PIENI SOSIAALIOPAS



08.01.2001
Päivitetty versio Helsingin invalidiyhdistyksen sivuilta Linnut

Tähän sosiaalioppaaseen on kerätty vammaiselle henkilölle tarpeellisia yhteiskunnan tukimuotoja. Palvelut ja tukimuodot on lueteltu aakkosjärjestyksessä. Näitä palveluja ja tukitoimia järjestävät eri tahot, esim. kunnan sosiaalitoimisto, terveyskeskus, Kansaneläkelaitos, keskussairaala, työvoimatoimisto ja vakuutusyhtiöt. Oppaassa on kunkin tukimuodon kohdalla mainittu linkkinä paikat, mistä kyseistä palvelua haetaan.

Aivan tarkka tieto löytyy laeista ja asetuksista. Henkilökohtaisten asioiden ja etuuksien selvittämiseksi on syytä ottaa yhteyttä Kelan toimistoon.


Yleistä palvelujen hakemisesta

Alennukset
Ammatilliset erityisoppilaitokset
Ammatinvalinnanohjaus
Ammatillinen kuntoutus
Apuvälineet
Asiakasmaksukatto
Asumistuki
Asunnon muutostyöt
Auto
Auttavat puhelimet
Eläke
Eläkkeensaajan asumistuki
Eläkkeensaajan hoitotuki
Erityishoitoraha
Henkilökohtainen avustaja
Invalidivähennys
Kotipalvelu
Koulumatkat
Koulunkäynti
Kuljetuspalvelut
Kuntoutus
Lapsen hoitotuki

Lääkekorvaukset
Matkustaminen
Matkakustannukset
Omaishoidon tuki
Palveluasuminen
Palvelusuunnitelma
Potilasasiamies
Potilasvakuutus
Sairausvakuutus
Sopeutumisvalmennus
Sosiaaliluotto
Tulkkipalvelut
Työllistämistuet
Työolosuhteiden järjestelytuki
Työttömyystuet
Vammainen työelämässä
Vammaistuki
Verotus
Ylimääräiset erityisravintokustannukset
Ylimääräiset vaatekustannukset

Lähteet & Lakiasiat



YLEISTÄ PALVELUJEN HAKEMISESTA

Hakemukset

Lomakkeet

Hakemukset on aina hyvä tehdä kirjallisesti. Hakemuksesta tulee selvästi käydä ilmi mitä haetaan ja miksi. Hakemukseen on syytä liittää lääkärinlausunto sekä muut mahdolliset asiantuntijalausunnot esim. kuntoutusohjaajan tai fysioterapeutin lausunto.

Päätös

Hakemukseen tulee aina antaa kirjallinen päätös. Päätöksestä on käytävä ilmi, mihin hakija on oikeutettu tai velvoitettu. Päätöksessä on aina esitettävä myös perustelut sille, miksi tehtyyn ratkaisuun on päädytty. Lisäksi on kerrottava sovelletut lain kohdat ja päätöksen perustana olevat tosiseikat.

Muutoksenhaku

Päätöksen mukana on oltava muutoksenhakuosoitus eli tieto siitä, miten ja missä ajassa päätökseen voi hakea muutosta ja mihin muutoksenhaku lähetetään. Muutoksenhakuosoitus on aina oltava kunnan sosiaaliviranomaisten ja Kelan päätösten liitteenä.

Terveydenhuollon hoitoratkaisuhin, kuten esimerkiksi kuntoutuspäätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen tai kantelun. Terveydenhuollossa potilasasiamiehiltä saa neuvoja ja apua liittyen potilaan asemaan ja oikeuksiin. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus- ja muistutusasioissa.

Subjektiivinen oikeus

Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden (=subjektiivinen oikeus) piiriin kuuluvat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Nämä palvelut kunnan on aina myönnettävä mikäli vaikeavammaisuuden kriteerit ko. palvelun kohdalla täyttyvät.

Subjektiivinen oikeus syntyy myös Kelan vaikeavammaisten kuntoutuspalvelujen suhteen mikäli vammainen henkilö, joka ei ole vanhuuseläkkeellä, saa Kelan korotettua tai erityishoitotukea tai korotettua tai erityisvammaistukea.

