Tähän sosiaalioppaaseen on kerätty vammaiselle
henkilölle tarpeellisia yhteiskunnan tukimuotoja.
Palvelut ja tukimuodot on lueteltu
aakkosjärjestyksessä. Näitä palveluja ja tukitoimia
järjestävät eri tahot, esim. kunnan sosiaalitoimisto,
terveyskeskus, Kansaneläkelaitos, keskussairaala,
työvoimatoimisto ja vakuutusyhtiöt. Oppaassa on
kunkin tukimuodon kohdalla mainittu linkkinä
paikat, mistä kyseistä palvelua haetaan.
Aivan tarkka tieto löytyy laeista ja asetuksista. Henkilökohtaisten asioiden ja
etuuksien selvittämiseksi on syytä ottaa yhteyttä Kelan
toimistoon.
Lomakkeet
Hakemukset on aina hyvä tehdä kirjallisesti.
Hakemuksesta tulee selvästi käydä ilmi mitä
haetaan ja miksi. Hakemukseen on syytä liittää
lääkärinlausunto sekä muut mahdolliset
asiantuntijalausunnot esim. kuntoutusohjaajan tai
fysioterapeutin lausunto.
Päätös
Hakemukseen tulee aina antaa kirjallinen päätös.
Päätöksestä on käytävä ilmi, mihin hakija on
oikeutettu tai velvoitettu. Päätöksessä on aina
esitettävä myös perustelut sille, miksi tehtyyn
ratkaisuun on päädytty. Lisäksi on kerrottava
sovelletut lain kohdat ja päätöksen perustana
olevat tosiseikat.
Muutoksenhaku
Päätöksen mukana on oltava
muutoksenhakuosoitus eli tieto siitä, miten ja missä
ajassa päätökseen voi hakea muutosta ja mihin
muutoksenhaku lähetetään. Muutoksenhakuosoitus
on aina oltava kunnan sosiaaliviranomaisten ja
Kelan päätösten liitteenä.
Terveydenhuollon hoitoratkaisuhin, kuten
esimerkiksi kuntoutuspäätöksiin ei voi hakea
muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön
voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen tai
kantelun. Terveydenhuollossa potilasasiamiehiltä
saa neuvoja ja apua liittyen potilaan asemaan ja
oikeuksiin. Viranomaisten on aina neuvottava ja
ohjattava asiakasta valitus- ja muistutusasioissa.
Subjektiivinen oikeus
Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen
järjestämisvelvollisuuden (=subjektiivinen oikeus)
piiriin kuuluvat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut
niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut,
palveluasuminen, asunnon muutostyöt ja asuntoon
kuuluvat välineet ja laitteet. Nämä palvelut kunnan
on aina myönnettävä mikäli vaikeavammaisuuden
kriteerit ko. palvelun kohdalla täyttyvät.
Subjektiivinen oikeus syntyy myös Kelan
vaikeavammaisten kuntoutuspalvelujen suhteen
mikäli vammainen henkilö, joka ei ole
vanhuuseläkkeellä, saa Kelan korotettua tai
erityishoitotukea tai korotettua tai
erityisvammaistukea.
Määrärahasidonnaiset palvelut
Vammaispalvelulaissa muut kuin edellä mainitut
palvelut ja tukitoimet ovat määrärahasidonnaisia.
Näitä palveluja ja tukitoimia kunta myöntää
tarveharkinnan perusteella määrärahojen
puitteissa.
Vaikeavammaisuus
Vaikeavammaisuus määritellään aina erikseen
suhteessa siihen palveluun jota haetaan.
Esim. kuljetuspalvelujen suhteen vaikeavammaisena
pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia
liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai
sairautensa vuoksi käyttää julkisia
joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria
vaikeuksia. Palveluasumista myönnettäessä
vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka
tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä
toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti,
vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen
runsaasti.
ALENNUKSET
Finnair myöntää noin 70 % seniorialennuksen
eläkeläisille, jotka saavat Kelalta tai
työeläkejärjestelmän kautta vanhuus-,
työkyvyttömyys-, yksilöllistä varhais-,
rintamasotilas-, työttömyys- tai varhennettua
vanhuuseläkettä sekä invalideille, joilla on
vähintään 80 % invaliditeetti. Oikeus Seniorihintaan
on todistettava henkilöllisyystodistuksella
(vanhuuseläke), eläkepäätöksellä, työeläkelaitosten
eläkekortilla tai kuvallisella, Finnairin
yritystunnuksella varustetulla Kela-kortilla tai
lääkärintodistuksella (invaliditeetti). Seniorihintaisia
paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja Finnairilta.
VR myöntää 50 % eläkeläisalennuksia 65 vuotta
täyttäneille sekä henkilöille, joille on myönnetty
Kelan tai työeläkejärjestelmän mukainen eläke.
Alennus ei koske osa-aikaeläkkeellä olevia.
Alennuksen saadakseen on alle 65 vuotiaiden
esitettävä joko kuvallinen Kela-kortti, jossa on
tunnus VR tai teksti "eläkkeensaaja" tai
eläkeläiskortti.
Eläkeläisalennus myös 10 matkan
sarjalipuista. Tarkempia tietoja VR:n
lipputoimistoista.
