|
DATARUUTU
Luonne: extreme
Valmistaja: Z-Axis
Julkaisija: Acclaim
Pelaajia: 1-2
Muistikortti: 57 paikkaa
GBA-link: ei
Rumble: kyllä
Levyt: 1
|
|
ARVIOT
Gamecube
|
|
KUVAT
|
|
AGGRESSIVE INLINE
Activisionin hallitsemassa extreme-pelien maailmassa löytyy onneksi tilaa
myös kilpailijoille, ja mikä parasta, hyville sellaisille. Acclaimin julkaisema ja Z-Axisin valmistama Aggressive Inline haastaa tosissaan Tony Hawk's Pro Skater –sarjan, vaikkakin tässä pelissä rullalaudan sijaan kikkaillaan rullaluistimilla. Myyntilistoilla ero kuitenkin pysynee selvänä Activisionin hyväksi.
Perusteiltaan Aggressive Inline on kuin mikä tahansa extreme-peli. Alkuun
heitetään videopätkä, sitten esiin tulee valikoima rullaluistelijoita ja mieluisan valinnan tehtyään siirrytään tahkoamaan uramoodia. Ei vielä mitään uutta, mutta vauhtiin päästyään huomaan kuinka erilaista on ohjata rullaluistelijaa kuin rullalautailijaa. Toki grindaukset, käsillä seisonnat ja kaikki muut mahdolliset ramppitemput ovat tässäkin pelissä juuri niitä asioita, joita pitää tehdä, mutta jotenkin vapaudentuntu on suurempi Inlinessa. Myös tasapainon pitäminen on hivenen helpompaa, kun laudasta on päästy eroon.
Tärkein uudistus extreme-kenttään on uudenlainen uramoodi, missä ei enää
tarvitse tarkkailla kellon kulkua. Radalla saa puuhastella niin paljon kuin sielu sietää, kunhan vain pitää huolen siitä, ettei juice-mittari painu nollille. Tämä vaatisi kuitenkin useiden temppujen epäonnistumisia putkeen, mitä ei pääse juurikaan tapahtumaan, paitsi joskus yrittäessä jotain tiettyä vaikeampaa tehtävää. Erittäin massiivisen kokoiset pelialueet eivät myöskään heti kättelyssä ole täysin käytettävissä, vaan pikku hiljaa tehtäviä suorittamalla esiin tulee uusia ramppeja, huoneita ja tietenkin lisää tehtäviä. Tavanmukaisia pisteiden keräämistehtäviä ei ole unohdettu, tosin nykyään ne on tavattoman helppo hoitaa, koska aikaahan on rajattomasti. Useimmat toimeksiannot saa radoilla vaeltavilta ihmisiltä, jotka osaavat antaa kaikenlaista pureksittavaa aina mitä mielikuvituksellisimmista tehtävistä tylsiin junnaamisurakoihin. Kokonaisuutena tehtävät ovat kuitenkin useammin haastavia ja mielenkiintoisia kuin tylsiä ja tuskastuttavia. Toisaalta puuhattavaa on niin paljon, ettei mielenkiinto millään riitä jatkuvalla syötöllä kaikkein vaikeimpien osioiden suorittamiseen. Onneksi seuraavan radan aukaisemiseen ei yleensä tarvitse edes 50 prosentin läpäisyä.
Aggressive Inlinen kymmenisen rataa ovat todellakin paljon laajempia
kuin kilpailija Tony Hawkilla. Toisaalta muutamat niistä eivät yllä mielenkiinnossa ja suunnittelussa yhtäläiseen tasoon, mutta menettelevät kuitenkin. Pelin ensimmäisenä kenttänä on kaupunkialue, missä liikennettä riittää. Pääpaikkana radassa on silti sisätiloista löytyvä elokuvastudio. Seuraavaksi avautuu talvinen kaupunkipuistoalue ja siitä jatketaan vähitellen muun muassa huvipuistoon, lentokentälle, satamaan ja dinosaurusmuseoon. Ramppeja ja temppuja löytyy vaikka millä mitalla, mutta parhaimmat pisteet saa tehtyä pitkillä grindausputkilla, joihin yhdistelee koko ajan lyhyitä temppuja. Joskus sitä miettiikin, miten tylsä koko peli olisikaan ilman ihanaa grindausnappia.
