LEHTIPUUT JA PENSAAT

ACANTHOPANAX syn. ELEUTHEROCOCCUS  ARALEHDET Araliaceae
Kesävihantia, pystykasvuisia, tavallisesti piikkisiä pensaita. Lehdet yleensä sormilehdykkäiset. Pallomaiset marjatertut. Suomessa viljelty lähinnä lajeja  A. sessiliflorus ja A. senticosus. Suvussa on muutamia tärkeitä rohtokasveja. Au-Pv-Va, tuore, runsasravinteinen, humuspitoinen. 38 lajia. Itä-Aasia. 
ACANTHOPANAX DIVARICATUS syn. Eleutherococcus  Aralehdet Araliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 2 m, kaartuvaoksainen, sirokasvuinen pensas. Muistuttaa lajia A. senticosus. Japani. I-?
ACANTHOPANAX GRACILISTYLUS syn. Eleutherococcus  Aralehdet Araliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 2-3 m, koristeelliset sinertävän mustat marjat pyöreissä tertuissa sekä versojen kärjissä että hankasilmuissa. Kiina. I-?
ACANTHOPANAX HYPOLEUCUS syn. Eleutherococcus  Aralehdet Araliaceae
ACANTHOPANAX LASIOGYNE syn. Eleutherococcus  Aralehdet Araliaceae
ACANTHOPANAX SENTICOSUS syn. Eleutherococcus  Venäjänjuuri Araliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-3 m. 3-5 -osaiset lehdet, keltainen syysväri, pallomaiset mustat marjatertut. Venäjällä arvostettu rohtokasvi "Siperian Ginseng". Sietää varjoa. Itä-Aasia. I-III-?
ACANTHOPANAX SESSILIFLORUS syn. Eleutherococcus  Kiinanaralehti Araliaceae
Pieni pensas. 2-3 lehdykkäiset lehdet.  Killtävän mustat marjat pyöreissä tertuissa versojen kärjissä. 1-3 m. Itä-Aasia. I-?
ACANTHOPANAX SETCHUENENSIS syn. Eleutherococcus  Aralehdet Araliaceae
ACER VAAHTERAT
Kesävihreitä puita tai pensaita. Viljellään kauniin lehdistön sekä loistavien syysvärien takia. Lehdet vastakkain, lehtilapa joko sormihalkoinen, ehyt tai kerrannainen. Sietävät varjostusta varsinkin taimivaiheessa. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. n. 125 Lajia. Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia.  
ACER BARBINERVE Viitavaahtera Aceraceae
Keskikasvuinen, pystykasvuinen pensas. Punertavat versot, vuosiversot karvaisia. 3-5 -halkoiset lehdet, riippuvat keltaiset kukkatertut. Itä-Aasia. I-II.
ACER BUERGERIANUM Kolmihammasvaahtera Aceraceae
Pieni puu, meillä pensas. 3-halkoiset, kirkkaan vihreät kiiltävät lehdet muistuttavat ankan räpylää. Loistavanpunainen syysväritys. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. Itä-Kiina. (I).
ACER CAMPESTRE Niverävaahtera Aceraceae
Keskikoinen tai iso pensas. Pienet tylppäliuskaiset lehdet, sirokasvuinen. Eurooppa, Lähi-Itä, P-Afrikka. I-II
ACER CARPINIFOLIUM "Pyökinlehtivaahtera" Aceraceae
3-6 m monirunkoinen puu tai pensas. Lehdet ehyet ja soikeat, muistuttavat valkopyökin (Carpinus) lehtiä. Japani. I-?
ACER CAUDATUM ssp. MULTISERRATUM Vaahterat Aceraceae
ACER GLABRUM Kääpiövaahtera Aceraceae
Pieni puu tai puumainen pensas, 4-6 m. Nuoret versot punaisen tai purppuran värisiä, vanhemmiten harmaita. Lehdet 3-halkoisia. Talvenkestävä. I-III(IV).  Läntinen P-Amerikka. 
ACER CRATAEGIFOLIUM Viiruvaahterat Aceraceae
Pieni puu tai pensas, 3-6 m  Valkoviiruinen runko, uudet versot ja silmut purppuranpunaisia. Lehdet ehyet tai 3-halkoiset, sinertävän tummanvihreät. Talvenarka kokeilukasvi. Japani. (I)
ACER DISTYLUM Vaahterat Aceraceae
ACER GRISEUM Hilsekaarnavaahtera Aceraceae
Pieni puu tai pensas, 3-5 m. Koristeellinen kuparinvärinen runko, kuori hilseilevä. Purppuranpunainen syysväritys. Lehdet 3-lehdykkäisiä. Arvostettu laji. Talvenarka. Kiina. (I)
ACER GROSSERI Vaahterat Aceraceae
ACER JAPONICUM Hokkaidonvaahtera Aceraceae
Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Pyöreät, 7-11-halkoiset lehdet. Näyttävä  oranssi-punainen syysväritys. Muistuttaa sirovaahteraa (A.sieboldianum). Japani. I-II
ACER JAPONICUM f.FILICIFOLIUM Hokkaidonvaahterat Aceraceae
Kuten em, mutta lehdet syvähalkoisempia. (I-II)
ACER MACROPHYLLUM Oregoninvaahtera Aceraceae
Puu, meillä n. 6-10 m, kotiseudullaan jopa 20 m korkea. Kookkaat (15-30 cm) 5-halkoiset lehdet. Riippuvat vihertävänkeltaiset kukinnot. Talvenarka kokeilukasvi. Läntinen P-Amerikka. (I)
ACER MANDSHURICUM Mantshurianvaahtera Aceraceae
Pieni puu, meillä 3-6 m. Kolmilehdykkäiset lehdet, purppuranpunainen syysväritys. Kiina. I-III
ACER MONO Idänvaahtera Aceraceae
Pensas tai pieni puu, 4-6 m. Usein monirunkoinen. Lehdet 5-7 halkoiset, pitkäsuippuiset. Koristeellinen lehdistö, sirokasvuinen.  Itä-Aasia. I-II
ACER NEGUNDO Saarnivaahtera Aceraceae
Pieni puu, 5-6(8) m.  Usein monirunkoinen. Nuoret versot härmäpeitteiset. Päätöpariset, saarnimaiset lehdet, näyttävät riippuvat huiskilokukinnot. Hedelmätertut säilyvät usein koko talven puussa. Koristeellinen ja nopeakasvuinen laji. Pohjois-Amerikka. I-IV(V).
ACER PALMATUM Japaninvaahtera Aceraceae
Pieni puu, meillä pensas, n. 1-4 m. 5-7-halkoiset, kapealiuskaiset lehdet, syysväri loistavan punainen. Elegantti, bonsaimainen pikkuvaahtera. Yleinen japanilaisissa puutarhoissa. Talvenarka. Suojaisa kasvupaikka. Japani, Korea, Kiina. (I) 
ACER PALMATUM  'ATROPURPUREUM' Japaninverivaahtera Aceraceae
Pienehkö pensas, 1-2 m. Lehdet tumman purppuranpunaiset koko kasvukauden. Talvenarka. (I)
ACER PALMATUM  'BLOODGOOD' Japaninvaahterat Aceraceae
Kuten 'Atropurpureum', mutta hidaskasvuisempi ja talvenkestävämpi. (I-II)
ACER PECTINATUM ssp. MAXIMOWICZII Viiruvaahterat Aceraceae
Pensas. Harmaa tai vihertävä, valkoviiruinen runko. Uudet versot purppuranpunertavat. 3-5-halkoiset lehdet. Länsi-Kiina. Talvenarka kokeilukasvi.  (I)
ACER PENSYLVANICUM Pennsylvanianvaahtera Aceraceae
Pieni puu tai pensas, 3-6 m . Vihreä, valkoviiruinen runko. Kookkaat (12-18 cm) lehdet matalaan 3-halkoisia. Riippuvat terttukukinnot. Viihtyy kosteassa maaperässä, puolivarjoisella kasvupaikalla. I-III. 
ACER PSEUDOPLATANUS Vuorivaahtera Aceraceae
Iso puu, meillä 6-15 m. Leveä, kupera latvus. Harmaa runko, nuorena sileä, vanhemmiten suomumaisesti hilseilevä, muistuttaen plataania (Platanus). Kookkaat 5-halkoiset tummanvihreät lehdet joiden alapinta on harmaanvihertävä. Eurooppa-Kaukasus.  I-II
ACER PSEUDOPLATANUS f. PURPURASCENS "Viinivuorivaahtera" Aceraceae
Kuten em. mutta lehdet alta purppuranpunertavat.  I-(II)
ACER RUBRUM   Punavaahtera Aceraceae
Puu, 5-15 m. Usein monirunkoinen. 3-5-halkoiset lehdet, alapinta hopean- tai sinertävän harmaa. Punaiset kukinnot aikaisin keväällä. Näyttävä punainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-II(III)
ACER RUFINERVE Viiruvaahterat Aceraceae
Pieni puu, meillä pensas. Vihreä, harmaaviiruinen runko. Nuoret versot sinertävänharmaat. Lehdet 8-16 cm matalaan kolmihalkoisia. Talvenarka. Japani. (I)
ACER PSEUDOSIEBOLDIANUM Koreanvaahtera Aceraceae
Pieni monirunkoinen puu tai pensas, 2-5 m. Lehdet pyöreät, 9-11-halkoiset. Muistuttaa suuresti sirovaahteraa (A.sieboldianum), mutta pidetään talvenkestävämpänä. Oranssinpunainen syysväritys. Itä-Aasia I-II
ACER SACCHARINUM Hopeavaahtera Aceraceae
Iso, lievästi riippuvaoksainen puu, 10-20 m. 5-halkoiset alapinnaltaan hopeanharmaat lehdet. Keltainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-III. 
ACER SACCHARUM Sokerivaahtera Aceraceae
Iso puu, meillä 10-20 m. Muistuttaa suuresti metsävaahteraa (A. platanoides). Nopeakasvuinen laji, jonka mahlasta valmistetaan vaahterasiirappia. Loistavan oranssinpunainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-II(III).
ACER SHIRASAWANUM  Vaahterat Aceraceae
Pieni tai keskikoinen pensas. Pyöreät 9-11-halkoiset lehdet. Muistuttaa sirovaahteraa (A.sieboldianum), mutta punertavat lehtien reunat, pystyt kukinnot ja kullankeltainen syysväritys. Yksi kauneimmista vaahteroista. Japani. (I-II)
ACER SHIRASAWANUM 'AUREUM' Vaahterat Aceraceae
Pienehkö pensas. Hidaskasvuinen. Lehdet keväällä vaaleankeltaiset, kesällä kellanvihreät ja syksyllä kullankeltaiset, lehtien reunat punertavat. (I-II)
ACER SIEBOLDIANUM Sirovaahtera Aceraceae
Keskikoinen, leveälatvuksinen pensas tai pieni puu, 2-5 m. kasvutapa koristeellisen "bonsaimainen". Lehdet pyöreät, 7-9-halkoiset. Uudet versot valkokarvaisia. Oranssinpunainen syysväritys. Menestynyt pitkään Mustilan arboretumissa. Suojainen kasvupaikka. Japani. I-II(III)
ACER SPICATUM Tähkävaahtera Aceraceae
Pensas, 2-5 m. Lehdet vaaleanvihreitä, 8-12 cm, matalaliuskaisia, 3-5-halkoisia. Pystyt kukintotertut. Nopeakasvuinen, viihtyy varjossa ja kosteassa maaperässä. Talvenkestävä. Itäinen P-Amerikka.  I-III
ACER STACHYOPHYLLUM ssp. STACHYOPHYLLUM Vaahterat Aceraceae
ACER TEGMENTOSUM Amurinvaahtera Aceraceae
Pieni puu tai pensas, 3-6 m. Koristeellinen, pitkittäin valkoviiruinen runko. Loistavan keltainen syysväritys. Talvenkestävä. Itä-Aasia. I-?
ACER TRIFLORUM Huntuvaahtera Aceraceae
Pieni puu, 3-6 m.  Latvus leveä, runko harmaanruskea, kuori hilseilee paljastaen kanelinruskean sisemmän kuoren. Lehdet kolmilehdykkäiset 3-10 cm. Näyttävä oranssinpunainen syysväritys. Talvenkestävä. Japani. I-III
ACER TSCHONOSKII Viiruvaahterat Aceraceae
Pensas. Punertavat tai purppuranväriset versot ja runko ovat valkoviiruisia. Lehdet 5-halkoisia, 5-10 cm, lehtiruodit punaisia. Loistavan punaoranssi syysväritys. Kokeilukasvi. Itä-Aasia. (I)
ACER TSCHONOSKII ssp. KOREANUM Viiruvaahterat Aceraceae
Pensas. Kuten peruslaji, mutta versot ja runko tummanvihreitä tai harmaita ja valkoviiruisia. Nuoret versot korallinpunaisia keväällä, muuttuen kellertävänvihreiksi kesällä. Korea, Mantsuria. (I)
ACER UKURUNDUENSE Kiinanvaahtera Aceraceae
Pieni puu tai pensas, 3-6 m. Lehdet 5-7-halkoisia, tummanvihreitä, alapinnalta kellertäviä, nukkapintaisia. Keltainen tai oranssi syysväri. Itä-Aasia. I-II
AESCULUS HEVOSKASTANJAT
Kesävihantia puita tai pensaita. Näyttävät, kookkaat sormilehdykkäiset lehdet. Kukinto 15-30 cm pysty kartiohuiskilo. Piikkiset tai sileät kotahedelmät, joissa 1-3 pähkinämäistä siementä. Au, tuore, runsasravinteinen humusmaa, suojainen kasvupaikka. 15 lajia. Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia. 
AESCULUS BUSHII Hevoskastanjat Hippocastanaceae
Pensasmainen puu. Lajien A. glabra ja A. pavia välinen risteymä. Vaaleanpunertavat kukinnot. Pidetään hyvin talvenkestävänä. Ei kokeiltu Suomessa. I-?
AESCULUS GLABRA Ohionhevoskastanja Hippocastanaceae
Pieni puu, 7-10 m. Tulee aikaisin lehteen. Kellertävänvihreät kukinnot, keltainen tai oranssi syysväritys. Talvenkestävä. Itäinen P-Amerikka. I-III
AESCULUS HIPPOCASTANUM Hevoskastanja Hippocastanaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, 7-15 m . Leveälatvuksinen. Lehdet 5-7 sormisia, lehdykät 8-20 cm, vastapuikeita. Tuoksuvat kermanvalkoiset kukinnot (15-30 cm) kesäkuun alussa. Piikkiset 6 cm hedelmät, joissa 2 siementä. Hallanarka. Kaakkois-Eurooppa (Balkan-vuoristo). I-II(III)
AESCULUS OCTANDRA Keltahevoskastanja Hippocastanaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, 7-10 m  Vaaleankeltaiset kukat kesäkuussa, sirommat, soikeat lehdet ja talvenkestävämpi kuin tavallinen hevoskastanja. Keltaoranssi syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-III-?
AESCULUS PARVIFLORA Pensashevoskastanja Hippocastanaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Pystyt "pulloharjamaiset" kukinnot ovat valkoisia, 20-30 cm pituisia. Kukkii loppukesällä. Lehdykät vastapuikeita, 10-20 cm pituisia. Talvenarka. Itäinen P-Amerikka. (I)
AESCULUS PAVIA Aitopunahevoskastanja Hippocastanaceae
Pensasmainen puu, 4-6 m. Tummanpunaiset 10-15 cm pituiset kukinnot kesäkuun alussa. Näyttävä, sopii pieneenkin pihaan. Talvenarka. Itäinen P-Amerikka. (I)
AESCULUS TURBINATA Japaninhevoskastanja Hippocastanaceae
Keskikokoinen puu, leveälatvuksinen. Muistuttaa eurooppalaista hevoskastanjaa, mutta isolehtisempi. Kermanvalkoiset n. 25 cm kukinnot. Piikittömät hedelmät. Menestynyt hyvin Helsingissä. Japani. (I)
AESCULUS WOERLITZENSIS Hevoskastanjat Hippocastanaceae
Pensasmainen puu, 3-6 m. Punaiset tai oranssinpunaiset kukinnot kesäkuussa. Harvoin viljelty. Peräisin risteytyksestä  A. octandra x (A.pavia x A.sylvatica). I-?
AESCULUS x CARNEA Punahevoskastanja Hippocastanaceae
Pieni puu, 6-10 m . Punaiset kukinnot kesäkuussa. Lajien A. pavia ja A. hippocastanum välinen risteymä. Näyttävä, mutta talvenarka. Tuottaa itäviä siemeniä. (I)
AESCULUS x CARNEA 'BRIOTII' Punahevoskastanjat Hippocastanaceae
Kuten em, mutta syvänpunaiset, ja isommat (25 cm pituiset) kukinnot. Lisätty kasvullisesti. Menestynyt kohtalaisesti etelärannikolla. (I)
ALNUS LEPÄT Betulaceae
Kesävihantia, usein pienikasvuisia puita tai pensaita. Hedekukinnot norkkoja, emikukinnot käpymäisiä. Valoa vaativia pioneerikasveja, viihtyvät kosteilla kasvupaikoilla. Juuristossa typensitojabakteereita. Hyviä maanparannuskasveja. Au-Pv, tuore-märkä, runsasravinteinen humusmaa. 30 lajia ympäri pohjoista pallonpuoliskoa. 
ALNUS CRISPA Amerikanpensasleppä Betulaceae
Iso pystykasvuinen pensas, 3-8 m. Kuori punertavan ruskea, usein sileä. Lehdet 6-8 cm, ehyitä, soikeita, punaiset pähkylähedelmät. Itäinen P-Amerikka. I-?
ALNUS CRISPA ssp. SINUATA Sitkanleppä Betulaceae
Iso pensas tai pieni puu, 3-8 m. Pallomainen latvus, kellertävänvihreät ehyet, puikeat lehdet 7-14 cm. Hedekukinnot jopa 10 cm pituisia. Runko harmaa, sileä. Läntinen P-Amerikka. I-?
ALNUS JAPONICA "Japaninleppä" Betulaceae
Pieni puu, 3-6(15) m. Runko harmaa, sileä. Kiiltävät, tummanvihreät puikeat lehdet 5-14 cm. Siro kasvutapa. Itä-Aasia. I-?
ALNUS MAXIMOWICZII Sahalininleppä Betulaceae
Keskikokoinen tai iso pensas, 2-9 m. (Alnus viridis ssp. maximowiczii). Itä-Aasia. I-?
ALNUS PENDULA Lepät Betulaceae
Pieni puu tai pensas, 2-8 m  Tummanvihreät, kiiltävät versot ja lehdet, versot lievästi riippuvia. Japani, Korea. I-?
ALNUS RUBRA Oregoninleppä Betulaceae
Pieni puu, 8-20 m. Kookkain leppälaji, Kotimaassaan jopa 35 m. Runko tuhkanharmaa, soikeat 8-15 cm nyhälaitaiset lehdet, punaiset hedekukinnot 10-15 cm. Läntinen P-Amerikka. I-?
ALNUS RUGOSA Amerikanharmaaleppä Betulaceae
Pieni puu tai pensas, 2-8 m. Runko harmaa, sileä, runsaasti korkkihuokosia. Soikeat tummanvihreät lehdet, alta harmaat. Itäinen P-Amerikka. I-?
AMELANCHIER TUOMIPIHLAJAT Rosaceae
Kesävihantia pensaita, usein maarönsyllisiä. Valkoiset kukinnot aikaisin keväällä, tähtimäiset kukat yleensä tertuissa. Syötävät siniset tai sinipunaiset marjat. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen maa. Nopeakasvuisia. n. 20 lajia, joista suurin osa Pohjois-Amerikassa, 1 Euroopassa ja 2 lajia Aasiassa. 
AMELANCHIER ALNIFOLIA Marjatuomipihlaja Rosaceae
Pystykasvuinen pensas, 2-4 m. "Saskatoon". valkoiset 2-3 cm kukat pystyissä tertuissa. Sinipunaiset, makeat, vähähappoiset marjat. Viljellään marjakasvina. Runsassatoinen. Läntinen P-Amerikka. I-VI. 
AMELANCHIER LAEVIS Sirotuomipihlaja Rosaceae
Pieni pystykasvuinen puu, 3-6 m. Näyttävä kukinta lehtien puhjetessa. Lehdet aluksi kuparinruskeita. Itäinen P-Amerikka. I-III
AMELANCHIER OVALIS   (syn. A. rotundifolia) Tuomipihlajat Rosaceae
Leveän pyöreäkasvuinen pensas, 3 m. Näyttävä kukinta toukokuussa. Sinimustat marjat. Keski-, Etelä-Eurooppa. I-?
AMELANCHIER SANGUINEA   (syn. A.pumila) Tuomipihlajat Rosaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-3 m. Kukkii viikon verran myöhemmin kuin sirotuomipihlaja (A.laevis). Tumman sinipunaiset marjat 0.5-1 cm. Itäinen P-Amerikka. I-?
AMORPHA CANESCENS Sulkapensaat Fabaceae
Puolipensas, 0.5 - 1 m. Violetit pystyt terttukukinnot loppukesällä. Lehdet parilehdykkäiset, verso ja lehdet vaaleanharmaat. Au, kuiva, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. Talvenarka. I-?
ANDROMEDA POLIFOLIA Suokukka Ericaceae
Ikivihreä pystykasvuinen varpu, 0.2-0.5 m. Luonnonvarainen koko Suomessa. Suokasvi. Lehdet kapeat, tummanvihreät, alta harmaanvalkoiset. Nuokkuvat ruukkumaiset kukat vaaleanpunaisia. Au-Pv, tuore-kostea, hapan turvemaa. I-VIII
ARALIA ELATA Piikkiaralia (pirunkeppi) Araliaceae
keskikoinen tai iso eksoottinen pensas, 2-5 m. Jäykät pystyt haarautumattomat versot tiheään piikkisiä. Kookkaat 50-70 cm pituiset, toistamiseen parilehdykkäiset lehdet. Kermanvalkoiset suuret huiskilokukinnot. Suojainen kasvupaikka. Au-Pv, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen maa. Itä-Aasia. I-(II)
ARCTERICA NANA Ericaceae
Ikivihreä varpu, 20 cm. Pienet pyöreät lehdet, vaaleanpunaiset nuokkuvat ruukkumaiset kukat. (syn. Pieris nana). Pv, tuore, hapan turvemaa. Japani, Itä-Venäjä. I-?
ARONIA ARONIAT Rosaceae
Kesävihantia pensaita, pysty- ja tiheäkasvuisia. Näyttävät syötävät marjat punaisia tai mustia. Valkoiset kukat kesäkuussa. Viljellään koriste- sekä hyötykasveina. Au-Pv, kuiva-tuore, keskiravinteinen maa. 2 lajia Itäisessä P-Amerikassa, sekä näiden välisenä risteymänä pidetty A. x prunifolia (koristearonia), josta on olemassa monia viljelylajikkeita. 
ARONIA ARBUTIFOLIA Puna-aronia Rosaceae
Pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Marjat kiiltäviä, kirkkaan tai tummanpunaisia, säilyvät jopa talveen saakka varisematta. Punainen syysväritys. I-V
ARONIA PRUNIFOLIA Koristearonia Rosaceae
Pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Syötävät mustat tai tumman sinipunaiset marjat (n. 1 cm). Näyttävä loistavanpunainen syysväritys.
ARONIA PRUNIFOLIA-ryhmä 'VIKING' cf. Marja-aroniat Rosaceae
Pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Syötävät mustat tai tumman sinipunaiset marjat yli 1 cm. Marjat runsasravinteisia, hyviä talouskäyttöön. Näyttävä loistavanpunainen syysväritys. Sopii hyvin myös koristepensaaksi ja aidanteeksi. Suomalainen lajike. I-VI
ASIMINA TRILOBA Papavi, asimiina Annonaceae
Luonnossa pieni puu, meillä pensas. Riippuvat, isot lehdet saavat kauniin keltaisen syysvärin. Purppuranpunaiset kukat ennen lehtiä. Syötävät 5-15 cm pitkulaiset hedelmät ovat maukkaita. Väriltään ne ovat vihertävänkeltaisia. Hedelmät muistuttavat maultaan hieman banaania. Talvenarka kokeilukasvi. Säilynyt lähes vaurioitta Mustilan arboretumissa. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen maa.  Itäinen P-Amerikka. (I)
BERBERIS HAPPOMARJAT Berberidaceae
Happomarjat ovat kesä- tai ainaihantia, pystyjä, piikkisiä pensaita. Kukat tavallisesti keltaiset, yksittäin, pareittain tai tertuissa. Hedelmät punaisia marjoja. Au-Pv, kuiva, keskiravinteinen maa. n. 450 lajia. Eurooppa, Aasia, Afrikka, Amerikka. Kasvavat pohjoisella sekä eteläisellä pallonpuoliskolla.  
BERBERIS AMURENSIS Amurinhappomarja Berberidaceae
Pieni tai keskikokoinen kesävihanta pensas, leveäkasvuinen. Riippuvat kellertävät kukinnot, punaiset marjat, loistavanpunainen syysväritys. Itä-Venäjä. I-II-? 
BERBERIS JULIANAE "Julianhappomarja" Berberidaceae
Pienikokoinen ikivihreä pensas. Tummanvihreät, kiiltävän nahkamaiset, piikkiset lehdet. Talveksi lehdet saavat pronssin-viininpunaisen värityksen. Runsas keltainen kukinta alkukesällä. Talvenarka, vaatii suojaisen, puolivarjoisen kasvupaikan. Keski-Kiina. (I)
BERBERIS VERRUCULOSA "Nystyhopeahappomarja" Berberidaceae
Pienikokoinen ikivihreä pensas. Nahkamaiset, kiiltävän tummanvihreät lehdet, alta valkoiset. Purppuranpunaiset marjat. Talvenarka, puolivarjoinen, suojainen kasvupaikka. Länsi-Kiina. (I)
BERBERIS KOREANA Koreanhappomarja Berberidaceae
Pieni tai keskikokoinen kesävihreä pensas, 1-2 m. Keltaiset riippuvat kukkatertut. Syysväritys tumman purppuranpunainen. Korea. I-III
BETULA ALBOSINENSIS Koivut Betulaceae
Keskikokoinen puu. Runko oranssinkeltainen tai oranssinharmaa, kuori hilseilee ohuina liuskoina. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Kiina. I-?  
BETULA ALLEGHANIENSIS Keltakoivu Betulaceae
Keskikokoinen leveälatvuksinen puu, 8-15 m. Kellanharmaa tai hopeanharmaa runko. Pitkät riippuvat keltaiset kukinnot. Kookkaat puikeat lehdet saavat keltaisen syysvärityksen. Itäinen P-Amerikka. I-III
BETULA COSTATA Koivut Betulaceae
Pieni tai keskikokoinen puu. Valkoinen tai kermanvärinen runko, kuori hilseilee isoina liuskoina. Puikeat pitkäsuippuiset lehdet. Itä-Aasia. I-?
BETULA DAVURICA Koivut Betulaceae
Pieni tai keskikokoinen puu. Runko hopeisen ruskeanharmaa, kuori hilseilee suurina liuskoina. Itä-Aasia. I-?
BETULA ERMANII Kivikoivu Betulaceae
Keskikoinen puu, 8-12 m. Runko kellertävän- tai punertavanvalkoinen, hilseilevä runko. Kookkaat herttatyviset lehdet. Talvenkestävä, menestynyt Oulussa asti. Itä-Aasia.  I-IV-?
BETULA GLANDULOSA (syn. B. nana ssp. glandulosa) "Grönlanninpensaskoivu" Betulaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 0.5-3 m. Pienet pyöreät lehdet. Pohjois-Amerikka, Grönlanti. I-VII?
BETULA LANATA Koivut Betulaceae
Keskikokoinen puu. Runko valkoinen, hilseilevä. Kookkaat lehdet. Itä-Aasia. I-?
BETULA LENTA Sokerikoivu Betulaceae
Pieni leveälatvainen puu, 5-8 m. Runko tummanruskea, lähes musta, runsaasti vaakasuuntaisia korkkihuokosia. Versoissa ja lehdissä voimakas rohdosmainen tuoksu, keltainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-III.
BETULA NANA Vaivaiskoivu Betulaceae
Pieni pensas tai varpu, 0.2-0.8 m. Pienet pyöreät nyhälaitaiset lehdet. Luonnonvarainen, menestyy koko maassa. Pohjoinen pallonpuolisko. I-VIII. 
BETULA OVALIFOLIA Koivut Betulaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Tummanruskeat versot. Pienet soikeat lehdet valkokarvaisia. Ei viljelty Suomessa. Itä-Aasia. I-?
