua.
Åkero Hassel on ruotsalaisen
Åkero-omenan täysin punainen muunnos. Maku on herkullisen
mausteinen, sama kuin Åkero-omenoilla.
Luumu
ja kriikuna
Luumuja ja
kriikunoita on
saatavilla yleensä elo-syyskuulla. Luumujen hedelmä on isompi
kuin kriikunan, ja niissä kivi on irtonaisempi kuin kriikunassa.
Luumuista meillä kasvaa perinteisiä kotimaisia sinipunaisia
lajikkeita, keltaluumua sekä uusia, Venäjältä
tuotuja lajikkeita. Kriikunat ovat kaikki samaa kantaa.
Päärynä
Päärynä
on
meillä kokeilussa, ja ensimmäisiä
päärynöitä on jo maisteltu. Suomessa kasvaneet
päärynät ovat pienempiä kun ulkomaiset serkkunsa,
mutta ne ovat makeampia ja kuivakampia kuin ulkomaiset
päärynät.
Herkullisia
uunipäärynöitä saat, kun kypsennät
päärynöitä vaniljasokerin, siirapin ja
vesitilkan kera uunissa (n. 150°C, 1 tunti).
Peruna
Siikli on
keltamaltoinen peruna, jota saatavana meiltä lähes
ympäri vuoden. Sen mukulat ovat pitkänomaisia ja
kiinteitä. Siikli on keskiaikainen peruna. Siiklin lisäksi
viljelyssä on aikaisia perunalajikkeita: perinteinen Timo-perunan
lisäksi viljelyssä on Arielle-perunaa. Arielle on hivenen
keltamaltoisempi ja kiinteämpi peruna kuin Timo. Näiden
lisäksi perunapenkeissä kasvaa jonkin verran Rosamundaa
(jauhoinen, punakuorinen peruna) sekä Blue Congoa (sinikuorinen,
sisältä sininen peruna).
Peruna pitää nostaa
hellävaraisesti laadun varmistamiseksi. Alkukaudesta peruna
kuokitaan käsin. Perunan kuoren paksutessa nostossa
käytetään apuna kevyttä konetta, joka ravistaa
perunat maan pinnalle. Molemissa tavoissa peruna
kerätään ämpäreihin.
Herneet
ja pavut
Kasvatamme
myös
silpoydinhernettä: Avolaa ja Onwardia. Lisäksi
kylvössä on erilaisia papuja (leikkopapu, taitepapu,
härkäpapu)
Maissi
Sokerimaissi on
ollut
meillä kokeilussa useana eri vuotena parhaan mahdollisen
viljelytavan löytämiseksi. Syyskesällä 2012 on
jälleen saatvana makeita sokerimaisseja joko itsepoimien tai
valmiiksi poimittuna. Maissia on saatavana nyt myös kesän
alkupuolella jäädytettynä.
Sipuli
ja valkosipuli
Sipuli
(keltasipuli)
lajikkeina on yleensä jokin perinteinen, nopeasti kasvava,
aromikas ja hyvin säilyvä lajike.
Valkosipulina lisäyksessä on nyt muutama vuonna ollut
isokyntinen, rymättylän kantaa oleva talvivlkosipuli.
Rymättyläläinen
talvivalkosipuli on hyvin aromikas ja erittäin isokyntinen
(yhdessä sipulissa 3 - 5 kynttä). Se on nostettavissa n.
heinäkuun 1/2 välistä alkaen. Kesällä 2012
meillä on kokeessa myös muutamia uusia lajikeita, toiveissa
löytää aikainen lajike.
Porkkana
Porkkanaa on tänä vuonna
kylvössä kahta lajiketta, joista toinen on aikaisempaa ja
toinen myöhempää. Porkkanamaa ei ole suuren suuri
tänäkään vuonna: kaikki työt (kylvö,
harvennus, perkaaminen, nosto) tehdään
ihmisvoimin ja käsin.
Kurpitsa
Muutaman vuoden tauon jälkeen istutamme erilaisia kurpitsan
taimia. Taimien lajikkeet on koriste-, talvi ja kesäkurpitsoita.
Avomaantomaatti
Kesä 2010 oli ennätyksellisen hyvä
tomaattivuosi, ja kokeilumme tomaattien saralla jatkuu. Tomaattimaa on
ryytimaan lähellä.
Ryytimaa
Ryytimaassa kasvaa erilaisia yrttejä: mm. tilliä,
persiljaa, basilkaa, meiramia, kurkkuyrttiä sekä salaattia
ja mangoldia
Kesäkukkamaa
Kesäkukkamaalle on kylvetty auringonkukkia,
kehäkukkia, pellavaa, ruiskukkia ja silkkikukkia. Kukkia voi ostaa
valmiina tai sitten voit kerätä itse kimpun.
Vehnä
Vehnä on tänä
vuonna mukana viljelykierrossa viljana. Viljelykierto varmistaa omalta
osaltaan maan terveyttä ja kunnossa pysymistä. Pienen
kahvipisteemme pulla on leivottu omasta vehnästä.
Jätimme kauraa
varastoon, eli myynnissä on sekä kauraa että
vehnää sangoittain /säkeittäin.
Heinä
ja laidunmaat
Heinä
tehdään
meillä perinteiseksi kuivaheinäksi, jota
käytetään talven mittaan lampaiden
pääasiallisena rehuna.
Laidunmaita
meillä on
kahdenlaisia: kylvettyjä laitumia ja
luonnonlaitumia.Kylvetyillä laitumilla pääasiallinen
laidunkasvi on timotei.
Luonnonlaitumia
meillä on
neljää eri tyyppiä: keto, rantaniitty, haka,
metsälaidun. Keto on kuiva niitty, joka on tyypillinen
hiekkamaalle. Rantaniitty rajautuu järveen, ja kasvillisuus
vaihtuu asteittain kuivanmaan kasveista vesikasveihin. Hakamaat ovat
puustoisia laidunalueita. Metsälaitumet ovat metsissä
sijaitsevia laidunmaita. Niitä meillä on kahdenlaisia:
vanhoilla metsälaitumilla aluskasvillisuudessa on paljon
heiniä (lauhaa), kun taas uudemmat metsälaitumet ovat
syntyneet tarpeesta saada metsässä kasvava pikkupusikko
raivatuksi.
Hunaja
satotilanteen
mukaan
saatavailla
on myös hunajaa.
