Käyttökokemuksia Dreambox DM 7025:stä

Johdanto

Tämä on raportti Dreambox DM 7025:n hankinnasta, käyttöönotosta ja ensimmäisistä käyttökokemuksista; laitteen hyvistä ja huonoista puolista.

Kirjoitus oli alkujaan kolmas osa vuoden 2007 alussa nyysseihin (tarkemmin sanottuna Sfnetin sfnet.viestinta.tv.digi-ryhmään) kirjoittamastani kolmen Dreambox-aiheisen artikkelin sarjasta. Tällä sivulla julkaistua versiota olen pyrkinyt jonkin verran päivittämään.

Saman artikkelisarjan ensimmäinen osa (jossa kerrotaan Dreambox-digibokseista yleisesti) ja toinen osa (jossa kerrotaan taustaa sille, miksi päädyin tallentavan digiboksin valinnassa juuri Dreamboxiin) ovat myös tältä sivustolta luettavissa.

Sisällysluettelo


1. Hankinta

1.1. Laitekokoonpano

1.1.1. Virittimet

Eräs DM 7025:n erikoisominaisuuksista – virittimien vaihdettavuus – tulee vastaan jo ostovaiheessa. Ostajan täytyy päättää, minkä tyyppiset DVB-virittimet laitteeseen esiasennetaan.

Korttipaikkoja virittimille on laitteen emolevyllä kaksi. Tarjolla on kolme erilaista viritintyyppiä: DVB-T antennivastaanottoon, DVB-C kaapelivastaanottoon ja DVB-S satelliittivastaanottoon. Näin syntyy yhteensä kuusi mahdollista viritinkokoonpanoa: T+T, C+C, S+S, T+S, C+S tai C+T.

Uusia irtovirittimiä voi tarvittaessa ostaa ja vaihtaa laitteeseen omatoimisesti. Antennitaloudesta kaapelitalouteen tai päinvastaiseen suuntaan siirtyvän ei siis tarvitse ostaa koko laitetta uudelleen, vaan pelkkä virittimien vaihto riittää.

1.1.2. Kiintolevy

Virittimien valinta ei ole ainoa harkittava asia, vaan ostajan tulee ottaa kantaa myös siihen, haluaako hän laitteeseen esiasennettavaksi kiintolevyn – ja jos, niin minkä kokoisen. Välttämätön hankinta kiintolevy ei ole, koska laite osaa tallentaa myös suoraan Windows- tai UNIX-verkkojakoihin (CIFS, NFS.)

Jos laitteen tuli hankkineeksi ilman kiintolevyä, ja tarvetta sisäiselle kiintolevylle kuitenkin myöhemmin ilmenee, sellaisen voi jälkiasentaa laitteeseen itse. Tämä ei ole sen vaikeampaa kuin kiintolevyn asentaminen PC-koneeseenkaan.

1.1.3. Muu varustus

Laitteen virittelystä ja varustelusta kiinnostuneelle tarjolla on myös lisäoptioita, kuten DVD-asennussarja, langaton infrapunanäppäimistö, rauta-CAMejä, Compact Flash -muistikortteja yms. Näitä saa yleensä samoista liikkeistä kuin itse peruslaitettakin.

1.2. Omat valinnat

Tässä jutussa käsiteltyä DM 7025:ttä oltiin hankkimassa antennitalouteen, joten alun alkaenkin oli selvää, että laitteeseen on saatava nimenomaan DVB-T-virittimet.

(Satelliittipuoli olisi kieltämättä myös jonkin verran kiinnostanut, mutta tällöin oltaisiin jouduttu luopumaan toisesta T-virittimestä. Sitä tallentelun joustavuutta, jonka kaksi antenniverkon viritintä tarjoavat, ei haluttu uhrata satelliittikatselun alttarille, joten satelliittiviritinajatuksesta luovuttiin.)

Sopiva joutilas kiintolevy pyöri nurkissa jo valmiiksi. Erikseen hintaa nostavalle esiasennetulle kiintolevylle ei siis koettu olevan tarvetta. Mielessä myös jo siinsi ajatus verkkotallennuksista, ja toteutuessaan se tietäisi sitä, että laitteen sisälle asennetulle kiintolevylle ei ehkä tulisi olemaan lainkaan käyttöä.

Erityisiä lisälaitteita ei alkuperäiseen ostosuunnitelmaan kuulunut. Nyttemmin tosin olen hankkinut CompactFlash-muistikortin eri firmware-vaihtoehtojen helpompaa testailua varten. (Hankinta ei ole mitenkään välttämätön tavalliselle käyttäjälle, mutta hyödyllinen kokeilijalle ja virittäjälle – tästä lisää myöhempänä.)

1.3. Ostopaikka

Dreambox-digibokseja maahantuo ja myy Suomessa vaasalainen Compusat. Verkkokaupan lisäksi yrityksellä on myös kotikaupungissaan perinteinen kivijalkatoimipiste.

Ulkomailta tilattaessa luontevin ostomaa lienee Saksa – laitteita suunnitteleva ja valmistuttava Dream Multimedia GmbH kun on saksalainen firma. Saksalaisia verkkokauppoja löytää mm. seuraavien hintavertailusivustojen kautta:

Kotimaassaan Dreambox-digiboksit ovat tunnettuja etenkin satelliittikatsojien keskuudessa (joita Keski-Euroopassa riittää) ja siksi laitteita on saatavilla erityisesti satelliittivastaanottimien jälleenmyyjiltä.

1.3.1 DM 500 kaveriksi

Tässä tapauksessa DM 7025 oli tulossa joululahjaksi vanhempieni käyttöön: toiseen talouteen ja toiselle paikkakunnalle. Koska itsekin kuitenkin tarvitsin digiboksia (kaapeliverkkoon, jossa olin tähän saakka käyttänyt vain tietokoneeseen liitettävää DVB-C-korttia) päätin samalla tilata harrastelaitteeksi DM 500-C:n – pienimmän ja halvimman Dreambox-mallin.

DM 500:sta kirjoittelen käyttökokemuksia lisää myöhemmin. Tässä jutussa mainitsen laitteen vain sen vuoksi, koska se osaltaan vaikutti ostopaikan valintaan.

1.3.2 Suomesta vai Saksasta?

Kun haluttu laitekokoonpano oli selvillä, kävin kokeeksi kääntymässä suomalaisen maahantuojan tiskillä. Maahantuoja ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan ollut halukas saksalaisten kanssa hintakilpailemaan.

Koska DM 7025 + DM 500 -pakettini maksoi Saksasta tilattuna n. 60 euroa suomalaisten maahantuojan hinnastohintoja vähemmän, päädyin valinnassani HM-Sat-nimiseen puljuun.(Pääosa hintaerosta johtui DM 500 -mallin halvemmasta hinnasta.)

Hinnat eivät HM-Satissa olleet ehkä kaikkein halvimpia, ainakaan saksalaisen mittapuun mukaan, mutta siellä DM 7025:n kaikki viritinkonfiguraatiot olivat selvästi hinnastossa esillä ja helposti tilattavissa. Ja mikä mukavinta, samassa firmassa oli myös kaupan DM 500 -malleja kaikilla eri viritintyypeillä, joka oli oman tilaukseni kannalta tärkeä pointti.

1.3.3 Hajahuomioita satelliittiversiosta

Hintavertailuja tehtäessä on syytä huomata, että satelliittivirittimillä varustettu DM 7025 on joka paikassa reippaasti halvempi kuin antenni- tai kaapeliverkon virittimillä varustettu DM 7025. Satelliittiversion hinnastohinnan perusteella ei siis kannata erehtyä vielä tekemään mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä antenni- tai kaapeliversion hinnasta. DVB-T- ja DVB-C-virittimillä varustettujen DM 7025 -kokoonpanojen hinta on selvitettävä erikseen.

Mikäli satelliittikatselun mahdollisuus kuitenkin väikkyy mielessä – vaikka ensisijaisesti olisikin laitetta hankkimassa antenni- tai kaapeliverkkoon – kannattaa ehkä ostaa DM 7025 nimenomaan satelliittivirittimillä esiasennettuna ja hankkia antenni- tai kaapeliverkon virittimet erikseen. Tällaisen paketin hinta kun ei parhaimmillaan ole kovinkaan paljon suurempi kuin sellaisen DM 7025:n, johon on esiasennettu vain antenni- tai kaapeliverkon virittimet.