BETULA OYCOVIENSIS (syn. B. pendula var. oycoviensis) Koivut Betulaceae
BETULA PAPYRIFERA Paperikoivu Betulaceae
Keskikokoinen tai suuri, leveälatvuksinen puu, 8-15 m. Runko valkoinen, kuori irtoaa isoina paperimaisina liuskoina. Kookkaat puikeat lehdet. Pohjois-Amerikka. I-V
BETULA PENDULA Rauduskoivu Betulaceae
Suuri puu, 10-25 m. Runko valkoinen, tyvestä tumma. Oksien kärjet riippuvia. Luonnonvarainen koko Suomessa. Euraasia. I-VIII. 
BETULA KOIVUT Betulaceae
Kesävihantia puita, pensaita tai varpuja. Tuulipöytteisiä, kukinta lehtien puhjettua, hedenorkot pitkiä ja riippuvia, eminorkot pystyjä. Kuori (tuohi) usein hilseilevä. Au, tuore, keski-runsasravinteinen maa.  n. 120 lajia. Pohjoinen pallonpuolisko. 
BETULA PUBESCENS ssp. CZEREPANOVII Tunturikoivu Betulaceae
Pieni monirunkoinen puu tai pensas, 2-8 m. Tavallisesti mutkarunkoinen. Punakeltainen syysväritys. Pohjois-Skandinavia I-VIII
BRUCKENTHALIA SPICULIFOLIA "Balkaninkanerva" Ericaceae
Pieni ikivihreä varpu, 10-20 cm. Lehdet neulasmaiset, kukat vaaleanpunaisia, kellomaisia. Au-Pv, tuore-kostea, hapan turvemaa. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Kaakkois-Eurooppa (Balkan). I-?
BUDDLEJA DAVIDII Syyssyrikkä Buddlejaceae
Arka pensas, meillä 1-2 m.  Pitkät nuokkuvat purppuranpunaiset kukkatertut elo-syyskuussa. Kukkii saman vuoden versoilla. Erinomainen perhoskasvi. Talvenarka, talvehtii yleensä vain tyviosistaan. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Suojainen kasvupaikka, voi kasvattaa myös kellarissa talvetettavana ruukkukasvina. Länsi-Kiina. (I-II)
CALLICARPA BODINIERI v. GIRALDII Helmimarjat Verbenaceae
Pieni talvenarka pensas. Vaaleanpunaiset kukat, hopeisen violetit marjat säilyvät talveen asti. Talvenarka kokeilukasvi. Vaatii suojaisen kasvupaikan. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Japani. (I)  
CALLICARPA JAPONICA v. JAPONICA Helmimarjat Verbenaceae
Pieni, kaareutuvaoksainen pensas. Hopeisen violetit marjat loppusyksystä. Talvenarka, ei juuri kokeiltu Suomessa. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Japani. (I)
CALYCANTHUS FERTILIS v. FERAX Kalukkipensaat Calycanthaceae
CALYCANTHUS FLORIDUS Kalukkipensas Calycanthaceae
Pieni, leveäkasvuinen pensas, n. 1 m. Kiiltävän tummanvihreät, pitkäsuippuiset lehdet. Tumman viininpunaiset, kerrotut kukat alkukesällä. Kukissa miellyttävä mausteinen tuoksu. Suomessa harvoin kokeiltu. Täysin kestävä Muurilassa. Yhdysvaltojen kaakkoisosat. I-(II) 
CALYCANTHUS OCCIDENTALIS Kalukkipensaat Calycanthaceae
CARAGANA BREVISPINA Hernepensaat Fabaceae
CARAGANA DECORTICANS Hernepensaat Fabaceae
CARAGANA FRUTEX Euroopanhernepensas Fabaceae
Pieni tai keskikokoinen pystykasvuinen pensas. 1.5-2 m. Nelisormiset lehdet, runsas keltainen kukinta alkukesällä. Au, kuiva, läpäisevä, hiekkainen. Itä-Eurooppa, Venäjä, Keski-Aasia. I-VI
CARAGANA SINICA Hernepensaat Fabaceae
Pieni pystykasvuinen pensas. Kiiltävän tummanvihreät parilehdykkäiset lehdet. Vaaleankeltaiset kukat alkukesällä. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Au, kuiva, läpäisevä. Kiina. (I) 
CARAGANA TURKESTANICA Hernepensaat Fabaceae
CARPINUS VALKOPYÖKIT Betulaceae
Kesävihantia puita. Latvus kapeahko. Runko hopeanharmaa, lehdet ehyet, soikeat ja suippokärkiset, säilyvät yleensä puussa pitkälle talveen. Riippuvat norkkokukinnot. Muistuttavat hieman pyökkejä (Fagus). Au-Pv-Va, tuore, runsasravinteinen, multava. 30-40 lajia. Itä-Aasia, Itäinen P-Amerikka, Eurooppa.
CARPINUS BETULUS Euroopanvalkopyökki Betulaceae
Pieni tai leskikokoinen puu, 5-15 m. Sileä harmaa runko, keltainen syysväritys, Menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa sekä etelärannikolla. Kookkaat riippuvat hedelmänorkot. Suojainen kasvupaikka. Eurooppa, Vähä-Aasia. I-II
CARPINUS CAROLINIANA Karoliinanvalkopyökki Betulaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, usein monirunkoinen. Sileä, harmaa runko, jossa "muskelimaisia" pullistumia. Keltaoranssi syysväritys. Viljely kuten C. betulus. Sietää voimakasta varjostusta. Menestynyt lupaavasti Mustilan arboretumissa. Itäinen P-Amerikka. I-II
CARPINUS JAPONICA Japaninvalkopyökki Betulaceae
Pienikasvuinen puu. Kookkaat 8-10 cm lehdet, hedelmänorkot käpymäisiä, kellertäviä. Japani. I-?
CARPINUS COREANA Koreanvalkopyökki Betulaceae
Pienikasvuinen puu. Hidaskasvuinen, leveälatvuksinen. Runko harmaa, "muskelimainen". Keltainen-oranssi syysväritys. Bonsai-harrastajien suosima laji. Korea. I-?
CARYA HIKKORIT Juglandaceae
Kesävihreitä puita. Lehdet parilehdykkäisiä, päätöparisia. hedelmä kookas pyöreä tai soikea pähkinä. Hedekukinnot riippuvia kellanvihreitä norkkoja. Jotkut suvun lajeista ovat tärkeitä viljelykasveja.  Au, tuore, runsasravinteinen, multava. Vaativat suojaisen kasvupaikan. n. 17 lajia. Pohjois-Amerikka, Aasia.
CARYA CORDIFORMIS Karvashikkori Juglandaceae
Meillä pieni tai keskikokoinen puu. Latvus leveän pylväsmäinen, pähkinät syömäkelvottomia. Lehdet 5-9 lehdykkäisiä, lehdykät 10-15 cm. Runko harmaa, nuorena sileä, vanhemmiten uurteinen. Kirkkaankeltaiset talvisilmut. Luultavasti talvenkestävin hikkoreista. Menestynyt lupaavasti Mustilan arboretumissa. Itäinen P-Amerikka.  I-?
CARYA ILLINOENSIS Pekaanihikkori Juglandaceae
Luonnossa kookas, leveälatvuksinen puu, menestyminen Suomessa epävarmaa. Viljellään yleisesti syötävien pekaanipähkinöiden takia. Itäinen Pohjois-Amerikka. 
CARYA OVATA  Valkohikkori Juglandaceae
Meillä pieni tai keskikokoinen puu. Latvus leveän pylväsmäinen. Kellanvihreät 5-7-lehdykkäiset lehdet. Kaarna hilseilee liuskamaisesti. Syötävät pyöreät pähkinät n. 3-6 cm. Menestynyt lupaavasti Mustilan arboretumissa. Itäinen Pohjois-Amerikka. I-?
CATALPA TRUMPETTIPUUT Bignoniaceae
Kesävihantia, isolehtisiä puita, meillä pensasmaisia. Tulevat myöhään lehteen. Pystyt terttumaiset kukinnot loppukesällä, kukat "trumpettimaisia". Hedelmät riippuvia, kapeita kotahedelmiä. Hyvin talvenarkoja, mutta menestyneet kohtalaisesti edullisilla paikoilla etelä- ja lounaisrannikolla. Itä-Aasia, P-Amerikka. Suojainen kasvupaikka. Au, tuore, läpäisevä runsasravinteinen.
CATALPA OVATA cf. (BUNGEI dbt)    Trumpettipuut Bignoniaceae
Keskikokoiinen tai iso pensas. Kermanvalkoiset kukinnot 10-25 cm pitkiä. Kukkii elokuussa. Lehdet matalaan kolmihalkoisia, n. 20-30 cm.  Kiina. (I)
CATALPA SPECIOSA Loistotrumpettipuu Bignoniaceae
Keskikokoinen tai iso pensas. Valkoiset 20-30 cm kukinnot. Herttamaiset lehdet. Kotahedelmät 20-30 cm pituisia. Itäinen P-Amerikka. (I)
CEANOTHUS AMERICANUS Amerikankenotti Rhamnaceae
Pieni pyöreäkasvuinen pensas. Valkoiset huiskilokukinnot heinäkuussa. Lehtiä voidaan käyttää teenvalmistukseen. Au-Pv, kuiva-tuore, keskiravinteinen. Itäinen P-Amerikka I-II-?
CELTIS OCCIDENTALIS Amerikankeltis Ulmaceae
Keskikokoinen, nuokkuvaoksainen puu. Ehyet, soikeat suippokärkiset lehdet, Oranssinpunaiset mehevät, syötävät marjat, keltainen syysväritys. Suomessa harvoin kokeiltu. Au, tuore, runsasravinteinen, multava. Itäinen P-Amerikka. I-?
CEPHALANTHUS OCCIDENTALIS Nappipensas Rubiaceae
Pieni pyöreäkasvuinen pensas, 1-1.5 m. Kiiltävän vihreä lehdistö, pallomaiset vaaleankeltaiset kukinnot heinäkuussa. Au-Pv, tuore-kostea, runsasravinteinen maa. Menestynyt hyvin Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Itäinen P-Amerikka. I-? 
CERCIDIPHYLLUM JAPONICUM Katsura Cercidiphyllaceae
Pieni tai keskikokoinen pyöreälatvuksinen puu, 6-8 (10) m. Lehdet herttamaisia, alta sinivihreitä, puhjetessaan purppuranpunaisia. Varistessaan lehdet tuoksuvat mausteisen makealle. Oranssinpunainen syysväritys. Suojainen kasvupaikka. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, multava. Japani, Kiina. I-III
CERCIS CANADENSIS "Amerikanjuudaksenpuu" Fabaceae
Pieni puu, meillä talvenarka pensas. Purppuranpunaiset kukat ennen lehtiä, herttamaiset lehdet. Talvenarka. Ei juuri kokeiltu Suomessa, saattaa menestyä edullisimmilla paikoilla. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Itäinen P-Amerikka. (I) 
CHAMAEDAPHNE CALYCULATA Vaivero Ericaceae
Pieni, pystykasvuinen ikivihreä varpu, 20-50 cm. Pitkänsoikeat, alta ruskeat lehdet. Valkoiset ruukkumaiset kukat pystyissä tertuissa. Kukkii touko-kesäkuussa. Luonnonvarainen koko Suomessa. Au, kostea, niukkaravinteinen, hapan turvemaa. Euroopan, P-Amerikan ja Aasian pohjoisosat. I-VII
CHAENOMELES JAPONICA Japaninruusukvitteni Rosaceae
Pieni, kaarevaoksainen, piikikäs pensas, 0.5-1 m. Oranssinpunaiset kukat lehtien puhjetessa. Kookkaat vihreänkeltaiset syötävät hedelmät muistuttavat kvitteniä (Cydonia). Hedelmät kypsyvät loppusyksyllä ja sopivat talouskäyttöön, esim. hilloksi ja mehuksi. Au, kuiva-tuore, runsasravinteinen maa. Japani. I-III
CHAENOMELES MAULI Ruusukvittenit Rosaceae
CHIONANTHUS VIRGINICUS Partapensas Oleaceae
Pieni puu tai pensas, suomessa pensasmainen. Tuoksuvat valkoiset hapsumaiset kukat riippuvissa 10-25 cm tertuissa. Kiiltävän nahkamaiset, pitkulaiset lehdet. Talvenarka. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, multava. Itäinen P-Amerikka. (I) 
CLADRASTIS KENTUKEA Lakkipuu Fabaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, 8-12 m. Lehdet parilehdykkäisiä, päätöparisia, 20-30 cm. Pitkät riippuvat valkoiset kukinnot heinäkuussa. Keltainen syysväritys. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, multava. Kestävä, mutta harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka (Appalakkien vuoristo) I-II(III)
CLETHRA ACUMINATA Kletrat Clethraceae
Pieni pystykasvuinen puu, meillä pensasmainen. Valkoiset pystyt kukinnot. Rungon kuori hilseilee paljastaen kanelinruskean sisärungon. Viljely kuten C. alnifolia. Talvenarka, ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. (I)
CLETHRA ALNIFOLIA Valkokletra Clethraceae
Pieni, pystykasvuinen pensas. Valkoiset, voimakastuoksuiset kukat pystyissä latvatertuissa. Kukkii alkusyksyllä. Kukat muodostuvat saman vuoden versoihin. Au-Pv, tuore-kostea, hapan, multava. Suojainen kasvupaikka. Menestynyt lupaavasti Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Itäinen P-Amerikka. I
CLETHRA  BARBINERVIS Kielopensaat Clethraceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Runko sileä, harmaanruskea, mosaiikkimaisesti hilseilevä. Valkoiset terttukukinnot saman vuoden versoissa. Kukinta elo-syyskuussa. Viljely kuten C. alnifolia. Talvenarka, ei kokeiltu Suomessa. Japani. (I)
COLUTEA RAKKOPENSAAT Fabaceae
Pieniä tai keskikokoisia pensaita. Lehdet parilehdykkäisiä, vihreitä tai harmaanvihreitä. Keltaiset tai oranssit perhomaiset kukat. Kukkivat usein koko kesän. "Rakkomaiset" ilman täyttämät hedelmät. Au, kuiva-tuore, läpäisevä, keskiravinteinen. 25 lajia. Etelä-Eurooppa, P-Afrikka, Lounais-Aasia.
COLUTEA ARBORESCENS Keltarakkopensas Fabaceae
Pieni tai keskikokoinen pyöreäkasvuinen pensas, 1-2 m. Keltaiset kukat 10 cm tertuissa. Rakkohedelmä 2-3 cm. Eurooppa, P-Afrikka. I-II 
COLUTEA BUSHEI Rakkopensaat Fabaceae
COLUTEA x MEDIA Oranssirakkopensas Fabaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Harmahtavat lehdet, oranssit kukat heinä-elokuussa. Risteymä (C. arborescens x C.orientalis).
COMPTONIA PEREGRINA Tuoksumyrtti Myricaceae
Pieni kesävihreä pensas. Sirot saniaismaiset lehdet tuoksuvat voimakkaasti. Au-Pv, niukka-keskiravinteinen, hapan. Itäinen P-Amerikka. I-II-?
CORIARIA JAPONICA Coriariaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Vihertävät kukat pitkissä tertuissa, koristeelliset sinertävänmustat marjat. Ei kokeiltu Suomessa, talvenarka. Japani. (I)
CORNUS KANUKAT
Keskikokoisia tai isoja pensaita, harvoin pieniä puita. Vastakkaiset, ehyet lehdet tavallisesti puikeita ja pitkäsuippuisia. Hedelmä luumarja. Au-Pv-Va, tuore-kostea, runsasravinteinen. 30-50 lajia. P-Amerikka, Eurooppa, Aasia. 
CORNUS ALBA ssp. STOLONIFERA Lännenkanukka Cornaceae
Keskikokoinen, leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Nuoret versot keltaisia tai punaisia. Valkoiset huiskilokukinnot kesäkuussa. . P-Amerikka. I-V
CORNUS ALTERNIFOLIA Lännenpagodikanukka Cornaceae
Kookas pensas tai pieni puu, 3-5 m. Kasvutapa säännöllisen leveä, kerroksittainen. Vuorottaiset lehdet alta sinertäviä. Kermanvalkoiset kukinnot kesäkuussa. Sinertävän mustat marjat. Itäinen P-Amerikka. I-?
CORNUS AMOMUM "Huurrekanukka" Cornaceae
Keskikokoinen tai kookas, leveäkasvuinen pensas, valkoiset huiskilokukinnot kesällä, siniset marjat. Kestävä mutta harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-II-?
CORNUS FLORIDA "Amerikankukkakanukka" Cornaceae
Pieni puu, meillä pensasmainen "kukkakanukka". Leveä, kerroksittainen latvus, kukinnoissa kookkaat valkoiset suojuslehdet. Kukkii keväällä. Punaiset mehevät marjat. Hyvin talvenarka, ei kokeiltu Suomessa. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Lämmin ja suojainen kasvupaikka. Itäinen P-Amerikka. (I)
CORNUS KOUSA "Aasiankukkakanukka" Cornaceae
Pieni puu, meillä pensasmainen. "kukkakanukka". Muistuttaa em lajia, mutta kukkii myöhemmin. Sitä pidetään hieman talvenkestävämpänä. Kookkaat pyöreät, punaiset syötävät marjat. Ei kokeiltu Suomessa, talvenarka. Viljely kuten C. florida. Itä-Aasia. (I)
CORNUS MAS Punamarjakanukka Cornaceae
Pieni puu tai pensas, meillä keskikokoinen, pystykasvuinen pensas, 2-4 m. Keltaiset kukinnot ennen lehtiä aikaisin keväällä, syötävät punaiset marjat. Eurooppa, Länsi-Aasia. I-II
CORNUS MAS 'FLAVA' Kanukat Cornaceae
CORNUS OBLIQUA "Nuokkukanukkka" Cornaceae
Keskikoinen, leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Nuoret versot harmaanukkaisia, valkoiset huiskilokukinnot kesällä. Marjat aluksi valkoisia, muuttuen sinisiksi Itäinen P-Amerikka. I-?
CORNUS RACEMOSA Terttukanukka Cornaceae
Keskikokoinen pystykasvuinen pensas. Valkoiset marjat, punaiset kukkaperät. Syysväritys loistavan purppuranpunainen. Itäinen P-Amerikka. I-?
CORNUS RUGOSA "Pyöreälehtikanukka" Cornaceae
Keskikoinen pensas, 2-3 m. Marjat vaaleansinertäviä, syysväritys purppuranpunainen.  Itäinen P-Amerikka. I-?
CORYLUS PÄHKINÄPENSAAT  Betulaceae
Kesävihantia puita tai kookkaita pensaita. Yksikotisia, tuulipölytteisiä. Hedekukinnot riippuvia keltaisia norkkoja. Kukkivat aikaisin keväällä ennen lehtiä. Lehdet yleensä vastapuikeita, lyhytsuippuisia. Suojuslehtien ympäröimät, syötävät hasselpähkinät. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, multava. 15-18 lajia, P-Amerikka, Eurooppa, Aasia.
CORYLUS AMERICANA Amerikanpähkinä Betulaceae
CORYLUS AVELLANA Pähkinäpensas Betulaceae
Kookas pystyoksainen pensas, 3-8 m. Kukkii maalis-huhtikuussa. Lehdet karvaisia 5-10 cm, pähkinät 1-2 cm. Ristipölytys parantaa satoa. Euraasia, luonnonvarainen Etelä-Suomessa. I-III(IV)
CORYLUS AVELLANA f. FUSCORUBRA "Punapähkinäpensas" Betulaceae
Kookas pystyoksainen pensas, 3-5 m. Lehdet tummanpunaisia, vihertyvät kesän mittaan.  Näyttävä. Menestynyt hyvin etelärannikolla. I-?
CORYLUS COLURNA Turkinpähkinä Betulaceae
Keskikokoinen tai suuri, meillä pieni puu. Kapean pilarimainen latvus, runko vaaleanharmaa, kuori korkkipintainen. Harvoin viljelty erikoisuus. Menestynyt hyvin Turussa. Kaakkois-Eurooppa. I
CORYLUS CORNUTA Sarvipähkinä Betulaceae
Keskikokoinen tai iso pensas. Runko sileä, ruskeanharmaa. Pähkinä on sarvimaisen suojuksen ympäröimä. Itäinen P-Amerikka. I-III
COTINUS OBOVATUS "Lännenperuukkipensas" Anacardiaceae
Pieni puu, meillä pieni tai keskikokoinen pensas. Vastapuikeat sinertävänvihreät lehdet. "Peruukkimaiset" vihertävät kukkatertut kesällä. Syysväritys loistavan oranssin-purppuranpunainen. Talvenarka, ei juuri kokeiltu Suomessa. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen maa. Suojainen kasvupaikka. Itäinen P-Amerikka. (I)
COTONEASTER TUHKAPENSAAT
Tavallisesti pieniä tai keskikokoisia pensaita. Maanmyötäisiä tai pystykasvuisia. Yleensä kesävihreitä, harvemmin ikivihreitä. Kukat valkoiset tai punertavat, 5-terälehtiset. Hedelmä punainen tai musta luumarja. n. 200 lajia, Aasia, Eurooppa, P-Afrikka. Au-Pv, kuiva, runsasravinteinen, läpäisevä.  Rosaceae
COTONEASTER ADPRESSUS Lamotuhkapensas Rosaceae
COTONEASTER BULLATUS Kurttutuhkapensas Rosaceae
COTONEASTER DIELSIANUS Kaarituhkapensas Rosaceae
COTONEASTER DIVARICATUS Harotuhkapensas Rosaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Siirottavahaarainen. Kiiltävän tummanvihreät leveänsoikeat lehdet. Kukat roosanvärisiä, marjat punaisia. Länsi-Kiina. I-?
COTONEASTER ELEGANS Tuhkapensaat Rosaceae
COTONEASTER FANGIANUS Sirotuhkapensas Rosaceae
COTONEASTER FOVEOLATUS Tuhkapensaat Rosaceae
Pieni siirottavahaarainen pensas, 1 m. Valkoiset huiskilokukinnot, mustat marjat. Talvenarka, harvoin viljelty. Kiina. (I).
COTONEASTER HARRYSMITHII Tuhkapensaat Rosaceae
COTONEASTER IGNAVUS Tuhkapensaat Rosaceae
COTONEASTER INDURATUS Tuhkapensaat Rosaceae
COTONEASTER INTEGERRIMUS Euroopantuhkapensas Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Leveäkasvuinen, ruusunpunaiset kukat kesäkuussa, kirkkaanpunaiset marjat. Himmeän tummanvihreät lehdet alta valkonukkaiset. Eurooppa, Länsi-Aasia, Kiina. I-VI.
COTONEASTER KARATAVICUS Tuhkapensaat Rosaceae
COTONEASTER KWEITSCHOVIENSIS Tuhkapensaat Rosaceae
COTONEASTER LUCIDUS Kiiltotuhkapensas Rosaceae
Keskikokoinen, pystykasvuinen pensas, 1-3 m. Tuuhea, kiiltävän vihreät lehdet, mustat marjat. Yleinen aidannekasvina. Kiina. I-VI
COTONEASTER MULTIFLORUS Sarjatuhkapensas Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Pystykasvuinen, kaartuvaoksainen. Vaaleanpunaiset kukinnot, kirkkaanpunaiset marjat. Harvoin viljelty. Kiina. I-?
COTONEASTER PEKINENSIS Tuhkapensaat Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Pystykasvuinen, kaartuvaoksainen. Himmeän tummanvihreät lehdet, valkoiset kukat, punaiset marjat. Kiina. I-?
COTONEASTER RACEMIFLORUS Tuhkapensaat Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Pystykasvuinen, kaareutuvaoksainen. Kukat tertuissa, nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia, myöhemmin valkoisia. Punaiset marjat. Kaukasus. I-? 
COTONEASTER RANNENSIS Tuhkapensaat Rosaceae
COTONEASTER RETICULATUS Tuhkapensaat Rosaceae
COTONEASTER RHYTIDOPHYLLUS Tuhkapensaat Rosaceae
COTONEASTER SIKANGENSIS Tuhkapensaat Rosaceae
COTONEASTER SPLENDENS Tuhkapensaat Rosaceae
COTONEASTER STERNIANUS Tuhkapensaat Rosaceae
CRATAEGUS ORAPIHLAJAT
Kesävihreitä pieniä puita ja pensaita. Piikkiset versot. Ehyet tai liuskaiset lehdet.  Ruusumaiset, tavallisesti valkoiset kukat huiskiloissa, kukinta alkukesällä. Hedelmä punainen tai musta (syötävä) marja. Au, kuiva-tuore, läpäisevä, keskiravinteinen. n. 200 lajia, Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia. 
CRATAEGUS CERRONIS Orapihlajat Rosaceae
Pieni tiheäoksainen puu, 3-5 m. Lähes piikittömät versot, tummanpunaiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka.  I-?
CRATAEGUS CHAMPLAINENSIS Orapihlajat Rosaceae
Pieni puu. Punaiset marjat muistuttavat kirsikoita, n. 1.5 cm, hyvänmakuisia. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?
CRATAEGUS CHRYSOCARPA Nystyorapihlaja Rosaceae
Kookas pensas tai pieni puu, 3-4 m. Tiheäoksainen, hyvin piikkinen, nystyiset lehdet, marjat kirkkaanpunaisia tai kellanpunaisia. Itäinen P-Amerikka. I-?
CRATAEGUS CRUS-GALLI Orapihlajat Rosaceae
Pieni pyöreälatvuksinen puu, 6 m. Oksat vaakatasossa, okaat 3-5 cm, kiiltävän tummanvihreät ehyet lehdet. Syysväritys pronssinpunainen. Itäinen P-Amerikka. I-?
CRATAEGUS DOUGLASII Mustamarjaorapihlaja Rosaceae
Pieni puu, 6-10 m. Latvus leveä, siirottavahaarainen, mustat marjat, purppuranpunainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-V
CRATAEGUS ERYTHROPODA Orapihlajat Rosaceae
Pieni puu, 3-5 m. Kiiltävät, tummanvihreät lehdet, marjat tumman purppuranpunaiset. Läntinen P-Amerikka (Kalliovuoret) I-?
CRATAEGUS LAEVIGATA Pyöröliuskaorapihlaja Rosaceae
Pieni puu tai pensas, 3-4 m. Sirokasvuinen, pienehköt parihalkoiset lehdet, runsas valkoinen kukinta, marja tummanpunainen. Lajista on olemassa punakukkaisia lajikkeita. Eurooppa. I-?
CRATAEGUS MAXIMOWICZII Amurinorapihlaja Rosaceae
Pieni puu, 3-5 m. Lähes piikittömät versot, loistavan punainen syysväritys, punaiset marjat. Itä-Aasia. I-VI
CRATAEGUS MOLLIS Orapihlajat Rosaceae
Pieni pyöreälatvuksinen puu, 3-6 m. Runsaskukkainen, suuret punaiset marjat (n. 2.5 cm), keltainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. I-V. 
CRATAEGUS MONOGYNA Tylppäliuskaorapihlaja Rosaceae
Pieni puu tai pensas, 3-6 m. Latvus pallomainen, pienet tylppäliuskaiset lehdet, runsaskukkainen.  Luonnonvarainen lounaissaaristossa, uhanalainen. Eurooppa. I-?
CRATAEGUS PEDICELLATA Tummaorapihlaja Rosaceae
Pieni puu, 3-4 m. Latvus pallomainen, isot tummanvihreät lehdet, alta vaaleita, kirkkaanpunaiset marjat. Itäinen P-Amerikka. I-?
CRATAEGUS PHAENOPYRUM Orapihlajat Rosaceae
Pieni pyöreälatvuksinen puu, 3-6. Rungon kuori hilseilee paljastaen oranssinpunaisen sisäkuoren. Lehdet 3-halkoisia, puhjetessaan punertavia, myöhemmin kiiltävän tummanvihreitä. Pitkä ja runsas valkoinen kukinta, pienet kirkkaanpunaiset-oranssit marjat riippuvissa tertuissa, säilyvät pitkään. Suosittu koristepuu Yhdysvalloissa. "Washington hawthorn". Itäinen P-Amerikka. I-?
CRATAEGUS RHIPIDOPHYLLA Suippoliuskaorapihlaja Rosaceae
Pieni puu tai pensas, 3-6 m. Latvus pallomainen, pienet teräväliuskaiset lehdet, muistuttaa lajia C. monogyna.  Luonnonvarainen lounaissaaristossa, uhanalainen. Eurooppa. I-?
CRATAEGUS SUCCULENTA Orapihlajat Rosaceae
Pieni puu, 3-5 m. Kiiltävän tummanvihreä lehdistö, kirkkaanpunaiset marjat meheviä ja hyvänmakuisia. P-Amerikka. I-?
