©Veikko Pekki 2012
Profeetta, jonka leijona tappoi - pyhyys on turvallisuutemme salaisuus

 

Kuninkaiden kirjasta voimme lukea merkillisen kertomuksen:

"Hän sanoi hänelle: 'Tule kanssani minun kotiini syömään.' Hän vastasi: 'En voi palata enkä tulla sinun kanssasi, en voi syödä leipää enkä juoda vettä sinun kanssasi tässä paikassa, sillä minulle on tullut sana, Herran sana: 'Älä syö leipää äläkä juo vettä siellä, älä myöskään tule takaisin samaa tietä, jota olet mennyt'.'

Hän sanoi hänelle: 'Minäkin olen profeetta niinkuin sinä, ja enkeli on puhunut minulle Herran käskystä, sanoen: 'Vie hänet kanssasi takaisin kotiisi syömään leipää ja juomaan vettä'.'

Mutta sen hän valhetteli hänelle. Niin tämä palasi hänen kanssansa ja söi leipää ja joi vettä hänen kodissaan. Mutta heidän istuessaan pöydässä tuli Herran sana profeetalle, joka oli tuonut hänet takaisin. Ja hän huusi Juudasta tulleelle Jumalan miehelle, sanoen:

'Näin sanoo Herra: Koska sinä olet niskoitellut Herran käskyä vastaan etkä ole noudattanut sitä määräystä, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antoi, vaan olet palannut syömään leipää ja juomaan vettä siinä paikassa, josta sinulle oli sanottu: 'Älä siellä syö leipää äläkä juo vettä', niin älköön sinun ruumiisi tulko isiesi hautaan.'

Ja kun hän oli syönyt leipää ja juonut, satuloi hän aasin profeetalle, jonka hän oli tuonut takaisin. Kun tämä oli lähtenyt, kohtasi hänet leijona tiellä ja tappoi hänet."

(1. Kun. 13:15-24).


 

Tämä voimakas, hämmentävä kertomus osoittaa meille kristallinkirkkaasti kaiken turvallisuutemme salaisuuden: Palvele Herraa, julista maailmalle se mitä Hän käskee sinun julistaa, mutta säilytä salaisuutesi Jumalan kanssa!

Jokaisella profeetalla, palvelijalla ja uskovalla on kaksiulotteinen suhde Herraan: Ensimmäinen on näkyvä ulottuvuus, joka sisältää kaiken sen mitä ihmisten edessä teemme. Toinen on näkymätön ulottuvuus, salainen suhde Herran kanssa. Tässä salaisessa suhteessa tapahtuu Isän Jumalan nimen pyhittäminen sydämessämme. Kellään ei voi olla pääsyä siihen kammioon, jossa yksyityinen seurustelu Isän kanssa tapahtuu.

Tässä salaisessa suhteessa koetaan syvin, kirkkain ja pyhin yhteys sielun ja Jumalan välillä. Tässä suhteessa saatan kuulla sanomattomia sanoja, joita minun ei ole lupa puhua, kuten Paavali paratiisissa käydessään. Jumalan ja sielun välisessä rakkaussuhteessa on olemassa jotakin niin läheistä ja intiimiä, että sitä voi verrata rakastavan avioparin suhteeseen, jossa läheisimmät ja syvimpiä tunteita ilmaisevat sanat eivät ole tarkoitetut ulkopuolisten korville.

Ylläoleva 1. Kuningasten kirjan 13. luvun hämmentävä tapahtumaketju kertoo, kuinka Juudasta tullut profeetta oli saanut Jumalalta sanan, joka hänen tuli julistaa jumalattomalle kuningas Jerobeamille. Mutta hän oli saanut myös toisen sanan, jonka piti olla yksinomaan hänen ja Jumalan välinen salaisuus.

Profeetta menestyi loistavasti julkisessa tuomionjulistuksessaan, mutta teki sen jälkeen kohtalokkaan virheen: Säikähtyneen kuninkaan kutsuessa miestä aterialle tämä paljasti henkilökohtaiset ohjeensa, joita ei oltu tarkoitettu julistettavaksi toisille.

