gc_dmmsmm

DISNEY'S MAGICAL MIRROR

STARRING MICKEY MOUSE

Punapöksyinen Disney-sankari Mikki Hiiri on saanut ensimmäisen oman
pelinsä Nintendon Gamecubelle. Pelin on kehittänyt sellainen pelitalosuuruus
kuin Capcom, joka on päättänyt heittää tavanomaisen Disney-peli-idean
roskakoriin ja ottanut uudenlaisen lähestymisnäkökulman. Mihinkään
tasohyppelyyn ei Mikki nyt joudu, vaan kyse on pikemminkin
kolmiuloitteisesta naksutteluseikkailusta.

Seikkailun syövereihin Mikki saadaan yöunien aikana. Hiirulaisen vetäessä
sikeitä, karkaa eräänlainen Mikin yö-minä taikapeiliin ilkeämielisen
kummituksen johdattelemana. Kyseisen peilin särkyessä ei auta muu kuin
lähteä tutkimaan rinnakkaismaailman monista huoneista koostuvaa
kartanoa. Vihollisia ei ole paljoa lukuunottamatta kummitusherraa, mutta
pulmia löytyy melkeinpä joka huoneesta. Tavoitteena on saada kokoon
särkyneen peilin sirpaleet paluumatkaa varten.

Erilaisista huoneista koostuva pelialue on parhaimmillaan nokkela, mutta
pahimmillaan erittäin puuduttava. Ratkottavat ongelmatilanteet ovat hyvin
simppeleitä, ja harvassa ovat sellaiset kohdat, joista ei parin yrittämän
jälkeen pääse eteenpäin. Jos jonkun aparaatin virtajohto on irti, ratkaisu on
luonnollisesti iskeä se takaisin seinään. Hieman monimutkaisuutta hommaan
on haettu tehtävien toteutustavassa, mitkä eivät läheskään aina ole yhtä
suoraviivaisia. Pelin alkupäästä tulee heti mieleen esimerkki, missä television
virtajohto piti kytkeä päälle muuttumalla ensiksi minikokoiseksi Mikiksi
toisessa huoneessa ja saapua sitten paikalle leikkijunalla. Ongelmien ohessa
tai niiden ratkaisemisen kautta saa haltuunsa avaimia, joilla pääsee
etenemään seuraaviin huoneisiin.

Oma lukunsa pelissä ovat tähdet, joita poimitaan matkan varrella. Niiden
avulla saa kartanon kummitusherran kiusaamaan sankariamme. Kyllä aivan
oikein, kiusaamaan! Pelissä ei itse asiassa pysty edes etenemään, jos jättää
säännölliset kiusaamistuokiot välistä. Aina ei kiusaaminen tuota tulosta,
mutta monet pulmat saavat tällä keinolla oikeaan ratkaisuun johtavat vinkit.
Mitään väkivaltaista mukiloimista ei kiusaamisoperaatiot tietenkään ole,
onhan kyse lastenpelistä, mutta eräs hammasrataskohtaus jäi kyllä
erikoisempana tapauksena mieleen. Etenemisen monotonisuuden
ehkäisemiseksi Capcom on upottanut peliin myös joukon minipelejä, joista
palkkiona on juuri niitä tähtiä, joilla Mikin nahka saadaan vapisemaan.
Trenditietoisesti ideat minipeleihin on haettu nykypäivän
suosikkiharrasteista, ja niinpä mukana on lumilautailua, lentelyä, tanssimista
oikeiden näppäinyhdistelmien mukaan tai tähtien keräilyä. Toteutus ei sen
sijaan vastaa aivan nykypäivän vaatimuksia, mikä näkyy nopeasti
ilmaantuvana tylsistymisenä.

Pelin erilainen käyttöjärjestelmä luo myös pelin pahimman ongelman.
Analogisella tatilla ohjataan tietokoneen hiiren osoittimen tapaista kättä,
joka aktivoituu, jos ovelle tai esineelle voi tehdä jotain. Tällöin
yksinkertaisesti vain painetaan nappia ja Mikki löntystelee paikan päälle
tutkimaan ongelmaa. Ei tässä mitään, mutta kun kaikki pitää tehdä hermoja
raastavan hitaalla temmolla. Mikin ryömimisvauhdin lisäksi hän tahtoo
jatkuvasti temppuilla ruudussa erinäköisiä liikkeitä, jotka vain entisestään
hidastavat menoa. Sinänsä hauskat ja viihdyttävät animaatiot eivät
yliannostettuna enää ota toimiakseen. Ongelmatilanteissa saa usein seurata
varsin pitkiä välianimaatioita, joita ei valitettavasti voi ohittaa millään lailla.
Mokattuani kaksi kertaa peräkkäin samassa minipelissä, jouduin katsomaan
kummallakin kerralla kolme minuuttia pitkän videon ennen uutta yrittämistä.
Pieniä, mutta pidemmän päälle niin ärsyttäviä asioita!

Disney's Magical Mirror on kuitenkin kohderyhmälleen suunnattuna
kohtalainen seikkailupeli. Sen värikäs ja esikuvalleen uskollinen esitys,
missä on muistettu Mikin historiaa useilta vuosikymmeniltä, sekä asiallinen
äänimaailma luovat miellyttävän ilmapiirin. Vaikka seikkailu saisi ollakin
hieman sujuvampi, tarjoaa se silti jonkin asteista käyttöä älynystyröille.
Pulmien ohella voi keräillä myös Mikin makuuhuonetta koristelevia esineitä
sekä käyttää kombinaatiota Game Boy Advancen ja Disney's Magical
Quest Starring Mickey and Minnie –pelin kanssa, jolloin käytettäväksi
saa lisää peliohjeita. Kokonaisuudessaan GBA-optio ei silti ole mitenkään
kovin loistokas esitys, vaan enemmänkin turhanpäiväinen lisäys. Jos Mikki
on lähellä sydäntä ja riittävää lapsenmielisyyttä löytyy, niin miksipäs ei tätä
peliä kannattaisi kokeilla.

Sir Lupus