CRATAEGUS TANACETIFOLIA Orapihlajat Rosaceae
Pieni puu tai pensas. Syväliuskaiset, harmaanvihreät lehdet, kukat miellyttävän tuoksuisia, keltaiset marjat kookkaita (1-2.5 cm), punaisia, meheviä ja hyvänmakuisia. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Aasia, Turkki. I-?
CYTISUS AUSTRIACUS Vihmat Fabaceae
CYTISUS DECUMBENS Suikerovihma Fabaceae
Pieni, lähes maanmyötäinen pensas, 10-20 cm. Runsas keltainen kukinta alkukesällä. Au, kuiva, läpäisevä, kalkkipitoinen hiekkamaa. Etelä-Eurooppa. I-V(VI)
CYTISUS HIRSUTUS   (syn. Chamaecytisus triflorus) Villavihma Fabaceae
Pieni pystykasvuinen pensas. Keltaiset kukat,  lehdet 3-lehdykkäisiä, versot ja silmut nukkapintaisia. Au, kuiva, läpäisevä, kalkkipitoinen hiekkamaa. Etelä-Eurooppa, Länsi-Aasia. I-II-?
DAPHNE GIRALDII "Keltanäsiä" Thymelaeaceae
Pieni kesävihreä pensas, n. 0.5 m. Keltaiset, tuoksuvat torvimaiset kukat, sinertävänvihreät lehdet, punaiset marjat. Au-Pv-Va, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Talvenarka, ei kokeiltu Suomessa. Kiina. I-? 
DAPHNE MEZEREUM Näsiä Thymelaeaceae
Pieni kesävihreä pensas, 0.5-1 m. Pystykasvuinen. Kapeat sinivihreät lehdet, voimakastuoksuiset sinipunaiset kukat aikaisin keväällä. Au-Pv-Va, tuore-kostea, runsasravinteinen. Luonnonvarainen koko maassa. Eurooppa, Venäjä. I-VII
DAPHNE RETUSA Näsiät Thymelaeaceae
Pieni ikivihreä pensas, pystykasvuinen. Kiiltävän tummanvihreä lehdistö. Tuoksuvat kukat päältä sinipunaiset, sisältä valkoiset. Kukkii alkukesällä. Punaiset marjat. Talvenarka kokeilukasvi.  Menestynyt hyvin Muurilassa. Talvenarka. Pv-Va, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Kiina. I-?
DAVIDIA INVOLUCRATA Nenäliinapuu Nyssaceae
Pieni puu, meillä hyvin talvenarka pystykasvuinen pensas. Kukkia ympäröivät isot valkoiset suojuslehdet riippuvat oksilla muistuttaen nenäliinaa. Erikoisen näköinen. Kookkaat herttamaiset sahalaitaiset lehdet. Menestyminen epävarmaa. Kukkii vasta vanhempana. Suojaisa kasvupaikka. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Kiina. (I)
DECAISNEA FARGESII Narrinpensas Lardizabalaceae
Puu, meillä pieni tai keskikokoinen pensas. Parilehdykkäiset lehdet ovat lähes 100 cm pituiset, nuokkuvat keltaiset kukat, siniset "makkaramaiset" hedelmät. Hyvin talvenarka, vaatii erittäin suojaisen kasvupaikan. Menestyminen epävarmaa. Kokeiltu ainakin Tammiston arboretumissa Karjalohjalla, jossa se säilyi pitkään. Au-Pv, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Länsi-Kiina. (I) 
DEUTZIA AMURENSIS Pikkunietospensas Hydrangeaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Valkoiset tähtimäiset kukat huiskiloissa alkukesällä. Runsaskukkainen. Talvenkestävin nietospensas. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Itä-Aasia. I-?
DEUTZIA GLABRATA Nietospensaat Hydrangeaceae
Pieni pensas, 1-2 m. Pystykasvuinen, isommat  ja pystymmät kukinnot kuin em. lajilla. Runsaskukkainen. Talvenarka, harvoin viljelty. Suojainen kasvupaikka. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Japani. I
DIERVILLA LONICERA Keltavuohenkuusama Caprifoliaceae
Pieni kaartuvaoksainen pensas, 0.5-1 m.  Tuuhea maanpeittopensas. Kiiltävät tummanvihreät lehdet, keltaiset torvimaiset kukat heinäkuussa.  A-Pv-Va, tuore, keskiravinteinen. Itäinen P-Amerikka. I-IV(V)
DIOSPYROS VIRGINIANA Amerikanpersimoni Ebenaceae
Pieni puu, meillä pensasmainen. Kiiltävät tummanvihreät lehdet, ruukkumaiset valkoiset kukat. Oranssit, pyöreät luumumaiset hedelmät. Hyvin talvenarka. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Kumpulan kasvitieteellisessä kasvaa muutamia yksilöitä. Itäinen P-Amerikka. (I).
DIRCA PALUSTRIS "Nahkapensas" Thymelaeaceae
Pieni tai keskikokoinen, pyöreäkasvuinen pensas. Vaaleankeltaiset kukat aikaisin keväällä ennen lehtiä, keltainen syysväritys. Kokeilukasvi. Au, tuore-kostea,  runsasravinteinen, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. I-?
DRYAS DRUMMONDII "Keltalapinvuokko" Rosaceae
Pieni ikivihreä varpu, 5-10 cm. Mattomainen kasvutapa. Soikeat, kiiltävän tummanvihreät nyhälaitaiset lehdet. Lehdet alta valkonukkaiset. Nuokkuvat keltaiset ruusumaiset kukat. Au, kuiva, läpäisevä, kalkkipitoinen. Arktinen P-Amerikka. I-V? 
DRYAS INTEGRIFOLIA "Lännenlapinvuokko" Rosaceae
Pieni ikivihreä varpu, 5-10 cm. Mattomainen kasvutapa. Lajien D. drummondii ja D.octopetala risteymä. Kukka nuppuvaiheessa kellertävä, myöhemmin valkoinen, hieman nuokkuva. Au, kuiva, läpäisevä, kalkkipitoinen.  I-V? 
DRYAS OCTOPETALA Lapinvuokko Rosaceae
Pieni ikivihreä varpu, 5-10 cm. Mattomainen kasvutapa, Kuten D. drummondii mutta pystyt valkoiset kukat. Au, kuiva, läpäisevä, kalkkipitoinen. Pohjois-Eurooppa, Venäjä, Alpit. I-V
EMPETRUM NIGRUM ssp. NIGRUM Etelänvariksenmarja Empetraceae
Pieni ikivihreä varpu, 10-30 cm. Neulasmaiset lehdet, mustat syötävät marjat. Luonnonvarainen koko Suomessa. Au-Pv-Va, tuore, niukkaravinteinen turvemaa. Eurooppa, P-Amerikka, Aasia. I-VIII
ENKIANTHUS KELLOPENSAAT
Kesävihreitä yleensä keskikokoisia pensaita. Pystykasvuisia. Kellomaiset nuokkuvat kukat keväällä. Suomessa vain vähän kokeiltuja. Au-Pv, tuore-kostea, vähäkalkkinen. n. 10 lajia. Aasia
ENKIANTHUS CAMPANULATUS Kellopensas Ericaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Soikeat sinertävänvihreät lehdet nippuina versojen kärjissä. Kellertävät, punaraitaiset kukat. Keltainen-punainen syysväritys. Menestynyt hyvin Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Japani. I-?
ENKIANTHUS CAMPANULATUS var. PALIBINII Kellopensaat Ericaceae
Kuten em, mutta tummanpunaiset kukat. Japani. (I)
ENKIANTHUS CERNUUS f. RUBENS Kellopensaat Ericaceae
Pieni tai keskikokoinen, pyöreäkasvuinen pensas. Punaiset kukat, purppuranpunainen syysväri. Yleinen japanilaisissa puutarhoissa. Japani. I ?
ENKIANTHUS SUBSESSILIS Kellopensaat Ericaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Kukkii kellopensaista viimeisenä, kellertävävalkoiset kukat, keltainen syysväritys. Japani. (I)
EPIGAEA REPENS "Epigea" Ericaceae
Pieni ryömiväkasvuinen ikivihreä pensas. Suuret vaaleanpunaiset tai valkoiset kukat alkukeväällä. Kukat voimakastuoksuisia. Valkoiset marjat, soikeat nahkamaiset lehdet. Harvoin viljelty, talvenkestävä. Pv-Va, tuore-kostea, hapan. Itäinen P-Amerikka. I-?
ESCOBARIA VIVIPARA v. VIVIPARA (pallo)Kaktukset  Cactaceae
Pieni ikivihreä kaktus, 5-10 cm. Pallomainen, pitkät valkoiset tähtimäiset piikit, suuret (2-5 cm) vaaleanpunaiset kukat kesällä. Au, paahteinen, kuiva, läpäisevä, niukkaravinteinen hiekka-soramaa. Kestää hyvin pakkasta, mutta arka talvimärkyydelle. Talvenkestävä muunnos, joka kasvaa läntisessä Kanadassa asti (B.C - Manitoba)  I-?
ESCOBARIA VIVIPARA cf.   (pallo)Kaktukset  Cactaceae
EUCOMMIA ULMOIDES "Kiinankumipuu" Eucommiaceae
Pieni kesävihreä puu, meillä pensas. Pyöreälatvuksinen, kiiltävä tummanvihreä lehdistö. Uhanalainen puu, jota viljellään Kiinassa kumintuotantoon ja lääkkeeksi. Pitäisi kestää jopa -30 asteen pakkasia. Talvenarka. Menestyminen Suomessa epävarmaa. Suojainen ja lämmin kasvupaikka. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Kiina. (I)
EUONYMUS  SORVARINPENSAAT Celastraceae
Kesävihreitä tai harvoin ikivihreitä pensaita tai pieniä puita, Suomessa pensaita. Vastakkaiset lehdet. Usein näyttävä syysväritys, monilokeroiset punaiset hedelmät avautuvat paljastaen kirkkaan oranssinväriset siemenet. Hedelmät säilyvät oksilla pitkään. Au-Pv-(Va), tuore, runsasravinteinen. n. 170 lajia. Aasia, Eurooppa, P-Amerikka.  
EUONYMUS ALATUS Pallesorvarinpensas Celastraceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Pyöreäkasvuinen. Soikeat, hieman riippuvat lehdet, loistavanpunainen syysväritys. Versot ja runko korkkisiipipalteisia. Itä-Aasia. I-II-?
EUONYMUS ALATUS v. APTERUS Sorvarinpensaat Celastraceae
EUONYMUS ATROPURPUREUS Amerikansorvarinpensas Celastraceae
Pieni tai keskikokoinen pystykasvuinen pensas. Versot sileitä.  Kirkkaanpunainen syysväritys. Vaaleanpunaiset hedelmät joissa kirkkaanpunaiset siemenet. Itäinen P-Amerikka. I-III-?
EUONYMUS BUNGEANUS "Bungensorvarinpensas" Celastraceae
Keskikokoinen tai iso, leveäkasvuinen pensas. Hieman riippuvat korkkipalteiset versot. Soikeat vaaleanvihreät lehdet, punainen syysväritys. Vaaleanpunaiset hedelmät ja oranssit siemenet. Ei juuri viljelty Suomessa. P-Kiina. I-?
EUONYMUS CORNUTUS v. QUINQUECORNUTUS Sorvarinpensaat Celastraceae
Pieni pensas. Kapeat lehdet. Punaiset sirot tähtimäiset kukat. 5-sarviset, vaaleanpunaiset hedelmät muistuttavat narrin hattua. Oranssit siemenet. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina. I ?
EUONYMUS EUROPAEUS Euroopansorvarinpensas Celastraceae
Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 2-4 m. Kapeansoikeat lehdet. Korkkiviiruiset versot. Punakeltainen syysväritys. Punaiset hedelmät joissa oranssit siemenet. Eurooppa, Länsi-Aasia. I-IV
EUONYMUS FORTUNEI v. RADICANS  Suikerosorvarinpensas Celastraceae
Ikivihreä rentovartinen pensas, 0.5 m. Ryömiväkasvuinen, nopeakasvuinen. Pienet leveänsoikeat lehdet. Hyvä maanpeittokasvi. Hieman talvenarka. Pv-Va. Japani, Korea, Kiina. I
EUONYMUS FORTUNEI v. RADICANS 'VEGETUS' Suikerosorvarinpensaat Celastraceae
(syn. E. fortunei var. vegeta). Kuten em, mutta kasvutapa pensasmainen tai köynnöstävä, 0.5-1.5 m. 
EUONYMUS HAMILTONIANUS cf.   Sorvarinpensaat Celastraceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Syysväritys violetinpunainen. Vaaleanpunaiset hedelmät ja oranssit siemenet. Kiina, Itä-Aasia, Intia. I-?
EUONYMUS HAMILTONIANUS v. MAACKII Sorvarinpensaat Celastraceae
EUONYMUS HAMILTONIANUS v. SIEBOLDIANUS Tokionsorvarinpensas Celastraceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Pyöreäkasvuinen. Runsaasti vaaleanpunaisia hedelmiä joissa tummanpunaiset siemenet. Syysväritys vaaleanpunaisesta punaiseeen. Japani. I-?
EUONYMUS HIANS Sorvarinpensaat Celastraceae
EUONYMUS NANUS v. TURKESTANICUS Kääpiösorvarinpensas Celastraceae
Pieni, osittain ikivihreä pensas, 30-50 cm. Rentovartinen, varpumainen. Pienet kapeat tummanvihreät lehdet. Punakeltaiset hedelmät. Viihtyy parhaiten aurinkoisessa, kuivassa kasvupaikassa. Keski-Aasia. Talvenkestävä. I-V(VI)
EUONYMUS OXYPHYLLUS Sorvarinpensaat Celastraceae
Keskikokoinen pystykasvuinen pensas. Syysväritys punainen tai purppuranpunainen. Suuret karmiininpunaiset hedelmät. Itä-Aasia. I-?
EUONYMUS PHELLOMANUS Korkkisorvarinpensas Celastraceae
Keskikokoinen pensas. Versot kauttaaltaan korkkipalteisia. Erikoisen näköinen. Syysväritys punainen. Hedelmät voimakkaan vaaleanpunaiset. Oranssit siemenet. Kiina. I-?
EUONYMUS PLANIPES Kirsikkasorvarinpensas Celastraceae
Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 2-4 m. Nopeakasvuinen. Ruusunpunaiset hedelmät, oranssit siemenet. Syysväritys punainen. Menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa. Japani, Korea. I-II(III)
EUONYMUS VERRUCOSUS Nystysorvarinpensas Celastraceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-3 m. Vaaleanvihreät puikeat lehdet. Kellertävät tai punaiset hedelmät, oranssit siemenet. Keski-Eurooppa, Venäjä, Länsi-Aasia. I-?
EUPTELEA POLYANDRA Eupteleaceae
Kesävihreä pieni puu tai pensas, meillä pensasmainen. Kookkaat sahalaitaiset lehdet. Terälehdittömät kukat, joissa näyttävät punaiset heteet. Kukkii keväällä. Punakeltainen syysväritys. Hyvin talvenarka, ei kokeiltu Suomessa. Japani. (I)
EVODIA DANIELLII Rutaceae
Pieni tai keskikoinen kesävihreä puu, meillä pensasmainen tai pieni puu. Saarnimaiset, kiiltävän tummanvihreät parilehdykkäiset lehdet. Kookkaat valkoiset huiskilokukinnot alkusyksyllä, siemenet aluksi kirkkaanpunaisia, myöhemmin mustia. Ei kokeiltu Suomessa, talvenarka. P-Kiina, Korea. (I)
EXOCHORDA HELMIPENSAAT Rosaceae
Kesävihreitä pensaita. Lehdet soikeita, suippokärkisiä. Valkoiset kukkatertut alkukesällä. Kukat nuppuvaiheessa helmimäisiä, avauduttuaan 5-lehtisiä. Hedelmä 5-lohkoinen tuppilokota. Au-Pv, kuiva-tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Hieman talvenarkoja, mutta menestyvät etelärannikolla. Vaativat suojaisen kasvupaikan. Kiina, Korea, Keski-Aasia. 
EXOCHORDA GIRALDII Helmipensaat Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen, pystykasvuinen pensas. Lehdet vaaleanvihreitä, nuoret versot vaaleanpunertavia. Kukat 3-4.5 cm. Kiina. I-?
EXOCHORDA RACEMOSA Helmipensas Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 1-3 m. Hennot kaareutuvat oksat. Kukkatertut 7-12 cm, runsas kukinta kesäkuussa. Harvoin viljelty Suomessa. Itä-Kiina. I-II
EXOCHORDA SERRATIFOLIA Helmipensaat Rosaceae
Pieni pensas, 1-2 m. Kuten em, mutta lehdet sahalaitaisia. Keski-Kiina, Korea.
EXOCHORDA x MACRANTHA 'THE BRIDE' Helmipensaat Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 1-2 m. Versot kaareutuvia, riippuvia. Lajien E. alberti x E. grandiflora risteymä. Erittäin runsaskukkainen. Suojainen ja lämmin kasvupaikka. I
FAGUS PYÖKIT Fagaceae
Kesävihantia, keskikokoisia tai isoja puita. Runko sileä, tavallisesti harmaa. Ehyet soikeat lehdet. Pitkänkapeat silmut. Hedelmä piikkisen kehdon ympäröimä pähkinä. Sietävät hyvin varjostusta taimivaiheessa. Au-Pv-Va, tuore, runsasravinteinen. 10 lajia. Euraasia, P-Amerikka. 
FAGUS GRANDIFOLIA Amerikanpyökki Fagaceae
Keskikokoinen tai iso puu, 10-15 m. Leveälatvuksinen, suuret (6-14 cm) leveän soikeat lehdet. Lyijynharmaa runko, syysväritys pronssinsävyinen. Lehdet säilyvät oksilla usein kevääseen asti. Täysin talvenkestävä Mustilan arboretumissa. Itäinen P-Amerikka. I-II(III)
FAGUS SYLVATICA Pyökki Fagaceae
Keskikokoinen tai iso puu, 10-20 m. Latvus leveän kartiomainen. Lehdet suippotyvisiä, kiiltävän tummanvihreitä. pronssinpunertava syysväritys. Runko harmaa tai harmaanvalkoinen, lehdet säilyvät usein kevääseen asti. Menestynyt hyvin lounaisrannikolla. Eurooppa. I-(II)
FAGUS SYLVATICA f. PURPUREA Punapyökki Fagaceae
Pieni ta keskikokoinen puu, 8-15 m. Lehdet tummannpunaisia tai puppuranvihreitä. Siemenlisätty, värisävyt vaihtelevat yksilöittäin. Menestynyt hyvin lounaisrannikolla. I-(II)
FARGESIA MURIELAE 'SIMBA' Vuoriruokobambut Bambusaceae
Ikivihreä heinäkasvi, 0.5-1-5 m. Pysty tai kaareutuva, siro kasvutapa. Kirkkaanvihreät versot, kapeat lehdet. Suojainen kasvupaikka. Pv-Va, tuore, runsasravinteinen. (I)
FORESTIERA PUBESCENS (syn. F. neomexicana) Oleaceae
Keskikokoinen pensas. Okaiset harmaat versot, vaaleanvihreä lehdistö, kellertävät tuoksuvat kukat ennen lehtiä, pienet siniset marjat. Kasvaa luonnossa erittäin karuilla kasvupaikoilla. Suomessa vain vähän kokeiltu. Au, kuiva, läpäisevä hiekkamaa. Yhdysvaltojen lounaisosat, Meksiko. I-?
FORSYTHIA 'NORTHERN GOLD' Jalo-onnenpensas Oleaceae
Onnenpensaat ovat kesävihantia, aikaisin keväällä ennen lehtiä kukkivia pensaita. Kukat keltaisia ja kellomaisia. --  F. 'Northern Gold' on keskikokoinen, pystykasvuinen pensas, n. 2 m. Kukat isoja (4 cm), voimakkaan keltaisia. Runsaskukkainen. Yksi näyttävimmistä ja kestävimmistä onnenpensaista. I-III
FORSYTHIA OVATA 'MALUCH' Pikkuonnenpensas Oleaceae
Pieni tiheäkasvuinen pensas, 0.5-1 m. Kasvutapa leveän pallomainen. Kirkkaankeltaiset kukat, runsaskukkainen. I-II
FOTHERGILLA MAJOR Höyhenpensas Hamamelidaceae
Pieni pyöreäkasvuinen pensas, 0.5-1 m. Kermanvalkoiset, hunajalta tuoksuvat tähkäkukinnot. Kukkii touko-kesäkuussa. Kiiltävän tummanvihreät, leveänsoikeat lehdet. Syysväritys loistavan kellanpunainen. Talvenkestävä mutta harvoin viljelty. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, vähäkalkkinen. Itäinen P-Amerikka. I-III(IV)
FRAXINUS SAARNET Oleaceae
Keskikokoisia tai isoja kesävihantia puita. Parilehdykkäiset, päätöpariset vastakkaiset lehdet. Hedelmä siivekäs pähkylä. Au-Pv, tuore-kostea, runsasravinteinen. n. 60 lajia. P-Amerikka, Eurooppa, Aasia, P-Afrikka. 
FRAXINUS AMERICANA Valkosaarni Oleaceae
Keskikokoinen tai iso puu, 10-20 m. Pyöreälatvuksinen. Muistuttaa punasaarnia (F.pennsylvanica), mutta lehdykät alta valkoisia, syysväritys loistavan keltainen-punainen-violetti. Arvostettu puistopuu. Talvenkestävä. Itäinen P-Amerikka.  I-II-?
FRAXINUS CHINENSIS v. RHYNCHOPHYLLA Saarnet Oleaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, meillä talvenarka ja harvoin kokeiltu. 3-7 lehdykkäinen, leveänsoikeat lehdykät, vaaleanharmaa sileä runko. Itä-Venäjä, Korea, Japani. I ?
FRAXINUS MANDSHURICA Mantshuriansaarni Oleaceae
Keskikokoinen tai iso puu. Muistuttaa mustasaarnea (F.nigra). Kotiseudullaan kasvaa tulvamailla ja korvissa. Harvoin viljelty. Koillis-Kiina, Itä-Venäjä.  I-II-?
FRAXINUS MANDSHURICA v. JAPONICA Saarnet Oleaceae
FRAXINUS NIGRA Mustasaarni Oleaceae
Keskikokoinen tai iso puu. Lehdet kookkaita, 7-13-lehdykkäisiä. Runko harmaa, kuori korkkimainen. Keltainen syysväritys. Kotiseudullaan kasvaa kosteilla ja märillä paikoilla. Amerikan pohjoisin saarnilaji. Suomessa harvoin viljelty. I-?
FRAXINUS ORNUS Mannasaarni Oleaceae
Keskikokoinen puu, meillä pensasmainen. Pitkät kermanvalkoiset tuoksuvat huiskilokukinnot alkukesällä. Sileä harmaa runko, lehdet 5-9-lehdykkäiset, lehdykät leveänsoikeita. Syysväritys keltainen-purppuranpunainen. Rungosta voidaan valuttaa makeaa mahlaa. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. Kokeiltu aikanaan Tammiston arboretumissa. Etelä-Eurooppa, Länsi-Aasia. (I)
FRAXINUS PENNSYLVANICA Punasaarni Oleaceae
Keskikoinen tai iso puu, 10-20 m. Runko punaruskea, 3-7-lehdykkäiset lehdet alta vaaleanvihreitä. Kullankeltainen syysväritys aikaisin syksyllä. Talvenkestävin saarni. Itäinen P-Amerikka.  I-V
GAULTHERIA HISPIDULA "Valkomarjasalali" Ericaceae
Pieni ikivihreä pensas, suikertava, mattomainen kasvutapa, 10 cm. Soikeat, kiiltävän nahkamaiset lehdet, valkoiset-vaaleanpunaiset nuokkuvat ruukkumaiset kukat. Valkoiset mehevät marjat ovat  hyvänmakuisia Harvoin viljelty. Pv-Va, tuore-kostea, hapan turvemaa. Itäinen P-Amerikka. I-II-?
GAULTHERIA PROCUMBENS Lamosalali Ericaceae
Pieni ikivihreä pensas, mattomainen kasvutapa. Kuten em, muttta valkoiset kukat ja kirkkaanpunaiset marjat. Lehtiä on käytetty yrttiteenä, makuaineena ja rohdoksena. Menestynyt hyvin Etelä-Suomessa. Viljely kuten em. Itäinen P-Amerikka. I-III-?
GAYLUSSACIA BACCATA "Makeavalemustikka" Ericaceae
Pieni ikivihreä pensas, 30-80 cm. Lamoavakasvuinen, peittävä. Vaaleanpunaiset nuokkuvat ruukkumaiset kukat alkukesällä. Sinimustat mustikan kokoiset marjat ovat makeita ja aromikkaita. Hyvä marjakasvi, harvoin viljelty Suomessa. Pv, kuiva-tuore, hapan, hiekkapitoinen. Itäinen ja Keskinen P-Amerikka. I-II-?
GENISTA PILOSA 'VANCOUVER GOLD' Väriherneet Fabaceae
Pieni kesävihreä pensas, 40 cm. Mattomainen kasvutapa. Kirkkaankeltaiset kukat alkukesällä, runsaskukkainen. Au, kuiva, keskiravinteinen, läpäisevä, runsaskalkkinen. I-?
GENISTA SAGITTALIS Varpuväriherne Fabaceae
Pieni kesävihreä pensas, 10-20 cm, rentovartinen, mattomainen. Kirkkaankeltaiset kukat keväällä, versot kirkkaanvihreitä ja siipipalteisia. Viljely kuten em. Etelä-Eurooppa. I-?
GENISTA SAGITTALIS v. MINOR Varpuväriherneet Fabaceae
Pieni kesävihreä pensas. Em. lajin pienikasvuisempi muunnos. Viljely kuten em. Etelä-Eurooppa. I-?
GLEDITSIA KOLMIOKAT Fabaceae
Kesävihreitä puita, meillä pensasmaisia. Versot pitkäokaisia. Lehdet toistamiseen parilehdykkäiset, pitkät litteät kiertyneet palkohedelmät. Talvenarkoja, vaativat lämpimän ja suojaisen kasvupaikan. Au, kuiva-tuore, keskiravinteinen, läpäisevä. 12 Lajia. P-Amerikka, Aasia. 
GLEDITSIA JAPONICA Japaninkolmioka Fabaceae
Pieni puu, meillä pensasmainen. Muistuttaa lajia G. triacanthos. Talvenarka kokeilukasvi. Menestynyt hyvin Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Japani. (I)
GLEDITSIA TRIACANTHOS Kolmioka Fabaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, meillä pensasmainen. Leveäkasvuinen. Kirkkaanvihreät, kiiltävät 15-30 lehdykkäiset lehdet. Versoissa ja rungossa pitkiä haaroittuneita okaita. Vihertävän keltaiset, tuoksuvat, nuokkuvat kukkatertut. Kukkii kesällä. Suosittu puistopuu Yhdysvalloissa. Talvenarka. Menestynyt hyvin Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Itäinen P-Amerikka. (I)
GLEDITSIA TRIACANTHOS f. INERMIS Kolmiokat Fabaceae
Em. lajin piikitön muoto. 
GYMNOCLADUS DIOICUS Kentukinpapupuu Fabaceae
Keskikokoinen tai iso kesävihreä puu, meillä pieni puu tai pensasmainen. Toistamiseeen parilehdykkäiset lehdet ovat jopa 90 cm pituisia. Isot (12-25 cm) punertavan ruskeat palkohedelmät. Amerikan uudisasukkaat käyttivät paahdettuja siemeniä kahvinkorvikkeena. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. Menestynyt lupaavasti lounaisrannikolla. Lämmin, suojainen kasvupaikka. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. (I)
HALESIA CAROLINA Lumikellopuu Styracaceae
Keskikokoinen puu, meillä pensasmainen. Pysty- ja kapeakasvuinen. Valkoiset nuokkuvat kellokukat keväällä lehtien puhjetessa. Talvenarka kokeilukasvi, ei juuri kokeiltu Suomessa. Au-Pv, tuore, vähäkalkkinen, läpäisevä, runsasmultainen. Itäinen P-Amerikka (Appalakit). (I)
HALIMODENDRON HALODENDRON "Suolapensas" Fabaceae
Pieni piikikäs pensas, 1-2 m. Leveäkasvuinen. Vaaleanpunaiset tuoksuvat kukat loppukesällä. Harmaanvihreä lehdistö. Viihtyy hyvin kuivilla paikoilla. Au, kuiva, läpäisevä hiekka-soramaa. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Itä-Eurooppa, Länsi-, Keski-Aasia. I ?
HAMAMELIS VIRGINIANA Amerikantaikapähkinä Hamamelidaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Kirkkaankeltaiset "hämähäkkimäiset" kukat lehtihangoissa. Kukkii myöhään syksyllä tai keskellä talvea. Lehdet muistuttavat pähkinäpensasta (Corylus avellana), Keltainen syysväritys Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Itäinen P-Amerikka. I-III.