1.4. Toimitus ja maksutavat

HM-Sat toimittaa tilatut tuotteet käyttäjän valinnan mukaan joko postitse tai UPS-kuriiripalvelun kautta. Maksuvaihtoehtoja on erilaisia. Erilaiset kuottokortit näyttivät käyvän, ja ilmeisesti postiennakkokin olisi ollut mahdollinen. Päädyin kuitenkin maksamaan ennakkomaksun suoraan firman tilille EU-tilisiirtona, koska tätä menetelmää olen aiemminkin hyvällä menestyksellä saksalaisten verkkokauppojen kanssa käyttänyt. Toimitustavaksi valitsin UPSin, joka maksoi 16 euroa boksien hintojen päälle. (Toimitus postitse olisi maksanut 17 euroa.)

Tilauksen teon ja maksamisen jälkeen toimitus luvattiin tietylle päivämäärälle noin viikon päähän tilaushetkestä. Lähetyksen kulkua pystyi seuraamaan normaalisti UPSin pakettiseurannalla – ja luvattuna päivänä paketti myös perille tuli.

2. Paketin purku

Paketista paljastui...

Koska tilasin pelkän DM 7025:n, ilman esiasennettua kiintolevyä, mukana toimitettiin myös seuraavat tarvikkeet mahdollista kiintolevyn asennusta varten:

Mukana ei virtajohdon ja sisäisten liitäntäjohtojen lisäksi toimitettu muita välikaapeleita. Erikseen täytyy siis hankkia...

3. Kaukosäädin

DM 7025:n kaukosäädin on selkeän oloinen. Ainakin omasta mielestäni sitä voi pitää kohtuullisen miellyttävästi muotoiltunakin. Säätimellä voidaan virallisesti ohjata kahta eri laitetta: Dreamboxia itseään ja televisiota. (Napit, joita painamalla kulloinkin ohjattava laite valitaan, ovat nimiltään DREAM ja TV.)

Kahden laitteen ohjausmahdollisuus havahdutti tutkimaan säädintä tarkemmin. Tarkemmassa tutkinnassa paljastuikin miellyttävä yllätys: paristokannen alla on JP1-liitin! Laite käyttää siis Universal Electronics, Incin tekniikkaa, ja on ominaisuuksiltaan ja toimintalogiikaltaan sukua One-for-Alleille ja Radio Shackin JP1-kaukosäätimille.

Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka säädin ei olekaan oppiva ja vaikka se onkin tehtaalla esiohjelmoitu tukemaan vain tiettyjen laitteiden kaukosäädinkoodeja, sopivan välikaapelin ja tietokoneohjelman avulla sen voinee ohjelmoida kokonaan uudestaan ja tällöin siihen saa tarvittaessa lähes minkä tahansa laitteen eksoottisimmatkin kaukosäädinkoodit. (Ainakin periaatteessa – en ole vielä JP1-välikaapelia rakentanut.)

Sukulaisuussuhde tarkoittaa myös sitä, että One-for-All-säätimien ohjelmointinäppäilyt ja erikoistoiminnot – kuten esimerkiksi jonkin napin toiminnon siirto toiseen nappiin, tai kopiointi toisen laitenapin alaisuuteen – toimivat myös DM 7025:n kaukosäätimen kanssa. Esimerkiksi television oman äänenvoimakkuuden säädön voi siirtää TV-puolelta Dreambox-puolen volume up- ja volume down -nappeihin.

Dreamboxin omassa käyttöoppaassa ei kaukosäätimen ominaisuuksia näin syvällisesti valoteta, mutta ohjeet tämäntapaisten ohjelmointiominaisuuksien käyttöön voi luntata muista lähteistä: Tällä sivustolla on erillinen artikkeli DM 7025:n kaukosäätimestä ja sen ohjelmoinnista.

4. Kytkennät

Kaukosäätimen tutkinnan ja paristojen paikoilleen laittamisen jälkeen oli aika keskittyä itse DM 7025:n käyttökuntoon kytkemiseen.

Toin antennisignaalin seinärasiasta television taakse erilliselle T-haaroittimelle. Haaroittimelta jaoin signaalin edelleen DM 7025:n kummallekin virittimelle lyhyitä puolen metrin antennivälikaapeleita käyttäen.

Kummassakin viritinmodulissa on oma ketjutusliitäntänsä, joten ilman erillistä haaroitinta ja toista välikaapeliakin olisi pärjännyt. Järkeilin kuitenkin, että ketjutuksen sijaan on parempi tarjota molemmille virittimille yhtäläistä, yhtä voimakasta signaalia erilliseltä haaroittimelta, jolloin ne eivät ole signaalinvoimakkuuden tai -laadun osalta toisiinsa nähden eriarvoisessa asemassa.

En ketjuttanut antennisignaalia boksilta televisiolle lainkaan. Televisiossa on vain analoginen viritin, jota ei ole juurikaan enää ensimmäisen digiboksin oston jälkeen käytetty, eikä analogipuolen kuvanlaatu muutenkaan päätä huimaa. Television analogiviritin sai siis jäädä ilman signaalia.

DM 7025:ssä on myös erillinen antennisisäänmeno ja -ulostulo sisäänrakennetulle RF-modulaattorille. Näihinkään liittimiin en kytkenyt mitään, koska tarvetta modulaattorin käytölle ei ole.

Kun antennikytkennät oli tehty, napsautin laitteen Ethernet-porttiin kiinni verkkokaapelin, jonka toisen pään kytkin television vieressä seinällä olevaan lähiverkon liitäntärasiaan. Virtakaapelin kytkin sille osoitettuun paikkaan laitteen taakse ja SCART-kaapelin laitteen TV-SCART-liitäntään. Sittenpä kaikki alkoikin olla jo valmista kokeilua varten.

5. Ensimmäinen käynnistys

Piuhasulkeisten jälkeen laitoin television päälle ja kytkin DM 7025:n virtajohdon seinään. Ruudulle ilmestyi merenrantamaisema ja tyylitelty teksti the dawn of a new day – DM7025.

Odottelua. TV-ruudulla ei tapahdu mitään. Laitteen etupaneelin isolla LCD-näytöllä tekstit sen sijaan vaihtuvat harvakseltaan. Jonkinlainen asioiden edistymistä osoittava palkkikin heilahtelee eteenpäin. Olin jo ennakolta kuullut, että DM 7025:n kylmäkäynnistys virtakatkon jälkeen kestää aikansa, mutta kestääkö se näin kauan? Odottavan aika on pitkä.

(Otin myöhemmin aikaa. Paljastui, että kylmäkäynnistys kestää virallisella Enigma 2 -firmware-imagella hiukan päälle 70 sekuntia. En tiedä, onko olemassa firmware-imageja, joissa kylmäkäynnistys olisi optimoitu tätä nopeammaksi. Kylmäkäynnistystä ei kuitenkaan usein tarvita, jollei laitetta varta vasten aseteta erityiseen ”syvään valmiustilaan”, tai jollei siitä säännönmukaisesti katkaista kokonaan käyttöjännitettä. Normaalista valmiustilasta DM 7025 herää välittömästi.)

Kielivalinta

Kylmäkäynnistyksen jälkeen päästiin kielivalintaan (kyllä, suomen kieli on mukana kielivalinnoissa!) ja sen jälkeen ”aloitus-Velhoon” (ei; käännöstyö ei ole ihan ammattikääntäjätasoa – kyse on harrastajan tekemästä käännöksestä – mutta jälki on kuitenkin kohtuullisen siedettävää.)

Käännöstyö herätti hiukan ristiriitaisia tunteita. Olin tyytyväinen siitä, että suomen kieli kielivalinnoista ylipäänsä löytyy: laitettahan ei ole mitenkään erityisesti juuri Suomen markkinoille räätälöity. Ilman käännöstyöstä vastanneen aktiivisen Dreambox-harrastajan näkemää vapaaehtoista vaivaa suomenkielistä käyttöliittymää ei olisi lainkaan tarjolla. Paikoitellen hieman kömpelöt käännökset pistivät kuitenkin silmään ja panivat miettimään, kuinkahan helppoa tai vaikeaa mahtaisi olla oman version ujuttaminen niiden tilalle.

