gc_ssbmelee

SUPER SMASH BROS. MELEE

Gamecuben alkutaipaleen menestynein peli on ollut HALin valmistama
Super Smash Bros. Melee, joka on jatko-osa pari vuotta sitten julkaistulle
N64-pelille Super Smash Bros. Nintendon tunnetuimmat pelisankarit
vuosien varrelta on koottu jälleen yhdeksi joukoksi, jotka toisiaan vastaan
tappelemalla koittavat saada selvyyden paremmuudestaan. Pelikonsepti
osaa olla kaikessa yksinkertaisuudessaan uskomattoman vangitseva.

Super Smash Bros. Melee muistuttaa monilta osin edeltäjäänsä. Taistelut
käydään edelleen 2-uloitteisilla kentillä, joissa vastustajat pyritään iskemään
areenalta ulos. Omaperäinen prosenttienergia on jälleen käytössä ja se
sopiikin peliin enemmän kuin hyvin. Kukin pelaaja aloittaa kamppailun
0%:sta, mutta saatuaan iskuja muilta pelaajilta alkavat prosentit nousta.
Mitä suurempi luku omassa mittarissa on, sitä helpommin kentältä lentää
ulos. Esimerkiksi jo kahteen sataan prosenttiin sinnitellyt pelaaja on aika
harvinainen näky.

Niin ikään myös suurin osa pelihahmoista, niiden taidoista sekä taistelun
tuoksinnassa ilmestyvistä esineistä on entuudestaan nähtyjä. Tunnelma onkin
varsin tuttu ja turvallinen, olettaen tietenkin että N64-edeltäjää on tullut
tahkottua.

Pelin sydän koostuu kahdesta erillisestä osiosta: yhden pelaajan pelitiloista
ja versus-tilasta. Toki versusta voi, ja sitä tuleekin pelattua runsain määrin
pelkkiä konevastustajia vastaan, mutta varsinaiset yksinpelit classic ja
adventure ovat nekin hauskoja. Classic koostuu perän jälkeen tulevista
taisteluista eri hahmoja vastaan, ja otteluiden välistä löytyy myös muutamia
bonuskenttiä, joissa rikotaan maalitauluja, kerätään esineitä yms. Vastaan
asettuvat ottelijat riippuvat aina omasta hahmovalinnasta. Kussakin
tapauksessa viimeisenä haastajana areenalla saapuu jälleen kerran
salaperäinen valkoinen hansikas. Adventure-moodi on selvästi
seikkailupainoitteisempi, ja mukaan mahtuu enemmän sellaisia kenttiä, missä
liikutaan ruudulla eteenpäin mätkien vastaan tulevia heikompia vihollisia.
Classic-tilasta poiketen, adventure on täsmälleen samanlainen kullekin
pelihahmolle.

Edellä mainittujen tilojen lisäksi tarjolla on pitkä lista erillaisia haasteita,
mitkä sisältävät varsin monipuolisesti kehiteltyjä tehtäviä. Eräässä
haasteessa on suojeltava Yoshin munaa muiden hyökkäyksiltä, tai sitten
kilpaillaan siitä, kuka ehtii iskeä Bowserin ensiksi kanveesiin. Monissa
haasteissa vastaan asettuu tietty joukko pelin hahmoja jonkin tietyn teeman
alla. Muun muassa naisenergiaa vastaan tapellessa on kohdattava Prinsessa
Peach, Zelda sekä Samus Aran. Tämäkään ei vielä riitä tarjonnan suhteen,
vaan pelistä löytyy vielä muutamia minipelejä (esim. pesäpallomailalla säkin
liidättämistä) ja muutama varjohahmoja vastaan käytävä haaste. Eli peli
tarjoaa jo pelkästään yksinpelaavalle mitä runsaimmin tekemistä, eikä edes
versus-tilaa ole tässä yhteydessä vielä mainittu.

HAL on tehnyt taitavaa työtä piilotettujen hahmojen ja kenttien osalta.
Yleisesti ottaen kaikkia pelin moodeja kannattaa kokeilla, sillä jonkin aikaa
jotakin tahkottuaan avautuu varmasti uusi haaste ruutuun. Voitettuaan
haasteen, voi uuden hahmon liittää vahvuuteensa. Esimerkiksi läpäisemällä
100 man Melee –varjohahmo-ottelun, tarjoutuu tilaisuus haastaa Lylat
Warsista tuttu Falco Lombardi. Pelin hahmovalikoima onkin paisunut sitten
Super Smash Bros.:n, mikä tietenkin on loistava juttu. Kokonaan uusia
naamoja ovat ainakin Bowser, Zelda (ja Sheik), nuori Link, Marth,
Prinsessa Peach ja Dr. Mario. Ihan kaikkia salaisia hahmoja en itsekään
arvosteluun mennessä ole ehtinyt avaamaan, esimerkiksi erikoinen Mr.
Game & Watch hahmo uupuu.