Matkahuolto myöntää 30 % alennuksen
yhdensuuntaiselta matkalta, jonka pituus on
vähintään 80 km. Alennuksen saa esittämällä
kuvallisen Kela-kortin, jossa on Matkahuollon ja/tai
VR:n ja/tai Finnairin logo tai merkintä
"eläkkeensaaja" tai Matkahuollon Seniorikortin.
Tarkempia tietoja Matkahuollosta.
Kunnan liikennelaitokset ja liikennöitsijät myöntävät
invalidilippuja ja alennuksia erilaisin perustein
paikkakunnasta riippuen. Lisätietoja oman kunnan
liikennelaitoksilta ja liikennöitsijöiltä.
Invalidiyhdistysten jäsenet voivat hankkia itselleen
Shell-luottokortin, jota käyttämällä
polttoaineostoista saa alennusta. Eckerö Line
myöntää jäsenille matka-alennuksia.
AMMATILLISET
ERITYISOPPILAITOKSET
Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat erikoistuneet
vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja muuten
erityistä tukea ja olosuhteita tarvitsevien nuorten ja
aikuisten ammatilliseen kuntoutukseen.
Oppilaitoksia on 15 eri puolella Suomea. Lisätietoja
esim. Opetushallituksen julkaisusta "Koulutusopas
peruskoulun jälkeiseen koulutukseen".
Ammatinvalinnanohjauksessa selvitetään henkilön
soveltuvuutta eri ammatteihin. Ohjauksesta
hyötyvät erityisesti vammaiset nuoret, jotka
suunnittelevat opintojen aloittamista, sekä
työelämässä jo olevat, jotka eivät enää kykene
jatkamaan omassa ammatissaan.
Erilaisilla terveydentilan ja työkunnon tutkimuksilla
voidaan selvittää työ- ja koulutusedellytyksiä sekä
arvioida ammatillisia mahdollisuuksia. Työ- ja
koulutuskokeiluilla arvioidaan koulutuksessa ja
työssä suoriutumista sekä, sitä miten vamma tai
sairaus vaikuttaa eri työtehtävissä ja ammateissa.
Kokeiluja tehdään ammatillisissa oppilaitoksissa,
työklinikoissa ja yrityksissä.
Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa
ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja
ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on auttaa
kuntoutujaa saamaan itselleen sairauden tai
vamman kannalta sopiva työ. Ammatillista
kuntoutusta ovat mm. perus- jatko- ja
uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset, työ- ja
koulutuskokeilut, työhönvalmennus, työkykyä
ylläpitävä ja parantava valmennus. Kela kustantaa
vaikeavammaisille työhön ja opiskeluun liittyvät
sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat
tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien
parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Yrittäjille Kela
voi myöntää elinkeinotukea.
Työeläke- tapaturma- ja
liikennevakuutusjärjestelmien kuntoutusmuodot
ovat vastaavan sisältöisiä kuin Kelan järjestämät
kuntoutuspalvelut. Työvoimahallinnon järjestämä
ammatillinen kuntoutus sisältää mm.
työhönsijoittumiseen liittyvää neuvontaa ja
koulutukseen ohjaamista, ammatinvalinnanohjausta
ja työvoimakoulutusta.
Terveydenhuollon järjestettäviä apuvälineitä ovat
lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat välineet ja
laitteet, joita vammainen henkilö tarvitsee
selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan (esim.
keppi, proteesi, pyörätuoli). Terveydenhuolto
kustantaa myös peruskoulua tai lukiota käyvälle
vammaiselle oppilaalle lääkinnälliseen
kuntoutukseen kuuluvat henkilökohtaiset, koulussa
ja muissa elämäntilanteissa tarvittavat apuvälineet
(esim. pyörätuoli). Koulu huolehtii koulu- ja
luokkakohtaisista apuvälineistä (esim. pulpetti)..
Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena
vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat
sairauden tai vamman vuoksi tarpeen opiskelusta
selviytymiseksi (esim. tietokone). Apuvälineitä voi
saada aikaisintaan peruskoulun yläasteella oleva
opiskelija, jolle on tehty ammatillisen koulutuksen
suunnitelma.
Vammaispalvelulain mukaan liikkumisessa,
viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa
kotona tai vapaa-aikana tarvittavien muiden kuin
lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien
välineiden, koneiden tai laitteiden (esim.
harrastusvälineet) kustannuksista voidaan korvata
puolet. Vammaispalvelulaki korvaa myös asuntoon
kuuluvat välineet ja laitteet sekä niiden
asennustyöt.
STAKESIN kotisivuilla toimiva
apuvälineisiin keskittynyt sivusto
APUDATA
on palvelu Kysy ja keskustele Uuden palvelun tarkoitus
on toimia tiedotusvälinekanavana. Listalle liittyneet voivat
kysyä apuvälineistä, kertoa kokemuksistaan tai uusista apuvälineistä,
koulutuksesta tai ajankohtaisista apuvälineasioista.
ASIAKASMAKSUKATTO
Huomaa vuoden 2002 alusta seuranta-aika on kaikille
kalenterivuosi, asiakkaan niin halutessa voi vielä vuonna
2001 käyttää 12 kuukauden seuranta-aikaa.
Asiakasmaksukortilla seurataan kunnallisen
terveydenhuollon ja laitoshoidon maksujen määrää. Jos
maksut ylittävät ensimmäistä maksua seuraavien 12
kuukauden aikana 3500 markkaa, ovat palvelut tämän
jälkeen maksuttomia seuraavat 12 kk, lukuun ottamatta
lyhytaikaista laitoshoitoa. Sitä peritän 70 mk/vrk.