(Myöhemmin tutkin asiaa. Paljastui, että käännöstekstit sijaitsevat erillisessä kielitiedostossa, jonka vaihtaminen on yksinkertaista. Oman version tekemisen ja testailun pitäisi olla siis jopa suhteellisen helppoa. Tällä hetkellä olen tekemässä suomenkielisestä käännöksestä kokonaan uudistettua ja remontoitua versiota, jonka toivon saavani mukaan viralliseen Enigmaan jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa.)

Kanavanhaku

”Aloitus-Velhon” alkuruuduilla laite pyytää valitsemaan ”virittimelle A” ”terrestriaalioperaattorin”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaukosäätimellä saa selata maittain ja paikkakunnittain järjestellyltä listalta esiin oman, paikallisen lähetysasemansa. Yllättävää kyllä, suomalaiset lähetysasemat Anjalankoskesta Ähtäriin ovat listalla mukana.

Sama valinta täytyy tehdä myös virittimelle B.

Valintojen hyväksymisen jälkeen voidaan käynnistää automaattinen kanavanhaku.

BANG! Laite valittaa virheestä kanavanhaussa. Virheilmoitus tulee ruudulle hyvin äkkiä, välittömästi haun käynnistämisen jälkeen – niin nopeasti, että on vaikea uskoa, että mitään olisi vielä edes yritetty hakea.

• • •

Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Osasin virheilmoitusta jo ennakolta odottaa, koska samasta ongelmasta oli juuri keskusteltu nyysseissä. Ratkaisukin ongelmaan oli ehditty jo varmistaa: firmwaren päivitys tuoreimpaan versioon.

Arvoitukseksi jäi, mistä ongelma varsinaisesti johtuu. Työoletukseni on, että tehtaalla laitteeseen asennettu firmware-versio on yksinkertaisesti niin vanha, ettei se uudempia DVB-C- ja DVB-T-virittimiä kunnolla tue. (Tässä täytyy palauttaa mieliin laitteen historia: DM 7025 tuotiin ensimmäiseksi markkinoille satelliittivirittimillä varustettuna: antenni- ja kaapeliverkon virittimet tulivat saataville vasta myöhemmin. On hyvinkin mahdollista, että tehdasasennettu vanha firmware olisi kyllä toiminut satelliittivirittimien kanssa, mutta oikuttelee uusien T- ja C-virittimien kanssa.)

(Myöhemmin paljastui, että kyseinen DM 7025 -yksilö on valmistettu maaliskuussa 2006. Tilasin ja vastaanotin laitteen saman vuoden joulukuussa. Väliin jääneiden yhdeksän kuukauden aikana on ilmeisesti jo ehtinyt firmware- ja viritinmodulirintamalla sattua ja tapahtua. Niin tai näin, HM-Satille on annettava pitkä miinus siitä, ettei se jo valmiiksi päivittänyt laitetta tuoreimpaan ja esiasentamiensa virittimien kanssa toimivaan firmware-versioon ennen asiakkaalle toimitusta. Compusatin tai muiden myyjäliikkeiden firmwarenpäivityskäytännöistä en tiedä.)

6. Firmware-päivitys

Valmistajan sivuilla on tarjolla DreamUP-niminen päivitystyökalu. Työkalun avulla päivitys näyttäisi onnistuvan ainakin sarjaportin ja nollamodeemikaapelin kautta. Jonkinlainen Ethernet-toiminnallisuuskin näkyy työkalusta löytyvän.

Olin kuitenkin jo aiemmin lukenut verkosta toisesta vaihtoehdosta, joka ei vaadi edes erityistä päivitystyökalua. Laitteessa itsessään on web-selaimen kautta toimiva firmware-päivityskäyttöliittymä, jonka voi aktivoida pitämällä tiettyä etupaneelin nappia pohjassa käynnistyksen aikana.

Tämä tuntui helpoimmalta vaihtoehdolta: boksihan oli jo television alle kytkettynä ja valmiiksi lähiverkkoon liitettynä. Sarjaporttipäivitysvaihtoehto olisi merkinnyt piuhojen irti repimistä ja boksin kantamista tietokoneen luo, joten muista digibokseista puuttuva Ethernet-portti osoitti heti hyödyllisyytensä.

Firmware-päivitys webbikäyttöliittymän kautta onnistui sujuvasti ja ongelmitta. Olen kirjoittanut päivityksen teosta erillisen suomenkielisen ohjeen tälle sivustolle.

7. Toinen käynnistys

Alkurutiineihin firmware-päivitys ei tuonut suuria mullistuksia. Samat merenrantamaisemat ja ”aloitus-Velhot” käytiin läpi. Nyt päästiin kuitenkin jo oikeasti skannaamaan kanavat esiin ja kanavanhaku toimi niin kuin pitääkin.

7.1. Suosikkilista ja kanavien järjestelyä

Asetusvelhosta ulospääsyn jälkeen laite heittää ruutuun Suosikit-listan (Favourites). Lista on jostain syystä oletuksena täynnä "<n/a>"-kohtia (not available) aina kanavapaikka numero 80:een saakka.

Pienen ihmettelyn jälkeen selviää, että ruudun ylälaidassa on kaukosäätimen värinapeille annettu eri toimintoja. Punaisen napin takaa löytyy lista kaikista kanavista. Kaukosäätimen MENU-napin takaa puolestaan löytyvät toiminnot, joiden avulla kaikkien kanavien luettelosta voi poimia haluamansa kanavat suosikkilistalle, ja joiden avulla ne voi myös järjestellä haluamaansa järjestykseen.

• • •

Järjestelen katsottavaksi halutut kanavat paikoilleen suosikkilistalle, mutta jään ihmettelemään, miten listalla valmiiksi olleet turhat 80 "<n/a>"-kohtaa saisi tuhottua, muuten kuin yksitellen.

(Myöhempi asian tutkiminen paljasti, että turhat suosikkilistan kohdat voi helposti tuhota ainakin telnet-käyttöliittymän kautta, sillä kanavalistat tallennetaan tavallisiin tekstitiedostoihin. Lisäksi on erikseen tarjolla DreamboxEdit-niminen Windows-ohjelmisto, jota käyttämällä suosikkilistoja voi muokata PC:llä. Miksi turhia ”<n/a>”kohtia listalla valmiiksi oletuksena oli, sitä en ymmärrä.)

Nimettyjä suosikkilistoja voi myös luoda useampia. Kaukosäätimessä on jopa erilliset plus-miinus-napit eri suosikkilistojen välillä vaihtelemiseksi, mikä varmasti onkin isommalla kanavamäärällä (satelliitti- tai kaapelikanavia katseltaessa) hyödyllinen toiminto.

Lisäksi listoihin voi erikseen laittaa nimettyjä ”markereita” – eräänlaisia väliotsikoita – joiden avulla kanavia voi vielä ryhmitellä yksittäisen suosikkilistan sisällä.

7.2. Kanavasurffailu

Kanavalistan järjestelyn jälkeen päästään katselemaan tv-kanavia.

Totesin kanavasurffailutoiminnot monipuolisiksi. Kanavia voi vaihtaa...

Kanavanvaihdon jälkeen näytetään ruudun alalaidassa normaaliin digiboksityyliin tietopalkki, josta selviää mm. nykyinen kellonaika, tämänhetkisen ohjelman nimi, alkamisaika ja loppumisaika, seuraavan ohjelman nimi, alkamisaika ja loppumisaika, kanavan nimi, kanavaa operoivan yrityksen nimi (”provider”), se, onko lähetyksessä teksti-tv-lähetettä, tekstityksiä tai monikanavaääntä, lähetyksen kuvasuhde, meneillään olevan ohjelman jäljellä oleva kesto (sekä minuutteina että palkkina) ja vilkkuva tallennussymboli, jos tallennus on käynnissä. Signaalin laadusta kertoviakin tietoja on mukaan ahdettu.

7.3. Asetusvalikko

Asetusvalikosta löytyvät normaalit kieli-, aikavyöhyke-, A/V-, RF-modulaattori- yms. asetukset. Myös kiintolevyn asetukset ja verkkoasetukset ovat kaukosäätimellä asetettavissa ja säädettävissä.