HELWINGIA JAPONICA "Taikamarja" Helwingiaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Erikoisuus, jonka vihertävät kukat ja pyöreät mustat marjat muodostuvat lehtilavan keskelle. Kiina, Korea, Japani. (I)
HIPPOPHAE RHAMNOIDES Tyrni Elaeagnaceae
Keskikokoinen piikikäs pensas, 1-3 m. Kaksikotinen. Keltaoranssit marjat, vihertävänharmaat lehdet. Marjat erittäin terveellisiä, C-vitamiinipitoisuus kasvikunnan korkeimpia. Au, kuiva-tuore, niukka-keskiravinteinen. Luonnonvarainen saaristossa ja rannikolla Ahvenanmaalta Tornioon asti. Euraasia. I-VIII
HOLODISCUS DISCOLOR Nukka-angervo Rosaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Oksat pitkiä, kaarevia. Valkoiset suuret huiskilokukinnot heinä-elokuussa. Kestävä mutta harvoin viljelty. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Läntinen P-Amerikka. I-II
HOLODISCUS DUMOSUS Harmaanukka-angervo Rosaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Muistuttaa em. lajia. Meillä harvoin viljelty. Läntinen P-Amerikka. I-?
HYDRANGEA HORTENSIAT Hydrangeaceae
Kesävihantia pensaita ja köynnöksiä. Kukinto latvahuiskilo, laitakukat usein neuvottomia, suurempia. Lehdet vastakkain. Au-Pv, tuore-kostea, runsasravinteinen, hapan. n. 70 lajia. Aasia, Amerikka.
HYDRANGEA ASPERA ssp. SARGENTIANA Samettihortensia Hydrangeaceae
Pystykasvuinen pensas, meillä pienikokoinen (0.5-1 m). Litteät vaalean lilat kukinnot, joissa valkoiset laitakukat. Kukkii elo-syyskuussa. Suuret nukkapintaiset "samettiset" lehdet. Talvenarka kokeilukasvi. Suojainen puolivarjoinen kasvupaikka.  Länsi-Kiina. (I)
HYDRANGEA HETEROMALLA 'BRETSCHNEIDERI' Kesähortensia Hydrangeaceae
Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Isot (20-30 cm) valkoiset kukinnot, laitakukat neuvottomia. Kapeanpuikeat alta valkokarvaiset lehdet. Itä-Aasia. I-IV.
HYDRANGEA PANICULATA Japaninhortensia Hydrangeaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Tiheäkasvuinen, kaareutuvaoksainen. Valkoiset, tuoksuvat kartiomaiset kukkatertut elokuussa. Kukkien väri vaihtuu vaaleanpunaiseksi. Itä-Aasia. I-IV.
HYDRANGEA PANICULATA 'GRANDIFLORA' Syyshortensia Hydrangeaceae
Kuten em, mutta kaikki kukat neuvottomia. Kukinnot kartiomaisia, jopa 30 cm pituisia.  Runsaskukkainen, suosittu koristepensas. I-IV
HYDRANGEA PANICULATA 'MUSTILA' Mustilanhortensia Hydrangeaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Sirot kermanvalkoiset kukinnot heinä-elokuussa, neuvottomia laitakukkia vain vähän. Kukat punertuvat vähitellen. I-V
HYDRANGEA PANICULATA 'PRAECOX' Kuutamohortensia Hydrangeaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Valkoiset litteähkö kukat, joissa paljon neuvottomia laitakukkia. Kukkii heinäkuussa. I-IV(V)
HYDRANGEA QUERCIFOLIA Tammihortensia Hydrangeaceae
Pieni tai keskikokoinen, pyöreäkasvuinen  pensas. Suuret syvähalkoiset lehdet muistuttavat hieman punatammen (Q.rubra) lehtiä. Valkoiset kartiomaiset pystyt kukkatertut elokuussa. Kukat muuttuvat myöhemmin vaaleanpunaisiksi. Talvenarka kokeilukasvi. Viihtyy kuivemmassa paikassa kuin muut hortensiat, ei siedä märkyyttä. Suojaisa, lämmin kasvupaikka. Itäinen P-Amerikka. I
HYDRANGEA QUERCIFOLIA 'SNOW QUEEN' Tammihortensiat Hydrangeaceae
HYDRANGEA SERRATA BLUEBIRD' ('Algaku') Hortensiat Hydrangeaceae
Pieni pyöreäkasvuinen pensas. Laventelinsiniset litteät kukinnot alkusyksyllä, neuvottomat laitakukat vaaleansinisiä. Talvenarka. Kestävämpi kuin jalohortensiat. Vanha japanilainen lajike. I ?
HYPERICUM BUCKLEYI Pensaskuismat Clusiaceae
HYPERICUM KALMIANUM "Kalminpensaskuisma" Clusiaceae
Pieni kesävihreä pensas, 0.5 m. Pystykasvuinen. Sinertävänvihreä lehdistö. Kirkkaankeltaiset pitkäheteiset kukat. Kukkii elokuussa. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Au, kuiva-tuore, läpäisevä hiekkamaa. Itäinen P-Amerikka. I-? 
HYPERICUM PROLIFICUM Pensaskuismat Clusiaceae
Pieni kesävihreä pensas, 0.5-1 m. Pystykasvuinen. Kirkkaankeltaiset pitkäheteiset pallomaiset kukat loppukesällä, kukkii saman vuoden versoilla. Hilseilevä runko. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Menestynyt lupaavasti Muurilassa. Au, kuiva-tuore, läpäisevä hiekkamaa. Itäinen ja keskinen P-Amerikka. I-? 
IDESIA POLYCARPA "Idesia" Flacourtiaceae
Keskikokoinen puu, meillä ehkä pensasmainen. Herttamaiset, isot lehdet (8-20 cm). Runko sileän harmaa. Oranssit-purppuranpunaiset marjat. Talvenarka kokeilukasvi. Kiina, Japani, Korea, Taiwan. (I)
ILEX SERRATA "Japaninorjanlaakeri" Aquifoliaceae
Keskikokoinen kesävihreä pensas, 1.5-2 m. Vaaleanpunaiset kukat keväällä, pienet kirkkaanpunaiset marjat syksyllä, säilyvät talveen asti. Ei kokeiltu Suomessa. Japani I-?
ILEX VERTICILLATA Kesäorjanlaakeri Aquifoliaceae
Pieni tai keskikokoinen kesävihreä pensas, 1-2 m. Kaksikotinen. Loistavanpunaiset marjat syksyllä, säilyvät pensaassa pitkälle talveen. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-III
ILEX x MESERVAE 'BLUE ANGEL' Pihaorjanlaakerit Aquifoliaceae
Pihaorjanlaakerit ovat ikivihreitä pieniä pensaita. Pystykasvuisia. Ne ovat peräisin risteytyksestä I. rugosa x I. aquifolium. Kiiltävät tummanvihreät lehdet okareunaisia. Versot purppuransävyisiä. Kaksikotisia, emikasveilla kirkkaanpunaiset marjat. Pv-Va, tuore, läpäisevä. Suojaisa kasvupaikka. --- ' Blue Angel' on emilajike. Kiiltävät kirkkaanpunaiset marjat. Talvenarka. I-?
ILEX x MESERVAE 'BLUE PRINCE' Pihaorjanlaakerit Aquifoliaceae
Hedelajike. Tiivis kasvutapa, pihaorjanlaakereista talvenkestävimpiä. Menestynyt lupaavasti etelärannikolla. I-?
ILEX x MESERVAE 'BLUE PRINCESS' Pihaorjanlaakerit Aquifoliaceae
Emilajike. Leveäkasvuinen, kiiltävä, tumman sinivihreä lehdistö. Yksi parhaista lajikkeista. Menestynyt hyvin etelärannikolla. I-?
JAMESIA AMERICANA Jamesia Hydrangeaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Valkoiset tuoksuvat pystyt huiskilokukinnot kesällä. Runko punaruskea, hilseilevä. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Au, kuiva-tuore, läpäisevä, keskiravinteinen. Läntinen P-Amerikka. I-II-?
JUGLANS JALOPÄHKINÄT Juglandaceae
Kesävihreitä puita. Suuret parilehdykkäiset, päätöpariset lehdet. Riippuvat vihreät hedekukinnot keväällä. Syötävät pähkinät (luumarjat). Eksoottisen näköisiä koristepuita. Keltainen syysväritys. Au, tuore, runsasravinteinen. Suojainen, lämmin kasvupaikka, ei tuulisille paikoille. 15 lajia. Amerikka, Aasia, Etelä-Eurooppa. 
JUGLANS AILANTHIFOLIA Japaninjalopähkinä Juglandaceae
Keskikoinen, leveälatvuksinen puu, 10-15 m. Lehdet 60-90 cm pituiset, 11-17 -lehdykkäiset. Hedelmä  munamainen. Runko sileä, harmaanruskea. Talvenkestävin jalopähkinälaji. I-IV(V). Japani, Venäjän kaukoitä. 
JUGLANS CINEREA Amerikanjalopähkinä Juglandaceae
Keskikoinen, leveälatvuksinen puu, 10-15 m. Lehdet 50-60 cm, 17-19 -lehdykkäiset. Pitkulaiset tahmeapintaiset hedelmät. Talvenkestävä. Itäinen P-Amerikka. I-IV
JUGLANS MANDSHURICA Mantshurianjalopähkinä Juglandaceae
Keskikoinen, leveälatvuksinen puu, 10-15 m. Muistuttaa lajia J.ailanthifolia, mutta pähkinät teräväsärmäisiä, 6-8 harjuisia. Itä-Aasia. I-III
JUGLANS NIGRA Mustajalopähkinä Juglandaceae
Keskikoinen, leveälatvuksinen puu, 10-15 m. Syötävät pyöreät pähkinät hyvänmakuisia, muistuttavat saksanpähkinöitä. Lehdet 50-60 cm, 11-23 -lehdykkäiset. Tumma uurteinen runko. Harvoin viljelty, menestynyt lupaavasti I-III vyöhykkeillä. Itäinen P-Amerikka. 
KALMIA ANGUSTIFOLIA Kapealehtikalmia Ericaceae
Pieni ikivihreä pensas, 0,5-1 m. Ruusunpunaiset kukat heinäkuussa. Pienet pitkulaiset sinivihreät lehdet. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Au-Pv, tuore-kostea, läpäisevä, hapan. Itäinen P-Amerikka. I-V
KALMIA POLIFOLIA Varpukalmia Ericaceae
Pieni ikivihreä tiheäkasvuinen pensas. 30-50 cm. Kellomaiset vaaleanpunaiset-ruusunpunaiset kukat kesällä. Lehdet kapean pitkulaiset, kiiltävän tummanvihreät, alta valkoiset. Talvenkestävä. Itäinen P-Amerikka. I-V?
KALOPANAX SEPTEMLOBUS  (syn. K. pictus) Seitsensormiaralia Araliaceae
Keskikoinen puu, meillä pieni puu tai pensasmainen. Pystyt jäykät versot ovat pitkäpiikkisiä. Isot (25-35 cm) 5-7-halkoiset lehdet. Valkoiset kukkatertut loppukesällä. Eksoottisen näköinen. Kokeilukasvi, joka on menestynyt lupaavasti etelärannikolla. Au-Pv, tuore-kostea, läpäisevä, runsasravinteinen. Suojaisa kasvupaikka. Itä-Aasia. I-?
KERRIA JAPONICA Kerria Rosaceae
Pieni sirokasvuinen pensas, 1 m. Kirkkaankeltaiset ruusumaiset kukat keväällä ennen lehtiä. Kirkkaanvihreät kaartuvat versot. Talvenarka. Au, tuore, runsasravinteinen. Suojainen kasvupaikka. Kiina. (I)
KERRIA JAPONICA 'PICTA' "Viirukerria" Rosaceae
Kirvavalehtinen muoto. Vaaleanvihreät lehdet valkoreunaisia. Kukat kuten peruslajilla. 
KERRIA JAPONICA 'PLENIFLORA' Pallerokerria Rosaceae
Kerrottukukkainen muoto. Kirkkaankeltaiset, tiheästi kerrotut pallomaiset kukat. 
KOLKWITZIA AMABILIS Kellokuusama Caprifoliaceae
Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 1.5-2 m. Kaareutuvaoksainen. Tuoksuvat vaaleanpunaiset huiskilokukinnot heinäkuussa. Kukat kellomaisia. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Suojainen kasvupaikka. Talvenarka, runsaskukkainen. Kiina. I(II)
LABURNUM ALPINUM Kultasade (kalju-) Fabaceae
Kookas pensas tai pieni puu, 3-5 m. Leveäkasvuinen.  Riippuvat pitkät (15-30 cm) keltaiset kukkatertut keskikesällä. Versot kirkkaanvihreät, lehdet kolmilehdykkäiset.  Au, kuiva-tuore, läpäisevä. Jänisten herkkua. Etelä-Eurooppa. I-II
LEUCOTHOE FONTANESIANA Leukotti Ericaceae
Pieni lamoavakasvuinen ikivihreä pensas, 0.5-1m. Pitkät kaareutuvat oksat. Lehdet soikeat, kiiltävän tummanvihreät. Ruukkumaiset valkoiset kukat alkukesällä. Syys/ talviväritys purppuransävyinen. Kestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-II
LEUCOTHOE FONTANESIANA 'NANA' "Kääpiöleukotti" Ericaceae
Kääpiökasvuinen muunnos,  tiheä, pienilehtisempi. 
LIGUSTRUM TSCHONOSKII Likusterit Oleaceae
Kesävihreä pieni pystykasvuinen pensas.Valkoiset huiskilokukat kesällä. Mustat kiiltävät marjat. Kestävä, harvoin viljelty. Au-Pv, kuiva-tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Japani, Kuriilit, Sahalin. I-?
LIGUSTRUM VULGARE Aitalikusteri Oleaceae
Kesävihreä pieni tai keskikokoinen pensas, 0.5-2 m. Pystykasvuinen. Vastakkaiset lehdet kapeanpuikeita. Valkoiset huiskilokukat. Mustat kiiltävät marjat. Au-Pv, kuiva-tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Keski-Euroopassa kasvatetaan usein pensasaitana. Eurooppa, Kaukasus. I-(II)
LINDERA BENZOIN Lauraceae
Pieni tai keskikokoinen kesävihreä pensas. Keltaiset kukkatertut keväällä ennen lehtiä. Lehdet leveän soikeita, voimakastuoksuisia. Punaiset "pippurimaisen" makuiset marjat. Kokeilukasvi. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. I-?
LINNAEA BOREALIS Vanamo Caprifoliaceae
Ikivihreä ryömiväkasvuinen varpu. Vastakkaiset lehdet pieniä, pyöreähköjä. Kellomaiset, tuoksuvat vaaleanpunaiset kukat kesä-heinäkuussa. Luonnonvarainen koko Suomessa. Pv-Va, kuiva-tuore, keskiravinteinen metsämaa. P-Amerikka, P-Eurooppa, P-Aasia. I-VIII
LIQUIDAMBAR STYRACIFLUA Lännenambrapuu Hamamelidaceae
LIRIODENDRON TULIPIFERA Tulppaanipuu Magnoliaceae
Iso kesävihreä puu, meillä pensasmainen tai pieni puu. Lehdet 3-4-halkoisia, lehtien kärki näyttää poikkileikatulta. Kukat tulppaanimaisia, kellanvihreitä. Elävä fossiili, kasvanut maapallolla jo 70 miljoonaa v. sitten. Talvenarka. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Suojainen kasvupaikka. Menestynyt lupaavasti etelärannikolla. Itäinen P-Amerikka. (I)
LONICERA KUUSAMAT Caprifoliaceae
Kesävihreitä tai harvemmin ikivihreitä pensaita ja köynnöksiä. Vastakkaiset lehdet ehyitä. Suppilomaiset tai torvimaiset, yleensä tuoksuvat kukat ja värikkäät marjat. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Lähes kaikki lajit lievästi myrkyllisiä. n. 180 lajia. P-Amerikka, Eurooppa, Aasia.
LONICERA ALBERTII Nuokkukuusama Caprifoliaceae
Pieni leveäkasvuinen pensas, 0.5 m. Vaaleanpunaiset tuoksuvat kukat kesäkuussa, punaiset marjat. Sinivihreät, kapeansoikeat lehdet. Keski-Aasia. I-III
LONICERA ALPIGENA Alppikuusama Caprifoliaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Kellertävät kukat kesäkuussa. Kirkkaanpunaiset kirsikkamaiset marjat. Soikeat, isot tummanvihreät lehdet. Etelä-Eurooppa. I-V
LONICERA ALPIGENA v. GLEHNII Alppikuusamat Caprifoliaceae
LONICERA CANADENSIS  Kanadankuusama Caprifoliaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Riippuvat torvimaiset vaaleankeltaiset kukat keväällä. Kirkkaanpunaiset marjat. Itäinen P-Amerikka. I-?
LONICERA CHAMISSOI Kuusamat Caprifoliaceae
Pieni pallomainen pensas, 0.5-1 m. Tumman ruusunpunaiset kukat kesäkuussa. Harmaanvihreä lehdistö, oranssinpunaiset marjat. Venäjän kauko-itä, Japani. I-?
LONICERA CHRYSANTHA Keltakuusama Caprifoliaceae
Keskikokoinen, siirottavakasvuinen pensas, 2-4 m. Kellertävät kukat kesäkuussa. Punaiset marjat. Itä-Kiina. I-V
LONICERA MAACKII Koreankuusama Caprifoliaceae
Keskikokoinen tai iso pensas, 2-4 m. Kaartuvaoksainen. Lehdet riippuvia. Valkoiset tuoksuvat kukat muuttuvat keltaisiksi kukinnan lopussa. Kukkii kesäkuussa. Runsaskukkainen. Tummanpunaiset marjat. Kaunis ja talvenkestävä laji jota tulisi viljellä enemmän. Itä-Aasia. I-II-?
LONICERA MAXIMOWICZII Amurinkuusama Caprifoliaceae
Pieni pyöreäkasvuinen pensas, 1-1.5 m. Tummanpunaiset kukat, kirkkaanpunaiset marjat. Lehdet soikeita, punaisia puhjetessaan. Keltainen syysväritys. Harvoin viljelty. Itä-Aasia. I-?
LONICERA NIGRA Mustakuusama Caprifoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 1-2.5 m. Vaaleanpunaiset kukat kesäkuussa. Mustat marjat. Etelä-Eurooppa. I-V 
LONICERA PILEATA Kuusamat Caprifoliaceae
Pieni ikivihreä pensas. Lamoavakasvuinen. Lehdet kiiltävän tummanvihreitä. Tuoksuvat kermanvalkoiset kukat alkukesällä. Marjat violetinvärisiä, kiiltäviä. Talvenarka. Pv-Va, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Länsi- ja Keski-Kiina. (I)
LONICERA TANGUTICA   "Kiinankuusama" Caprifoliaceae
LONICERA TATARICA 'ARNOLD RED' "Punarusokuusama" Caprifoliaceae
Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Purppuranpunaiset kukat kesäkuussa. Sinertävänvihreä lehdistö, oranssinpunaiset marjat. I-VI
LONICERA TATSIENSIS "Kirsikkakuusama" Caprifoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Isot kirkkaanpunaiset kirsikkamaiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina. I-?
LONICERA VESICARIA Kuusamat Caprifoliaceae
Pieni pensas. Kiiltävän tummanvihreät lehdet. Kellertävänvalkoiset kukat. Isot tummanpunaiset marjat. Ei juuri viljelty Suomessa. Itä-Aasia. I-?
LONICERA XYLOSTEUM Lehtokuusama Caprifoliaceae
Pieni tiheäkasvuinen pensas, 1-1.5 m. Kellertävänvalkoiset kukat. Kiiltävät punaiset marjat. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Venäjä. I-VI
LYCIUM BARBARUM Pukinpensas  Solanaceae
Rento-oksainen pensas, 1-2 m. Laventelinsiniset kukat heinä-elokuuussa. Marjat oranssinpunaisia, 1-2 cm. Nämä ns. Goji-marjat ovat erittäin ravinnerikkaita. Tärkeä hyötykasvi Kiinassa. Suomessa harvoin viljelty. Menestynyt hyvin Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. P-Kiina. 
LYONIA LIGUSTRINA Ericaceae
Pieni kesävihreä pensas. Sirokasvuinen. Valkoiset ruukkumaiset kukat riippuvissa tertuissa kesäkuussa. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?
MAACKIA AMURENSIS   Maakkia Fabaceae
Pieni puu, 6-8 m. Parilehdykkäiset lehdet nuorina hopeanharmaat. Tuoksuvat kellanvalkoiset pystyt huiskilokukinnot. Keltainen syysväritys. Talvenkestätä. Harvoin viljelty. Au-Pv, tuore, läpäisevä, niukka-keskiravinteinen. Itä-Aasia. I-III
MAGNOLIA MAGNOLIAT Magnoliaceae
Kesävihreitä tai ikivihreitä puita ja pensaita. Meillä menestyvät lajit ovat kesävihreitä. Suuret kukat yksittäin oksien kärjissä. Kukkivat aikaisin keväällä lehdettömänä tai alkukesällä lehdekkäänä. Silmusuomut nukkakarvaisia. Käpymäiset hedelmystöt. Eläviä fossiileja yli 100 millj. vuoden takaa. Juuristo pinnallinen ja herkästi vaurioituva, eivät siedä kuivuutta. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä, vähäkalkkinen, runsasmultainen. Suojainen kasvupaikka. n. 240 lajia. Aasia, Amerikka. 
MAGNOLIA ACUMINATA Poppelimagnolia Magnoliaceae
Suuri kapealatvuksinen puu, meillä pieni puu, 6-10 m. Kukat tulppaanimaisia, vihertävän keltaisia. Kukkii lehtien puhjettua kesäkuussa. Lehdet soikeita, isokokoisia (10-24 cm).  Menestynyt hyvin suojaisilla paikoilla etelärannikolla. Itäinen P-Amerikka. I-II(III)
MAGNOLIA ACUMINATA v. SUBCORDATA Poppelimagnoliat Magnoliaceae
Pieni pensasmainen puu. Lehdet herttatyviset, kukat keltaiset. Pidetään talvenarempana kuin peruslajia. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?
MAGNOLIA ACUMINATA-ryhmä 'BUTTERFLIES' Tarhapoppelimagnoliat Magnoliaceae
Pieni puu tai kookas pensas, 3-6 m. Syvänkeltaiset, maljamaiset kukat lehtien puhjetessa. Pidetään parhaimpana keltakukkaisena lajikkeena. Menestynyt hyvin Uppsalassa. Kokeilukasvi. I-?
MAGNOLIA ACUMINATA-ryhmä 'YELLOW LANTERN' Tarhapoppelimagnoliat Magnoliaceae
Pieni puu tai kookas pensas. Sitruunankeltaiset, suuret tulppaanimaiset kukat ennen lehtiä. Talvenarka. Kokeiluun. I-?
MAGNOLIA ACUMINATA-ryhmä YELLOW RIVER'   ('Fei Huang') Tarhapoppelimagnoliat Magnoliaceae
Kookas pensas. Kullankeltaiset, voimakastuoksuiset suuret kukat ennen lehtiä. Kiinalainen jaloste, perimä epäselvä. Pidetään M.denudata -lajikkeena. Kokeiluun. I ?
MAGNOLIA KOBUS Japaninmagnolia Magnoliaceae
Pieni puu tai kookas pensas, 5-8 m. Valkoiset tuoksuvat kukat suuria (10-15 cm). Kukkii lehdettömänä toukokuun alussa. Osoittautunut talvenkestäväksi suojaisilla paikoilla Etelä-Suomessa. Japani, E. korea: Cheju-do. I-III.
MAGNOLIA KOBUS v. BOREALIS Japaninmagnoliat Magnoliaceae
Pohjoinen muoto Hokkaidolta tai Honshun pohjoisosista. 
MAGNOLIA KOBUS 'MUSTILA' Japaninmagnoliat Magnoliaceae
Mustilassa, Elimäellä (III-vyöhyke) kasvavan vanhan emopuun mikrolisättyjä jälkeläisiä. Emopuu ei ole kärsinyt koskaan talvivaurioista.
MAGNOLIA KOBUS 'ROSEA' Japaninmagnoliat Magnoliaceae
Vaaleanpunertavakukkainen muoto, siemenlisätty. 
MAGNOLIA LILIIFLORA 'NIGRA' Magnoliat Magnoliaceae
Pienehkö pensas. Purppuranpunaiset maljamaiset kukat keväällä lehtien puhjetessa. Kukkii pitkään. Ei menesty ulkona Suomessa, sopii viherhuoneisiin tai talvetettavaksi ruukkukasviksi. Itä-Kiina. 
MAGNOLIA LILIIFLORA NIGRA-hybr. 'GALAXY' Magnoliat Magnoliaceae
Pieni puu tai kookas pensas. Suuret (20-25 cm) ruusunpunaiset kukat, sisältä vaaleanpunaisia. Kukkii lehtien puhjetessa. Yksi näyttävimmistä lajikkeista.  (M. liliiflora 'Nigra' x M. sprengeri 'Diva'). Talvenarka. Menestynyt lupaavasti Ahvenanmaalla. Kokeiluun. (I)
MAGNOLIA LILIIFLORA -hybr. 'PEPPERMINT STICK' Magnoliat Magnoliaceae
Valkoiset, vaaleanpunasävyiset kukat. Gresham-hybridi. (M. liliiflora x M. x veitchii). Hyvin talvenarka, ei kokeiltu Suomessa.
MAGNOLIA DE VOS & KOSAR-lajikkeet SIHTEERIKKÖMAGNOLIAT
U.S. National Arboretumin jalostamat 8 lajiketta. Saatu lähinnä risteymästä M.liliiflora 'Nigra' x M. stellata 'Rosea'. Lajikkeet muistuttavat  M.liliflora 'Nigra' -lajiketta ja ovat keskenään melko samankaltaisia. Kukat vaaleanpunaisia tai purppuranpunaisia. Ruotsissa ovat menestyneet vielä vyöhykkeellä III. Talvenarkoja, kokeilunarvoisia eteläisimmässä Suomessa.  
MAGNOLIA LILIIFLORA NIGRA-hybr. 'ANN' Sihteerikkömagnoliat Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Purppuranpunaiset kukat lehtien puhjetessa. Aikaisjn sihteerikkömagnolioista. Talvenarka, kokeiluun. (I)
MAGNOLIA LILIIFLORA NIGRA-hybr. 'JUDY' Sihteerikkömagnoliat Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Kapeakasvuinen. Purppuranpunaiset kukat sisätä valkoisia. Kukkii lehtien puhjetessa. Talvenarka, kokeiluun. (I)
MAGNOLIA LILIIFLORA NIGRA-hybr. 'SUSAN' Sihteerikkömagnoliat Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-3 m. Purppuranpunaiset kukat lehtien puhjetessa, kukkii pitkään. Talvenarka, menestynyt kohtalaisesti I a-vyöhykkeellä. Kokeiluun. (I)
MAGNOLIA LILIIFLORA  REFLORESCENS-hybr. 'JANE' Sihteerikkömagnoliat Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Purppuranpunaiset maljamaiset kukat sisältä valkoisia. Kukkii lehtien puhjettua. Myöhäisin sihteerikkömagnolioista. Talvenarka, kokeiluun. (I)
MAGNOLIA LILIIFLORA  REFLORESCENS-hybr. 'PINKIE' Sihteerikkömagnoliat Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Purppuraisen vaaleanpunaiset kukat lehtien puhjetessa. Talvenarka, kokeiluun. (I)
MAGNOLIA OBOVATA  (HYPOLEUCA)  Magnoliat Magnoliaceae
Iso yksirunkoinen puu, meillä pieni puu. Suuret (n.20 cm) tuoksuvat valkoiset, maljamaiset kukat. Kukkii kesäkuussa. Lehdet suuria (15-45 cm) vastapuikeita. Maailman pohjoisin magnolialaji. Lisäyslähde: Göteborgin kasvitieteellinen puutarha. Menestynyt lupaavasti Etelä-Suomessa. Hallanarka. Japani, Kuriilit. I-(II)
MAGNOLIA x PROCTORIANA Magnoliat Magnoliaceae
Pieni puu tai pensas. Valkoiset tähtimäiset kukat ennen lehtiä toukokuussa. (M.salicifolia x M.stellata). Lehdet puhjetessaan kuparinvärisiä, tuoksuvat anikselta. Kokeiluun. I-? 