Maksukaton ylittyessä kortti vaihdetaan vapaakorttiin.
Vapaakortin antaa se hoitopaikka, jossa todetaan
maksukaton täyttyvän. Olennaista on kuitenkin säilyttää
kuitit, joilla voi todistaa maksukaton täyttyneen.
Maksukatossa huomioidaan:
-terveyskeskusmaksut (60mk/kerta)
-poliklinikkakäynnit (120mk/kerta)
-päiväkirurgian maksut (400mk/käynti)
-yksilökohtainen fysioterapia
-yö- ja päivähoito (päiväsairaala, vanhusten päivähoito 67mk/vrk)
-kuntoutushoito (50mk/vrk)
-lyhytaikainen laitoshoito (135mk/hoitopäivä)
Kela myöntää pienituloisille asumismenojen
alentamiseksi yleistä asumistukea. Lisäksi
maksetaan asumislisää perheettömille opiskelijoille
ja eläkkeensaajien asumistukea siihen
oikeutetuille.
ASUNNON MUUTOSTYÖT
Sosiaalitoimisto
Vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle
henkilölle korvataan vamman vuoksi
välttämättömistä asunnon muutostöistä (esim.
kynnysten poistaminen tai luiskien rakentaminen)
aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Myös
muutostöiden suunnittelukustannukset ja asuntoon
kiinteästi asennettavat välineet voidaan korvata.
Korvauksen saaminen ei ole sidoksissa hakijan
taloudelliseen tilanteeseen tai kunnan talousarvioon
varattuihin määrärahoihin (ns. subjektiivinen
oikeus).
AUTO
Autoveronpalautus
Hangon tullikamari
Tullihallitus
Vammaisen henkilön käyttöön tulevaa uuden auton
hankintaa voidaan tukea myöntämällä
autoveronpalautusta. Palautusta myönnetään
hakijan vamman laadun ja vaikeuden perusteella
(auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 51§).
Palautusta voi hakea myös esim. vammaisen lapsen
vanhemmat (50 §). Tarkempaa tietoa saa
Invalidiliiton oppaasta Vammainen ja auto sekä
Hangon tullikamarista. (ks. www.invalidiliitto.fi ja
www.tulli.fi/esite/inval.html)
Tuki auton hankintaan
Sosiaalitoimisto
Vakuutusyhtiöt
Vammaispalvelulain perusteella voidaan tukea
käytetyn tai uuden auton hankintaa. Korvausta voi
saada puolet autosta aiheutuvista todellisista
kustannuksista. Vähennyksenä otetaan huomioon
autoveronpalautus sekä vanhasta autosta saatava
hyvitys sekä muu mahdollinen tuki autoon. Tukea
auton hankintaan voi hakea vaikkei olisi saanut
autoveronpalautusta.
Liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaan
voidaan myöntää
vaikeasti vammaiselle avustusta
tai korotonta lainaa kulkuneuvon hankkimiseksi
asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten, mikäli
kulkuneuvon tarve johtuu vamman aiheuttamista
rajoituksista käyttää yleisiä kulkuneuvoja.
Auton muutostyöt
Sosiaalitoimisto
Vakuutusyhtiöt
Vammaispalvelulain perusteella korvataan vamman
vaatimat välttämättömät muutostyöt
vakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet,
ohjaustehostin, kääntyvä istuin, pyörätuolin
nostolaite). Muutostyöt korvataan täysimääräisesti.
Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata myös
puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat auton
käyttöä helpottavista laitteista (esim. autopuhelin,
lisälämmitin). Myös liikenne- ja
tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat auton
muutostöistä aiheutuvia kustannuksia.
Ajoneuvovero
Ajoneuvohallintokeskus
Vammaiset henkilöt voivat saada vapautuksen
ajoneuvoverosta mikäli
1. henkilölle on myönnetty autoverolain 50 tai
51 §:ssä tarkoitettu vapautus autoverosta. Kun on
saanut autoveropalautuspäätöksen ja tästä on
merkintä ajoneuvorekisterissä ei tarvitse erikseen
hakea vapautusta.
2. henkilöllä on vammaisten pysäköintilupa. Tällöin
tulee erikseen hakea vapautusta ajoneuvoverosta.
Auton pysäköintilupa
Poliisi
Poliisiviranomaiset voivat myöntää vaikeasti
vammaiselle henkilölle tai vammaisen henkilön
kuljettamista varten pysäköintiluvan. Lupa on
voimassa koko maassa ja se on ajoneuvo- ja
henkilökohtainen. Pysäköintiluvan saaminen
edellyttää vähintään haittaluokkaa 11. Hakemuksen
liitteeksi tarvitaan aina lääkärin lausunto.
Tarkempaa tietoa Vammainen ja auto-oppaasta.
AUTTAVAT PUHELIMET
Kynnys ry.
KynnysKorva puh: 09 6850 1188
Vertaistukipuhelin vammaiselta vammaiselle.
Pe 20.00-23.00
Invalidiliitto ry.
Puhelinneuvontaa vammaispalveluista puh: 0200-1234
Ma 18.00-20.00, ke 14.00-16.00
Työkyvyttömyyseläkkeiden saaminen edellyttää
yleensä terveydentilasta johtuvaa kyvyttömyyttä
hankkia toimeentuloa. Henkilöillä voi olla oikeus
kahteen eri lakisääteiseen eläkkeeseen:
työeläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen, jotka
yhdessä muodostavat kokonaiseläkkeen.
Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat täysi
työkyvyttömyyseläke, määräaikaisen
työkyvyttömyyseläkkeen vuoden 1996 alusta
korvannut kuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke
ja yksilöllinen varhaiseläke. Työkyvyttömyysajan
toimeentuloturva rakentuu työeläkkeestä sekä
mahdollisesta kansaneläkkeestä ja eläkkeensaajien
asumistuesta sekä eläkkeensaajan hoitotuesta. Sitä
voidaan täydentää vapaaehtoisilla työeläkkeen
lisäeduilla ja vakuutusyhtiöiden myöntämillä
työkyvyttömyysvakuutuksilla.
Kansaneläke turvaa vähimmäistoimeentulon silloin,
kun asianomaisella ei ole palkkatuloja tai
ansioeläkettä. Eläke voidaan myöntää 16 vuotta
täyttäneelle henkilölle. Ennen eläkkeen
myöntämistä selvitetään perusteellisesti
mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen
vaikeasti vajaakuntoisen 16 -17 vuotiaan kohdalla
(henkilökohtainen opiskelu- ja
kuntoutussuunnitelma).
Eläketurvakeskuksesta tai omalta eläkelaitokselta
voi pyytää kirjallisesti otteen työsuhderekisteristä ja
arvion eläkkeen määrästä.
Eläkkeensaajan hoitotukea maksetaan eläkettä
saavalle henkilölle, joka on toisen henkilön avun
tarpeessa ja/tai jolle vammasta aiheutuu
erityiskustannuksia. Tuen määrä on porrastettu
avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella
kolmeen luokkaan: hoitotuki, korotettu hoitotuki ja
erityishoitotuki. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan
lääkärinlausunto. Tuki on verotonta tuloa.
Erityishoitorahaa maksetaan alle 16-vuotiaan
lapsen vanhemmalle, joka osallistuu lääkärin
määräyksestä lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen
(sairaalassa, sairaalan poliklinikalla, kuntoutus- tai
sopeutumisvalmennuskurssilla tai sairaalahoitoon
tai sairaalan poliklinikkahoitoon liittyvässä
kotihoidossa). Erityishoitorahan saamisen ehtona
on, että 7-15-vuotiaan lapsen sairaus tai vamma
on vaikea ja että hoitoon tai kuntoutukseen
osallistuminen kestää vähintään 6 t/päivä.
Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto.
Erityishoitorahaa voi saada myös avio- tai
avopuolison lapsen sekä otto- tai kasvattilapsen
sairauden hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen
vuoksi. Edellytyksenä on, että hoitava henkilö
hoitoon osallistumisen vuoksi on estynyt tekemästä
työtään eikä saa poissaolon ajalta palkkaa. Kotona
olevat vanhemmat ja opiskelijat sekä yrittäjät
voivat myös saada erityishoitorahaa.
HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA
Sosiaalitoimisto
Henkilöllä, joka tarvitsee runsaasti apua
jokapäiväiseen elämiseen liittyvissä asioissa, on
mahdollisuus vammaispalvelulain mukaan saada
korvattavaksi avustajan palkkaamisesta aiheutuvat
kustannukset. Vammainen henkilö toimii itse
avustajan työnantajana, mutta kunnan on
neuvottava ja autettava avustajan palkkaukseen
liittyvissä asioissa. Alle 15-vuotiaan lapsen
henkilökohtaisen avustajan työsopimuksen tekee
huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla lapsi.
Henkilökohtainen avustaja voi avustaa vammaista
pukeutumisessa, peseytymisessä jne.,
kotiaskareissa, opiskelussa (myös peruskoulussa),
harrastuksissa ja ansiotyössä. Palveluasuminen
voidaan toteuttaa henkilökohtaisen avustajan avulla
vammaisen omassa kodissa.
Kotipalvelua on mahdollisuus saada alentuneen
toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden, vamman
tai muun vastaavan syyn perusteella, silloin kun
apu on tarpeen tavanomaiseen elämään kuuluvista
tehtävistä suoriutumiseksi. Kotipalvelu on
maksullista.
Peruskoulun oppilaan koulumatkan ollessa viittä
kilometriä pidempi tai jos se on oppilaan ikä,
vamma tai muut olosuhteet huomioon ottaen
muuten oppilaalle liian vaikea, rasittava tai
vaarallinen oppilaalla on oikeus saada maksuton
kuljetus. Oppilas voi vaihtoehtoisesti saada myös
riittävää avustusta kuljettamiseensa tai
saattamiseensa.
Lukion ja ammatillisen koulutuksen päätoimisilla
opiskelijoilla on mahdollisuus saada
koulumatkatukea. Tukea voidaan myöntää, kun
yhdensuuntainen koulumatka on yli 10 kilometriä.
Silloin kun opiskelija ei voi käyttää koulumatkaansa
joukkoliikennevälineitä tai koulutuksen järjestäjän
järjestämää koulukuljetusta tai näiden käyttö on
kohtuuttoman hankalaa, matkakustannusten
korvaukset lasketaan opiskelijan kodin ja
oppilaitoksen välisen matkan mukaan.
Koulumatkatukea haetaan ja se myönnetään
Kelasta. Hakemus jätetään oppilaitokseen.