Syvemmältä asetusvalikon syövereistä löytyy yleisiä käyttöasetuksia – kuten esimerkiksi se, ajavatko ajastukset automaattisesti suoran katselun ohi, tai se, kuinka monta minuuttia varoaikaa ajastusten alkuun ja loppuun automaattisesti lisätään.

Käyttöliittymän ulkoasua voidaan vaihtaa – tarjolla on erilaisia skinejä. Vakiofirmwaren mukana toimitetaan muutama eri tyylinen vaihtoehto; lisää löytynee verkosta.

Tutkimalla ja kokeilemalla pääsee toimintojen kanssa pitkälle, mutta toki voi epätraditionaalisesti turvautua myös ohjekirjan apuun.

8. Kiintolevyn asennus

Jollei kiintolevyä hankkinut laitteen mukana ostohetkellä, sellaisen voi itse jälkiasentaa. DM 7025:lle kelpaavat tavalliset PATA-liitäntäiset 3,5 tuuman kiintolevyt.

PDF-ohjekirjassa on havainnollisesti valokuvin esitetty, miten kotelo avataan ja kuinka kiintolevy kiinnitetään ja kytketään laitteen sisälle. Ohjekirjan ohjeisiin ei juuri ole lisättävää. Tavallinen ristipääruuvimeisseli riittää; mitään erikoistyökaluja ei tarvita. Tarvittavat välikaapelit löytyvät valmiiksi laitteen sisältä.

Paikoilleen kiinnityksen ja kytkennän jälkeen kiintolevy alustetaan. Tämä onnistuu kaukosäätimellä asetusvalikon kautta. Alustustoiminto luo levylle yhden koko levytilan hyödykseen käyttävän partition ja sille normaalin Linux-EXT2-tiedostojärjestelmän. Heti alustuksen jälkeen levy onkin jo käyttökuntoinen ja tallentelu ja ajansiirto voi alkaa.

• • •

Itselläni kiintolevy oli kiinni laitteen sisällä koeluontoisesti vain muutaman päivän ajan. Olin jo ennen kiintolevyn asennusta virittänyt käyttöön verkkojakoihin pohjautuvat tallennukset, havainnut ne toimivaksi ja niihin mielistynyt, joten en nähnyt mitään erityistä syytä paikallisen kiintolevyn kiinni pitämiselle. Sen ajan kun kiintolevy kiinni oli, se kuitenkin tuntui toimivan moitteetta.

8.1. DM 7025 verkkolevynä

Dream Multimedian virallisessa vakio-firmware-imagessa kiintolevyn sisältö jaetaan automaattisesti lähiverkkoon Windows-verkkojakona. (Viralliseen firmware-imageen kuuluu esikonfiguroitu Samba-serveri.) Tallenteet ovat siis heti suoraan verkkojakojen yli katsottavissa ja tavoitettavissa kaikilta lähiverkon koneilta.

Koska mikään ei pakota tallentamaan levylle pelkästään tv-ohjelmia, kiintolevyllä varustettua DM 7025:ttä voi helposti käyttää myös yleisenä verkkolevynä (nk. NAS-laitteena) muille kotiverkon laitteille, jos sellaista tarvetta on.

8.2. Lämpöhalvausvaara?

DM 7025 tuntui kiintolevyn kanssa käyvän melko kuumana. Tätä tosin osasin muilta käyttäjiltä kuulemieni kokemusten perusteella jo odottaakin.

Lämpöön liittyviä ongelmia ei oman kiintolevykokeiluni aikana ilmennyt, mutta kuumuus silti hiukan mietitytti. DM 7025:ssä ei ole tehdasasennettuna minkäänlaista tuuletinta. Sisäisen kiintolevyn kanssa käytettynä laitteen sisuskaluille onkin mahdollisesti syytä järjestää lisäjäähdytystä esimerkiksi itse lisätyn laitetuulettimen tai itse jälkiasennettujen jäähdytysripojen muodossa. (Näin olen kuullut joidenkin DM 7025 -käyttäjien tehneenkin.)

Kannatettava idea saattaa myös olla vähän virtaa kuluttavien ja siten vähemmän lämpiävien kiintolevymallien suosiminen. Esimerkiksi 5400 kierroksen kiintolevymalli lienee parempi valinta kuin 7200 kierroksen kiintolevymalli.

Eräältä käyttäjältä kuulemani vinkki oli, että jäähdytyksen ja tehonkulutuksen kannalta kaikkein paras ratkaisu saattaisi olla sopivalla sovitussarjalla asennettu 2,5″ sylimikrokiintolevy. Sellainen toki kuitenkin maksaa enemmän kuin normaalikokoinen levy.

9. Verkkojakoihin tallennus

Kuten jo mainittiin, tässä jutussa käsitellyssä DM 7025:ssä ei ole sisäistä kiintolevyä lainkaan. Kaikki tallennukset menevät lähiverkon yli Linuxia pyörittävälle kotiverkon palvelimelle.

Erillistä kotiverkon palvelinkonetta ei pystytetty Dreamboxia varten, vaan se oli jo ennestään olemassa. TV-tallennusten säilytysten lisäksi se hoitelee monia muitakin asioita: mm. toimii palomuurina Internetin ja kotiverkon välillä, yksityisenä webbiserverinä, VPN-endpointtina, shelliserverinä jne. TV-tallennuksien säilyttely ja verkkojaon tarjoaminen Dreamboxille oli vain vähäinen uusi lisä sen vastuualueisiin.

Kyseinen palvelinkone – vanha 233 MHz:n Pentium II – sijaitsee Dreamboxiin nähden aivan talon toisella puolella, vastakkaisessa nurkassa – vaatehuoneessa suljettujen ovien takana – joten sen kiintolevyjen rapinat ja tuulettimien pöhinät eivät kuulu muualle taloon, eivätkä etenkään televisionkatselupaikalle. Erillisen palvelinkoneen sijaan voitaisiin toki käyttää tavallista pöytä-PC:täkin, tai vaikkapa kotiverkoon liitettävää verkkolevyä.

On syytä myös muistaa se, että jos Dreamboxeja on samassa taloudessa useampia, ne voivat toimia toinen toisilleen verkkolevynä.

• • •

DM 7025:n käyttö ilman paikallista kiintolevyä on sujunut kiitettävän hyvin. En ole toistaiseksi törmännyt mihinkään sellaiseen tilanteeseen, joka olisi saanut harkitsemaan verkkojakojärjestelystä luopumista ja paikallisen kiintolevyn asentamista laitteen sisälle. TV-nurkkauksen täydellinen rauha ja hiljaisuus oli yksi niistä syistä, miksi verkkojakoihin tallennusta halusin alun perin DM 7025:llä kokeilla, ja siinä suhteessa laite lunasti odotukset paremmin kuin hyvin.

Mitä asioiden käytännön puoleen tulee, verkkojaon käyttöönoton helppous riippuu siitä, mitä jakelua ja Enigma-johdannaista Dreamboxissaan pyörittelee. Toisissa firmware-imageissa jaon voi ottaa käyttöön kaukosäätimelläkin, toisissa taas joudutaan muokkaamaan tekstimuotoisia asetustiedostoja muutaman rivin verran. Olen kirjoittanut toisaalle tälle sivustolle erillisen ohjeen verkkojaon käyttöönotosta.

10. Tallennus- ja toisto-ominaisuudet

Kun sisäinen kiintolevy tai sitä korvaava verkkojako on saatu käyttökuntoon, voidaan siirtyä itse asiaan, eli tallenteluun ja ajansiirtoon:

10.1. Ajansiirto

Ajansiirto (meneillään olevan tv-ohjelman pysäytys ja katsominen viivästettynä) onnistuu keltaisella napilla, jonka alla onkin DM 7025:n kaukosäätimessä pause-symboli: kaksi palkkia. Samalla napilla katselua myös (viivästettynä) jatketaan.

Tallennetta katsottaessa kaukosäätimen värinapit toimivat niiden alle merkittyjen nauhurisymbolien (stop-neliö, kelausnuolet yms.) osoittamalla tavalla. Esimerkiksi eroa reaaliaikaan voi kuroa umpeen pikakelaamalla eteenpäin. Kelausnopeuksia eteen- ja taaksepäin on erilaisia, aina 128x:ään saakka.