MAGNOLIA SALICIFOLIA "Pajunlehtimagnolia" Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, meillä kookas pensas tai pieni puu. Valkoiset tuoksuvat kukat ennen lehtiä toukokuussa. Lehdet pitkulaisia, aniksen tuoksuisia. Kukkii jo nuorella iällä. Suomessa vain vähän kokemuksia. Pidetään yhtä talvenkestävänä kuin japaninmagnoliaa. Japani. I-II?
MAGNOLIA SIEBOLDII Pensasmagnolia Magnoliaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Kuppimaiset, tuoksuvat valkoiset kukat ovat nuokkuvia. Kukkii kesä-heinäkuussa. Talvenkestävin magnolialaji Suomessa. I-III(IV)
MAGNOLIA SIEBOLDII "HAMMARÖ" Pensasmagnolia Magnoliaceae
Lisäyslähde: Hammarö, Karlstad, Ruotsi.
MAGNOLIA SIEBOLDII "Mantsurian muoto" Pensasmagnolia Magnoliaceae
Alkuperä: Luonnonkeruu Mantsuriasta.
MAGNOLIA SIEBOLDII "RUISSALO" Pensasmagnolia Magnoliaceae
Lisäyslähde: Turun kasvitieteellinen puutarha, ex E-Korea.
MAGNOLIA SIEBOLDII "VIERUMÄKI" Pensasmagnolia Magnoliaceae
Lisäyslähde: Vierumäki, Heinola.
MAGNOLIA STELLATA Tähtimagnolia Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, meillä 1-2 m. Leveäkasvuinen. Tähtimäiset valkoiset kukat (7-10 cm) ennen lehtiä toukokuun alussa. Runsaskukkainen, kukkii jo nuorena. Talvenarka. Keski-Japani. I(II)
MAGNOLIA STELLATA KEISKEI' Tähtimagnoliat Magnoliaceae
Pieni tiheäkasvuinen pensas. Kerrotut ruusunpunaiset kukat. Ei kokeiltu Suomessa. Vanha japanilainen lajike. Talvenarka. I-?
MAGNOLIA STELLATA JANE PLATT' ('Rosea Jane Platt') Tähtimagnoliat Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Vaaleanpunaiset kerrotut kukat. Runsaskukkainen. Ei kokeiltu Suomessa. Talvenarka I-?
MAGNOLIA STELLATA 'ROSEA' Tähtimagnoliat Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Vaaleanpunaiset puolikerrotut kukat. Ei kokeiltu Suomessa. Talvenarka. I-?
MAGNOLIA STELLATA 'ROYAL STAR' Tähtimagnoliat Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 2-3 m. Tähtimäiset kukat nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia, avauduttuaan valkoisia. Kukkii ennen lehtiä toukokuun alussa. Talvenarka. Menestynyt kohtalaisesti I-vyöhykkeellä. I
MAGNOLIA STELLATA 'WATERLILY' Tähtimagnoliat Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Kerrotut vaaleanpunaiset kukat toukokuussa. Ei kokeiltu Suomessa. I-?
MAGNOLIA STELLATA-hybr. 'GEORGE HENRY KERN' Magnoliat Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Vaaleanpunaiset kukat. Kukinta alkaa toukokuussa ja jatkuu useita viikkoja. (M.stellata 'Rosea' x M. liliiflora 'Nigra') Talvenarka. Kokeiluun. (I)
MAGNOLIA TRIPETALA Magnoliat Magnoliaceae
Pieni puu tai pensas. Lehdet suuria (30-60 cm), soikeita. Suuret valkoiset kukat kesäkuussa. Eksoottisen näköinen suurilehtinen laji. Talvenarka. Menestynyt lupaavasti etelärannikolla. Itäinen P-Amerikka. I(II)
MAGNOLIA TRIPETALA 'BLOOMFIELD' Magnoliat Magnoliaceae
Suurilehtinen muoto. Lehdet jopa 70 cm pituiset. Kukat 16-terälehtisiä, lautasen kokoisia. Menestynyt hyvin Ruotsin Karlstadissa. Kokeilukasvi. I-?
MAGNOLIA TRIPETALA 'TORES BÄSTA' Magnoliat Magnoliaceae
Ruotsin Västeråsista peräisin oleva muoto. Todennäköisesti lajien M. tripetala ja M. obovata risteymä. Kokeiluun. I-?
MAGNOLIA x KEWENSIS 'WADA'S MEMORY' Magnoliaceae
Pieni puu tai kookas pensas. Valkoiset kukat suuria (n. 15 cm), kehälehdet riippuvia. Kukkii ennen lehtiä toukokuun alussa. Runsaskukkainen. (M. kobus x M. salicifolia). Menestynyt hyvin lounaisrannikolla. I-II(III)
MAGNOLIA x LOEBNERI 'BALLERINA' Tarhamagnoliat Magnoliaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Suuret tuoksuvat, valkoiset tähtimäiset kukat ovat puolikerrottuja. Kukkii toukokuussa. Ei kokeiltu Suomessa. I-?
MAGNOLIA x LOEBNERI 'LEONARD MESSELL' Tarhamagnoliat Magnoliaceae
Keskikokoinen pensas, 3-4 m. Vaaleanpunaiset kukat lehtien puhjetessa toukokuun alussa. Yksi talvenkestävimmistä ja parhaimmista lajikkeista. Menestynyt erinomaisesti Etelä-Suomessa. I-II
MAGNOLIA x LOEBNERI 'MERRILL' Tarhamagnoliat Magnoliaceae
Keskikokoinen pensas, 3-6 m. Valkoiset suuret, tuoksuvat kukat ennen lehtiä toukokuun alussa. Talvenkestävä. Menestynyt hyvin Etelä-Suomessa. I-II(III)
MAGNOLIA x LOEBNERI ex 'NEIL MC EACHARN'  Tarhamagnoliat Magnoliaceae
Keskikokoinen pensas. Suuret valkoiset puolikerrotut kukat. Ei kokeiltu Suomessa. I-?
MAGNOLIA x LOEBNERI 'SNOWDRIFT' Tarhamagnoliat Magnoliaceae
Keskikokoinen pyöreäkasvuinen pensas. Puhtaanvalkoiset kukat aikaisin keväällä. Ei kokeiltu Suomessa. I-?
MAGNOLIA x SOULANGIANA 'ALBA SUPERBA' Loistomagnoliat Magnoliaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas. Puhtaanvalkoiset suuret kukat lehtien puhjetessa. Yksi aikaisimmista loistomagnolioista. Vanha belgialainen lajike. Hyvin talvenarka. 
MAGNOLIA x SOULANGIANA 'BROZZONI' Loistomagnoliat Magnoliaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas. Valkoiset suuret (25 cm) kukat tyvestä punertavia. Ehkä talvenkestävin loistomagnolia. Kestänyt kohtalaisen hyvin Uppsalassa. Talvenarka. (I)
MAGNOLIA x SOULANGIANA 'LENNEI' Loistomagnoliat Magnoliaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas. Suuret tumman purppuranpunaiset kukat sisältä valkoisia. Tummakukkaisin loistomagnolia. Hyvin talvenarka. (I)
MAHONIA AQUIFOLIUM Mahonia Berberidaceae
Pieni ikivihreä pensas, 0,5-1 m. Leveäkasvuinen. Lehdet kiiltävän tummanvihreitä, monilehdykkäisiä. Lehdykät reunoistaan piikkisiä, muistuttavat orjanlaakeria (Ilex aquifolium) Keltaiset pystyt kukkatertut keväällä. Syötävät, mutta happamat sinimustat marjat. Pv-Va, tuore, runsasravinteinen. Kevätauringolta suojattu kasvupaikka. Läntinen P-Amerikka. I-IV. 
MALUS OMENAPUUT Rosaceae
Kesävihreitä pieniä puita ja pensaita. Lehdyt ehyitä, joskus liuskaisia. Valkoiset, vaaleanpunaiset tai punaiset, 5-lehtiset kukat. Kukkivat keväällä lehtien puhjetessa. Hedelmä pyöreä, syötävä. Au, tuore, runsasravinteinen. n. 35 lajia. Ristipölytteisiä. Eurooppa, Aasia, P-Amerikka.
MALUS BACCATA Marjaomenapuu Rosaceae
Pieni leveälatvuksinen puu, 4-8 m. Valkoiset kukat, runsaskukkainen. Pienet (n. 1 cm) punaiset hedelmät. Täysin kestävä. Itä-Aasia. I-VI
MALUS FUSCA Oregoninomenapuu Rosaceae
Kookas tiheäkasvuinen pensas. Valkoiset tai vaaleanpunaiset kukat. Kellertävät tai punaiset pienet marjat. Kestävä, harvoin viljelty. Läntinen P-Amerikka. I-III-?
MALUS HUPEHENSIS Hupeinomenapuu Rosaceae
Pieni leveäkasvuinen puu, 4-6 m. Tuoksuvat suuret kukat nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia, myöhemmin valkoisia. Lehdet kiiltävän tummanvihreitä, puhjetessaan punertavia. Keltainen myöhäinen syysväritys. Lehtiä käytetty yrttiteenä Kiinassa. Kestävä, harvoin viljelty. I-II-?
MALUS PRUNIFOLIA Siperianomenapuu Rosaceae
Pieni leveäkasvuinen puu, 5-10 m. Kukat valkoisia, nuppuvaiheessa punertavia. Runsas aikainen kukinta. Pienet kirkkaanpunaiset marjat. Talvenkestävä. Kiina. I-V
MALUS PRUNIFOLIA-ryhmä 'DOLGO' Paratiisiomenapuut Rosaceae
Pieni puu tai pensas, 4-6 m. Pystykasvuinen. Suuret valkoiset kukat. Aikainen, runsas kukinta. kirkkaanpunaiset n. 3 cm. hedelmät, sopivat talouskäyttöön. Venäläinen lajike. I-V
MALUS PURPUREA-ryhmä 'AAMURUSKO' Purppuraomenapuut Rosaceae
Pieni puu, 4-5 m. Sirolatvuksinen. Puolikerrotut vaaleanpunaiset kukat. Muistuttaa koristekirsikoita. Helsingin Lauttasaaresta löydetty lajike. I-III(IV)
MALUS PURPUREA-ryhmä 'HOPA' Purppuraomenapuut Rosaceae
Pieni pystykasvuinen puu, 3-6 m. Kukat liilanruusunpunaisia, keskeltä vaaleita. Runsaskukkainen. Lehdet punertavia. Suosittu lajike. I-IV
MALUS PURPUREA-ryhmä 'KADETTI' Purppuraomenapuut Rosaceae
Pieni leveälatvuksinen puu, 3-5 m. Hennon vaaleanpunaiset kukat. Pienet tummanpunaiset hedelmät säilyvät pitkään. Helsingin Munkkiniemestä löydetty lajike. I-III
MALUS PURPUREA-ryhmä 'KIRJAILIJA' Purppuraomenapuut Rosaceae
Pieni leveäkasvuinen puu. Hyvin suuret vaaleanpunaiset kukat (6-7 cm). Punertava lehdistö, tummanpunaiset pitkulaiset hedelmät. Helsingistä löydetty lajike. I-III
MALUS PURPUREA-ryhmä 'LINNANMÄKI' Purppuraomenapuut Rosaceae
Pieni pensasmainen puu, 2-3 m. Kukat puolikerrotut tummanpunaiset. Lehdistö punavihreä. Hedelmät viininpunaisia. Helsingin Linnanmäeltä löydetty lajike. I-III
MALUS PURPUREA-ryhmä 'MAKAMIK' Purppuraomenapuut Rosaceae
Pieni puu, 3-4 m. Isot tummanruusunpunaiset kukat. Lehdet punertavan vihreitä. Hedelmät vaaleanpunaisia. Suosittu lajike. I-V
MALUS PURPUREA-ryhmä 'RIXI' Purppuraomenapuut Rosaceae
Pieni pystykasvuinen puu, 2-4 m. Puolikerrotut vaaleanpunaiset kukat. Erittäin runsas kukinta. Viininpunaiset hedelmät. Helsingin Lauttasaaresta löydetty lajike. I-III
MALUS PURPUREA-ryhmä 'ROYAL BEAUTY'  Purppuraomenapuu Rosaceae
Pieni voimakkaasti riippuva puu, 2 m. Hento-oksainen. Purppuranpunaiset kukat. Pienet punaiset hedelmät. Lehdistö tummanpunainen. I-III
MALUS TORINGO Japaninmarjaomenapuu Rosaceae
Pieni leveäkasvuinen puu. Valkoiset kukat (3-4 cm) nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia. Lehdet ehyitä, soikeita tai leveänsoikeita. Ei viljelty Suomessa. Japani. I-?
MALUS TORINGO v. SARGENTII Marjaomenapensas Rosaceae
Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Leveä, jäykkäoksainen. Runsas, aikainen valkoinen kukinta. Pienet punaiset hedelmät. Lehdet yleensä kolmiliuskaisia. Japani, Korea. I-III
MENZIESIA "VALEATSALEAT" Ericaceae
Kesävihreitä pieniä pensaita. Ruukkumaiset kukat riippuvissa tertuissa. Kukkivat kesäkuun alussa. Au-Pv, tuore, keskiravinteinen, hapan. Viljellään kuten atsaleoita. Suomessa harvoin viljeltyjä. n. 10 lajia. P-Amerikka, Itä-Aasia.
MENZIESIA CILIICALYX v. MULTIFLORA "Japaninvaleatsaleat" Ericaceae
Pieni pensas, 30-60 cm. Lehdet leveänsoikeita. Kukat vaaleanpunaisia. Japani. I-?
MENZIESIA FERRUGINEA dbt "Ruostevaleatsalea" Ericaceae
Pieni pensas, 0.5-1 m. Kukat kellertäviä tai punertavia. Lehdet ja versot voimakastuoksuisia. Läntinen P-Amerikka. I-II-?
MENZIESIA PILOSA "Appalakkien valeatsalea" Ericaceae
Pieni pensas, n. 1 m. Kukat kellertävänvalkoisia. Versot ja lehdet karvaisia. Itäinen P-Amerikka. I-?
MITCHELLA REPENS "Pyynmarja" Rubiaceae
Ikivihreä ryömiväkasvuinen pensas, 5-10 cm. Mattomainen kasvutapa. Pyöreähköt kiiltävän tummanvihreät lehdet. Valkoiset tai vaaleanpunertavat, tuoksuvat, yhteenkasvaneet kukat. Kirkkaanpunaiset syötävät marjat, muistuttavat karpaloa. Kaunis maanpeittokasvi, harvoin viljelty. Pv-Va, tuore-kostea, runsasravinteinen, hapan. Itäinen P-Amerikka. I-II-? 
MORUS ALBA Valkomulperi Moraceae
Pieni puu, meillä kookas pensas, 3-4 m.  Suuret ehyet tai liuskoittuneet herttamaiset lehdet. Maukkaat vadelmanmuotoiset hedelmät tummanpunaisia, raakana valkoisia. Silkkiäisperhosten toukkien ravintokasvi. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Kestävin mulperilaji. Menestynyt hyvin etelärannikolla. Kiina. I-II
MYRICA GALE Suomyrtti Myricaceae
Pieni kesävihreä pensas, 0.5-1 m. Koko pensas tuoksuu aromaattiselta. Vastapuikeat harmaanvihreät lehdet. Kukkii tähkämäisin norkoin keväällä ennen lehtiä. Luonnonvarainen Suomessa. Lievästi myrkyllinen rohtokasvi, käytetty mm. oluen mausteena. Au-Pv, tuore-märkä, keskiravinteinen. P-Eurooppa, P-Amerikka.  I-VI
MYRICA PENSYLVANICA Lännenmyrtti Myricaceae
Pieni kesävihreä tai osittain ikivihreä pensas, 0-5-1.5 m. Lehdet tummanvihreitä, nahkamaisia. Koko kasvi aromaattinen. Pienet vahapeitteiset harmaanvihreät marjat. Au-Pv, kuiva-tuore, niukkaravinteinen, hiekkainen, hapan. Viihtyy karuillakin kasvupaikoilla. Ei juuri viljelty Suomessa. Itäinen P-Amerikka.  I-?
NEILLIA SINENSIS Neillia Rosaceae
Pieni kaartuvaoksainen pensas, 0.5-1.5 m.  Sirokasvuinen. Vaaleanpunertavat kellomaiset kukat nuokkuvissa tertuissa. Kukkii alkukesällä. Lehdet puhjetessaan pronssinsävyisiä. Harvoin viljelty, menestynyt hyvin etelärannikolla. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Suojainen kasvupaikka. Kiina. I-II
NEMOPANTHUS MUCRONATUS Aquifoliaceae
Pieni kesävihreä pensas, 0.5-1.5 m. Sinivihreät soikeat lehdet, punaiset lehtiruodit. Kirkkaanpunaiset marjat. Kaksikotinen. Sitruunankeltainen syysväritys. Menestynyt hyvin Muurilassa. Au-Pv-Va, tuore-kostea, runsasravinteinen. Itäinen P-Amerikka. I-II-?
NOTHOFAGUS ANTARCTICA Etelänpyökit Nothofagaceae
Kesävihreä puu tai pensas, meillä pensasmainen. Pienet kiiltävän tummanvihreät, kurttuiset lehdet. Ehkä kestävin etelänpyökeistä. Menestynyt lupaavasti Ahvenanmaalla. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Suojainen kasvupaikka. Etelä-Amerikka: Chile, Argentiina. (I)
OPLOPANAX HORRIDUS Pirunnuija Araliaceae
Kesävihanta pystykasvuinen pensas, 1-2 m. Jäykät tiheäpiikkiset versot. Suuret sormihalkoiset lehdet (10-30 cm) muistuttavat muodoltaan vaahteran lehtiä. Vihertävät kukat pystyissä tertuissa. Kirkkaanpunaiset marjat. Ei siedä kuivuutta, hallanarka. Pv-Va, kostea, hapan, runsasravinteinen. Menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa. Läntinen P-Amerikka. I-III
OPUNTIA OPUNTIAKAKTUKSET
Ikivihreitä piikikkäitä pensaita. Kaktusten (Cactaceae) heimon laajin suku. Versot koostuvat levymäisistä nivelistä (paddles). Versoissa on kahdenlaisia piikkejä, toiset pitkiä neulamaisia ja kiinteitä sekä toiset pieniä koukkumaisia, irtoavia piikkejä. Suuret värikkäät kukat. Hedelmät meheviä, usein maukkaita. Joukossa monia hyvin talvenkestäviä lajeja, joista pohjoisimmat kasvavat Kanadassa. Eivät siedä talvimärkyyttä. Voidaan peittää talveksi esim. lasilevyllä. Au, kuiva, läpäisevä hiekka tai soramaa. Menestyneet hyvin lounaisrannikolla. n. 200 lajia. Amerikka.
OPUNTIA FRAGILIS Opuntiakaktukset Cactaceae
Pieni maanmyötäinen kaktus, 5-10 cm. Litteän pyöreät hyvin piikkiset versot. Kukat keltaiset. Maailman pohjoisin kaktuslaji, kasvaa Pohjois-Albertassa asti. Läntinen P-Amerikka. I-?
OPUNTIA HUMIFUSA Opuntiakaktukset Cactaceae
Pieni maanmyötäinen kaktus, 5-10 cm. Litteät versot. Keltaiset tai kellanpunaiset kukat. Punaiset maukkaat hedelmät 3-5 cm. Itäinen P-Amerikka I-?
OPUNTIA MACRORHIZA v. MACRORHIZA Opuntiakaktukset Cactaceae
Pieni maanmyötäinen kaktus, 5-15 cm. Litteän pyöreät versot, harvapiikkinen. KeltaIset kukat joissa punainen keskusta. Läntinen ja keskinen P-Amerikka. I-?
OPUNTIA POLYACANTHA Opuntiakaktukset Cactaceae
Pieni maanmyötäinen kaktus, 5-20 cm. Litteän pyöreät versot, tiheäpiikkinen. KeltaIset tai punaiset kukat. Läntinen P-Amerikka. I-?
OPUNTIA "RUTILANS"  (O.debreczyi) Opuntiakaktukset Cactaceae
Pieni maanmyötäinen kaktus, 10-20 cm. Litteän pyöreät versot. Kuten O.fragilis, mutta isommat nivelet ja suuremmat kukat (5-7 cm). Kukat keltaiset tai punaiset. Läntinen P-Amerikka. I-?
OSTRYA VIRGINIANA Amerikanhumalapyökki Betulaceae
Pieni tai keskikokoinen puu. Nopeakasvuinen. Lehdet muistuttavat valkopyökkiä (Carpinus). Hedelmänorkot muistuttavat humalan käpyjä. Keltainen syysväritys. Menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Itäinen P-Amerikka. I-II(III)
OXYDENDRUM ARBOREUM Ericaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, meillä pensasmainen. Suuret valkoiset, tuoksuvat huiskilokukinnot. Kukkii loppukesällä. Kookkaat, soikeat nahkamaiset tummanvihreät lehdet. Syysväritys loistavan punainen. Ei kokeiltu Suomessa. Sukunsa ainoa laji. Talvenarka kokeilukasvi. Suojainen kasvupaikka. Au-Pv, tuore, hapan, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. (I)
PACHYSANDRA TERMINALIS   Varjoyrtti Buxaceae
Pieni ikivihreä varpu, 20-30 cm. Mattomainen kasvutapa. Kiiltävän vihreät lehdet varsien latvoissa. Leviää runsasti maarönsyistä. Pv-Va, tuore, runsasravinteinen. Japani. I-III
PACHYSANDRA TERMINALIS 'GREEN CARPET' Varjoyrtit Buxaceae
PACHYSANDRA TERMINALIS 'TUNDRA' Varjoyrtit Buxaceae
PACHYSANDRA TERMINALIS 'VARIEGATA' Varjoyrtit Buxaceae
Kirjavalehtinen muoto. Lehtien reunat valkoisia.
PAEONIA OSTII 'FENG DAN BAI' Ostinpioni Paeoniaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Puhtaanvalkoiset suuret kukat tuoksuvat myskiltä. Au, kuiva, läpäisevä kivennäismaa. Talvenarka kokeilukasvi. Kiina. I ?
PAEONIA ROCKII-ryhmä Rockinpionit Paeoniaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, n. 1.5 m. Kukat suuria (12-20 cm) valkoisia tai punaisia. Kukkien keskusta tumman purppuran värinen. Siemenlisättyjä taimia Muurilassa kasvavista emopensaista. Rockinpionit ovat talvenkestävimpiä puuvartisia pioneja. Au, kuiva, läpäisevä kivennäismaa. Ei siedä märkyyttä. Länsi-Kiina. I-II-?
PAXISTIMA  CANBYI Lamokelasvarpu Celastraceae
Pieni ikivihreä varpu, 20-40 cm. Kasvutapa lamoava. Lehdet pienet, pitkulaiset, kiiltävän tummanvihreät. Suomessa harvoin viljelty. Läheinen laji P.myrtifolia on menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa.  Pv-Va, tuore, runsasravinteinen, runsaskalkkinen. Itäinen P-Amerikka. I-?
PENSTEMON FRUTICOSUS v. SCOULERI Varpupipot Scrophulariaceae
Pieni ikivihreä puolipensas, 10-20 cm. Purppuranpunaiset kellomaiset kukat alkukesällä. Runsaskukkainen. Au, kuiva, läpäisevä kivennäismaa. Läntinen P-Amerikka. I-?
PHELLODENDRON AMURENSE Amurinkorkkipuu Rutaceae
Keskikokoinen puu, 5-12 m. Leveälatvuksinen. Lehdet 5-13-lehdykkäiset. Mustat marjat suurissa tertuissa. Kaarna paksu, korkkimainen. Kirkkaankeltainen syysväritys. Eksoottisen näköinen. Menestynyt vuosikymmeniä Mustilan arboretumissa. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Itä-Aasia. I-III
PHELLODENDRON AMURENSE v. SACHALINENSE Sahalininkorkkipuu Rutaceae
Muistuttaa suuresti peruslajia. Itä-Aasia. I-II-?
PHILADELPHUS JASMIKKEET Hydrangeaceae
Kesävihreitä pensaita. Lehdet vastakkain. Kukinto terttumainen, kukat 4-lehtisiä, yleensä valkoisia. Kukat ovat tavallisesti voimakastuoksuisia. Kukinta kesä-heinäkuussa. Eri lajeja ja lajikkeita usein vaikea erottaa toisistaan. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. 65 lajia. P-Amerikka, Aasia, Kaakkois-Eurooppa (1 laji). 
PHILADELPHUS LEWISII v. GORDONIANUS 'TÄHTISILMÄ' Loistojasmike Hydrangeaceae
Keskikokoinen kaarevaoksainen pensas, 2-3 m. Puhtaanvalkoiset n. 5 cm kukat tuoksuvat miedosti. Kukkii kesäkuun lopussa. Runsaskukkainen. FinE-kasvi. I-III-?
PHILADELPHUS PURPURASCENS Jasmikkeet Hydrangeaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1.5-3 m. Kaarevaoksainen. Valkoiset tuoksuvat kukat, purppuranpunaiset verholehdet. Pidetään yhtenä kauneimmista jasmikkeista. Ei kokeiltu Suomessa. Lounais-Kiina. I-?
PHILADELPHUS SATSUMI Jasmikkeet Hydrangeaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1.5-2 m. Pystykasvuinen. Valkoiset miedosti tuoksuvat kukat. Lehdet pitkänkapeat. Ei kokeiltu Suomessa. Japani.  I-?
PHILADELPHUS SCHRENKII Siperianjasmike Hydrangeaceae
Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Ehkä talvenkestävin jasmikkeista. Valkoiset tuoksuvat kukat. Kukkii kesäkuussa. Harvoin viljelty Suomessa. Itä-Aasia. I-IV?
PHILADELPHUS  x LEMOINEI Pikkujasmike Hydrangeaceae
Pieni pyöreäkasvuinen pensas, 1.5 m. Kaareutuvavaoksainen, sirokasvuinen. Valkoiset kukat tuoksuvat voimakkaasti mansikalle. Kukkii heinäkuussa. I-IV(V)
PHILLYREA ANGUSTIFOLIA Oleaceae
Pieni tai keskikokoinen ikivihreä pensas. Lehdet kapeansoikeat, sinivihreät. Tuoksuvat valkoiset kukat kesällä. Viihtyy hyvin kuivilla ja karuilla paikoilla. Au, kuiva, läpäisevä. Talvenarka kokeilukasvi. Etelä-Eurooppa. I ?
PHYLLODOCE CAERULEA Kurjenkanerva Ericaceae
Pieni ikivihreä varpu, 10-30 cm. Lehdet kapean neulasmaisia. Ruukkumaiset nuokkuvat sinipunaiset kukat. Pv, tuore, hapan turvemaa. Luonnonvarainen Lapissa. I-VIII. 
PHOTINIA DAVIDIANA  (syn. Stranvaesia davidiana)   "Laakerifotinia" Rosaceae
Ikivihreä pieni puu tai pensas, meillä hyvin arka pensas. Suuret laakerimaiset kiiltävät lehdet. Lehdet puhjetessaan loistavan punaisia-vaaleanpunaisia. Syysväritys tumman purppuranpunainen. Valkoiset kukat kesällä muistuttavat orapihlajan kukkia. Oranssit marjat. Au-Pv, tuore, keskiravinteinen, läpäisevä. Talvenarka kokeilukasvi. Kiina. (I)
PHOTINIA VILLOSA "Fotinia" Rosaceae
Kesävihreä pensas, 2-3 m. Ehyet, tummanvihreät soikeat lehdet puhjetessaan kellertäviä. Ruusumaiset valkoiset kukat alkukesällä. Punaiset marjat. Syysväritys loistavan oranssinpunainen. Ei juuri viljelty Suomessa. Menestynyt hyvin Muurilassa. Kiina, Japani, Korea. I-?
PIERIS FLORIBUNDA Karoliinankellovaivero  Ericaceae
Ikivihreä, puolipallomainen pensas. 1-1.5 m. Tiheäkasvuinen. Kiiltävän tummanvihreät lehdet. Valkoiset ruukkumaiset kukat nuokkuvissa tertuissa. Kukkii runsaasti touko-kesäkuussa. Talvenkestävä, erittäin suositeltava laji. Pv, tuore, runsasravinteinen, hapan, läpäisevä. Itäinen P-Amerikka. I-III.
PHYSOCARPUS OPULIFOLIUS Lännenheisiangervo Rosaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas, 2-3 m. Nopea- ja tiheäkasvuinen, hyvä suojapensas. 3-halkoiset lehdet. Kellanvalkoiset huiskilokukat kesä-heinäkuussa. Au-Pv-Va, tuore, keskiravinteinen. I-VI. Itäinen P-Amerikka. 