KOULUNKÄYNTI
Koulutoimi
Koulunkäyntiavustaja
Vaikeasti vammainen lapsi saa tarvittaessa
koulunkäyntiavustajan. Koulunkäyntiavustaja voi
olla henkilökohtainen tai useamman lapsen
yhteinen. Avustaja auttaa koululaista selviytymään
päivittäisissä toiminnoissa ja tehtävissä ja hän voi
myös toimia saattajana koulumatkoilla.
Koulunkäyntiavustajan tarve arvioidaan lapsen
henkilökohtaista opetus- ja kuntoutussuunnitelmaa
laadittaessa, jolloin on syytä tarkasti perustella
koulunkäyntiavustajan tarve (liitteeksi
lääkärinlausunto). Koulutoimi myöntää
koulunkäyntiavustajan ja hankkii lapsen tarvitsemat
erityisvälineet kouluun, esim. erityispulpetin.
Sosiaalitoimisto voi myöntää hakemuksesta
vammaispalvelulain mukaisesti henkilökohtaisen
avustajan. Vaikka lapsella olisikin koulussa
koulunkäyntiavustaja, hän voi saada myös
henkilökohtaisen avustajan koulun jälkeiselle
vapaa-ajalle ja lomien ajaksi.
Erityisopetus
Erityisopetus tulee vammaisen lapsen kohdalla
kyseeseen silloin, kun oppilaalla on vaikeita
keskittymis- tai oppimisvaikeuksia, vaikeuksia
omaksua peruskoulun yleisopetuksen edellyttämää
tieto- ja taitomäärää tai muu oppimista vaikeuttava
syy. Erityisopetusta voidaan antaa
yleisopetusluokassa tai osa-aikaisena
pienryhmässä. Oppilas voidaan siirtää
erityisopetusluokkaan, jos hän ei pysty
suoriutumaan peruskoulun yleisopetuksen luokalla
erityisjärjestelyinkään. Erityisluokilla opetusta
voidaan antaa joko yleisopetuksen oppimääriin tai
erityisopetuksen oppimääriin perustuen.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma (HO)KS) on tehtävä kaikille
erityisopetusta tarvitseville lapsille. Se on
lakisääteinen, mutta ohjeistusta ei vielä (joulukuu -
99) ole.
KULJETUSPALVELUT
Sosiaalitoimisto
Hakemuksia saa sosiaalikeskuksista, hakemukseen
tarvitaan liitteeksi lääkärinlausunto liikuntaesteisyydestä.
Vaikeavammaisella henkilöllä, joka ei ilman
kohtuuttomia vaikeuksia voi käyttää julkisia
joukkoliikennevälineitä, on oikeus
vammaispalvelulain mukaan käyttää
kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajaa niin työ-,
opiskelu- kuin vapaa-ajan matkoillakin.
Kuljetuksista voidaan periä julkisen liikenteen
mukainen maksu.
Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin
kuuluu välttämättömät opiskelu- ja työmatkat sekä
vähintään 18 muuta ns. vapaa-ajan matkaa
kuukaudessa. Nämä matkat voivat ulottua henkilön
asuinkunnan tai lähikuntien alueelle tai vammaisen
henkilön toiminnan kannalta tärkeisiin kohteisiin.
Matkat liittyvät asioimiseen, virkistykseen ja
yhteiskunnalliseen osallistumiseen eli käytännössä
kaikkiin normaaliin elämään liittyviin tilanteisiin.
Kuntoutus jaetaan neljään pääryhmään:
lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen ja
kasvatuksellinen kuntoutus. Lääkinnällistä
kuntoutusta ovat esimerkiksi fysioterapia ja
laitoskuntoutusjaksot, ammatillista kuntoutusta
työkokeilut ja ammatillinen koulutus. Sosiaalista
kuntoutusta ovat esimerkiksi
sopeutumisvalmennuskurssit ja kasvatuksellista
kuntoutusta erityisopetuksen tukitoimenpiteet.
Kuntoutusta varten tarvitaan lääkärinlausunto tai
kuntoutussuunnitelma.
Työeläkelaitosten kuntoutus on harkinnanvaraista,
pääasiassa ammatillista kuntoutusta, lääkinnällistä
kuntoutusta kustannetaan ainoastaan ammatillisen
kuntoutuksen tueksi.
Kuntoutusavustus on harkinnanvarainen etuus, jota
voidaan maksaa kuntoutusrahakauden päättymisen
jälkeen työllistymisen tukemiseksi esimerkiksi
ammatillisen koulutuksen ja työkokeilun tai -
valmennuksen jälkeen. Sitä maksetaan enintään
kuudelta kuukaudelta. Oikeus työttömyysturvaan
estää kuntoutusavustuksen saamisen.
Kuntoutuksen jälkeen omaa yritystä aloittelevan on
mahdollista saada kuntoutusavustusta, mikäli hän
ei samanaikaisesti saa työhallinnon maksamaa
starttirahaa. Avustusta on mahdollista saada myös,
jos kuntoutuksen jälkeen on sijoittunut entistä
ansiotasoaan huomattavasti heikommin palkattuun
työhön. Kuntoutusavustus on määrältään
kuntoutusrahan suuruinen.
Kuntoutusohjaajan tehtävänä on tukea asiakasta ja
hänen läheisiään sairauden tai vamman
aiheuttamassa elämänmuutoksessa sekä ohjata ja
neuvoa kuntoutusprosessin käynnistämisessä.
Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä ja
arvioi yhdessä asiakkaan kanssa hänen
arkielämänsä selviytymistä ja palvelujen tarvetta.
Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan
toimeentulo kuntoutukseen osallistumisen ajalta.
Kuntoutusrahaa maksetaan 16-64-vuotiaille silloin,
kun kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä
pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo.
Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää kirjallista
päätöstä kuntoutuksesta. Ammatillisen
kuntoutuksen varmistamiseksi 16-17-vuotiaille
nuorille, joille on laadittu henkilökohtainen opiskelu-
ja kuntoutussuunnitelma, maksetaan
kuntoutusrahaa ilman kuntoutuspäätöstä. Näissä
tapauksissa vammaisuuden kokonaisvaikeusasteen
edellytetään lisäksi vaativan syvennettyä ohjausta
ja kuntoutusta.
Kuntoutusrahaa maksetaan myös
oppisopimuskoulutuksen ajalta.
Kelan kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös
esimerkiksi julkisen terveydenhuollon järjestämän
kuntoutuksen, sopeutumisvalmennuksen ja
perhekuntoutuksen ajalta.
Kuntoutustuki on entinen määräaikainen
työkyvyttömyyseläke. Sen myöntämisedellytyksenä
on, että henkilölle on laadittu hoito- tai
kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuki myönnetään
määräaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka
työkyvyn voidaan arvioida palautuvan
asianmukaisella hoidolla tai kuntoutuksella.
Lapsen hoitotukea maksetaan sairaan lapsen
hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan taloudellisen
tai muun rasituksen korvaamiseksi. Hoidon tai
kuntoutuksen tarpeen tulee kestää vähintään kuusi
kuukautta. Tuki voidaan myöntää joko määräajaksi
tai siihen saakka kun lapsi täyttää 16 vuotta
riippuen siitä, miten pysyvä lapsen erityisen hoidon
ja kuntoutuksen tarve on. Lapsen hoitotuki on
porrastettu kolmeen luokkaan: hoitotuki, korotettu
hoitotuki ja erityishoitotuki.
Hoitotuki päättyy aina lapsen täyttäessä 16 vuotta,
jonka jälkeen saattaa syntyä oikeus
vammaistukeen.
Sairausvakuutus korvaa omavastuun jälkeen
lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet.
Peruskorvaus on 50% kiinteän omavastuuosuuden
ylittävästä määrästä kultakin ostoskerralta. Kerralla
korvataan yleensä enintään kolmen kuukauden
hoitoa vastaava määrä samaa lääkettä.
Erityiskorvattavista lääkkeistä korvataan 75 tai 100 %.
Erityiskorvausoikeuden saamiseksi on
osoitettava vaikea ja pitkäaikainen sairaus sekä
lääkkeen tarve erikoislääkärin tai potilasta
pitkäaikaisesti hoitavan muun lääkärin antamalla
todistuksella.
Reseptilääkkeiden kustannuksilla on vuotuinen
omavastuukatto, jonka ylimenevä osa korvataan
kokonaan. Kustannuksia seurataan Kelassa, josta
tiedotetaan asiakkaalle, kun kattosumma on
ylittynyt. Alkuperäiset lääkekuitit tulee kuitenkin
säilyttää itse.
Finnairin koneisiin mahtuu 3-6 pyörätuolia käyttävää asiakasta kerrallaa.
Etukäteisvaraus on tehtävä hyvissä ajoin. Keskuspaikkavaraamo
(puh 0800-140 140) hoitaa pyörätuolipaikkavaraukset, ja sieltä saa myös
tarpeelliset lisätiedot.
Rautatieliikenteessä on vaunuja jotka on varustettu liikuntaesteisille
matkustajille soveltuviksi. Vaunuissa on paikkoja pyörätulia käyttäville.
Erikoisjärjestelyistä on hyvä sopia etukäteen lähtöaseman kanssa.
Erikoisvarusteltuja busseja on runsaasti ja niitä voi tilata myös
ryhmämatkailua varten, yhteystietojen tiedustelut puh 09-628 701 Linja-autoliitto.
Sairauden tutkimuksista ja hoidosta sekä
kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset
korvataan siltä osin kuin ne yhteen suuntaan tehtyä
matkaa kohden ylittävät omavastuuosuuden. Jos
itselle maksettavaksi jäävät matkakustannukset
saman kalenterivuoden aikana ylittävät vuotuisen
omavastuuosuuden, ylittävä osa korvataan
kokonaan. Vuosiomavastuun karttumista seurataan
Kelassa, matkakustannusten kuitit on säilytettävä itse.
OMAISHOIDON TUKI
Sosiaalitoimisto
Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen,
vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan
hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi
annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Tuen
tarkoituksena on ehkäistä laitoshoitoon
sijoittuminen. Tukea maksetaan vammaisen
henkilön hoitajalle, joka on tavallisesti omainen.
Hoitopalkkio porrastetaan yleensä hoidon
sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkion
suuruus vaihtelee kunnittain. Tuki on verollista ja
siitä kertyy omaishoitajalle eläkettä.
Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoidettavan
ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma.
Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä
omaishoitajan hoidon lisäksi tarvittavat muut
palvelut sekä miten hoito järjestetään
omaishoitajan vapaan aikana.