Määrärahasidonnaiset palvelut

Vammaispalvelulaissa muut kuin edellä mainitut palvelut ja tukitoimet ovat määrärahasidonnaisia. Näitä palveluja ja tukitoimia kunta myöntää tarveharkinnan perusteella määrärahojen puitteissa.

Vaikeavammaisuus

Vaikeavammaisuus määritellään aina erikseen suhteessa siihen palveluun jota haetaan. Esim. kuljetuspalvelujen suhteen vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Palveluasumista myönnettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.

ALENNUKSET

Finnair myöntää noin 70 % seniorialennuksen eläkeläisille, jotka saavat Kelalta tai työeläkejärjestelmän kautta vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilöllistä varhais-, rintamasotilas-, työttömyys- tai varhennettua vanhuuseläkettä sekä invalideille, joilla on vähintään 80 % invaliditeetti. Oikeus Seniorihintaan on todistettava henkilöllisyystodistuksella (vanhuuseläke), eläkepäätöksellä, työeläkelaitosten eläkekortilla tai kuvallisella, Finnairin yritystunnuksella varustetulla Kela-kortilla tai lääkärintodistuksella (invaliditeetti). Seniorihintaisia paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja Finnairilta.

VR myöntää 50 % eläkeläisalennuksia 65 vuotta täyttäneille sekä henkilöille, joille on myönnetty Kelan tai työeläkejärjestelmän mukainen eläke. Alennus ei koske osa-aikaeläkkeellä olevia. Alennuksen saadakseen on alle 65 vuotiaiden esitettävä joko kuvallinen Kela-kortti, jossa on tunnus VR tai teksti "eläkkeensaaja" tai eläkeläiskortti.
Eläkeläisalennus myös 10 matkan sarjalipuista. Tarkempia tietoja VR:n lipputoimistoista.

Matkahuolto myöntää 30 % alennuksen yhdensuuntaiselta matkalta, jonka pituus on vähintään 80 km. Alennuksen saa esittämällä kuvallisen Kela-kortin, jossa on Matkahuollon ja/tai VR:n ja/tai Finnairin logo tai merkintä "eläkkeensaaja" tai Matkahuollon Seniorikortin. Tarkempia tietoja Matkahuollosta. Kunnan liikennelaitokset ja liikennöitsijät myöntävät invalidilippuja ja alennuksia erilaisin perustein paikkakunnasta riippuen. Lisätietoja oman kunnan liikennelaitoksilta ja liikennöitsijöiltä.

Invalidiyhdistysten jäsenet voivat hankkia itselleen Shell-luottokortin, jota käyttämällä polttoaineostoista saa alennusta. Eckerö Line myöntää jäsenille matka-alennuksia.

AMMATILLISET ERITYISOPPILAITOKSET

Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat erikoistuneet vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja muuten erityistä tukea ja olosuhteita tarvitsevien nuorten ja aikuisten ammatilliseen kuntoutukseen. Oppilaitoksia on 15 eri puolella Suomea. Lisätietoja esim. Opetushallituksen julkaisusta "Koulutusopas peruskoulun jälkeiseen koulutukseen".


AMMATINVALINNANOHJAUS


Työvoimatoimisto

Ammatinvalinnanohjauksessa selvitetään henkilön soveltuvuutta eri ammatteihin. Ohjauksesta hyötyvät erityisesti vammaiset nuoret, jotka suunnittelevat opintojen aloittamista, sekä työelämässä jo olevat, jotka eivät enää kykene jatkamaan omassa ammatissaan.

Erilaisilla terveydentilan ja työkunnon tutkimuksilla voidaan selvittää työ- ja koulutusedellytyksiä sekä arvioida ammatillisia mahdollisuuksia. Työ- ja koulutuskokeiluilla arvioidaan koulutuksessa ja työssä suoriutumista sekä, sitä miten vamma tai sairaus vaikuttaa eri työtehtävissä ja ammateissa. Kokeiluja tehdään ammatillisissa oppilaitoksissa, työklinikoissa ja yrityksissä.


AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Kansaneläkelaitos
Työvoimatoimisto
Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset
Työeläkelaitokset

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on auttaa kuntoutujaa saamaan itselleen sairauden tai vamman kannalta sopiva työ. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. perus- jatko- ja uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. Kela kustantaa vaikeavammaisille työhön ja opiskeluun liittyvät sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Yrittäjille Kela voi myöntää elinkeinotukea.