Kontrollipuoli on sekin aavistuksen kilpailijoita paremmassa jamassa. Y-
nappi on varattu grindaukselle, A toimii hyppynappina ja B:tä sekä analogista vipua yhdistelemällä saa aikaan pelin lukuisia temppuja. Olkapäänapeilla hahmon saa kääntymään joko myötä- tai vastapäivään. Kokonaisuus toimii erinomaisesti ja tyhmät hallintavirheet jäävät vähäiseksi. Laadukas työ näkyy siinäkin, että aloittelevatkin oppivat monia niksejä varsin nopeasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö pelistä löytyisi riittävästi haasteellisuutta. Luultavasti melko harvat onnistuvat läpäisemään pelin täydellisesti, sen verran paljon tekemistä siinä riittää. Lisäksi kullakin hahmolla on oma uransa ja kehityksensä, mikä sisältää hyviä mutta myös huonojakin puolia.
Uramoodin ohella yksin voi harjoittaa osaamistaan vapaassa tempputilassa
ja high scoreja pääsee rikkomaan kahden minuutin sessioissa. Moninpeli on kuitenkin se porkkana, joka viimeistelee Aggressive Inlinen laadukkuuden. Pystysuuntaan jaettu ruutu toimii moitteetta, ja pelielämyksenä se vastaa lähes täysin koko ruutua. Kaveria vastaan otettu pistekilpailu tai korkeimman yksittäisestä tempusta saaman pistemäärän kilpailu ovat varsin hauskoja koitoksia. Moninpelin onnistuminen vaatii tietenkin suurinpiirtein samantasoisia pelaajia, jottei toinen ole liian ylivoimainen. Ikävää on vain se, että kaksinpelin moodit loppuvat käytännössä näihin kahteen. Tarjolla on kolme muutakin moodia, mutta ne ovat vain esineiden keräilyä ynnä muuta sellaista, joiden voittamisessa ei hyvillä pelitaidoilla välttämättä ole osaa eikä arpaa.
Mutta on Aggressive Inlinessa asioita, joissa se jää muista peleistä
jälkeenkin. Äänitehosteet hoitavat vielä tehtävänsä, mutta musiikkivalikoima tuntuu suppealta ja innottomalta. Offille ei soundeja sentään tarvitse pistää. Toinen heikkous löytyy rataeditorista, joka on käyttöliittymältään hankala ja siitä puuttuu toteuttamisen vapaus. Esimerkiksi Tony Hawk's Pro Skater 3:ssa tein mielelläni useitakin erilaisia ratoja, mutta tässä pelissä jätin option hyödyntämisen erittäin vähälle. Myöskään omaa hahmoa ei voi luoda, joten pilailemaan ei pääse.
Tärkeimmät asiat kuitenkin rulettavat ja se riittää. Ohjattavuus on
viimeistelty taidokkaasti, radat ovat paria poikkeusta lukuunottamatta monipuolisia ja laajoja, tehtävää, kerättävää ja salaisuuksia on enemmän kuin riittävästi ja kaksinpeli on toimiva ja viihdyttävä. Pahaa floppausta ei millään osa-alueella ole. Tosin peli vaatii aivan järjettömiä määriä muistikorttitilaa (57 paikkaa), mikä tuntuu täysin perusteettomalta. Activisionin vastaus nähdään Tony Hawk's Pro Skater 4:n myötä, mutta jos omistaa jo kyseisen sarjan aikaisempia osia, kannattaisi vakavasti harkita vaihtelun vuoksi Aggressive Inlinea.
MrVirtanen
|
|
91 pistettä
>> Viihdyttävä ja kattava
extreme-peli rullaluistimilla. |