PHYSOCARPUS OPULIFOLIUS 'LUTEUS' Keltaheisiangervo Rosaceae
1.5-2 m. Lehdet keväällä keltaiset, muuttuvat myöhemmin tummanvihreiksi. I-IV
PHYSOCARPUS OPULIFOLIUS 'DIABOLO' Purppuraheisiangervo Rosaceae
1.5-2 m. Lehdet ja varret koko kasvukauden tumman purppuranpunaiset. Syysväritys pronssinpunainen. I-IV
PLANTAGO CYNOPS "Pensasratamo" Plantaginaceae
POPULUS POPPELIT
Kesävihreitä isoja puita. Nopeakasvuisia. Riippuvat norkkokukinnot keväällä ennen lehtiä. Meillä menestyvät lajit voidaan jakaa haapoihin, mustapoppeleihin, valkopoppeleihin,  palsamipoppeleihin sekä isolehtipoppeleihin (mm. P. wilsonii). Lajien lisäksi viljellään monia poppeliristeymiä. Au, tuore, runsasravinteinen. n. 35 lajia. P-Amerikka, Eurooppa, Aasia. 
POPULUS CATHAYANA Mantshurianpoppeli Salicaceae
Keskikokoinen tai iso puu, 10-25 m. (Palsamipoppelit). Harvoin viljelty laji. Lehdet soikeita tai kapeanpuikeita, alta valkoisia. Silmut ja nuoret lehdet palsamintuoksuisia. Kiina, Korea. I-? 
POPULUS KOREANA Koreanpoppeli Salicaceae
Iso puu, 15-25 m. (Palsamipoppelit). Kapean kartiomainen. Runko harmaa. Ei tee juurivesoja. Isohkot, soikeat kurttuiset lehdet ovat tummanvihreitä, alta valkoisia. Silmut ja nuoret lehdet palsamintuoksuisia. Itä-Aasia. I-II-? 
POPULUS LAURIFOLIA Laakeripoppeli Salicaceae
Iso mutkahaarainen puu, 15-20 m. (Palsamipoppelit). Tekee juurivesoja. Runko vaaleanharmaa. Pitkät ylöskaartuvat oksat, alaoksat riippuvia. Lehdet leveänsoikeita, muistuttavat laakerinlehtiä. Lehdet vaaleanvihreitä, alta valkoisia. Vanhojen puistojen laji, nykyään harvinainen. Siperia, Mongolia, Luoteis-Kiina.  I-V
POPULUS MAXIMOWICZII Japaninpoppeli Salicaceae
Isokasvuinen puu, 15-25 m. (Palsamipoppelit). Suuret leveänsoikeat lehdet, kiiltävän tummanvihreitä, alta valkeita. Uudet versot punaisia. Pitkät (18 cm) kukinnot. Itä-Aasia. I-II-? 
POPULUS SIMONII 'FASTIGIATA' Piiskapoppeli Salicaceae
Keskikokoinen tai pieni puu, 8-16 m. (Palsamipoppelit). Latvus kapean kartiomainen, tiheäkasvuinen. Runko kellanharmaa. Lehdet vastapuikeita, kiiltävän tummanvihreitä, alta valkeita. Koillis-Kiina. I-?
POPULUS   'WOOBSTII' Riippapoppeli Salicaceae
Iso riippuvaoksainen puu, 15-25 m. Oksien kärjet riippuvia. Lehdet herttamaisen leveänpuikeita, alta valkoisia. Vanha venäläinen lajike, vanhojen puistojen laji. I-VI
POTENTILLA FRUTICOSA  (syn. Dasiphora fruticosa.) PENSASHANHIKIT Rosaceae
Pieni tiheäkasvuinen pensas, 0.5-1.5 m. Tiheä, pyöreähkö. Ruusumaiset keltaiset, valkoiset tai punaiset kukat loppukesällä. Suosittuja, runsaskukkaisia koristepensaita. Au, kuiva-tuore, keskiravinteinen. P-Amerikka, Eurooppa, P-Aasia. I-VI
POTENTILLA FRUTICOSA   'KOBOLD' Pensashanhikit Rosaceae
Pieni pyöreähkö pensas, 0.5-1 m. Kirkkaankeltaiset kukat. I-III
POTENTILLA  FRUTICOSA   'LOVELY PINK' Pensashanhikit Rosaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, n. 1 m. Vaaleanpunaiset kukat. I-III
POTENTILLA  FRUTICOSA   'MOUNT EVEREST' Pensashanhikit Rosaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, n. 1 m. Puhtaanvalkoiset kukat. I-?
POTENTILLA  FRUTICOSA   'TILFORD CREAM' Pensashanhikit Rosaceae
Pieni pyöreäkasvuinen pensas, n. 1 m. Kermanvalkoiset, suuret kukat. 
PRINSEPIA SINENSIS "Mantshurianokakirsikka" Rosaceae
Pieni sirokasvuinen pensas, 1-1.5 m. Versot piikkisä. Lehdet kapeansuikeita, kiiltävän vihreitä. Tulee erittäin aikaisin lehteen. Vaaleankeltaiset kukat aikaisin keväällä. Hedelmät kirsikkamaisia, tummanpunaisia, hyvänmakuisia. Menestynyt hyvin Muurilassa ja Helsingissä. Au, tuore, keskiravinteinen, läpäisevä. Kiina. I-?
PRINSEPIA UNIFLORA "Hopeaokakirsikka" Rosaceae
Pieni piikkinen pensas, n. 1 m. Kaartuvaoksainen. Lehdistö kiiltävä, sinertävän harmaanvihreä. Valkoiset kukat aikaisin keväällä. Hedelmät ruskeanpunaisia. Au, kuiva-tuore, keskiravinteinen, läpäisevä. Sopii hyvin kivikkopuutarhaan. Menestynyt hyvin Muurilassa. Kiina I-?
PRUNUS KIRSIKAT, TUOMET, LUUMUT, MANTELIT Rosaceae
kesävihreitä tai harvoin ikivihreitä puita ja pensaita. Valkoiset tai punaiset ruusumaiset kukat keväällä. Kukat sarjoissa, tertuissa tai yksittäin. Hedelmä luumarja. Au, tuore, runsasravinteinen, kalkkipitoinen, läpäisevä. n. 430 lajia. Pohjoinen pallonpuolisko.
PRUNUS BESSEYI  Lännenhietakirsikka Rosaceae
PRUNUS CERASIFERA 'NIGRA' Veriluumu Rosaceae
Pieni puu tai pensas, 3-5 m. Kirsikkaluumun lajike. Mustanpunaiset lehdet koko kasvukauden. Ruusunpunaiset kukat keväällä ennen lehtiä. Syvänpunaiset syötävät luumut. Talvenarka. (I)
PRUNUS DAVIDIANA Persikat Rosaceae
PRUNUS FRUTICOSA Arokirsikka Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1.5-2 m. Pyöreälatvuksinen, leveä. Tekee juurivesoja. Valkoiset kukat toukokuussa. Aromikkaat, happamat kirsikat. Hyvin talvenkestävä, harvoin viljelty. Venäjällä käytetty paljon kirsikoiden jalostustyössä. Keski-, Itä-Eurooppa, Venäjä, Keski-Aasia. I-III(IV)? 
PRUNUS GRAYANA Japanintuomi Rosaceae
Pieni puu tai kookas pensas, meillä n. 5-7 m. Leveäkasvuinen. "Pulloharjamaiset" valkoiset kukkatertut toukokuussa. Runsaskukkainen. Marjat sinimustia. Syysväritys keltainen tai aprikoosinsävyinen. Terve, kestävä tuomenkehrääjäkoita vastaan. Suomessa vähän kokeiltu, Ruotsissa pidetään kestävänä ja koristeellisena lajina. Japani. I-?
PRUNUS MAACKII Tuohituomi Rosaceae
Pieni leveälatvuksinen puu, 5-10 m. Siro- ja nopeakasvuinen. Runko kiiltävän kuparinvärinen, kuori irtoaa tuohimaisina liuskoina. Valkoiset tuoksuvat kukkatertut alkukesällä. Syysväritys kirkkaan keltainen. Viihtyy parhaiten kosteahkossa, runsasravinteisessa maassa. Itä-Aasia. I-V 
PRUNUS MAXIMOWICZII Vienokirsikka Rosaceae
Pieni puu, 3-5 m. Valkoiset kukkatertut lehtien puhjetessa. Syötävät, pienet happamat kirsikat. Menestyy hyvin puolivarjossakin. Harvoin viljelty, menestynyt Pietarsaaressa asti. Itä-Aasia. I-IV 
PRUNUS PENSYLVANICA Pilvikirsikka Rosaceae
Pieni kapeakasvuinen puu, 5-10 m. Nopeakasvuinen. Runko kiiltävän suklaanruskea. Lehdet puhjetessaan punertavia. Runsas valkoinen kukinta lehtien puhjetessa. Syötävät pienet happamat, kirkkaanpunaiset kirsikat. Syysväritys loistavan punainen. P-Amerikka. I-V
PRUNUS PUMILA v. DEPRESSA Lamohietakirsikka Rosaceae
Pieni lamoavakasvuinen pensas, n. 20 cm. Rentovartinen. Runsas valkoinen kukinta lehtien puhjettua. Punamustat marjat. Syysväritys loistavan punainen. Menestyy hyvin kuivilla ja paahteisilla paikoilla. Keskinen ja itäinen P-Amerikka. I-V
PRUNUS PUMILA v. SUSQUEHANAE Hietakirsikat Rosaceae
Pieni pensas, 40-100 cm. Oksat pystyjä tai kaareutuvia. Mustanpunaiset syötävät marjat sopivat talouskäyttöön. Runsassatoinen. Itäinen P-Amerikka. I-?
PRUNUS SARGENTII Rusokirsikka Rosaceae
Pieni puu, 3-6 m. Leveän kartiomainen. Ruusunpunaiset kukat toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Lehdet puhjetessaan kuparinvärisiä. Syysväritys loistavan kirkkaanpunainen. Talvenkestävin japanilainen koristekirsikka. Japani, Korea, Sahalin. I-II(III)
PRUNUS SEROTINA Kiiltotuomi Rosaceae
Pieni leveäkasvuinen puu, 5-10 m. Kiiltävät kapeansoikeat lehdet. Tuoksuvat valkoiset kukkatertut alkukesällä. Marjat kiiltäviä punaisenmustia. Terve, kestävä tuomenkehrääjäkoita vastaan. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-III
PRUNUS SPINOSA Oratuomi Rosaceae
Pieni piikkinen pensas, 1-3 m. Tekee juurivesoja. Runsas valkoinen kukinta ennen lehtien puhkeamista. Marjat sinimustia, vahapeitteisiä. Maku hapan, sopivat talouskäyttöön, mm. liköörinvalmistukseen. Kalkinsuosija. Uppsalan kanta menestynyt hyvin Muurilassa. Luonnonvarainen Ahvenanmaalla ja lounais-saaristossa. Eurooppa, Venäjä, Länsi-Aasia. I-(II)
PRUNUS SSIORI Sahalinintuomi Rosaceae
Iso puu, meillä pieni tai keskikokoinen puu, 8-15 m. Valkoiset kukkatertut lehtien puhjetessa. Lehdet puhjetessaan punertavia. Marjat kypsänä sinimustia, aluksi vihreitä-punaisia. Terve, kestävä tuomenkehrääjäkoita vastaan. Menestynyt lupaavasti Turun ja Helsingin kasvitieteellisissä puutarhoissa. Itä-Aasia. I-?
PRUNUS TENELLA Kääpiömanteli Rosaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 0.5-1 m. Lehdet kapeansoikeita. Ruusunpunaiset kukat lehtien puhjetessa toukokuussa. Runsaskukkainen. Karvaiset luumarjat. Eurooppa, Länsi-Aasia. I-IV
PRUNUS TOMENTOSA Nukkakirsikka Rosaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-2 m. Tiheäkasvuinen. Leveänsoikeat nukkapintaiset lehdet. Runsas valkoinen kukinta toukokuussa lehtien puhjetessa. Pienet makeahkot kirsikat. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Kiina, Korea, Mongolia. I-III-?
PRUNUS VIRGINIANA   Virginiantuomi Rosaceae
Kookas pensas tai pieni puu, 4-8 m. Leveälatvuksinen. Tekee juurivesoja. Kiiltävän tummanvihreät lehdet. Valkoiset terttukukinnot toukokuussa lehtien puhjettua. Tummanpunaiset marjat. Terve, kestävä tuomenkehrääjäkoita vastaan. Hyvin talvenkestävä. Peruslaji jakautuu läntiseen ja itäiseen muotoon. P-Amerikka. I-V
PRUNUS VIRGINIANA v. DEMISSA Virginiantuomet Rosaceae
Läntinen P-Amerikka.
PRUNUS VIRGINIANA v. MELANOCARPA Virginiantuomet Rosaceae
Itäinen P-Amerikka. 
PTELEA TRIFOLIATA Ptelea Rutaceae
Pensas tai pieni puu, meillä pensas, 2-3 m. Kolmisormiset, kiiltävät lehdet. Vihertävät huiskilokukat alkukesällä. Siivekkäät pähkylähedelmät. Aurinko, läpäisevä, runsasravinteinen. P-Amerikka. Talvenarka. I(II) 
PTEROCARYA RHOIFOLIA Japaninsiipipähkinä Juglandaceae
Puu, meillä 8-10 m. Usein monirunkoinen. Isot monilehdykkäiset, päätöpariset lehdet. Siivekkäät pähkinät riippuvissa (20-40 cm) tertuissa. Eksoottisen näköinen puu. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Hallanarka. Japani. I-II(III)
PTEROSTYRAX HISPIDA Styracaceae
Pieni puu, meillä hyvin talvenarka pensas. Suuret leveänsoikeat lehdet. Pitkät, tuoksuvat kukkatertut alkukesällä. Kukat valkoisia, pitkäheteisiä. Tallvenarka. Ei juuri kokeiltu Suomessa. Au, tuore, runsasravinteinen, suojaisa ja lämmin kasvupaikka. Japani. (I) 
PYRUS PÄÄRYNÄT Rosaceae
Yleensä kesävihreitä, yksirunkoisia puita, 6-12 m. Nopeakasvuisia. Lehdet yleensä ehyitä, soikeita. Kukat valkoisia ruusumaisia, leveissä huiskiloissa. Kukkivat keväällä lehtien puhjetessa. Hedelmä kellanpunainen tai punainen pohjusmarja. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Eivät viihdy savimailla. n. 30 lajia. Eurooppa, Aasia, P-Afrikka.
PYRUS BETULIFOLIUS Päärynät Rosaceae
Pieni pyöreälatvuksinen puu, 8-10 m. Versot ja nuoret lehdet harmaanukkaisia. Runsaskukkainen. Pienet pyöreät hedelmät. Yleinen koristepuu Pohjois-Kiinassa. Käytetään myös perusrunkona. Ei kokeiltu Suomessa. Talvenarka. Kiina. I ?
PYRUS COMMUNIS Päärynä Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, 6-12 m. Latvus kapeahko. Lehdet soikeanpyöreitä, kiiltävän tummanvihreitä. Kukkii hieman ennen kuin omenat. Lukuisia lajikkeita. Menestyy hyvin Etelä-Suomessa. Ei tunneta luontaisena (Eurooppa, Länsi-Aasia) I-II(III)
PYRUS USSURIENSIS Ussurinpäärynä Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen puu. Lehdet soikeanpyöreitä, teräväreunaisia. Runsaskukkainen. Hedelmät happamia, pieniä, pyöreitä. Syysväritys loistavanpunainen. Talvenkestävin laji. Itä-Aasia. I-III
QUERCUS TAMMET Fagaceae
Kesävihreitä tai ikivihreitä (ei meillä) puita tai pensaita. Usein isoja puita, paksurunkoisia ja vahvaoksaisia. Lehdet kierteisesti, lehti yleensä pariliuskainen. Hedekukinnot riippuvia norkkoja. Kukkivat keväällä lehtien puhjetessa. Hedelmä maljamaisen kehdon ympäröimä kova pähkinä (terho). Vaativat paljon valoa ja kasvutilaa. Au, tuore, runsasravinteinen. Suku jaetaan kahteen alasukuun ja viiteen sektioon. n. 400 lajia. Pohjoinen pallonpuolisko; Amerikka, Aasia, Eurooppa.
QUERCUS ACUTISSIMA Tammet Fagaceae
Iso, leveälatvuksinen puu. (Cerris-sektio). Ehyet vastapuikeat, isot sahalaitaiset lehdet (9-18 cm) kiiltävän vihreitä. Talvenarka kokeilukasvi. Himalaja, Itä-Aasia. (I)
QUERCUS ALBA Valkotammi Fagaceae
Iso leveälatvuksinen puu. (Quercus-sektio). Lehdet 5-9-halkoiset, isot (10-20 cm) sinivihreät. Syysväritys purppuranpunainen. Kokeilukasvi. Itäinen P-Amerikka. I-? 
QUERCUS ALIENA "Idänvalkotammi" Fagaceae
Iso leveälatvuksinen puu. (Quercus-sektio). Suuret (10-20 cm) ehyet, kiiltävät kapeansoikeat lehdet. Talvenarka kokeilukasvi. Kiina, Korea, Japani. (I)
QUERCUS BICOLOR Tammet Fagaceae
Keskikokoinen puu. (Quercus-sektio). Lehdet isoja vastapuikeita, kapealiuskaisia. Syysväritys kuparinvärinen. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-?
QUERCUS CERRIS "Turkintammi" Fagaceae
Iso puu, meillä pensasmainen tai pieni puu. (Cerris-sektio). Kiiltävät 6-12-halkoiset lehdet. Talvenarka kokeilukasvi. E-Eurooppa, Turkki. (I)
QUERCUS COCCINEA Purppuratammi Fagaceae
Iso pyöreälatvuksinen puu. (Lobatae-sektio) Lehdet epäsäännöllisen syvähalkoisia, kuin saksilla leikeltyjä. Syysväritys purppuranpunainen. Itäinen P-Amerikka. I-?
QUERCUS ELLIPSOIDALIS Tammet Fagaceae
Keskikokoinen, pyöreälatvuksinen puu. (Lobatae-sektio). Lehdet kiiltäviä, 5-9-halkoisia, nirhalaitaisia. Syysväritys kirkkaanpunainen. Ei juuri kokeiltu. Itäinen P-Amerikka. I-?
QUERCUS HYPOLEUCOIDES Tammet Fagaceae
Ikivihreä keskikokoinen puu, meillä pensasmainen. (Lobatae-sektio). Ikivihreistä tammista kestävimpiä. Lehdet ehyet, kapeansuikeat, 5-10 cm. Päältä kiiltävän tummanvihreät, alta hopeanvalkoiset. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. P-Amerikan lounaisosat. I-?
QUERCUS IMBRICARIA Tammet Fagaceae
Keskikokoinen puu. (Lobatae-sektio) Pyöreälatvuksinen, alemmat oksat riippuvia. Lehdet ehyitä, soikeita, kiiltävän tummanvihreitä. Lehdet säilyvät puussa talveen asti. Talvenarka kokeilukasvi. Menestynyt hyvin vielä Ottawassa, Kanadassa.  Itäinen P-Amerikka. (I)
QUERCUS LYRATA Tammet Fagaceae
Keskikokoinen puu. (Quercus-sektio). Lehdet syvähalkoiset, "lyyramaiset". Terhot syvällä kehdon sisällä.  Ei kokeiltu Suomessa. P-Amerikan kaakkoisosat. (I)
QUERCUS MACROCARPA Takiaistammi Fagaceae
Iso puu, nuorena kapean pylväsmäinen. (Quercus-sektio) Lehdet isoja, vastapuikeita, pariliuskaisia, alta valkoisia. Versot korkkipalteisia. Hedelmän kehto piikkimäinen. Yksi talvenkestävimmistä tammilajeista, menestynyt hyvin Etelä-Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?
QUERCUS MONGOLICA Mongoliantammi Fagaceae
Keskikokoinen tai iso puu. (Quercus-sektio). Lehdet ehyitä, vastapuikeita, kiiltävän tummanvihreitä. Menestynyt hyvin Helsingissä. Kiina, Itä-Aasia. I-?
QUERCUS MONGOLICA v. GROSSESERRATA Mongoliantammet Fagaceae
QUERCUS MUEHLENBERGII Tammet Fagaceae
Keskikokoinen tai iso puu. (Quercus-sektio) Killtävän tummanvihreät, ehyet suikeat hammaslaitaiset lehdet, alta valkoisia. Runko valkoinen tai vaalean harmaa. Syysväritys keltainen. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?
QUERCUS NIGRA Tammet Fagaceae
Keskikokoinen puu. (Lobatae-sektio) Erikoiset ehyet, lusikkamaiset lehdet kiiltävän tummanvihreitä. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?
QUERCUS PALUSTRIS Otatammi Fagaceae
Iso leveän kartiomainen puu. (Lobatae-sektio) Alaoksat riippuvia. Lehdet 5-7-halkoisia, syvään liuskoittuneita. Syysväritys punainen tai pronssinsävyinen. Itäinen P-Amerikka. I-?
QUERCUS PETRAEA Talvitammi Fagaceae
Iso leveälatvuksinen puu, 10-20 m. (Quercus-sektio) Kuten Q. robur, mutta lehtiruoti pidempi, lehti soikea, suippotyvinen ja alta karvainen. Lehdet säilyvät puussa pitkään. Talvenarempi kuin metsätammi. Mereisen ilmaston laji. Harvoin viljelty. Eurooppa, Vähä-Aasia. I(II)
QUERCUS PRINOIDES Tammet Fagaceae
Pensasmainen puu, 4-6 m (Quercus-sektio) Lehdet ehyet, suikeat hammaslaitaiset, alta valkoiset. Muistuttaa laia Q.muehlenbergii, mutta pensasmainen. Terhoja käytetty ihmisravinnoksi. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?
QUERCUS PRINUS Tammet Fagaceae
Keskikokoinen tai iso puu. (Quercus-sektio) "Kastanjatammi". Lehdet ehyitä, leveänsoikeita, hammaslaitaisia ja alta valkoisia. Rungon kuori lähes musta, usein kiltpikaarnainen. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?
QUERCUS ROBUR Metsätammi Fagaceae
Iso leveälatvuksinen puu. (Quercus-sektio) Paksu, syväuurteinen runko. Lehdet 10-15 cm, vastapuikeita, pariliuskaisia. Luonnonvarainen Lounais-Suomessa. Eurooppa, Vähä-Aasia, Kaukasus. I-IV(V)
QUERCUS ROBUR f. FASTIGIATA (siemenlis.) Kartiotammi Fagaceae
Pieni tai keskikokoinen puu. Latvus kapean kartiomainen, oksat pystyjä.
QUERCUS RUBRA Punatammi Fagaceae
Iso leveälatvuksinen puu, 10-20 m. (Quercus-sektio). Lehdet suuria, teräväliuskaisia, otakärkisiä. Nopeampikasvuinen kuin metsätammi. Syysväritys punainen tai ruskeanpunainen. Menestyy hyvin Etelä-Suomessa. Amerikan pohjoisin tammilaji. Itäinen P-Amerikka. I-III
QUERCUS SHUMARDII Tammet Fagaceae
Iso leveän kartiomainen puu. (Lobatae-sektio) Tummanvihreät nahkamaiset lehdet 7-halkoisia, teräväliuskaisia. Syysväritys oranssinpunainen tai punainen. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?
QUERCUS STELLATA Tammet Fagaceae
Pieni tai keskikokoinen puu. (Quercus-sektio) Erikoisesti liuskoittuneet lehdet, muistuttavat maltanristiä. Runko vaaleanharmaa. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?
QUERCUS UNDULATA Tammet Fagaceae
Pieni osittain ikivihreä puu tai pensas. (Quercus-sektio). Lehdet ehyitä, leveän soikeita, sinertävän vihreitä. Ei kokeiltu Suomessa. Talvenarka. P-Amerikan lounaisosat. (I)
QUERCUS VELUTINA Tammet Fagaceae
Keskikokoinen puu. (Lobatae-sektio). 7-9-halkoiset, kiiltävän tummanvihreät lehdet. Runko lähes musta, syvään pitkittäisuurteinen. Ei kokeiltu Suomessa. Itäinen P-Amerikka. I-?
RHAMNUS PAATSAMAT Rhamnaceae
Pensaita tai pieniä puita. Kesävihreitä tai ikivihreitä (ei meillä). Joskus piikkisiä. Lehdet ehyet. Hedelmä musta luumarja. Hyviä maanparannuskasveja, juuristossa typensitojabakteereita. Myrkyllisiä, käytetty rohdoksena. Au-Pv, tuore-kostea, keskiravinteinen. n. 100 lajia. Aasia, Amerikka, Eurooppa, Afrikka.
RHAMNUS ALNIFOLIA Lännenpaatsama Rhamnaceae
Pieni pensas. Lehdet kiiltävän tummanvihreitä, soikeita. Muistuttavat lepän lehtiä. Versojen sisempi kuori oranssinvärinen. Punaiset-mustat marjat. Itäinen P-Amerikka. I-?
RHAMNUS CATHARTICA Orapaatsama Rhamnaceae
Pieni puu tai kookas pensas, 2-4 m. Oksanhaarat piikkikärkisiä. Lehdet vastakkain, soikeat, sahalaitaiset. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Länsi-Aasia, P-Afrikka. I-IV.
RHAMNUS DAVURICA Dahurianpaatsama Rhamnaceae
Pensas tai pieni puu. Lehdet leveänsoikeat. Runsaat kellanvihreät huiskilokukinnot keväällä. Lääkekasvi. Itä-Aasia. I-?
RHAMNUS FRANGULA Korpipaatsama Rhamnaceae
Pieni puu tai pensas, 2-6 m. Sirokasvuinen, piikitön. Lehdet vastapuikeita tai soikeita. Oksat tummanharmaita, lähes mustia. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Aasia, P-Afrikka. I-VI
RHAMNUS JAPONICA Japaninpaatsama Rhamnaceae
Pensas tai pieni puu. Lehdet vastakkaiset, soikeat, tummanvihreät. Harvoin viljelty laji. Japani. I-?
RHAMNUS PURSHIANA Rohtopaatsama Rhamnaceae
Iso pensas tai pieni puu, 5-10 m. Isokasvuisin paatsamalaji. Suuret (5-15 cm), pitkänpyöreät, kiiltävät lehdet. Marjat aluksi kirkkaanpunaisia. Läntinen P-Amerikka. I-?
RHAMNUS SCHNEIDERI Paatsamat Rhamnaceae
Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Lehdet soikeita tai vastapuikeita. Vanhat versot kellertäviä tai purppuranvärisiä. Oksahaarat piikkikärkisiä. Ei kokeiltu Suomessa. Itä-Kiina, P-Korea. I-?
RHAMNUS USSURIENSIS Ussurinpaatsama Rhamnaceae
Isokasvuinen pensas, 3-5 m. Vastakkaiset, kapeansoikeat lehdet kiiltävän tummanvihreitä. Itä-Aasia. I-?
RHODODENDRON Ks. Erillinen lista
RHODOTYPOS SCANDENS "Lumikerria" Rosaceae
Pieni kaartuvaversoinen pensas. Leveä, sirokasvuinen. Vastakkaiset, soikeat kirkkaanvihreät lehdet. Valkoiset ruusumaiset kukat kesällä. Talvenarka, menestynyt kohtalaisesti Muurilassa. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Japani. (I)
RHUS GLABRA Silosumakki Anacardiaceae
Pieni puu, meillä pensas, 1-3 m. Kaksikotinen. Versot kaljuja. Parilehdykkäiset, päätöpariset lehdet. Hedelmät pystyjä punertavia terttuja. Syysväritys punainen tai oranssi. Au, kuiva-tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Pienempi ja hidaskasvuisempi kuin samettisumakki. Harvoin viljelty, menestynyt hyvin Mustilan arboretumissa. Itäinen P-Amerikka I-(II)
RHUS GLABRA 'LACINIATA' Silosumakit Anacardiaceae
Liuskalehtinen muoto. Emikasvi. 
RHUS TYPHINA Samettisumakki Anacardiaceae
Pieni puu, meillä pensas, 1-4 m. Nopeakasvuinen, tekee juurivesoja. Pystyt, lähes haarautumattomat versot. Versot punaruskean nukan peittämiä. Parilehdykkäiset, päätöpariset lehdet. Syysväri loistavan punainen. Eksoottisen näköinen. Punaiset pystyt hedelmätertut, kaksikotinen. Viljely kuten R.glabra.  Itäinen P-Amerikka. I-(II)
RIBES HERUKAT Grossulariaceae
Kesävihantia pensaita. Kierteiset, liuskaiset lehdet. Kukinto yleensä terttu, kukat 5-lehtisiä. Hedelmä mehevä, syötävä pohjusmarja. Laaja suku sisältää monia hyöty- ja koristekasveja. Au-Pv, tuore-kostea, runsasravinteinen. n. 150 lajia. Pohjoinen pallonpuolisko. 