Myös kenttätarjonnan suhteen HAL on parantanut tilannetta roimasti. Paitsi
että kenttiä on runsain mitoin enemmän, ovat ne myös paremmin
suunniteltuja. Enää ei käy niin, että tulee pelattua vain parilla kolmella eri
kentällä koko ajan, vaan lähes tulkoon kaikki kentät ovat hyviä.
Luonnollisesti tietyt radat ovat enemmän mieluisampia kuin toiset, kuten
hahmojenkin kohdalla, mutta Icicle Mountainia lukuun ottamatta ainakin
minulle kaikki radat käy.

Super Smash Bros. Melee tekee loistavan katsauksen Nintendon historian
aikana julkaisemiin peleihin. Peli tarjoaa kerättäväksi sadoittain erilaisia
palkintoja sen eri osioista. Mielenkiintoisen tästä ominaisuudesta tekee se
seikka, että kaikki hahmo- ja esinepystit ovat napattu joistakin Nintendon
aiemmista peleistä. Galleria-pöytä täyttyykin nopeasti esimerkiksi erilaisista
Pokemoneista, Samuksen avaruuslaivasta, F-zeron kilparadasta,
metalliboxista (SM64) ja monista monista muista tutuista hahmoista tai
esineistä. Koska kutakin palkintoa esitellään myös tekstinpätkällä, tulee
opittua aimo annos "Nintendoa". Sama teema jatkuu ympäri pelin.
Kenttävalikoima pitää sisällään moniin tuttuihin maisemiin perustuvia
taisteluareenoita, kuten Yoshi's Island, Hyrulen linna, F-zero-kilparata,
Samusin kotimaisemat, Nessin kotikaupunki Onett, Starfox-alus,
Pokemon-stadioni ja Prinsessa Peachin linna. Tähän kun lisätään taistelun
tuoksinnassa ilmestyvät kymmenet eri esineet sekä harvinaisen tunnetut
musiikkiraidat, niin tunnelma ei voisi olla juurikaan parempi.

Meleen hallintapuoli on tuttu entuudestaan, vaikkakin ohjain on vaihtunut.
Jos oli haka vanhassa SSB:ssa, oppii myös Meleen niksit varsin vaivatta.
Ohjauksen idea on kiteytetty A-napilla suoritettavien perusiskujen ja B-
napilla tehtävien erikoisiskujen oikeaikaiseen yhteen sulauttamiseen. Hypyt,
suojaus ja kiinniotto tähän vielä mukaan, ja mestarimähinä on valmis
alkamaan. Ainoastaan joskus huomaa nappien toiminnassa pientä viivettä,
mutta tämä ei todellakaan ole mikään mainittava seikka. Kokonaisuutena
kontrolli on todella hyvin hanskassa. Versus-taistelu tarjoaa maksimissaan
neljän hengen yhtäaikaisen ottelemisen, ja jos jokaista hahmoa ei löydy
ihmisystävä ohjaamaan, voi mukaan ottaa koneen hallitsemia taistelijoita
varsin kattavan vaikeusasteskaalan avulla. Parhaimmillaan peli on taktista
mätkintästrategiaa, hulluimmillaan posketonta mäiskettä, jota erilaiset radan
tarjoamat tehosteet vain entisestäänkin hullunkuristaa. Kentille tipahtelevat
esineet kannattaa hyödyntää, sillä usein niistä on runsaasti apua. Pokepallot,
pommit, nuijat, ampuma-aseet, tulikukat, näkymättömyys, kuolemattomuus,
energiat, miekat, taikasauvat ja jäniksenkorvat ovat joitakin parhaiten
mieleen tulevia esimerkkejä pelin monipuolisesta item-valikosta. Kaikki
versus-tilan tilastot tallentuvat yksityiskohtaisesti muistikortille, ja kukin
pelaaja voi luoda myös oman henkilökohtaisen tilaston tallentamalla
nimikirjaimensa muistiin. Mainio ja selkeä records-osio onkin yksi pelin
parhaita puolia.

Super Smash Bros. Melee on moninpelaajien unelmapeli, eikä yksin
pelaaviakaan ole unohdettu. Peliä siivittää kaunis grafiikka ja erinomaisesti
toteutetut hahmomallinnukset, hauskuuden takaava Nintendo-tunnelma,
selkeä mutta monipuolinen hallinta sekä tekemisen paljous aina monista
pelitiloista snapshot-kuvien tallentamiseen. HAL on tuottanut Gamecuben
omistajille ensimmäisen kunnon pakkohankintapelin, ja siitäkö olemmekin
iloisia.

MrVirtanen