Kelausnappeja pidemmän aikaa pohjassa pitämällä kuvan päälle aukeaa ikkuna, johon voi numeropainikkeilla syöttää sisään minuuttimäärän, joka halutaan hypätä eteen- tai taaksepäin.

Suorat hyppytoiminnot on sijoitettu numeropainikkeiden alle. Painikkeet 1, 4 ja 7 hyppivät eri pituisia aikoja taaksepäin, painikkeet 3, 6 ja 9 vastaavasti eteenpäin.

10.2. Suora tallennus

Suora tallennus tapahtuu painamalla punaista värinappia, jonka alle on merkitty tallennuksen symboli (täytetty ympyrä). Esiin tulee ikkuna, jossa kysytään, halutaanko tallentaa jatkuvasti, tämän ohjelman loppuun, vai erikseen määritelty aika.

Tallennuksia voi aloittaa eri kanavilla melko vapaasti – toki kuitenkin niissä rajoissa, jotka kaksi viritintä asettavat. Samasta nipusta voi yhtäaikaisesti tallentaa useampaakin kuin vain yhtä ohjelmaa. En ole mitään suurempaa tallennusrasitustestiä toistaiseksi vielä tehnyt, mutta itselläni ei ainakaan sellaista käytännön tilannetta ole normaalikäytössä tullut vastaan, jossa jonkinlainen raja olisi ilmennyt.

Parhaimmillaan yhtäaikaisia tallennutksia lienee ollut meneillään neljä kappaletta, mutta suuremmista määristäkin olen kuullut.

Tallennukset voi pysäyttää niinikään punaisen napin alta löytyvästä valikosta.

10.3. Tallenteiden toisto

Kaukosäätimen VIDEO-nappia painamalla saadaan näkyviin lista tallenteista. Tallenteet on järjestelty tuoreusjärjestykseen: viimeksi tehty tallenne on listalla ensimmäisenä. Luettelossa kunkin tallenteen kohdalla näkyy se kanava, jolta ohjelma alun perin tuli, lähetyspäivämäärä ja -kellonaika, ohjelman nimi, alkuosa ohjelman kuvauksesta sekä ohjelman kesto minuutteina ja sekunteina.

Listalla näkyvät myös sellaiset tallenteet, joiden tallennus on vielä taustalla meneillään. Myös näitä voi katsoa – tallennuksen yhä jatkuessa taustalla.

Tallenteita toistettaessa käytettävissä ovat kaikki ”Ajansiirto”-kohdassa kuvatut kelaus- ja hyppytoiminnot. Myös ohjelman EPG-kuvaus (jonka saa esiin INFO-nappia painamalla, niin livenä kuin tallenteita katsoessakin) sekä teksti-tv-data tallentuu mukaan. Tallenteen toiston aikana voi siis selailla tallennushetkellä lähetyksessä olleita teksti-tv-sivuja sekä myös katsoa teksti-tv:n kellosta, mitä kello on tallenteen milläkin hetkellä alun perin ollut.

Puutteeksi nykytoteutuksessa voisi katsoa sen, että ainakaan nykyiset (viralliset) Enigma-versiot eivät näytä tukevan tallenteiden järjestelyä alikansioihin, eivätkä muunkaanlaista järjestelyä tai suodattelua, esimerkiksi tallenteiden nimen mukaan. Tallenteet ovat listalla aikajärjestyksessä, ja siihen on käyttäjän tyytyminen. Oletan, että tallenneluettelon järjestelyyn ja suodatteluun liittyvää toiminnallisuutta voidaan lisätä jonkinlaisella laajennuksella tai viimeistään itse tekemällä, mutta en ole vielä sellaista laajennusta aktiivisesti itse etsinyt.

11. Ohjelmaopas

Tarjolla on kaksi erilaista ohjelmaopasnäkymää: yhden kanavan tiedot näyttävä ja usean kanavan tiedot näyttävä.

Yhden kanavan ohjelmaoppaassa nähdään luettelo kaikista valitun kanavan tulevista ohjelmista kellonaikojen ja päivämäärien mukaan listaksi järjesteltynä – niin pitkälle kuin EPG-tietoja vain riittää.

Monen kanavan ohjelmaoppaassa nähdään luettelomainen leikkaus valitulta ajan hetkeltä kaikkien (aktiivisen suosikkilistan) kanavien ohjelmakaaviosta. Parhaillaan meneillään olevista ohjelmista nähdään myös palkit, jotka osoittavat, kuinka lähellä ohjelma on loppumistaan.

Ohjelmaoppaissa ei ainakaan toistaiseksI ole sen kummempia järjestely- tai suodatustoimintoja, lukuunottamatta ”Samanlaiset”-toimintoa, joka suodattaa EPG-tiedoista esiin saman ohjelman (sarjan) eri esiintymät. En ole perehtynyt epävirallisiin firmware-imageihin tai plugineihin siinä määrin, että osaisin sanoa, onko niissä mahdollisesti ohjelmaopasta koskevia lisätoimintoja.

Jokaisen ohjelman kohdalta saadaan EPG:ssä tarkempi kuvaus esiin painamalla kaukosäätimen INFO-nappia.

12. Ajastus

Ajastukset tehdään viemällä valintapalkki ohjelmaoppaassa halutun ohjelman kohdalle ja painamalla kaksi kertaa vihreää nappia. Ensimmäisellä painalluksella esiin tulee esitäytetty ajastusikkuna, jonka sisältöön ei normaalisti ole tarvetta kajota, mutta johon voi tehdä korjauksia tai muutoksia niin halutessaan. Toisella painalluksella ikkunan sisältö hyväksytään. Ohjelmaoppaaseen ilmestyy ajastettujen ohjelmien nimen eteen kellotaulusymboli.

Erikseen voi tarkastella ajastuslistaa, jossa näkyvät kaikki menneet ja tulevat ajastukset. Luonnollisesti on myös mahdollista määritellä ajastuksia pelkästään käsin syötettyjen kellonaikojen perusteella. Toistojakin – kuten esimerkiksi saman ajastuksen viikottainen toisto – on käytettävissä, mutta näitä en ole itse vielä kokeillut.

Asetusvalikosta voi erikseen asettaa EPG-ajastuksille haluamansa ennakon (minuutteina) sekä lisäaikaa loppuun (myöskin minuutteina.) Jos tällaiset varoajat ottaa käyttöön, ja jos ohjelmaoppaasta sen jälkeen valitsee peräkkäisiä ohjelmia ajastetuiksi samalta kanavalta, menevät näiden alku- ja loppuajat tietenkin päällekkäin. Päällekkäisyys ei kuitenkaan aiheuta mitään ongelmia: ajastukset menevät talteen päällekkäisyyksistä ja limittäisyydestä huolimatta juuri niin kuin määrätty on. DM 7025 kykenee siis tallentamaan samaa kanavaa samanaikaisesti useaankin tiedostoon.

Ajastus onnistuu myös web-käyttöliittymän kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että ajastuksia tehdäkseen ei tarvitse erikseen raahautua television ääreen, jos tietokone sattuu jo olemaan auki. Mikäli kotiverkon asetukset ja suojaukset on säädetty siten, että Dreamboxiin pääsee (tavalla tai toisella) muodostamaan yhteyden myös ulkomaailmasta käsin, unohtuneen ajastuksen voi lisätä vaikkapa työpaikalta tai koulusta, ulkomaanmatkalta webbikahvilasta jne.

13. Teksti-TV

Teksti-tv-toteutus (tuxtxt) on erittäin nopea. Kaikki sivut – ja lähetyksen jatkuessa myös alasivut – vedetään talteen välimuistiin, josta sivuja voi selata suurella nopeudella. Televisionkatselun taustalla teksti-tv ei kuitenkaan sivuja cacheen kerää, vaan keräys aloitetaan vasta kun teksti-tv-puolelle siirrytään.

Erikseen voi valita, esitetäänkö teksti-tv 4:3- vai 16:9-moodissa. Myös teksti-tv-toteutuksen kielen ja merkistön voi kaukosäätimellä valita. Fonttikin on käsittääkseni vaihdettavissa.