RIBES ALPINUM   Taikinanmarja Grossulariaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Pienet 3-jakoisia, kiiltävät lehdet. Tulee aikaisin lehteen. Erinomainen laji leikattaviin pensasaitoihin. Hedelmät punaiset, jauhomaiset, lähes mauttomat. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa. I-VII
RIBES ALTISSIMUM Herukat Grossulariaceae
Pieni pensas. Lehdet pyöreähköjä, 3-5-jakoisia. Kellomaiset vaaleankeltaiset kukat pitkissä riippuvissa tertuissa. Mustanpunaiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina, Mongolia, Siperia. I-?
RIBES AUREUM Kultaherukka Grossulariaceae
Pieni pensas, 1-1.5 m. Pystyoksainen. Lehdet kolmijakoisia, 2-5 cm. Keltaiset tuoksuvat kukat pystyissä tertuissa touko-kesäkuussa. Maukkaat mustat marjat. Läntinen P-Amerikka. I-VI
RIBES CEREUM "Harmaaherukka" Grossulariaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Piikitön. Valkoiset tai vaaleanpunertavat kukat riippuvissa tertuissa keväällä.  Oranssinpunaiset marjat. Harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-?
RIBES GLANDULOSUM Lamoherukka Grossulariaceae
Pieni lamoavakasvuinen pensas, 0.5 m. Pienet 5-7-liuskaiset lehdet. Valkoiset kukat keväällä. Tulee aikaisin lehteen. Syysväritys loistavan punainen. Pohjois-Amerikka. I-VII
RIBES MANDSHURICUM "Mantshurianherukka" Grossulariaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. 3-jakoiset lehdet. Vihertävänkeltaiset kukat pitkissä nuokkuvissa tertuissa. Punaiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina, Siperia, P-Korea. I-?
RIBES NIVEUM Lumiherukka Grossulariaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 2-3 m. Piikkinen. Sukua karviaisille. Nuokkuvat valkoiset tuoksuvat kukat alkukesällä. Sinimustat happamat marjat. Läntinen P-Amerikka. I-II-?
RIBES SANGUINEUM Ruusuherukka Grossulariaceae
Pieni pystyoksainen pensas, 1-2 m. Lehdet 5-halkoisia, alta valkokarvaisia. Tumman ruusunpunaiset kukat pystyissä tertuissa toukokuun alussa. Talvenarka. Läntinen P-Amerikka. (I)
RIBES x  GORDONIANUM Rusoherukka Grossulariaceae
Pieni pystyoksainen pensas, 1-2 m. Lehdet 3-halkoisia. Ruusunpunaiset kukat riippuvissa tertuissa. Kukkii toukokuussa. Talvenkestävämpi kuin R.sanguineum. I-?. 
ROBINIA PSEUDOACACIA Valeakaasia Fabaceae
Keskikokoinen puu, meillä pieni puu. Nopeakasvuinen. Versot piikkisiä. Lehdet parilehdykkäisiä, lehdyköitä 17-19. Kermanvalkoiset tuoksuvat kukat pitkissä riippuvissa tertuissa. Kukkii alkukesällä. Suojainen, lämmin kasvupaikka. Au, kuiva-tuore, läpäisevä, keskiravinteinen. Juuristossa typensitojabakteereja. Talvenarka. Viihtynyt hyvin Turun kasvitieteellisessä puutarhassa sekä Ahvenanmaalla. Itäinen P-Amerikka. (I)
ROSA (Ks. Erillinen lista) 
RUBUS "FRUTICOSUS" "Siperialainen Karhunvattu" Rosaceae
Pystykasvuinen pensas, 2-3 m. Tekee juurivesoja. Versot piikkisiä. Runsas valkoinen kukinta keski-kesällä. Kookkaat makeat, mustat hedelmät alkusyksyllä. Runsassatoinen. Tuotu 1980-luvulla Venäjältä. Hyvin talvenkestävä. Au, tuore, runsasravinteinen. I-V
RUBUS PARVIFLORUS Valkovatukka Rosaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Piikitön. Isot sormihalkoiset nukkapintaiset lehdet. Suuret valkoiset kukat alkukesällä. Syötävät suuret kirkkaanpunaiset vadelmat. Au-Pv-Va, tuore-kostea, runsasravinteinen. Itäinen P-Amerikka. I-VI
SALIX PAJUT Salicaceae
Kesävihreitä puita, pensaita tai varpuja. Monimuotoinen suku. Kaksikotisia. Silmuja peittää huppumainen yhteenkasvanut silmusuomu, "pajunkissa". Kukkivat yleensä lehdettöminä aikaisin keväällä. Kukinto pysty tai nuokkuva norkko. Risteytyvät helposti keskenään. Au-Pv, tuore-märkä, runsasravinteinen. n. 330 lajia. Amerikka, Euraasia, Afrikka, Grönlanti. 
SALIX ALBA 'CHERMESIANA' Korallisalava Salicaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, 8-15 m. Latvus kapeahkon kartiomainen. Nuoret versot usein riippuvia. Lehdet suikeita, tummanvihreitä. Edellisvuotiset versot korallinpunaisia. I-III
SALIX ALBA 'VITELLINA' Keltasalava Salicaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, 8-15 m. Latvus kapeahkon kartiomainen. Nuoret versot usein riippuvia. Lehdet suikeita, tummanvihreitä. Edellisvuotiset versot kirkkaankeltaisia. I-II(III)
SALIX ALBA v. SERICEA  'SIBIRICA' Hopeapaju (-salava) Salicaceae
Pieni tai keskikokoinen puu, 6-18. Nuoret versot usein riippuvia. Lehdet suikeita, hopeanharmaita. Yleinen Suomessa.  I-V
SALIX BABYLONICA var. pekinensis -hybr. (S. x sepulcralis) 'URAL2' "Kierreitkupaju" Salicaceae
Pieni puu, 4-6 m. Korkkiruuvimaiset versot. Lehdet suikeat, tummanvihreät. Venäläinen risteymälajike. Talvenkestävä peikonpajuhybridi. Menestynyt hyvin Muurilassa. I-?
SALIX x BOYDII Pajut Salicaceae
Pieni kääpiökasvuinen pensas, 0.5 m. Pystyt jäykät versot. Erikoinen "bonsaimainen" muoto. Pienet pyöreät, hopeisen harmaat kurttuiset lehdet. Skotlannista löydetty risteymä. I-VI
SALIX CAPREA Raita Salicaceae
Pieni puu tai iso pensas, 3-10 (15) m. Lehdet soikeita, alta harmaakarvaisia. Kukkii huhti-toukokuussa. Luonnonvarainen koko Suomessa. Eurooppa, Aasia. I-VIII
SALIX DAPHNOIDES Härmäpaju Salicaceae
Iso pystyoksainen pensas, 2-6 m.  Killtävän tummanvihreät, soikean puikeat lehdet alta sinivihreitä. Vuosiversot kiiltävänvioletteja ja sinertävänvalkoisen vahan peittämiä. Eurooppa. I-V
SALIX DAPHNOIDES ssp. ACUTIFOLIA Huurrepaju Salicaceae
Iso pensas tai pieni puu, 5-8 m. Kuten em, mutta haarat usein riippuvia, punakuorisia. Vuosiversot violetteja ja sinertävänvalkoisen vahan peittämiä. Itä-Eurooppa, Venäjä. 
SALIX DASYCLADOS Vannepaju Salicaceae
Iso pystykasvuinen pensas, 4-8 m. Pitkät (15-18 cm) soikeat lehdet kiiltävänvihreitä. Isoja pajunkissoja pitkin versoja. Runsaskukkainen. Muistuttaa vesipajua. Usein viljelyjäänne. I-V
SALIX x ERYTHROFLEXUOSA "Keltakierrepaju" Salicaceae
Keskikokoinen pensas. Leven kartiomainen, riippuvaoksainen. Kiiltävän keltaiset-oranssit korkkiruuvimaiset versot. Talvenarka. I
SALIX GMELINII Pajut Salicaceae
SALIX INTEGRA Pajut Salicaceae
Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Kaartuvaoksainen. Versot punertavankeltaisia. Lehdet sinertävänvihreitä, puhjetessaan oranssinpunaisia ja läpikuultavia. Itä-Aasia. I-III
SALIX KOREENSIS  (syn. S. pierotii) Koreanpaju Salicaceae
Pieni pystykasvuinen puu. Aikaisin kukkiva aasialainen salava. Vaaleanvihreät versot ja soikeat lehdet, puhjetessaan punaruskeita. Punaiset heteet. Harvoin viljelty. Kiina, Itä-Aasia. I-II
SALIX MIYABEANA Hokkaidonpaju Salicaceae
Pieni pystykasvuinen puu tai pensas, 4-6 m. Monimuotoinen laji. Tiheäkasvuinen. Vuosiversot ruskeita-punaisia. Pitkät soikeat lehdet alta sinertäviä. Suuret kukinnot.  P-Japani. I-?
SALIX x MOLLISSIMA Vakkapaju Salicaceae
Iso pystykasvuinen pensas, 2-4 m. Emikasvi. Oksat pitkiä ja ohuita. Vuosiversot kellertävänharmaita. Kapean suikeat kiiltävät, kiharaiset lehdet. Viljelty koripajuksi. I-II(IV)
SALIX NAKAMURANA v. YEZOALPINA Pajut Salicaceae
Pieni ryömiväkasvuinen varpu, 10-20 cm. Isot pyöreät lehdet nuorena kurttuisia ja harmaakarvaisia. Pitkät pystyt keltaiset hedekukinnot. Japani. I-II(III)
SALIX PURPUREA Punapaju Salicaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-3 m. Pystykasvuinen. Ohuet ja pitkät kellertävän harmaat versot. Vuosiversot punertavia. Lehdet kapean puikeat, sinivihreät. Eurooppa. I-V
SALIX ROSMARINIFOLIA Kapealehtipaju Salicaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 0.5-1.5 m. Kapeanpuikeat pienet (2.5-4 cm) lehdet, alta vaalean silkkikarvaiset. Keltaiset hedenorkot. Luonnonvarainen E-Suomessa. Eurooppa, Siperia. I-VIII
SALIX x RUBENS Kujasalava Salicaceae
Keskikokoinen tai iso puu, 6-15 m. Leveälatvuksinen, hieman riippuvaoksainen. Kapean suikeat, kiiltävän tummanvihreät lehdet, alta sinivihreät. Paksurunkoinen, kaarna syväuurteinen. Monimuotoinen risteymälaji (S. alba x S. fragilis). I-V(VII)
SALIX TRIANDRA Jokipaju Salicaceae
Pieni puu tai pensas, 2-6 m. Pystyt, kapeat oksat. Vuosiversot punaisia, myöhemmin kellanruskeita joissa oranssinruskeita laikkuja. Vanhojen oksien kuori irtoaa levymäisesti. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Länsi-Aasia. I-VI 
SALIX UDENSIS (sachalinensis) Sahalininpaju Salicaceae
Pieni puu tai iso pensas. Nopeakasvuinen. Versot punaruskeat. Lehdet pitkänsoikeat, kiiltävät. Punertavat hedenorkot. Keltainen syysväritys. I-II(III)
SALIX VIMINALIS Koripaju Salicaceae
Pieni puu tai iso pensas, 2-6 m. Nopeakasvuinen. Pitkät pystyt versot kellanharmaita. Lehdet pitkiä ja kapeansoukkia, päältä kiiltävänvihreitä ja alta valkoisia. Käytetty punontaan. Eurooppa, Venäjä. I-IV(V)
SALIX VIMINALIS x SCHWERINII 'OLOF' Pajut Salicaceae
Iso pystykasvuinen pensas. Nopeakasvuinen ja terve.  Kapeat pitkät lehdet kiiltävän tummanvihreitä ja alta valkoisia. Ruotsissa viljelty energiapajuksi. I-?
SAMBUCUS SELJAT Adoxaceae
Pensaita, pieniä puita ja perennoja. Vastakkaiset lehdet parilehdykkäisiä, päätöparisia. Kukinto valkoinen tai kellertävä huiskilo. Kukkivat loppukesällä ja alkusyksyllä. Reheväkasvuisia. Suku sijoitettiin aikaisemmin Caprifoliaceae -heimoon. Au, tuore, runsasravinteinen, runsaskalkkinen. n. 25 lajia. Pohjoinen ja Eteläinen pallonpuolisko.
SAMBUCUS CANADENSIS Kanadanselja Adoxaceae
Keskikokoinen pensas, 2-4 m. leveäkasvuinen, pystyversoinen. 5-11-lehdykkäiset lehdet. Valkoiset tuoksuvat huiskilokukinnot elokuussa. Runsaskukkainen. Muistuttaa mustaseljaa, mutta kukkii myöhemmin ja tekee juurivesoja. Voidaan käyttää kuten mustaseljaa. Itäinen P-Amerikka. I-II
SAMBUCUS NIGRA Mustaselja Adoxaceae
Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Leveäkasvuinen. 5-7-lehdykkäiset lehdet. Leveät valkoiset huiskilokukinnot 10-20 cm. Runsaskukkainen, voimakastuoksuinen. Kukkii heinäkuussa. Sinimustia marjoja voidaan käyttää mehun tai hillon valmistukseen, kukkia yrttiteenä. Muut kasvinosat (myös siemenet) ovat lievästi myrkyllisiä. Voi paleltua ankarina talvina. Eurooppa, Vähä-Aasia. I-II
SAMBUCUS RACEMOSA Terttuselja Adoxaceae
Keskikokoinen pensas, 3-4 m. Kellertävät huiskilokukinnot touko-kesäkuussa. Kirkkaanpunaiset marjat. Myrkyllinen. Eurooppa, Vähä-Aasia. I-VI
SAMBUCUS SIEBOLDIANA v. MIQUELII Seljat Adoxaceae
Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Kellertävät huiskilokukinnot kesällä. Pidetään terttuseljan alalajina. Menestynyt hyvin Kumpulan kasvitieteellisessä. Japani, Korea. I-?
SASSAFRAS ALBIDUM Lauraceae
SEDUM POPULIFOLIUM Tuoksumaksaruoho (varpumaksaruoho) Crassulaceae
Pieni kesävihreä varpu, 20-40 cm. Puuvartinen maksaruoho. Harmaanvihreä lehdistö. Runsas valkoinen-vaaleanpunainen kukinta loppukesällä. Pidetään talvenkestävänä. Siperia. I-?
SHEPHERDIA CANADENSIS Kanadanpuhvelinmarja Elaeagnaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1.5-2.5 m. Pystykasvuinen. Lehdistö harmaanvihreä. Pienet keltaiset kukat keväällä. Punaiset happamat marjat saponiinipitoisia. Amerikka. Talvenkestävä. I-III-?
SIBIRAEA ALTAIENSIS Pastorinpensas Rosaceae
Pieni pensas, 1-1.5 m. Jäykkä, pystyhaarainen. Sinivihreä lehdistö. Valkoiset pystyt kukkatertut loppukesällä. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Siperia, Länsi-Kiina. I-V?
SIBIRAEA ANGUSTATA "Vuoripastorinpensas" Rosaceae
Pieni pensas, 1-1.5 m. Muistuttaa em. lajia. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Lounais-Kiina. I-?
SORBUS PIHLAJAT Rosaceae
Kesävihreitä puita ja pensaita. Lehdet ehyet tai liuskaiset. Yleensä valkoiset tai kellertävät huiskilokukinnot alkukesällä. Punaiset, keltaiset tai valkoiset syötävät pohjusmarjat. Au-Pv, kuiva-tuore, keskiravinteinen. Monimuotoinen suku jaetaan 6 alasukuun. 100-200 lajia. Amerikka, Euraasia, P-Afrikka.
SORBUS ALNIFOLIA Laavapihlaja Rosaceae
Pieni yksirunkoinen puu, 3-5 m. Nuorena kapean kartiomainen, vanhemmiten pyöreälatvuksinen. Ehyet, puikeat suippokärkiset lehdet. Runsas valkoinen kukinta toukokuussa. Marjat punaisia, härmäpeitteisiä. Syysväritys kirkkaankeltainen-oranssi. Yksi kauneimmista pihlajista, talvenkestävä. Japani. I-II-?
SORBUS APICULATA  (s. hugh-mcallisteri) Pihlajat Rosaceae
Pieni puu tai pensas. 12-14-lehdykkäiset lehdet. Lehdykät suippokärkisiä. Valkoiset kukat. Helmenvalkoiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina (Yunnan). I-?
SORBUS AMERICANA Amerikanpihlaja Rosaceae
Pieni puu tai pensas, 4-7 m. Muistuttaa kotipihlajaa, mutta isommat lehdet, kukat ja marjat. Terve, nopeakasvuinen. Syysväri loistavanpunainen. Itäinen P-Amerikka. I-III(IV)
SORBUS ARIA Saksanpihlaja Rosaceae
Pieni pyöreälatvuksinen puu, 4-6 m. Ehyet, leveän puikeat lehdet (5-12 cm) alta harmaakarvaisia. Lehdet puhjetessaan harmaanukkaisia. Pitkänomaiset punaiset marjat. Kalkinsuosija. Keski- ja Etelä-Eurooppa. I-?
SORBUS AUCUPARIA  Kotipihlaja Rosaceae
Pieni puu tai pensas, 4-12 m. 6-8-lehdykkäiset lehdet. Punaiset tai oranssit marjat. Luonnonvarainen koko Suomessa. Eurooppa. I-VIII
SORBUS AUCUPARIA-sektio ex 'JOSEPH ROCK', "KELTAMARJA" Pihlajat Rosaceae
Pieni kapeakasvuinen puu, 4-8 m. Kiiltävän tummanvihreät parilehdykkäiset lehdet. Keltaiset marjat. Syysväritys loistavan oranssi tai punainen. Siementaimia. Länsi-Kiina. I-II-?
SORBUS BORBASII Pihlajat Rosaceae
SORBUS COMMIXTA Japaninpihlaja Rosaceae
Pieni kapealatvuksinen puu, 4-10 m. Muistuttaa kotipihlajaa. Parilehdykkäiset lehdet alta sinertäviä. Syysväritys loistavan punainen. Kirkkaanpunaiset marjat. Japani, Korea, Sahalin. I-III-?
SORBUS COMMIXTA ex 'DODONG' Pihlajat Rosaceae
SORBUS DECORA Komeapihlaja Rosaceae
Kookas pensas tai pieni puu, 4-7 m. Muistuttaa amerikanpihlajaa. 13-17-lehdykkäiset kiiltävät lehdet. Suuret valkoiset kukinnot alkukesällä. Kirkkaanpunaiset marjat. Itäinen P-Amerikka. I-IV?
SORBUS EBURNEA Pihlajat Rosaceae
Kookas pensas tai pieni puu. Parilehdykkäiset lehdet. Valkoiset helmimäiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina. I-?
SORBUS GLOMERULATA Pihlajat Rosaceae
Kookas pensas tai pieni puu. 10-14-lehdykkäiset lehdet. Valkoiset kukinnot 6-10 cm. Valkoiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina. I-?
SORBUS GONGGASHANICA Pihlajat Rosaceae
Kookas pensas tai pieni puu, 3-5 m. Parilehdykkäiset lehdet. Puhtaanvalkoiset marjat. Roy Lancasterin keräämä laji. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina (Mt. Gonggashan, Sichuan). I-?
SORBUS HYBRIDA Suomenpihlaja Rosaceae
Pieni yksirunkoinen puu, 4-10 m. Tummanvihreät, alta lähes valkoiset lehdet. Valkoiset voimakastuoksuiset kukat kesäkuussa. Punaiset pallomaiset marjat. Muistuttaa ruotsinpihlajaa, mutta lehdet osittain parilehdykkäisiä. Luonnonvarainen lounaissaaristossa. Skandinavia. I-IV
SORBUS INTERMEDIA Ruotsinpihlaja Rosaceae
Pieni yksirunkoinen puu, 4-10 m. Ehyet tummanvihreät, alta lähes valkoiset lehdet. Valkoiset voimakastuoksuiset kukat kesäkuussa. Punaiset soikeat marjat.  Luonnonvarainen lounaissaaristossa. Skandinavia. I-IV
SORBUS KOEHNEANA Helmipihlaja Rosaceae
Keskikokoinen tai iso pensas, 2-4 m. Sirokasvuinen. Ohutversoinen. Parilehdykkäiset sinivihreät lehdet. Valkoiset helmimäiset marjat. Syysväritys viininpunainen. Talvenkestävä. Länsi-Kiina. I-III-?
SORBUS MADERENSE Pihlajat Rosaceae
Pensas, 2-4 m. Parilehdykkäiset lehdet. Oranssinpunaiset marjat. Uhanalainen laji, jota kasvaa ainoastaan Madeiralla. I-?
SORBUS MATSUMURANA Pihlajat Rosaceae
Pensas, 2-3 m. 4-6-lehdykkäiset lehdet alta valkoisia. Punaiset marjat. Menestynyt hyvin Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Japani. I-?
SORBUS MONBEIGII Pihlajat Rosaceae
Pensas, 3-4 m. 6-8-lehdykkäiset lehdet. Valkoiset tai vaaleanpunaiset helmimäiset marjat. Syysväritys loistavan punainen tai oranssi. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina (Yunnan) I-?
SORBUS MULIENSIS Pihlajat Rosaceae
SORBUS MULTIJUGA Pihlajat Rosaceae
Pieni puu tai pensas. 17-21-lehdykkäiset lehdet. Versot nuorina punertavia. Valkoiset helmimäiset marjat. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina (Sichuan, Yunnan) I-?
SORBUS POHUASHANENSIS Kukkavuortenpihlaja Rosaceae
Pieni puu, 2-8 m. Lehdet parilehdykkäiset. Oranssinpunaiset marjat. Syysväritys oranssinpunainen. Menestynyt hyvin Etelä-Suomessa. Itä-Aasia. I-II-?
SORBUS POTERIIFOLIA "Söpöpihlaja" Rosaceae
Pieni, kääpiömäinen pensas, 20-40 cm. Parilehdykkäiset lehdet. Kukat vaaleanpunertavia-valkoisia. Vaaleanpunaiset marjat. Kokeilukasvi. Länsi-Kiina (Yunnan), Myanmar. I-?
SORBUS PRATTII Sulohelmipihlaja Rosaceae
Keskikokoinen tai iso pensas, 2-4 m. Sinivihreät parilehdykkäiset lehdet. Valkoiset helmimäiset marjat. Syysväritys vaaleanpunainen. Länsi-Kiina, Bhutan, Sikkim. I-?
SORBUS REDUCTA Kääpiöpihlaja Rosaceae
Pieni kääpiömäinen pensas, 20-50 cm. Parilehdykkäiset lehdet. Vaaleanpunaiset marjat. Keltainen syysväritys. Länsi-Kiina. I-?
SORBUS SAMBUCIFOLIA Seljapihlaja Rosaceae
Keskikokoinen pensas, 1-3 m. Parilehdykkäiset kiiltävät lehdet muistuttavat seljoja (Sambucus). Suuret punaiset soikeat marjat jo elokuusta lähtien. Itä-Aasia. I-?
SORBUS SARGENTIANA Pihlajat Rosaceae
Pieni puu tai pensas. Pystyt jäykät versot. Suuret tummanpunaiset tahmeat talvisilmut. Kookkaat parilehdykkäiset lehdet alta harmahtavia. Isot (15-25 cm) valkoiset kukinnot. Suuret kellertävänoranssit marjat. Syysväritys loistavan punainen. Harvoin viljelty. Näyttävä laji. Länsi-Kiina. I-?
SORBUS SCALARIS "Nukkapihlaja" Rosaceae
Pieni puu tai pensas. Kaareutuvaoksainen. Parilehdykkäiset kiiltävän tummanvihreät lehdet alta valkoisia. Punaiset marjat. Syysväritys purppuranpunainen. Kokeilukasvi. Länsi-Kiina. I-?
SORBUS SCOPULINA Lännenpihlaja Rosaceae
Kookas pystykasvuinen pensas. Kiiltävän tummanvihreät parilehdykkäiset lehdet. Kirkkaanoranssit marjat. Talvenkestävä. Läntinen P-Amerikka. I-III-?
SORBUS SETCHWANENSIS Pihlajat Rosaceae
Keskikokoinen tai kookas pensas, 2-4 m. Parilehdykkäiset kiiltävän tummanvihreät lehdet. Valkoiset tai punasävyiset helmimäiset marjat . Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina. I-?
SPIRAEA ANGERVOT Rosaceae
Kesävihreitä pieniä tai keskikokoisia pensaita. Lehdet kierteisesti, yleensä ehyitä. Valkoiset tai punaiset kukinnot kesällä. Kukat ruusumaisia,  5-lehtisiä. Yleisiä koristepensaita. Au-Pv, kuiva-tuore, runsasravinteinen. P-Amerikka, Aasia, Eurooppa. n. 80 lajia. 
SPIRAEA CHAMAEDRYFOLIA Idänvirpiangervo Rosaceae
Pieni kaareutuvaoksainen pensas, 1-1.5 m. Tekee juurivesoja. Hennot, hieman nuokkuvat oksat. Kirkkaanvihreä lehdistö. Valkoiset huiskilokukinnot kesä-heinäkuussa.Kukkii edellisvuoden versoilla. Runsaskukkainen. Hyvin talvenkestävä. Kaakkois-Eurooppa, Keski-Aasia, Itä-Aasia. I-VII
SPIRAEA CHAMAEDRYFOLIA v. FLEXUOSA Amurinvirpiangervo Rosaceae
SPIRAEA DOUGLASII ssp. MENZIESII Kaunopajuangervo Rosaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-2 m. Tekee juurivesoja. Tumman ruusunpunaiset pystyt kukinnot versojen kärjissä. Kukkii elokuussa. Kaunein pajuangervoista. Läntinen P-Amerikka. I-V
SPIRAEA HUMILIS Amurinangervo Rosaceae
Pieni pensas, n. 1 m. Tekee juurivesoja. Vaalean ruusunpunaiset pystyt kukinnot heinäkuussa. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itä-Aasia. I-VII
SPIRAEA HYPERICIFOLIA ssp. OBOVATA Kuisma-angervot Rosaceae
Pieni kaarevaoksainen pensas, 1-1.5 m. Kapean vastapuikeat lehdet muistuttavat kuismaa (Hypericum). Valkoiset sarjakukinnot alkukesällä. Kukat pitkäheteisiä. Lounais-Eurooppa. I-III-?
SPIRAEA LONGIGEMMIS Pensasangervot Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Mutkaoksainen. Pienet soikeat lehdet. Valkoiset huiskilokukinnot alkukssällä. Harvinainen laji. Länsi-Kiina. I-?
SPIRAEA MIYABEI Reunusangervo Rosaceae
Pieni pyöreäkasvuinen pensas, n. 1 m. Sirokasvuinen. Sinertävänvihreä lehdistö. Valkoiset pitkäheteiset kukat suurissa huiskiloissa. Kukkii alkukesällä. Kiina, Japani. I-?
SPIRAEA MOLLIFOLIA Pensasangervot Rosaceae
Pieni pensas. Versot mutkaisia. Valkoinen kukinta loppukesällä. Kukat pitkäheteisiä. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina. I-?
SPIRAEA MYRTILLOIDES Pensasangervot Rosaceae
Pieni pensas. Tiheäoksainen. Valkoiset kukat loppukesällä. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina. I-?
SPIRAEA SALICIFOLIA Viitapajuangervo Rosaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Tekee juurivesoja. Isot vaaleanpunaiset pystyt huiskilokukinnot loppukesällä. Itä-Aasia. I-V
SPIRAEA SARGENTIANA Pensasangervot Rosaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Pitkulaiset lehdet alta nukkapintaisia. Valkoinen kukinta loppukesällä. Ei kokeiltu Suomessa. Länsi-Kiina. I-?
SPIRAEA TOMENTOSA Nukkapajuangervo Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 1-2 m. Muistuttaa punapajuangervoa (S.douglasii), mutta versot ja lehdet ruskeakarvaisia. Itäinen P-Amerikka. I-?
SPIRAEA USSURIENSIS Ussurinangervo Rosaceae
SPIRAEA x VANHOUTTEI Kinosangervo Rosaceae
Pieni kaarevaoksainen pensas, 1-1.5 m. Lehdet alta sinertäviä. Runsas valkoinen kukinta alkukesällä.  Yksi kauneimmista angervoista. Viljelty pitkään. Talvenarka sisämaassa. I
SPIRAEA WILSONII Pensasangervot Rosaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Kaareutuvaoksainen. Harmaanvihreä lehdistö. Valkoinen kukinta alkukesällä. Ei kokeiltu Suomessa. Kiina. I-? 