Paljastamalla sisimpänsä salaisuuden Jumalan mies joutui alttiiksi koetukselle, johon hän ei olisi muutoin joutunut. Sanat kiirivät vanhan profeetan korviin, joka välitti Jumalan miehelle valheellisen neuvon. Häntä neuvottiinkin nyt menettelemään päinvastoin kuin Herra salaisissa neuvotteluissa oli puhunut. Ohje tuli vanhan profeetan suusta voimalla ja arvovallalla, ja Jumalan mies lankesi ansaan: Hän suostui syömään ja juomaan siinä paikassa vastoin Herralta saamiaan ohjeita. Mutta siinä samassa vanha profeetta julisti hänelle tuomion. Surulliseksi lopuksi Juudan profeetta joutui tiellä leijonan saaliiksi.

Tämä koetus oli automaattinen seuraus siitä, että Jumalan mies oli luopunut sisimpänsä salaisesta pyhityksestä. Pyhittäytyminen merkitsee erottautumista yksin Herraa varten. Kyse ei ole syömisestä tai juomisesta, vaan elämästä Pyhässä Hengessä, Herran ja sielun välisestä yksityissuhteesta. Mitkä henkilökohtaiset ohjeet Jumalan mies sitten ikinä oli Jumalalta saanutkin, mitä ne toisille kuuluivat? Mitä hänen syömisensä tai juomisensa kuningas Jerobeamia, vanhaa profeettaa tai ketään muutakaan liikuttivat? Se oli Jumalan sana hänelle itselleen, ei kenellekään toiselle.

Tämä Vanhan testamentin ja lakiliiton piiriin sijoittuva tapahtuma julistaa meillekin, missä on todellisen voimamme salaisuus, jonka kautta voitamme tiellemme asettuvan kiljuvan jalopeuran. Sen julisti myös Jeesus monissa opetuksissaan: Mene kammioosi ja rukoile Isääsi, joka on salassa. Siellä saat suloiset ohjeet. Mutta älä anna pyhää koirille, älä heitä helmiäsi sikojen eteen, etteivät ne kääntyisi, tallaisi niitä jalkoihinsa ja repisi sinua.

Monet ovat tehneet sen virheen, että ovat alkaneet julistaa toisille tai vaatia toisilta sitä, minkä Jumala oli puhunut heille yksityisesti. Sana oli tarkoitettu omaan tilanteeseen. Se saattoi olla sana erikoisesta paastosta, tai ilmestys siitä, miten menetellä jossakin omassa asiassa. Tällaiset asiat yleensä ymmärretäänkin säilyttää sydämen yksityisasioina, kunnes hengellinen ylpeys valtaa mielen ja jokin ulkoapäin tuleva koetus paljastaa sen.

Monet voidellut ja Jumalan laajasti käyttämät miehet ja naiset ovat langenneet juuri jonkun suuren menestyksen jälkeen, kun väkijoukot ovat tungeksineet heidän ympärillään. He ovat Simsonin ja Juudan profeetan tavoin paljastaneet salaisuutensa: He ovat alkaneet julistaa oman hengellisyytensä erinomaisuutta tai vaatia toisilta samoja asioita, jotka Jumalan edessä koskivat alunperin vain heitä itseään. Näin on syntynyt kokonaisia hengellisiä harhasuuntauksia.

Kiusaus korottaa hieman omaa hengellistä statustaan on niin lähellä meitä jokaista. Siihen lankesi myös kaikkein pyhin Jumalan enkeli, josta tuli perkele.

Tuo kiljuva jalopeura voidaan voittaa edelleenkin vain säilyttämällä pyhyys. Meillä ei tosin ole omaa pyhyyttä, mutta meidän pyhyytemme on Kristus itse, Hän, jonka kautta sielumme seurustelee Isän kanssa.

Salaisen ja julkisen elämän suojakilpi, joka varjelee meidän kaikilta vihollisen palavilta nuolilta, on yksityinen seurustelusuhteemme Hänen kanssaan. Se merkitsee käytännössä kaiken kunnian antamista Hänelle, jolla yksin on valta meidät korottaa tai alentaa. Se on myös toisten hyväksymistä samanarvoisina itsemme kanssa, vaikka meillä olisikin heille sanoma ylhäältä ihmeiden kera.

 


| avaussivu | Profeetta, jonka leijona tappoi - pyhyys on turvallisuutemme salaisuus |