Työeläke- tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmien kuntoutusmuodot ovat vastaavan sisältöisiä kuin Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut. Työvoimahallinnon järjestämä ammatillinen kuntoutus sisältää mm. työhönsijoittumiseen liittyvää neuvontaa ja koulutukseen ohjaamista, ammatinvalinnanohjausta ja työvoimakoulutusta.


APUVÄLINEET


Terveyskeskus
Sairaala
Kansaneläkelaitos
Sosiaalitoimisto
APUDATA

Terveydenhuollon järjestettäviä apuvälineitä ovat lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat välineet ja laitteet, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan (esim. keppi, proteesi, pyörätuoli). Terveydenhuolto kustantaa myös peruskoulua tai lukiota käyvälle vammaiselle oppilaalle lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat henkilökohtaiset, koulussa ja muissa elämäntilanteissa tarvittavat apuvälineet (esim. pyörätuoli). Koulu huolehtii koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä (esim. pulpetti)..

Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi tarpeen opiskelusta selviytymiseksi (esim. tietokone). Apuvälineitä voi saada aikaisintaan peruskoulun yläasteella oleva opiskelija, jolle on tehty ammatillisen koulutuksen suunnitelma.

Vammaispalvelulain mukaan liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-aikana tarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden (esim. harrastusvälineet) kustannuksista voidaan korvata puolet. Vammaispalvelulaki korvaa myös asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä niiden asennustyöt.

STAKESIN kotisivuilla toimiva apuvälineisiin keskittynyt sivusto APUDATA on palvelu Kysy ja keskustele Uuden palvelun tarkoitus on toimia tiedotusvälinekanavana. Listalle liittyneet voivat kysyä apuvälineistä, kertoa kokemuksistaan tai uusista apuvälineistä, koulutuksesta tai ajankohtaisista apuvälineasioista.


ASIAKASMAKSUKATTO

Huomaa vuoden 2002 alusta seuranta-aika on kaikille kalenterivuosi, asiakkaan niin halutessa voi vielä vuonna 2001 käyttää 12 kuukauden seuranta-aikaa.

Asiakasmaksukortilla seurataan kunnallisen terveydenhuollon ja laitoshoidon maksujen määrää. Jos maksut ylittävät ensimmäistä maksua seuraavien 12 kuukauden aikana 3500 markkaa, ovat palvelut tämän jälkeen maksuttomia seuraavat 12 kk, lukuun ottamatta lyhytaikaista laitoshoitoa. Sitä peritän 70 mk/vrk. Maksukaton ylittyessä kortti vaihdetaan vapaakorttiin. Vapaakortin antaa se hoitopaikka, jossa todetaan maksukaton täyttyvän. Olennaista on kuitenkin säilyttää kuitit, joilla voi todistaa maksukaton täyttyneen.
Maksukatossa huomioidaan:
-terveyskeskusmaksut (60mk/kerta)
-poliklinikkakäynnit (120mk/kerta)
-päiväkirurgian maksut (400mk/käynti)
-yksilökohtainen fysioterapia
-yö- ja päivähoito (päiväsairaala, vanhusten päivähoito 67mk/vrk)
-kuntoutushoito (50mk/vrk)
-lyhytaikainen laitoshoito (135mk/hoitopäivä)

ASUMISTUKI

Kansaneläkelaitos

Kela myöntää pienituloisille asumismenojen alentamiseksi yleistä asumistukea. Lisäksi maksetaan asumislisää perheettömille opiskelijoille ja eläkkeensaajien asumistukea siihen oikeutetuille.

ASUNNON MUUTOSTYÖT

Sosiaalitoimisto

Vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle henkilölle korvataan vamman vuoksi välttämättömistä asunnon muutostöistä (esim. kynnysten poistaminen tai luiskien rakentaminen) aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Myös muutostöiden suunnittelukustannukset ja asuntoon kiinteästi asennettavat välineet voidaan korvata. Korvauksen saaminen ei ole sidoksissa hakijan taloudelliseen tilanteeseen tai kunnan talousarvioon varattuihin määrärahoihin (ns. subjektiivinen oikeus).