STAPHYLEA KOTAPÄHKINÄT Staphyleaceae
Kesävihreitä pensaita tai pieniä puita, meillä pensasmaisia. Vastakkaiset parilehdykkäiset lehdet. Riippuvat pitkät kukinnot alkukesällä. Kukat kellomaisia. Ilmatäytteiset (rakkomaiset) kotahedelmät. Suosittuja koristekasveja meitä etelämpänä. Au, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Suojainen kasvupaikka. 10 lajia. Aasia, P-Amerikka, Keski-Eurooppa. 
STAPHYLEA BUMALDA "Japaninkotapähkinä" Staphyleaceae
Keskikokoinen pensas. Valkoiset voimakastuoksuiset kukat. Isot kolmilokeroiset hedelmät. Talvenarka kokeilukasvi. Menestynyt lupaavasti Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Itä-Aasia. I-?
STAPHYLEA PINNATA Euroopankotapähkinä Staphyleaceae
Keskikokoinen pensas. 5-7 -lehdykkäiset lehdet. Valkoiset kukat. Pidetään melko kestävänä. Suomessa ei juuri kokeiltu. Keski-Eurooppa. I-?
STAPHYLEA TRIFOLIA Amerikankotapähkinä Staphyleaceae
Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Pystykasvuinen. Kolmilehdykkäiset lehdet. Vihertävänvalkoiset kukat. kolmilokeroiset hedelmät. Runko vihertävän harmaa, valkojuovainen. Talvenkestävin kotapähkinä. Menestynyt hyvin Muurilassa. Itäinen P-Amerikka. I-II-?
STEPHANANDRA TANAKAE Isoseppelvarpu Rosaceae
STEWARTIA  "VALEKAMELIAT" Theaceae
Pensaita tai puita, yleensä kesävihreitä. Lehdet ehyitä, soikeita. Suuret valkoiset kukat loppukesällä. Kukka 5-lehtinen, heteet keltaisia. Kuuluvat samaan teekasvien heimoon kuin teepensas (Camellia sinensis). Viljellään kuten magnolioita. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen, hapan maa. Eivät siedä kuivuutta.  n. 8-20 lajia. Itä-Aasia, Kaakkois-Aasia, P-Amerikan kaakkoisosat.
STEWARTIA KOREANA "Valekameliat" Theaceae
Pieni puu tai pensas. Pysty-, kartiomainen kasvutapa. Valkoiset yksinkertaiset kukat ovat isoja (5-6 cm). Kukkii pitkään heinä-elokuussa. Runko vaalean harmaa, kuori hilseilee (kuten plataaneilla) paljastaen oranssin-punaruskeita laikkuja. Syysväritys loistavan keltainen tai punainen. Pidetty myös kesäkamelian muunnoksena. (S. pseudocamellia var. koreana) Ei kokeiltu Suomessa. Pidetään hyvin talvenkestävänä. Korea. I-?
STEWARTIA PSEUDOCAMELLIA Kesäkamelia Theaceae
Kuten S. koreana.  Menestynyt hyvin Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Runsaskukkainen. Japani. I-?
STEWARTIA SERRATA "Valekameliat" Theaceae
Pieni puu. Valkoiset kukat heinäkuussa. Kukkii aikaisemmin kuin em. lajit. Runko kanelinruskea, hilseilevä. Syysväritys purppuranpunainen. Göteborgin kasvitieteellisen puutarhan lisäyslähde. Talvenarka kokeilukasvi. (I)
STYRAX JAPONICA Japaninstoraksi Styracaceae
Pensas tai pieni puu, meillä pensasmainen. Kiiltävän tummanvihreä lehdistö. Sileä, harmaa runko. Valkoiset riippuvat kellomaiset kukat alkukesällä. Talvenarka kokeilukasvi. Au, tuore, läpäisevä, runsasravinteinen. Suojainen, lämmin kasvupaikka. Itä-Aasia. (I)
SYMPHORICARPOS ALBUS   Valkolumimarja  Caprifoliaceae
Pieni tiheäkasvuinen pensas, 1-1.5 m. Ohutversoinen. Lehdet vastakkaiset, puikeanpyöreät. Puhtaanvalkoiset marjat säilyvät pitkälle talveen. Au-Pv-Va, tuore-kostea, keskiravinteinen. Läntinen P-Amerikka. I-V(VI)
SYRINGA SYREENIT Oleaceae
Kesävihreitä pensaita tai pieniä puita. Pystyhaaraisia. Lehdet vastakkaiset, ehyet, yleensä herttamaiset. Runsaskukkaiset huiskilokukinnot kesällä. Kukat tuoksuvat yleensä voimakkaasti. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. Suosittuja koristekasveja. n. 25 lajia. Eurooppa, Aasia.
SYRINGA JOSIKAEA Unkarinsyreeni  Oleaceae
Keskikokoinen tai iso pensas, 2-4 m. Pystyt tiheät sinipunaiset kukinnot. Kukkii kesä-heinäkuussa. Vanhojen puutarhojen laji. Hyvin talvenkestävä. Keski-Eurooppa. I-VIII
SYRINGA x LACINIATA   "Sirosyreeni" Oleaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Pyöreäkasvuinen, tiheä. Lehdet kiiltävän sinivihreitä, 3-9-liuskaisia. Sinipunaiset tuoksuvat kukinnot. Talvenarka kokeilukasvi. I-?
SYRINGA MICROPHYLLA Pikkusyreeni Oleaceae
Pieni leveäkasvuinen pensas, 1-2 m. Sirokasvuinen. Pienet leveänsoikeat lehdet. Kukinnot tumman sinipunaisia, voimakastuoksuisia. Kukkii heinäkuussa, voi kukkia toistamiseen. Kokeilukasvi. Menestynyt hyvin Muurilassa. Keski- ja Länsi-Kiina. I-?
SYRINGA PATULA Samettisyreeni Oleaceae
Pieni tai keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 1.5-3 m. Vaalean laventelinsiniset kukinnot heinäkuussa. Kukissa voimakkaan mausteinen tuoksu. Harvinainen. Korea. I-?
SYRINGA PRESTON-ryhmä 'HOLGER' Isabellansyreenit Oleaceae
Iso pystykasvuinen pensas, 3-4 m. Pyöreähkö, säännöllinen kasvutapa. Puhtaan valkoiset pystyt kukinnot kesäkuun puolivälissä. I-VI
SYRINGA RETICULATA  Likusterisyreeni Oleaceae
Pieni pyöreälatvuksinen puu, 4-6 m. Isot kermanvalkoiset, hunajalle  tuoksuvat kukinnot heinäkuussa. Runsaskukkainen. Talvenkestävä, harvinainen Suomessa. Itä-Aasia. I-V
SYRINGA VULGARIS Pihasyreeni Oleaceae
Iso pystykasvuinen pensas tai pieni puu, 2-5 m. Herttamaiset puikeat lehdet. Sinertävänvioletit kukinnot kesäkuussa. Suosittu perinnekasvi. Balkan. I-V 
SYRINGA VULGARIS  'ALBA' "Valkopihasyreeni" Oleaceae
Em. valkokukkainen muoto. I-V
SYRINGA YUNNANENSIS Syreenit Oleaceae
Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Pysty- ja kapeakasvuinen. Vaalean purppuranpunaiset kukinnot loppukesällä. Talvenarka kokeilukasvi. Lounais-Kiina (Yunnan). I-?
SYRINGA x HENRYI   Puistosyreenit Oleaceae
Keskikokoinen tai iso pensas, 2-4 m. Muistuttaa unkarinsyreeniä (S. josikaea). Kukat violetinpunaisia-vaaleanpunaisia tai valkoisia.  Kukkii kesä-heinäkuussa. Monia lajikkeita. I-VII
SYRINGA x HENRYI 'TAMMELAN KAUNOTAR' Puistosyreeni Oleaceae
Iso pystykasvuinen pensas, 3-4 m. Puhtaanvalkoiset kukinnot kesä-heinäkuussa. Runsaskukkainen. Hyvin talvenkestävä. I-VII
THYMUS PRAECOX 'COCCINEUS' Ajuruohot Lamiaceae
Ikivihreä pieni varpu, 2-5 cm. Suikertava kasvutapa, voimakaskasvuinen. Koko kasvi aromaattinen. Ruusunpunaiset tuoksuvat kukat heinäkuussa. Au, kuiva, läpäisevä hiekkamaa, runsaskalkkinen. Kivikkokasvi. I-?
THYMUS SERPYLLUM Kangasajuruoho Lamiaceae
Ikivihreä pieni varpu, 5-8 cm. Suikertava kasvutapa, voimakaskasvuinen. Koko kasvi aromaattinen, voidaan käyttää mausteena timjamin sijasta. Purppuranpunaiset tuoksuvat kukat loppukesällä. Viljely kuten em. lajilla. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, P-Afrikka. 
TILIA LEHMUKSET Tiliaceae
Isoja tai keskikokoisia kesävihreitä puita. Suuret pulleat silmut. Ehyet leveänpuikeat herttatyviset lehdet. Kellanvalkoiset tuoksuvat kukintoviuhkot loppukesällä. Suosittuja pitkäikäisiä puistopuita. Kukkia käytetään yrttiteenä. Risteytyvät helposti keskenään. Au-Pv, tuore, runsasravinteinen. n. 30-45 lajia. Aasia, Eurooppa, P-Amerikka. 
TILIA AMERICANA Amerikanlehmus Tiliaceae
Iso puu, 10-15 m. Runko sileän harmaa. Alaoksat riippuvia. Talvisilmut kirkkaanpunaisia. Suuret (8-14 cm) kiiltävän tummanvihreät lehdet. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-II
TILIA AMURENSIS Amurinlehmus Tiliaceae
Iso puu. Runko tummanharmaa, hilseilevä. Lehdet 4.5-6 cm. Versot valkokarvaisia. Harvoin viljelty. Itä-Aasia. I-?
TILIA CORDATA Metsälehmus Tiliaceae
Iso puu, 15-30 m. Tekee juurivesoja. Alaoksat riippuvia. Tummanvihreät herttamaiset lehdet alta sinertäviä. Keltainen syysväritys. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Venäjä. I-V
TILIA MANDSHURICA Mantshurianlehmus Tiliaceae
Iso puu. Runko tummanharmaa, pitkittäisuurteinen. Nuoret versot harmaakarvaisia. Lehdet 8-10 cm, alta harmaakarvaisia. Ei juuri kokeiltu Suomessa. I-?
TILIA MAXIMOWICZII "Idänlehmus" Tiliaceae
TILIA PLATYPHYLLA Isolehtilehmus Tiliaceae
Iso yksirunkoinen puu, 15-20 m. Runko muhkuraton. Lehdet 6-10 cm, himmeänvihreitä, karvaisia. Vanhojen puistojen laji. Eurooppa. I-V
TILIA TOMENTOSA Hopealehmus Tiliaceae
Iso leveäkasvuinen puu, meillä 5-10 m. Sileärunkoinen. Kiiltävän tummanvihreät lehdet alta hopeanvalkoisia. Yksi kauneimmista lehmuksista. Kestävä E-Suomessa. Kaakkois-Eurooppa. I
TILIA x VULGARIS Puistolehmus Tiliaceae
Iso puu, 10-20 m. Runko muhkurainen, tekee runsaasti tyvivesoja. Yleinen puistopuu. Metsälehmuksen (T. cordata) ja isolehtilehmuksen (T. platyphyllos) risteymä. I-IV(V)
TROCHODENDRON ARALIOIDES Trochodendraceae
Ikivihreä pensas tai puu, meillä pensas. Isot (6-14 cm) kiiltävän tummanvihreät, leveänsuikeat lehdet. Pv, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä, vähäkalkkinen. Suojainen kasvupaikka. Ei siedä kuivuutta. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. Göteborgin kasvitieteellisen puutarhan lisäyslähde. Menestynyt lupaavasti Naantalissa. Japani, Korea, Taiwan. (I)
ULMUS JALAVAT
Kesävihantia, yleensä isoja puita. Nopeakasvuisia. Kukkivat pienin ruskein kukin keväällä ennen lehtiä. Hedelmä paperimainen siipipalteinen pähkylä, kypsyy loppukesällä. Au-Pv, tuore-kostea, runsasravinteinen. 45 lajia. Suomessa kaksi luonnonvaraista lajia. Aasia, Eurooppa, P-Amerikka. 
ULMUS GLABRA Vuorijalava Ulmaceae
Iso kapeahkolatvuksinen puu, 15-25 m. Suuret vastapuikeat, sahalaitaiset lehdet karheapintaisia. Luonnonvarainen Suomessa, uhanalainen. Eurooppa, Venäjä, Kaukasus. I-V
ULMUS LAEVIS Kynäjalava Ulmaceae
Iso leveälatvuksinen puu, 15-25 m. Muistuttaa vuorijalavaa, mutta leveäkasvuisempi ja lehdet sileäpintaisia. Luonnonvarainen E-Suomessa, uhanalainen. Viihtyy kosteilla paikoilla. Eurooppa, Venäjä. I-IV
ULMUS PUMILA Siperianjalava Ulmaceae
Pieni puu tai pensas, meillä 3-8 m. Kapeakasvuinen. Pienet kapeansoikeat lehdet. Nopeakasvuinen, käytetty mm. suojaistutuksiin. Pidetään hyvin talvenkestävänä. Keski- ja  Itä-Aasia. I-?
ULMUS THOMASII Jalavat Ulmaceae
Keskikokoinen tai iso puu. Kapealatvuksinen, lyhytoksainen. Kiiltävän tummanvihreät soikeat lehdet. Runko harmaanruskea, syväuurteinen. Vanhat versot korkkipalteisia. Puuaines hyvin kovaa, arvostettua. Kokeilukasvi. Itäinen ja keskinen P-Amerikka. I-?
VERONICA FRUTICANS Varputädyke Scrophulariaceae
Pieni kesävihreä varpu, 5-10 cm. Pienet pitkulaiset lehdet. Tummansiniset kukat (1-1.5 cm) loppukesällä. Tunturikasvi. Skandinavia. 
VIBURNUM HEIDET Adoxaceae
Kesävihreitä tai harvemmin ikivihreitä pensaita ja pieniä puita. Vastakkaiset, ehyet tai liuskaiset lehdet. Valkoiset tai punertavat, tuoksuvat huiskilokukinnot. Au-Pv-(Va), tuore-kostea, runsasravinteinen. Ikivihreät lajit meillä talvenarkoja. 150 lajia. Aasia, P-Amerikka, Eurooppa. 
VIBURNUM ACERIFOLIUM Vaahteraheisi Adoxaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1-2 m. Pystykasvuinen. Lehdet 3-liuskaisia. Kermanvalkoiset kukat heinäkuussa. Syysväritys purppuranpunainen. Harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-II-?
VIBURNUM BETULIFOLIUM "Koivuheisi" Adoxaceae
Keskikokoinen kaarevaoksainen pensas, 2-3 m. Ehyet tummanvihreät lehdet muistuttavat koivun lehtiä. Kirkkaanpunaiset marjat suurissa tertuissa. Kokeilukasvi. Kiina, Taiwan. I-?
VIBURNUM x BODNANTENSE 'DAWN' Heidet Adoxaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Vaaleanpunaiset tuoksuvat kellomaiset kukat. Kukkii lehdettömänä aikaisin keväällä. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. Englantilainen lajike. (I)
VIBURNUM x BURKWOODII   Heidet Adoxaceae
Keskikokoinen osittain ikivihreä pensas. Paksut nahkamaiset tummanvihreät lehdet. Valkoiset kukat ovat nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia. Kukat erittäin voimakastuoksuisia, tuoksu mausteisen makea. Kukkii aikaisin keväällä. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. (V. carlesii x V. utile). (I)
VIBURNUM x CARLCEPHALUM   Puistoheisi Adoxaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Pystykasvuinen. Suuret pallomaiset, voimakastuoksuiset kukinnot keväällä. Kukat valkoisia, nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia. Talvenarka kokeilukasvi. (I) 
VIBURNUM x CARLCEPHALUM 'ESKIMO' "Lumipuistoheisi" Adoxaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Leveäkasvuinen. Valkoiset pallomaiset kukinnot keväällä. Tuoksuva ja runsaskukkainen. Punaiset marjat. Hyvin talvenarka kokeilukasvi. (I)
VIBURNUM CASSINOIDES Viitaheisi Adoxaceae
Pienehkö pyöreäkasvuinen pensas, 1-2 m. Tiheäkasvuinen. Pitkänpyöreät lehdet puhjetessaan pronssinpunaisia. Kermanvalkoinen kukinta heinäkuussa. Marjat aluksi vaaleanpunaisia, kypsinä sinimustia. Syysväritys oranssinpunaisesta purppuraan. Viihtyy kosteilla paikoilla. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen P-Amerikka. I-III
VIBURNUM DENTATUM Hammasheisi Adoxaceae
Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Tiheä, pyöreäkasvuinen. Lehdet lähes pyöreät isohampaiset. Kermanvalkoiset leveät huiskilokukinnot. Kukkii alkukesällä. Siniset tai sinimustat marjat. Itäinen P-Amerikka. Talvenkestävä, harvoin viljelty. I-III
VIBURNUM EDULE Karpaloheisi Adoxaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. Kolmihalkoiset lehdet. Maukkaat oranssinpunaiset marjat muistuttavat maultaan karpaloa. Talvenkestävä Oulussa asti. Itäinen P-Amerikka.  I-V
VIBURNUM FURCATUM "Japaninhurtanheisi" Adoxaceae
Keskikokoinen pystykasvuinen pensas, 2-4 m. Valkoiset suuret tuoksuvat kukinnot keväällä lehtien puhjetessa. Marjat aluksi punaisia, kypsinä mustia. Syysväri loistavan punainen tai purppuranpunainen. Menestynyt lupaavasti Helsingissä. Göteborgin kasvitieteellisen puutarhan lisäyslähde. Itä-Aasia. I-?
VIBURNUM GLOMERATUM Heidet Adoxaceae
VIBURNUM x JUDDII "Kevätheisi" Adoxaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas. 1-2 m. Pyöreäkasvuinen. Sinivihreät nukkapintaiset lehdet. Voimakastuoksuiset valkoiset kukinnot keväällä. Kukat aluksi vaaleanpunaisia. Marjat punaisia, kypsinä mustia. Pidetään melko kestävänä. (V. carlesii x V.bitchiuense). Kokeilukasvi. I-?
VIBURNUM LANTANOIDES  (syn. alnifolium) Hurtanheisi Adoxaceae
Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Suuret leveänsoikeat lehdet 10-20 cm. Valkoiset kukinnot keväällä ennen lehtiä. Marjat aluksi punaisia, kypsinä sinimustia. Syysväritys punainen. Viihtyy parhaiten puolivarjossa. Itäinen P-Amerikka. Talvenkestävä, harvoin viljelty. I-II-?
VIBURNUM LENTAGO Kiiltoheisi Adoxaceae
Pieni puu tai pensas, 3-4 m. Pystykasvuinen. Kiiltävän tummanvihreät soikeat lehdet. Kermanvalkoinen kukinta kesäkuussa. Hyvin talvenkestävä, harvoin viljelty. Itäinen ja keskinen P-Amerikka. I-IV
VIBURNUM OPULUS Koiranheisi Adoxaceae
Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Leveäkasvuinen. 3-5-halkoiset lehdet. Valkoiset pitsimäiset kukinnot, laitakukat neuvottomia. Kukkii kesäkuussa. Punaiset marjat. Luonnonvarainen Suomessa. Eurooppa, Venäjä. I-VI
VIBURNUM OPULUS 'COMPACTUM' Kääpiökoiranheisi Adoxaceae
Pieni pallomainen pensas, 0.5-1 m. Tiheäkasvuinen, runsaskukkainen lajike. I-?
VIBURNUM OPULUS 'POHJAN NEITO' Lumipalloheisi Adoxaceae
Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Kukinnot pallomaisia, kaikki kukat neuvottomia. Suomalainen lumipalloheiden  lajike. Talvenkestävä.  I-VI
VIBURNUM OPULUS 'ROSEUM' Lumipalloheisi Adoxaceae
Keskikokoinen pensas, 2-4 m. Kukinnot pallomaisia, kaikki kukat neuvottomia. Suosittu koristepensas. I-II
VIBURNUM PLICATUM f. PLICATUM "Japaninpalloheisi" Adoxaceae
Keskikokoinen leveä pensas, 2-3 m. Kerroksittainen kasvutapa. Oksat lähes vaakatasossa. Ehyet, soikeat syväsuoniset lehdet. Isot valkoiset pallomaiset kukinnot alkukesällä. Syysväritys viininpunainen. Talvenarka kokeilukasvi. Japani. (I)
VIBURNUM PLICATUM f. PLICATUM 'POPCORN' "Japaninpalloheidet" Adoxaceae
VIBURNUM PLICATUM f. TOMENTOSUM "Japaninharsoheisi" Adoxaceae
Keskikokoinen leveäkasvuinen pensas. Kuten f. plicatum, mutta pitsimäiset kukinnot, joissa neuvottomia laitakukkia. Kukkii aikaisemmin. Talvenarka kokeilukasvi. Japani. (I)
VIBURNUM PLICATUM f. TOMENTOSUM 'CASCADE' "Japaninharsoheidet" Adoxaceae
VIBURNUM PLICATUM f. TOMENTOSUM 'MARIESII' "Japaninharsoheidet" Adoxaceae
Vanha arvostettu lajike. Suuret valkoiset kukinnot, laitakukat neuvottomia. (I)
VIBURNUM PLICATUM f. TOMENTOSUM 'PINK BEAUTY' "Japaninharsoheidet" Adoxaceae
Vaaleanpunertavat suuret kukinnot. (I)
VIBURNUM PRUNIFOLIUM Heidet Adoxaceae
Keskikokoinen pensas, 2-3 m. Pyöreäkasvuinen, jäykkäoksainen. Himmeän tummanvihreät soikeat lehdet. Runsas valkoinen kukinta alkukesällä. Marjat aluksi vaaleanpunaisia, kypsinä sinimustia. Syysväritys pronssinpunainen. Pidetään hyvin talvenkestävänä. Kokeilukasvi. Itäinen P-Amerikka. I-?
VIBURNUM RAFINESQUIANUM Rotkoheisi Adoxaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-1.5 m. Muistuttaa lajia V. dentatum. Lehdet soikeat, tylppähampaiset. Kermanvalkoiset huiskilokukinnot alkukesällä. Mustat marjat. Punainen syysväritys. Itäinen P-Amerikka. Talvenkestävä, harvoin viljelty. I-III
VIBURNUM RHYTIDOPHYLLUM Poimuheisi Adoxaceae
Ikivihreä keskikokoinen pensas. Pysty- ja pyöreäkasvuinen. Tummanvihreät suuret poimuiset lehdet, alta harmaita. Lehdet talvella riippuvia. Kermanvalkoiset tuoksuvat kukat keväällä. Marjat aluksi punaisia, kypsinä mustia. Talvenarka kokeilukasvi. Erikoisen näköinen. Menestynyt lupaavasti lounaisrannikolla. Läntinen ja keskinen Kiina. (I)
VIBURNUM RHYTIDOPHYLLUM x UTILE 'PRAGENSE' Heidet Adoxaceae
Ikivihreä keskikokoinen pensas. Kiiltävän tummanvihreät pitkänpyöreät lehdet, alta valkoisia. Kermanvalkoiset kukinnot keväällä, nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia. Talvenarka kokeilukasvi. (I)
VIBURNUM SARGENTII Rusoheisi Adoxaceae
Keskikokoinen pyöreäkasvuinen pensas, 2-4 m. Muistuttaa koiranheittä, mutta lehdet kapealiuskaisia, keskiliuska pitkä. Kukinnot suurempia. Syysväritys punainen. Talvenkestävä, harvoin viljelty. Itä-Aasia. I-III
VIBURNUM SARGENTII 'ONONDAGA' "Marmorirusoheisi" Adoxaceae
Kukinnot kaksivärisiä, laitakukat valkoisia, keskuskukat punaisia. Nuoret lehdet punertavia. Amerikkalainen suosittu lajike. Kokeilukasvi. I-?
VIBURNUM SIEBOLDII Heidet Adoxaceae
Keskikokoinen tai iso pensas. Pystykasvuinen. Soikeat kiiltävän tummanvihreät lehdet. Kermanvalkoiset kukat alkukesällä. Hyvin runsaskukkainen. Marjat aluksi punaisia, kypsinä mustia. Talvenarka kokeilukasvi. Japani. I-? 
VIBURNUM TRILOBUM Amerikanheisi Adoxaceae
Keskikokoinen pyöreäkasvuinen pensas, 2-4 m. Muistuttaa suuresti koiranheittä. Syysväritys punainen. Punaiset kirpeän makuiset marjat sopivat talouskäyttöön. Viljellään marjakasvina P-Amerikassa.  Talvenkestävä ja terve laji.  Itäinen P-Amerikka. I-V
VIBURNUM VEITCHII "Kiinanvillaheisi" Adoxaceae
Pieni tai keskikokoinen pensas, 1.5-3 m. Muistuttaa villaheittä (V. lantana), mutta pienikasvuisempi, pidetään koristeellisempana. Leveänsoikat paksut lehdet alta nukkaisia. Runsas valkoinen kukinta alkukesällä. Marjat aluksi punaisia, kypsinä mustia. Itä-Aasia. I-II-?
VINCA MINOR Pikkutalvio Apocynaceae
Ikivihreä varpu, 10-20 cm. Mattomainen kasvutapa. Nopeakasvuinen, peittävä. Kiiltävän tummanvihreät kapeansoikeat lehdet. Siniset tai punavioletit kukat. Kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Pv-Va, tuore, runsasravinteinen maa. Eurooppa. I-V
VINCA MINOR 'ILLUMINATION' Pikkutalviot Apocynaceae
Lehdet keltakirjavat. Kukat siniset.
VINCA MINOR 'MULTIPLEX'  Pikkutalviot Apocynaceae
Kerrotut sinivioletit kukat
VINCA MINOR 'RUBRA' Pikkutalviot Apocynaceae
Viininpunaiset-purppuranpunaiset kukat. 
WEIGELA MIDDENDORFFIANA Keltakotakuusama Caprifoliaceae
Pieni pensas, 1-1.5 m. Nuorena pystykasvuinen, vanhemmiten lamoava. Suuret pitkätorviset kukat keltaisia. Kukkii kesäkuussa. Au, tuore, runsasravinteinen. Talvenkestävin kotakuusama. Itä-Aasia. I-IV(V)
WEIGELA PRAECOX Kevätkotakuusama Caprifoliaceae
Pieni pystykasvuinen pensas, 1-2 m. Vastakkaiset leveänsoikeat lehdet. Punaiset kukat kesäkuun alussa. Aikaisimmin kukkiva kotakuusama. Menestynyt hyvin Muurilassa. Itä-Aasia. I-?
XANTHOCERAS SORBIFOLIA Sapindaceae
Pieni puu tai pensas. Pystykasvuinen. Parilehdykkäiset lehdet. Lehdykät kiiltävän tummanvihreitä, terävähampaisia. Suuret valkoiset kukinnot keväällä. Syötävät palkohedelmät. Au, kuiva-tuore, läpäisevä. Suojainen ja lämmin kasvupaikka. Talvenarka kokeilukasvi. Kiina. (I)
XANTHORHIZA SIMPLICISSIMA Keltajuuri Ranunculaceae
Pieni pensas, 0.5-1 m. Tiheä, mattomainen maanpeittokasvi. Lehdet 3-5-lehdykkäisiä kirkkaan vaaleanvihreitä. Purppuranpunaiset kukat keväällä. Syysväritys keltainen tai oranssi. Au-Pv, tuore-kostea, läpäisevä. P-Amerikassa lajia pidetään hyvin talvenkestävänä, erinomaisena maanpeittokasvina. Kokeilukasvi. Itäinen P-Amerikka. I-?
YUCCA FILAMENTOSA Hapsijukka Agavaceae
Ikivihreä pensas, meillä n. 0.5 m. Pitkät, pystyt terävän miekkamaiset lehdet versovat maanrajasta. Lehdet sinivihreitä, hapsureunaisia. Jopa yli 1 m korkuinen valkoinen kukinto loppukesällä. Lehdistö kuolee kukittuaan mutta uusiutuu nopeasti. Au, kuiva, niukkaravinteinen sora- tai hiekkamaa. Suojaisa, paahteinen kasvupaikka. Ei siedä talvimärkyyttä, voidaan peittää talveksi esim. lasilevyllä. Kokeilukasvi. Menestynyt ja kukkinut lounaisrannikolla. Yhdysvaltojen itä- ja kaakkoisosat.  I-? 
YUCCA GLAUCA Sinijukka Agavaceae
Muistuttaa em. lajia. Sinertävät kapeat lehdet. Pidetään hyvin talvenkestävänä (-34 C). Kokeilukasvi. Läntinen Kanada, Yhdysvaltojen keski- ja lounaisosat. I-?