14. Tekstitystuki

Vielä jokin aika sitten Enigma 2 -ohjelmistossa ei ollut sisäänrakennettua tukea DVB-tekstityksille lainkaan. Tekstitykset nähdäkseen piti asentaa erillinen tekstitysplugin. Nyttemmin DVB-tekstitystuki on virallisestikin ohjelmistoon lisätty. Lisäys on kuitenkin tehty vasta viime marraskuussa, ja ”virallinen” toteutus tuntuu olevan vielä valitettavan buginen ja hankalakäyttöinen: tekstitykset pitää mm. kytkeä erikseen käsin päälle ja niissä on usein renderointivirheitä.

Toistaiseksi onkin suositeltavaa edelleen käyttää erillistä tekstityspluginia. Saatavilla on ruotsalaista alkuperää oleva 2SUB-niminen laajennus, joka tukee sekä DVB-tekstityksiä että teksti-tv-tekstityksiä, ja on monipuolisesti kaukosäädinkäyttöliittymän kautta säädeltävissä.

Teksti-tv-tekstitykset 2SUB osaa piirtää ruudulle halutulla fontilla, värillä, reunuksella ja asemoinnilla: rumaa teksti-tv-fonttia ei siis tarvitse katsella. Myöskään tekstityksen sivunumeroa ei tarvitse erikseen käsin valita, eikä teksti-tv-moodiin tarvitse erikseen siirtyä – plugin toimii teksti-tv-selaimesta riippumatta ja poimii tekstitykset teksti-tv-streamista automaattisesti. Teksti-tv-tekstityksiä käytettäessä 2SUB kuitenkin vaatii kuitenkin kertaluonteisen konfiguroinnin: erilliseen asetustiedostoon tulee syöttää teksti-tv-tekstitystä käyttävien tv-kanavien SIDit, tekstitysstreamien PIDit ja tekstityksen sivunumero.

DVB-tekstitystuen osalta 2SUB-plugin toimii automaattisemmin, eikä erillistä kanavakohtaista konfigurointia tarvita. Pluginilla on kuitenkin vielä omat ongelmansa DVB-tekstitysten renderoinnissa: viimeksi näytetyt DVB-tekstit jäävät lähes säännönmukaisesti roikkumaan ruutuun hiljaisten kohtienkin ajaksi. Tallenteita toistettaessa 2SUB-plugin ei myöskään aina tahdo kelailun jälkeen herätä tekstejä näyttämään erikseen suostuttelematta.

(Katso myös tekstitystuesta kirjoittamani erillinen artikkeli toisaalta tältä sivustolta.)

15. Salatut kanavat

Salattujen kanavien katselusta ei itselläni ole kokemusta. Näkemieni kommenttien mukaan suomalaiset maksu- ja kaapelikanavat kuitenkin toimivat DM 7025:llä hyvin, kunhan laitteeseen ensin asennetaan Conax-salauksen purkamisen hallitseva plugin: nk. "softcam", eli ohjelmallinen toteutus Conax-salauksenpurkumodulista. (Voimassa oleva ohjelmakortti luonnollisesti tarvitaan myös.)

Epävirallisessa Gemini 2 -imagessa Conax-kykyisen softcam-pluginin voi ilmeisesti asentaa suoraan kaukosäätimellä verkosta, nk. ”sinisen paneelin” (Blue Panel) kautta.

DM 7025:ssä on etupaneelin luukun takana kaksi kortinlukijaa ja myös erikseen CI-paikka (Common Interface) rauta-CAMiä varten.

16. Web-käyttöliittymä ja tv-kuvan streamaus kotiverkon PC:ille

DM 7025:n tuoreimpaan viralliseen firmware-imageen on vastikään lisätty web-käyttöliittymä. Jonkinlainen esiversio tästä oli tarjolla jo kuukausia sitten, mutta sen toiminnallisuus rajoittui pelkkään kanavien vaihteluun. Nyt toiminnallisuutta on lisätty: web-käyttöliittymän kautta päästään selaamaan ohjelmaopasta, tekemään ajastuksia ja käynnistämään tv-kanavien streamaus tietokoneelle. Videostreamia voi vastaanottaa ja toistaa mm. VLC-ohjelmalla.

Usean eri kanavan yhtäaikainen streamaus lähiverkkoon on mahdollista, eikä streamattujen kanavien tarvitse olla samoja kuin se kanava, jota tv:stä sillä hetkellä katsotaan. Tällä tavalla kotiverkossa voidaan siis katsoa eri digi-tv-ohjelmia eri digi-tv-kanavilta tarvitsematta asentaa yksittäisille koneille erillisiä DVB-vastaanotinkortteja, tai häiritsemättä varsinaista televisionkatselua.

Web-käyttöliittymän kautta tehdyistä ajastuksista mainittiin jo erikseen ajastusta käsitelleessä osiossa, joten siihen ei liene tarvetta palata tässä.

17. MP3-toisto

Viralliseen Enigma 2 -imageen kuuluu myös (ainakin) MP3:t hallitseva mediatoistin, joka osaa soitella MP3-tiedostoja verkkojaoista, kiintolevyltä, USB-tikuilta ja muistikorteilta. Käsittääkseni toistin tukee oggejakin; mahdollisesti myös muita formaatteja. En ole ehtinyt asiaan perehtyä.

18. Muita sekalaisia kokemuksia

Perusominaisuudet tulivat yllä käsitellyksi. Eksoottisempiin viritys- ja laajennusominaisuuksiin en ole vielä kovin syvällisesti ehtinyt perehtyä – pääosin juuri sen vuoksi, että tässä puheena ollut DM 7025 ei ole omassa päivittäiskäytössäni, enkä fyysisesti siihen pääse käsiksi kuin silloin tällöin.

Seuraavassa kuitenkin joitain virittelykategoriaan kuuluvia sekalaisia käyttökokemuksia ja havaintoja:

18.1. Epäviralliset firmware-imaget, laajennukset, pluginit.

DM 7025:n epäviralliset firmware-imaget – ainakin ne, joihin olen toistaiseksi törmännyt – näyttävät pohjautuvan viralliseen Enigma 2 -CVS-koodiin. Niitä myös ilmeisestikin pidetään sen kanssa enemmän tai vähemmän synkronissa. Epävirallisissa firmware-imageissa ei siis ole kysymys kokonaan eri lähtökohdista kehitellystä erilaisesta softasta, vaan pikemminkin vain saman perussoftan päälle pultatuista virityksistä, pätseistä ja valmiiksi esiasennetuista plugineista.

(En tiedä, onko DM 7025:lle tällä hetkellä lainkaan olemassa sellaista vaihtoehtoista ohjelmistoa, joka käyttöliittymältään, toimintalogiikaltaan tai alkuperältään radikaalisti eroaisi virallisesta Enigma 2:sta. Olisi myösi mukava tietää, onko kukaan koskaan/vielä harkinnut VDR:n porttausta tälle alustalle. Eipä sillä, että sille erityistä tarvetta olisi, mutta mielenkiintoistahan olisi, jos sekin olisi yksi vaihtoehto.)

Tunnetuimpia DM 7025:lle tarjolla olevia epävirallisia firmware-imageja näyttäisivät olevan Gemini 2 ja Colosseum. Näihin en ole vielä kovin suuressa määrin ehtinyt tutustua, joten jätän tarkemmat kertomukset johonkin myöhempään ajankohtaan.

Sen verran olen Gemini 2 -imagea vilkaissut, että totesin mukana tulevan tukun esiasennettuja plugineja ja uusia valikkotoimintoja. Mm. Shoutcast-radioasemien kuunteluun soveltuva tekele oli vakiona mukana ja tuntui toimivan. Perustoiminnallisuuttakin oli jonkin verran viritelty: esimerkiksi boottikuva ja vakioskini olivat erilaisia ja kaukosäätimen nappien toiminnassa oli pientä eroavaisuutta (mm. INFO-napin pohjassa pitäminen vei suoraan ohjelmaoppaaseen, mikä oli ihan mukavan tuntuinen pikkuparannus.)