AUTO

Autoveronpalautus

Hangon tullikamari
Tullihallitus

Vammaisen henkilön käyttöön tulevaa uuden auton hankintaa voidaan tukea myöntämällä autoveronpalautusta. Palautusta myönnetään hakijan vamman laadun ja vaikeuden perusteella (auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 51§). Palautusta voi hakea myös esim. vammaisen lapsen vanhemmat (50 §). Tarkempaa tietoa saa Invalidiliiton oppaasta Vammainen ja auto sekä Hangon tullikamarista. (ks. www.invalidiliitto.fi ja www.tulli.fi/esite/inval.html)

Tuki auton hankintaan

Sosiaalitoimisto
Vakuutusyhtiöt

Vammaispalvelulain perusteella voidaan tukea käytetyn tai uuden auton hankintaa. Korvausta voi saada puolet autosta aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vähennyksenä otetaan huomioon autoveronpalautus sekä vanhasta autosta saatava hyvitys sekä muu mahdollinen tuki autoon. Tukea auton hankintaan voi hakea vaikkei olisi saanut autoveronpalautusta.

Liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaan voidaan myöntää vaikeasti vammaiselle avustusta tai korotonta lainaa kulkuneuvon hankkimiseksi asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten, mikäli kulkuneuvon tarve johtuu vamman aiheuttamista rajoituksista käyttää yleisiä kulkuneuvoja.

Auton muutostyöt

Sosiaalitoimisto
Vakuutusyhtiöt

Vammaispalvelulain perusteella korvataan vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet, ohjaustehostin, kääntyvä istuin, pyörätuolin nostolaite). Muutostyöt korvataan täysimääräisesti. Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata myös puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista (esim. autopuhelin, lisälämmitin). Myös liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat auton muutostöistä aiheutuvia kustannuksia.

Ajoneuvovero

Ajoneuvohallintokeskus

Vammaiset henkilöt voivat saada vapautuksen ajoneuvoverosta mikäli
1. henkilölle on myönnetty autoverolain 50 tai 51 §:ssä tarkoitettu vapautus autoverosta. Kun on saanut autoveropalautuspäätöksen ja tästä on merkintä ajoneuvorekisterissä ei tarvitse erikseen hakea vapautusta.
2. henkilöllä on vammaisten pysäköintilupa. Tällöin tulee erikseen hakea vapautusta ajoneuvoverosta.

Auton pysäköintilupa

Poliisi

Poliisiviranomaiset voivat myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Lupa on voimassa koko maassa ja se on ajoneuvo- ja henkilökohtainen. Pysäköintiluvan saaminen edellyttää vähintään haittaluokkaa 11. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina lääkärin lausunto. Tarkempaa tietoa Vammainen ja auto-oppaasta.

AUTTAVAT PUHELIMET

Kynnys ry.
KynnysKorva puh: 09 6850 1188
Vertaistukipuhelin vammaiselta vammaiselle. Pe 20.00-23.00

Invalidiliitto ry.
Puhelinneuvontaa vammaispalveluista puh: 0200-1234
Ma 18.00-20.00, ke 14.00-16.00

ELÄKE

Työeläkelaitokset
Kansaneläkelaitos

Työkyvyttömyyseläkkeiden saaminen edellyttää yleensä terveydentilasta johtuvaa kyvyttömyyttä hankkia toimeentuloa. Henkilöillä voi olla oikeus kahteen eri lakisääteiseen eläkkeeseen: työeläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen, jotka yhdessä muodostavat kokonaiseläkkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat täysi työkyvyttömyyseläke, määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen vuoden 1996 alusta korvannut kuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke ja yksilöllinen varhaiseläke. Työkyvyttömyysajan toimeentuloturva rakentuu työeläkkeestä sekä mahdollisesta kansaneläkkeestä ja eläkkeensaajien asumistuesta sekä eläkkeensaajan hoitotuesta. Sitä voidaan täydentää vapaaehtoisilla työeläkkeen lisäeduilla ja vakuutusyhtiöiden myöntämillä työkyvyttömyysvakuutuksilla.

Kansaneläke turvaa vähimmäistoimeentulon silloin, kun asianomaisella ei ole palkkatuloja tai ansioeläkettä. Eläke voidaan myöntää 16 vuotta täyttäneelle henkilölle. Ennen eläkkeen myöntämistä selvitetään perusteellisesti mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen vaikeasti vajaakuntoisen 16 -17 vuotiaan kohdalla (henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma).