PALVELUASUMINEN
Sosiaalitoimisto
Kunnan on järjestettävä palveluasuminen
vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee
vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön
apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa
jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai
muutoin erityisen runsaasti.
Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen
liittyvät palvelut. Palveluja tulee järjestää
tarpeenmukainen määrä. Palveluasuminen voidaan
toteuttaa joko vammaisen henkilön omassa
omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa
asunnossa järjestämällä sinne tarpeelliset palvelut
tai palvelutalossa, palveluasumisryhmässä tai
vastaavassa.
Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan
järjestää esim. kotipalvelun, omaishoidon tuen tai
henkilökohtaisen avustajan avulla tai yhdistämällä
näitä tukimuotoja. Palveluasumiseen liittyvänä em.
palvelut ovat maksuttomia.
PALVELUSUUNNITELMA
Sosiaalitoimisto
Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja
tukitoimien selvittämiseksi on tarvittaessa
laadittava yhdessä vammaisen henkilön tai hänen
huoltajansa kanssa palvelusuunnitelma.
Palvelusuunnitelman tulee sisältää kaikki henkilön
tarvitsemat palvelut. Palvelusuunnitelmaa on
tarkistettava tarpeen mukaan.
Palvelusuunnitelmasta ilmenee henkilön tarpeet,
jotka tulee ottaa huomioon määrärahoja
varattaessa.
POTILASASIAMIES
Terveydenhuollon toimintayksikkö
Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on
nimetty potilasasiamies. Potilasasiamiehen
tehtävänä on neuvoa ja avustaa potilasta potilaan
oikeuksista ja asemasta annetun lain soveltamiseen
liittyvissä asioissa, tiedottaa potilaan oikeuksista ja
toimia muutoinkin potilaan oikeuksien edistämiseksi
ja toteuttamiseksi. Potilasasiamiehen puoleen voi
kääntyä mm.
tilanteissa, joissa potilas on
tyytymätön saamaansa hoitoon tai siihen liittyvään
kohteluun.
POTILASVAKUUTUS
Potilasvakuutuskeskus
Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain
mukaisesti Suomessa terveyden- ja sairaanhoidon
yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon.
Ilmoitus potilasvahingosta tehdään
Potilasvakuutuskeskukselle, joka hoitaa
korvauskäsittelyn ja korvausten maksamisen.
Sairausvakuutus korvaa osan yksityislääkärin ja
muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käytöstä
aiheutuneista kustannuksista. Korvausta ei makseta
terveyskeskuksen perimistä sairaanhoidon
maksuista eikä muista julkisen terveydenhuollon
maksuista.
Sairausvakuutuksen päivärahaa maksetaan 16-64
vuotiaalle henkilölle, joka on sairauden vuoksi
kykenemätön tekemään tavallista tai siihen
läheisesti verrattavaa työtä. Päivärahalla korvataan
ansionmenetystä. Oikeus päivärahaan alkaa, kun
sairaus on kestänyt omavastuuajan eli
sairastumispäivän lisäksi yhdeksän arkipäivää. Kun
henkilö on saanut päivärahaa 150 päivältä,
päivärahan saajalle annetaan tietoa
kuntoutusmahdollisuuksista ja työeläkkeen
hakemisesta. Päivärahaa maksetaan enintään 300
arkipäivältä.
Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on tukea
vammaisia henkilöitä ja heidän perheitään
vamman aiheuttamissa muutoksissa elämässä.
Sopeutumisvalmennusta järjestävät pääasiassa
vammaisjärjestöt erilaisina kursseina, mutta on
myös mahdollisuus saada yksilöllistä
sopeutumisvalmennusta.
Kelan maksamaan sopeutumisvalmennukseen
asiakas tarvitsee lääkärin laatiman
kuntoutussuunnitelman tai B-lausunnon, jossa
suositellaan sopeutumisvalmennusta.
Sopeutumisvalmennusta haetaan Kelan lomakkeella
ja hakemus toimitetaan Kelan toimistoon.
Myös terveyskeskus, keskussairaala tai
sosiaalitoimisto voi maksaa
sopeutumisvalmennuksen. Tämä edellyttää
kuntoutussuunnitelmaa tai lääkärinlausuntoa, jossa
suositellaan sopeutumisvalmennusta.
Henkilöt, jotka saavat vammautumisensa vuoksi
korvausta vakuutusyhtiöstä, hakevat
maksusitoumuksen sopeutumisvalmennukseen
vakuutusyhtiön kautta. Kuntoutussuunnitelma tai
lääkärin lausunto tarvitaan.
Sosiaaliluottoa haetaan sosiaaliviraston velkaneuvontayksiköstä.
Tietoja sosiaalisesta luotosta saa myös puhelinnumerosta
09-3104 3549 arkipäivisin kello 9-10
Sosiaali- ja terveysministeriön kolmivuotinen sosiaaliluottokokeilu
pyörii Eurassa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kemissä, Lahdessa,
Lappeenranssa, Tuusulassa ja Utajärvellä.
Euriboriin sidotun luoton takaisinmaksuaika on enintään viisi
vuotta. Lainaa on maksettava takasin vähintään sata markkaa kuussa.