Näkyvimpänä lisäominaisuutena silmään pisti kuitenkin nk. ”Blue Panel”, jonka kautta plugineja ja softa-CAMejä voi helposti asentaa suoraan verkosta. (Blue Panelista jäänyt vaikutelma oli tosin hieman sekava: miksi plugineja pitää voida asentaa ja käynnistää niin monesta eri paikasta? Miksei normaali plugin-valikko riitä pluginien ja niiden asetusten hallintaan? Blue Panelin valikkotoimintojen nimetkään eivät ole ehkä aivan parhaalla mahdollisella tavalla valittuja.)

18.2. Omatoimivirittelypointtereita

Niille, joita syvempi omatoimivirittely kiinnostaa: Enigma 2:n perusta on kirjoitettu C++:lla, mutta käyttöliittymälogiikka lepää pitkälti Python-scriptien varassa. Scriptit löytyvät hakemistosta /usr/lib/enigma2/python. Arkkitehtuuri näyttää sen verran modulaariselta ja ymmärrettävältä, että peruskäyttöliittymän toimintalogiikkaa voinee helpostikin lähteä itse muokkaamaan. Dokumentaatiota tosin on niukalti.

Olen kirjoittanut englanninkielisen ohjeen DM 7025 -kehitysympäristön asentamisesta. Kehitysympäristön avulla voi koostaa omia firmware-imageja ja kääntää omia kokeiluversioita Enigmasta.

DM 7025:n Linux-ympäristö perustuu 2.6-sarjan kerneliin. Hakemistorakenne ja käynnistysscriptit ovat normaalihkoja. Enigma käynnistyy inittab-tiedostosta. Muita palveluja käynnistellään /etc/init.d:stä rc.x-hakemistojen linkkien perusteella. Muokattavat konfiguraatiotiedostot ovat oletuksena jffs2-tiedostojärjestelmän päällä, /var- ja /tmp-hakemistot taas tmpfs:n päällä.

18.3. CompactFlash-muistikortti ja multiboot-tuki

Epävirallisia firmware-imageja, uusia plugineja yms. pitäisi mieluusti levällään pidempiäkin aikoja, mutta laitteen pyhittäminen pelkälle epävakaalle testi- ja kehitysympäristölle estäisi normaalin tv-katselukäytön. Tämä on hiukan kiusallista. Ongelmaan on kuitenkin hyvä ratkaisu: DM 7025:n etupaneelissa luukun alla on CompactFlash-muistikortinlukija. Tarjolla on erityinen multiboot-ohjelmisto, joka mahdollistaa usean eri firmware-imagen tallentamisen CF-muistikortille. Kukin firmware-image saa muistikortilta käyttöönsä oman osionsa. Laitteen voi määrätä käynnistymään oletuksena tietyltä osiolta ja osioita voi myös helposti tuhota ja kloonata toisille osioille.

Näin ollen asiat voidaankin helposti järjestää siten, että saatavilla on aina erillinen, päivittäiskäyttöön tarkoitettu ”turvallinen” firmware-image, joka on asianmukaisesti konfiguroitu normaalia tv:n katselua ja ohjelmien tallentelua varten, ja johon voidaan koska vain palata, jos tarve niin vaatii. Tämän vakaan tv-katseluympäristön rinnalle voidaan muistikortin muille osioille asentaa useampiakin koe-firmware-asennuksia, joissa voidaan vapaasti testata epämääräisempiäkin plugineja ja omia muokkauksia. Koska normaali peruskatseluympäristö on omalla osiollaan turvassa, erilaisia kokeiluja voidaan siis harrastaa ilman pelkoa siitä, että tulisi tehtyä jotain typerää, jota on hankala perua, tai joka vaatisi perusfirmwaren asennuksen puhtaalta pöydältä ja kaiken konfiguroinnin alusta uudelleen.

Lisäetu saavutetaan myös siitä, ettei laitteen emolevyllä olevaa flash-muistipiiriä tarvitse turhaan kuluttaa jatkuvalla uudelleenkirjoittelulla erilaisten kokeilujen yhteydessä, vaan kaikki tämänkaltainen kulutus kohdistuu erilliseen CF-muistikorttiin, joka voidaan tarvittaessa helposti korvata uudella.

(CompactFlash-kortti ei toki ole ainoa vaihtoehto. Multiboot-tuki toimisi myös kiintolevyn ja USB-muistitikkujen kanssa. Lisäksi DM 7025 voidaan konfiguroida boottaamaan suoraan verkostakin. Kiintolevyä ei kuitenkaan tässä tapauksessa käytössä ollut, koska tämä nimenomainen DM 7025 on säädetty käyttämään tallennukseen verkkojakoja. USB-liitännän halusin säilyttää vapaana mahdollisia muita tarpeita varten. Verkkoboottausta edellä mainittu multiboot-systeemi ei suoraan tukenut. Siispä CF-kortti jäi käytännöllisimmäksi vaihtoehdoksi.)

18.4. Tallenteiden siirtely laitteelta toiselle

DM 7025 tallentaa ohjelmat .ts-tiedostoihin – siis MPEG-2 Transport Stream -muodossa. Se myös toistaa kiltisti muiden DVB-tallentimien tekemiä .ts-tiedostoja.

Tämä on melko joustavaa ja avaa uusia mahdollisuuksia. Tallennettuja ohjelmia voi siirtää päin ja toisin Internetin yli – esimerkiksi perheenjäseneltä toiselle – vaikkei tallennuksia samalla laitteella olisi tehtykään.

• • •

Mahdollisuutta on jo tullut hyödynnettyäkin muutamaan otteeseen. Esimerkiksi eräässä tapauksessa perheenjäsen D tallensi mielenkiintoisen ohjelman pääkaupunkiseudulla kaapeliverkosta DVB-C-kortillaan. Asia tuli puheeksi vanhempien kanssa, mutta nämä eivät olleet ohjelmaa nähneet. Siispä D toimitti tallenteen suoraan Internetin yli (yli 300 kilometrin päähän) vanhempien DM 7025:n tallennushakemistoon, sellaisenaan, alkuperäisellä äänen- ja kuvanlaadullaan.

Siirron jälkeen ohjelma näkyi DM 7025:n tallennelistassa ja oli sieltä suoraan kaukosäätimellä toistettavissa. Vanhempien ei tarvinnut tehdä asian hyväksi itse yhtään mitään: ohjelma vain ilmestyi tallennelistalle katsottavaksi.

Myös toiseen suuntaan tallenteita on siirrelty. Talteen otetut ohjelmat näkyvät DM 7025:n tallennushakemistossa omilla nimillään, joten niitä on helppo etänäkin verkkoyhteyksien yli tarkastella ja tarvittaessa toisaalle kopioida.

• • •

Televisio-ohjelmien siirtäminen paikasta toiseen on toki nyky-Internetissä perus-ADSL-liittymien yli vielä hitaanpuoleista. Keskimääräinen suomalaisten tv-kanavien bitrate on n. 2 Mbit/s. Tunnin ohjelman siirto saattaa kestää 4—5 tuntia. Silti yllä kuvatun kaltainen tallenteiden siirtely on silloin tällöin tehtynä ihan kohtuullisen käytännöllistä, mikäli siirrettäviä ohjelmia ei tule vastaan aivan jatkuvalla syötöllä.

18.5. Dreamboxien verkottaminen

Jos Dreamboxeja – vaikka sitten eri mallisiakin – on samassa taloudessa useampiakin, ne voivat samaan lähiverkkoon liitettynä jakaa keskenään saman verkkotallennushakemiston, ja niiltä voi katsella toisillaan tehtyjä tallennuksia ristiin. Myöskin on mahdollista järjestää asiat siten, että yksi Dreambox (esimerkiksi DM 7025) toimii kiintolevyineen useamman muun Dreamboxin (esimerkiksi DM 500:n) verkkotallennushakemistona.

Uteliaisuuttani kokeilin tällaista järjestelyä DM 7025:n ja DM 500:n välillä kun laitteet olivat vielä joulunpyhinä saman katon alla.

Viritys tuntui toimivan aivan kelvollisesti. Jopa sellaista ohjelmaa, jonka tallennus oli DM 7025:llä vielä kesken, pystyttiin DM 500:lla jo alkupäästä seuraamaan (joskin hieman rajoitetusti: kullakin aloitetulla katselukerralla katselu toimi vain siihen pisteeseen saakka, johon tallennus oli juuri katselua aloitettaessa jo ehtinyt edetä.)