Eläketurvakeskuksesta tai omalta eläkelaitokselta voi pyytää kirjallisesti otteen työsuhderekisteristä ja arvion eläkkeen määrästä.

ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKI

Kansaneläkelaitos

Pienituloinen eläkkeensaaja voi saada asumistukena osan kohtuullisista asumiskustannuksistaan.

ELÄKKEENSAAJAN HOITOTUKI

Kansaneläkelaitos

Eläkkeensaajan hoitotukea maksetaan eläkettä saavalle henkilölle, joka on toisen henkilön avun tarpeessa ja/tai jolle vammasta aiheutuu erityiskustannuksia. Tuen määrä on porrastettu avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella kolmeen luokkaan: hoitotuki, korotettu hoitotuki ja erityishoitotuki. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Tuki on verotonta tuloa.

ERITYISHOITORAHA

Kansaneläkelaitos

Erityishoitorahaa maksetaan alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle, joka osallistuu lääkärin määräyksestä lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen (sairaalassa, sairaalan poliklinikalla, kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla tai sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon liittyvässä kotihoidossa). Erityishoitorahan saamisen ehtona on, että 7-15-vuotiaan lapsen sairaus tai vamma on vaikea ja että hoitoon tai kuntoutukseen osallistuminen kestää vähintään 6 t/päivä.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Erityishoitorahaa voi saada myös avio- tai avopuolison lapsen sekä otto- tai kasvattilapsen sairauden hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. Edellytyksenä on, että hoitava henkilö hoitoon osallistumisen vuoksi on estynyt tekemästä työtään eikä saa poissaolon ajalta palkkaa. Kotona olevat vanhemmat ja opiskelijat sekä yrittäjät voivat myös saada erityishoitorahaa.

HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA

Sosiaalitoimisto

Henkilöllä, joka tarvitsee runsaasti apua jokapäiväiseen elämiseen liittyvissä asioissa, on mahdollisuus vammaispalvelulain mukaan saada korvattavaksi avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Vammainen henkilö toimii itse avustajan työnantajana, mutta kunnan on neuvottava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Alle 15-vuotiaan lapsen henkilökohtaisen avustajan työsopimuksen tekee huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla lapsi. Henkilökohtainen avustaja voi avustaa vammaista pukeutumisessa, peseytymisessä jne., kotiaskareissa, opiskelussa (myös peruskoulussa), harrastuksissa ja ansiotyössä. Palveluasuminen voidaan toteuttaa henkilökohtaisen avustajan avulla vammaisen omassa kodissa.

INVALIDIVÄHENNYS

Verovirasto

Ks. Verotus

KOTIPALVELU

Sosiaalitoimisto

Kotipalvelua on mahdollisuus saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella, silloin kun apu on tarpeen tavanomaiseen elämään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi. Kotipalvelu on maksullista.

KOULUMATKAT

Koulutoimi
Kansaneläkelaitos

Peruskoulun oppilaan koulumatkan ollessa viittä kilometriä pidempi tai jos se on oppilaan ikä, vamma tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen oppilaalla on oikeus saada maksuton kuljetus. Oppilas voi vaihtoehtoisesti saada myös riittävää avustusta kuljettamiseensa tai saattamiseensa.

Lukion ja ammatillisen koulutuksen päätoimisilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada koulumatkatukea. Tukea voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatka on yli 10 kilometriä. Silloin kun opiskelija ei voi käyttää koulumatkaansa joukkoliikennevälineitä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta tai näiden käyttö on kohtuuttoman hankalaa, matkakustannusten korvaukset lasketaan opiskelijan kodin ja oppilaitoksen välisen matkan mukaan. Koulumatkatukea haetaan ja se myönnetään Kelasta. Hakemus jätetään oppilaitokseen.

