Luonne: rpg
Julkaisija: Nintendo
Valmistaja: Genius Sonority
Pelaajien lukumäärä: 1-4
Muistikortti: 48 paikkaa
GBA-linkki: kyllä
Online/LAN: ei
Ääni: stereo
60Hz-kuva: kyllä
Levyjen lukumäärä: 1
POKEMON COLOSSEUM

Pokemon Colosseum on epävirallista jatkoa Nintendo 64:n Pokemon
Stadium –julkaisuille. Pelin pääasiallinen pointti on siirtää oma poke-
kokoelma kannettavalta pelikoneelta ihasteltavaksi kolmiuloitteiseen
taisteluympäristöön. Taisteluiden lisäksi voi seikkailla köykäisessä
tarinatilassa.

Pelaaminen on aloitettava tarinamoodista, sillä ilman rekisteröityä
taskuhirviölaumaa ei ole asiaa Colosseum-pelitilan taistelukentille.
Seikkailu muistuttaa asettelultaan monin tavoin Game Boyn Pokemon-
pelejä, mutta valitettavasti vastaavaa syvällisyyttä ei Colosseumin
tarinatila tarjoa. Pelimuoto kärsii lineaarisuudesta ja lyhyydestä.

Juonentynkään on kehitelty uusi lähtökohta. Seikkailun päähahmoina
toimii tyttö-poikaparivaljakko, joka kiertää kaupungista toiseen haali-
massa varjopokemoneita. Näiden pokemoneiden tunteet on tukahdettu ja
ne ovat kääntyneet pahan puolelle. Pelaajan tehtävänä on napata ja
parantaa kaikki varjopokemonit. Aikaisemmista sarjan peleistä poiketen
pokepallolla voi kaapata toisen kouluttajan pokemonin kesken taistelun.
Koska taistelut käydään kahdella pokemonilla yhtä aikaa, tarjoutuu
pelaajalle uudenlaisia taktisia vaihtoehtoja. Villejä taskuhirviöitä pelissä ei
esiinny.

Taistelut ovat Pokemon-seikkailujen suola, mutta tällä kertaa niitä on
hiukan liikaakin. Vaikka tutut Pokemon-keskukset ja tavarakaupat ovat
mukana ja ihmisten kanssa pääsee jutustelemaan, tuntuu kaikki peliaika
hupenevan yhteenotoissa muiden Pokemon-taistelijoiden kanssa. Sivu-
juonia, yllätyksiä tai erikoistehtäviä seikkailu ei sisällä. Toisaalta kestokin
on vain noin kymmenisen tuntia, joten tarinatilaa voi pitää juonella kuor-
rutettuna taistelukiertueena.

Seikkailussa kerättyä pokemon-kokoelmaa käytetään Colosseum-
pelimuodon taisteluissa. Pokemon-perheen voi ladata myös Game Boy
Advancen Sapphire ja Ruby sekä myös uusista LeafGreen ja FireRed
–versioista. Taistelumoodin henki on yksinkertainen: taistelua taistelun
perään. Yksittäisten matsien lisäksi tarjolla on useamman kouluttajan
päihittämisestä koostuvia haasteita.

Kaikkein hauskimmillaan taistelu on kavereiden kesken. Tämä tosin vaatii
jokaiselta osaanottajalta Game Boy Advancea, Cube-kaapelia ja GBA:n
Pokemon-peliä, jolta taisteluun osallistuvat pokemonit ladataan. On
hienoa nähdä hartaalla työllä kouluttamien taskuhirviöiden pistävän
tuulemaan polygonihahmoina tyylikkäiden hyökkäysliikkeiden siivittäminä.
Otteluiden sääntöjä ja asetuksia saa muokata melko vapaasti, joten
taistelukoitoksista saa kohtalaisen tasaväkisiä myös kokeneemman ja
aloittelijan välille.

Pokemon Colosseum on hyvää viihdettä, jos kaveripiiriin kuuluu
innokkaita Pokemon-pelaajia, jotka omistavat tarpeelliset pelit ja
liitäntäkaapelit. Pohjimmiltaan moninpeli on sama asia kuin linkittäisi neljä
GBA:ta keskenään, mutta tv-ruudun ”isolla areenalla” tappeluissa on
näyttävyyden ansiosta parempi tunnelma. Taisteluiden taktisuudesta
huolimatta ilo ei ole loputonta, sillä kavereidenkin kanssa mähinöintiin
kyllästyy ajan mittaan. Peli-iloa laskevat myös vanhanaikaiselta näyttävä
riisuttu grafiikka ja hieman verkkaiset animaatiot, vaikkakin
taistelutehosteet ovat hienoja.

Pokemon Colosseum on pelinä enemmänkin lisätuote kuin oikea
Pokemon-peli. Pelisarjan ystävät ovat varmasti tyytyväisiä saadessaan
siirrellä pokemoneita GBA-peleistä tv-ruudulle ja taistella kavereiden
kanssa kolmiuloitteisilla areenoilla, mutta yksittäiselle pelaajalle
Colosseumin anti on vähäinen ja pitkästyttävä. Tarinatila on
keskinkertainen ja pelin sisältö on käytännössä pelkkää taistelua.

MrVirtanen
:: 75 ::

Pokemoneiden
kolmiuloitteinen taisteluareena.