• • •

Suora katselu yhdellä Dreamboxilla toisen Dreamboxin etätallennushakemistosta on tietysti periaatteessa mahdollista Internet-yhteyden ylikin – heti kun kuluttaja-Internet-yhteydet sille tasolle nopeutuvat.

Perus-ADSL-käyttäjälle tämä lienee vielä kaukainen haave, mutta joissain alueverkkoratkaisuissa – sellaisissa, joissa kuitua tai VDSL:ää on tuotu tavallisten ihmisten torppiin, ja joissa yhteys on ainakin alueverkon sisällä symmetrinen – tämä lienee mahdollista jo nyt.

18.6. Etäkirjautuminen ja -hallinta

Web-käyttöliittymästä edellä jo puhuttiin, mutta DM 7025:n Linux-ympäristöön pääsee luonnollisesti etäkirjautumaan telnet- tai ssh-protokollalla myös kauempaa kuin vain lähiverkosta.

Vaikka laitteen asetusten muokkaus ja säätely onkin tätä kautta kankeampaa kuin suoraan paikan päällä kaukosäädinkäyttöliittymän kautta, pystytään tätäkin reittiä hyödyntäen kuitenkin asioita hoitamaan. Esimerkiksi pluginin asennus, konfiguraatioasetuksen etämuokkaus tai jokin muu kikkailu – kuten vaikkapa tallennusverkkojaon vaihto toiseen – on aivan mahdollista näinkin. Joitain tämänkaltaisia etähuoltotoimenpiteitä olen jo tehnytkin – 100 kilometrin päässä itse boksista.

19. Tulevaisuudenvisioita

Seuraavassa lueteltuna muutamia sellaisia laajennusmahdollisuuksia, joiden toteutus ja kokeilu DM 7025 -alustan päälle itseäni kiinnostaisi, ja joiden toteuttamiskelpoisuutta aion ehkä tulevaisuudessa käytännössä tutkia. (Kaikkien näiden pitäisi teknisesti olla mahdollisia, ja joitain näistä ehkä onkin jo toteutettu.)

19.1. Sähköpostitarkistin

Kuten jo jossain aikaisemmassa viestissäni mainitsinkin, tv-ruudulla pyörivän sähköpostitarkistimen (”You've got mail!”) toteuttaminen kiinnostaisi. (Näin etenkin sen vuoksi, koska toinen tässä mainitun DM 7025 -yksilön ”loppukäyttäjistä” on sellainen, joka ei kovin innokkaasti omaa sähköpostiaan PC:ltä käsin tarkistele. Viestit ehkä tulisivat paremmin luetuiksi tv-ruudun kautta.) Ideaa voisi ehkä myös laajentaa verkkotulostusmahdollisuudella.

Jonkinlaisen sähköpostitarkistintoteutuksen olin jo DM 7025:lle jollain foorumilla näkevinänikin, mutten ole vielä tarkemmin ehtinyt siihen perehtyä.

19.2. Web-kamera

DM 7025:n USB-liitäntään voisi liittää web-kameran. Löytyykö idealle varsinaista käyttöä on sitten toinen juttu. Ehkä jonkinlainen valvontakameratoteutus voisi tulla kyseeseen – tai voisihan olla hauska nähdä, kuka kulloinkin istuu tv:n äärellä.

Idea toki toimisi toisinkin päin: muualla samassa talossa sijaitsevan (tai vaikkapa kokonaan toisessa paikassa olevan) web-kamerakuvan voisi tuoda tv-ruudulle.

Internet-puhelut tai IM-tyylinen viestintä voisivat olla toinen käyttötarkoitus, johon yhteyteen web-kamera sopisi.

19.3. TV-IRC-client

Edellistä ideaa edelleenkehittäen, irkkailu tai muu tekstimuotoinen chattaily tv-ruudulla – kenties jopa ohjelmien katselun lomassa, kuva-alan vain osittain peittävän tai läpikuultavan ikkunan muodossa – voisi olla kätevää silloin tällöin.

Vanhempaa Enigma 1 -ohjelmistoa käyttäviin Dreambox-malleihin tällaisen toiminnallisuuden esiaste on jo puolittain toteutettukin: tv-ruudulle voi web-käyttöliittymän kautta lähettää viestejä. Hyödyllistä olisi kuitenkin jos myös kaksisuuntainen kommunikointi onnistuisi, ja televisioruudun äärellä istuvakin pääsisi kirjoittamaan vastauksia.

Langaton näppäimistö toki vaaditaan, jottei tekstiä tarvitse kirjoittaa kovin hankalasti tekstiviestityyliin kaukosäätimellä, mutta langattomia USB-näppäimistöjähän ovat kaupat täynnä. (Tai sitten voi toki hankkia virallisen Dreambox-infrapunanäppäimistönkin, mutta se on melko kallis.)

20. Yhteenveto ja johtopäätökset

Kiitämme:

Moitimme:

Laitan tähän nyt sitten kaikki pienetkin purnauksen aiheet:

Arvosanat

Backend-Enigma-2-softalle ja Linux-ympäristölle annan teknisestä toteutuksesta (tallennusten joustavuus, yleinen vakaus, etäylläpidettävyys, verkkojakojen luonti ja niihin kytkeytyminen, jne.) kouluarvosana-yhdeksikön – lukuunottamatta sisäänrakennettua DVB-tekstitystukea, jonka toivon korjattavan käyttökelpoiseksi pian.

Tämänhetkiselle käyttäjälle näkyvälle valikkokäyttöliittymälle, -logiikalle, -layoutille, ja -fonttivalinnoille yms. puolestaan annan arvosanaksi kahdeksan miinus. Sujuvampi ja hiotumpi suomennos saattaisi arvosanaa jo korottaa kahdeksaan ja puoleen saakka.

Rauta saakoon seiska plussan. Kuumana käyvä muuntaja ja optimikatselukulmaltaan kapea (ja siitä syystä useimmiten suttuisen oloinen) LCD-paneeli ovat hitusen harmittavia piirteitä. Vaikka ne eivät kovin paljon menoa haittaakaan, asioiden viimeistely ja tekninen laatu saisi mielestäni olla tämän hintaluokan laitteessa parempi.

Loppuyhteenveto

DM 7025 vaatii paketista esiin oton jälkeen muutaman pienen konfigurointikoukeron läpikäymistä (firmware-päivitys, tekstityspluginin asennus, mahdollinen conax-softcam-pluginin asennus, mahdollinen verkkojakojen käyttöön määritys) ennen kuin se on kunnolla käytettävissä. Näiden kuvioiden jälkeen se on kuitenkin varsin mielenkiintoinen, mukava ja toimiva laite.

Huonot puolet ovat enimmäkseen kosmeettisia ja pitkälti sellaisia, jotka voi joko plugineilla (jo nyt) tai softapäivityksellä (tulevaisuudessa) korjata. Koska laitteen ohjelmistokehitys on avointa ja lähdekoodi oleellisimmilta osiltaan vapaasti saatavilla, suurta vaaraa kehityksen yhtäkkisestä pysähtymisestä ei ole. Osaava henkilö voi osallistua laitteen ohjelmistokehitykseen itse ja viilata ohjelmiston niitä piirteitä, jotka katsoo itselleen tärkeiksi.

DVB-tekstityksen puutteet (sekä vakiofirmwaressa että pienemmältä osin myös 2SUB-pluginissa) ovat ehkä häiritsevimpiä käyttöä haittaavia piirteitä tällä hetkellä. En kuitenkaan näe mitään teknistä syytä sille, miksei niitä saataisi lähitulevaisuudessa korjatuiksi, ja teksti-tv-tekstitysten käytön (samaisella 2SUB-pluginilla) pitäisi kelvata tilapäisratkaisuksi.

• • •

Tilauksen sisään laittaessani odotin boksia, joka olisi avoimempi kuin Topfield TF5100PVR -laiteperhe, mutta toisaalta digiboksimaisempi ja valmiimpi "tuote" kuin itse kasattu VDR-HTPC. Tällaisen boksin mielestäni sainkin.