TULKKIPALVELUT
Sosiaalitoimisto
Tulkkipalveluja on järjestettävä vaikeasti
kuulovammaiselle, kuulo- ja näkövammaiselle tai
puhevammaiselle henkilölle. Vaikeasti kuulo- ja
näkövammaiselle henkilölle on järjestettävä
vähintään 240 tulkintatuntia vuodessa, muille
vähintään 120 tuntia vuodessa. Opintoihin liittyviä
tulkkipalveluja tulee saada kuitenkin siinä
laajuudessa kuin niitä opinnoista suoriutuakseen
välttämättä tarvitsee.
Työnantajalle voidaan maksaa työllistämistukea
hänen ottaessaan työttömänä työnhakijana olevan
henkilön työsuhteeseen. Vajaakuntoisen henkilön
työllistämiseksi työllistämistukea voidaan maksaa 6 kk:n
jaksoissa maksimissaan kaksi vuotta.
Työllistämistukea voidaan maksaa myös
oppisopimuksen ajalta. Yhdistelmätuessa työnantaja
saa yli 500 päivää työttömänä olleen henkilön
työllistäessään työllistämistuen lisäksi työllistetyn
henkilön työmarkkinatuen. Starttiraha on
työllistämistuki yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle
henkilölle.
Yritys saa työvoimatoimistosta asiantuntija-apua ja
taloudellista tukea työolosuhteiden järjestämiseksi
vammaiselle työntekijälle sopivaksi (esim. työpaikan
muutostyöt).Työvoimatoimisto voi myös maksaa
yritykselle tukea jos toinen työntekijä avustaa
tilapäisesti vajaakuntoista henkilöä.
Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan työttömälle, joka on viimeksi
kuluneen kahden vuoden aikana ollut työssö vähintään 10 kuukautta ja
on työttömyyskassan jäsen.
Päivärahan osat ovat perusosa, ansio-osa ja lapsikorotus. Päiväraha
lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 prosentia palkasta.
Ansiopäivärahaa saa korkeintaan 500 päivää.
Jos työttömyys kestää yli 500 päivää, työtön saa Kelan maksamaa
peruspäivärahaa, joka on 122 markkaa. Huollettavat lapset korottavat
päivärahaa jonkin verran.
Työttömyyskassaan kuulumattomalle työttömälle maksetaan alusta lähtien
122 markan peruspäivärahaa.
Työmarkkinatukea saa työtön, joka on saanut työttömyyspäivärahaa
enimmäismäärän tai ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, koska ei
täytä työssäoloehtoa. Työmarkkinatukea maksetaan 122 markkaa päivässä
viideltä päivälta viikossa.
Työmarkkinatuki on harkinnanvaraista. Siihen vaikuttavat muunmuassa
sosiaalietuudet ja puolison tulot.
Ilman ammattikoulutusta oleva 18-24 vuotias menettää oikeuden
työmarkkinatukeen, jos kieltäytyy tarjotusta työstä tai koulutuksesta.
VATES-säätiö on tehnyt työnantajalle web-oppaan vammaisten
työllistämisestä. Oppaassa annetaan tietoja työnantajalle
vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymiseen liittyvistä
käytännön seikoista.
Tuen tarkoituksena on tukea työikäisten
vammaisten henkilöiden selviytymistä
jokapäiväisessä elämässä sekä työelämässä ja
opiskelussa ja korvata vammaisuudesta aiheutuvia
ylimääräisiä kustannuksia. Vammaistukea voidaan
myöntää 16-64-vuotiaalle henkilölle, joka ei ole
eläkkeellä. Vammaistuen myöntäminen edellyttää,
että hakijalla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa
toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan.
Vammaistukea maksetaan yleisen haitan,
tarvittavan avun, palvelusten, ohjauksen ja
valvonnan sekä vammasta aiheutuvien
erityiskustannusten perusteella. Tuen määrä on
porrastettu kolmeen luokkaan: vammaistuki,
korotettu vammaistuki ja erityisvammaistuki.
Vammaistuki on verotonta tuloa.
Vammaisuuden perusteella verotuksessa voi saada
invalidivähennyksen. Invalidivähennykseen on
oikeus henkilöllä, jolla on sairaudesta, viasta tai
vammasta aiheutunut pysyvä haitta-aste vähintään 30%.
Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka
haitta-aste on 100%. jos vähennys on pienempi,
invalidivähennys on haitta-asteen mukainen
prosenttimäärä täydestä vähennyksestä.
Vähennyksen saaminen edellyttää sellaisen
lääkärintodistuksen esittämistä, josta ilmenee
haitta-aste ja alkamisajankohta. Ensimmäisen
vähennyskerran jälkeen verottaja tekee
vähennyksen viran puolesta. Täyttä
työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön haitta-
asteeksi katsotaan 100 % ja osaeläkettä saavan
50% ilman eri selvitystä.
Veroilmoituksen kohtiin "veronmaksukyvyn
alennus" ja "työmatkakulut" kannattaa
kiinnittää
erityistä huomiota.
YLIMÄÄRÄISET
ERITYISRAVINTOKUSTANNUKSET
Sosiaalitoimisto
Vammaispalvelulain mukaan vammaiselle henkilölle
voidaan korvata ylimääräiset kustannukset, jotka
aiheutuvat erityisravinnosta tai
erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu
käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti.
YLIMÄÄRÄISET
VAATEKUSTANNUKSET
Sosiaalitoimisto
Vammaispalvelulain mukaan vammaiselle henkilölle
voidaan korvata ylimääräiset vaatekustannukset,
jos henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää
valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita tai jos
vaatteet vammasta johtuen kuluvat tavallista
nopeammin.