KOULUNKÄYNTI

Koulutoimi
Koulunkäyntiavustaja

Vaikeasti vammainen lapsi saa tarvittaessa koulunkäyntiavustajan. Koulunkäyntiavustaja voi olla henkilökohtainen tai useamman lapsen yhteinen. Avustaja auttaa koululaista selviytymään päivittäisissä toiminnoissa ja tehtävissä ja hän voi myös toimia saattajana koulumatkoilla. Koulunkäyntiavustajan tarve arvioidaan lapsen henkilökohtaista opetus- ja kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa, jolloin on syytä tarkasti perustella koulunkäyntiavustajan tarve (liitteeksi lääkärinlausunto). Koulutoimi myöntää koulunkäyntiavustajan ja hankkii lapsen tarvitsemat erityisvälineet kouluun, esim. erityispulpetin.

Sosiaalitoimisto voi myöntää hakemuksesta vammaispalvelulain mukaisesti henkilökohtaisen avustajan. Vaikka lapsella olisikin koulussa koulunkäyntiavustaja, hän voi saada myös henkilökohtaisen avustajan koulun jälkeiselle vapaa-ajalle ja lomien ajaksi.

Erityisopetus

Erityisopetus tulee vammaisen lapsen kohdalla kyseeseen silloin, kun oppilaalla on vaikeita keskittymis- tai oppimisvaikeuksia, vaikeuksia omaksua peruskoulun yleisopetuksen edellyttämää tieto- ja taitomäärää tai muu oppimista vaikeuttava syy. Erityisopetusta voidaan antaa yleisopetusluokassa tai osa-aikaisena pienryhmässä. Oppilas voidaan siirtää erityisopetusluokkaan, jos hän ei pysty suoriutumaan peruskoulun yleisopetuksen luokalla erityisjärjestelyinkään. Erityisluokilla opetusta voidaan antaa joko yleisopetuksen oppimääriin tai erityisopetuksen oppimääriin perustuen.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HO)KS) on tehtävä kaikille erityisopetusta tarvitseville lapsille. Se on lakisääteinen, mutta ohjeistusta ei vielä (joulukuu - 99) ole.

KULJETUSPALVELUT

Sosiaalitoimisto

Hakemuksia saa sosiaalikeskuksista, hakemukseen tarvitaan liitteeksi lääkärinlausunto liikuntaesteisyydestä. Vaikeavammaisella henkilöllä, joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä, on oikeus vammaispalvelulain mukaan käyttää kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajaa niin työ-, opiskelu- kuin vapaa-ajan matkoillakin. Kuljetuksista voidaan periä julkisen liikenteen mukainen maksu.

Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluu välttämättömät opiskelu- ja työmatkat sekä vähintään 18 muuta ns. vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Nämä matkat voivat ulottua henkilön asuinkunnan tai lähikuntien alueelle tai vammaisen henkilön toiminnan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Matkat liittyvät asioimiseen, virkistykseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen eli käytännössä kaikkiin normaaliin elämään liittyviin tilanteisiin.

KUNTOUTUS

Terveyskeskus
Sairaala
Kansaneläkelaitos
Työeläkelaitokset
Sosiaalitoimisto

Kuntoutus jaetaan neljään pääryhmään: lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen ja kasvatuksellinen kuntoutus. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi fysioterapia ja laitoskuntoutusjaksot, ammatillista kuntoutusta työkokeilut ja ammatillinen koulutus. Sosiaalista kuntoutusta ovat esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssit ja kasvatuksellista kuntoutusta erityisopetuksen tukitoimenpiteet. Kuntoutusta varten tarvitaan lääkärinlausunto tai kuntoutussuunnitelma.

Työeläkelaitosten
kuntoutus on harkinnanvaraista, pääasiassa ammatillista kuntoutusta, lääkinnällistä kuntoutusta kustannetaan ainoastaan ammatillisen kuntoutuksen tueksi.

Kuntoutusavustus

Kansaneläkelaitos
Työeläkelaitokset

Kuntoutusavustus on harkinnanvarainen etuus, jota voidaan maksaa kuntoutusrahakauden päättymisen jälkeen työllistymisen tukemiseksi esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja työkokeilun tai - valmennuksen jälkeen. Sitä maksetaan enintään kuudelta kuukaudelta. Oikeus työttömyysturvaan estää kuntoutusavustuksen saamisen. Kuntoutuksen jälkeen omaa yritystä aloittelevan on mahdollista saada kuntoutusavustusta, mikäli hän ei samanaikaisesti saa työhallinnon maksamaa starttirahaa. Avustusta on mahdollista saada myös, jos kuntoutuksen jälkeen on sijoittunut entistä ansiotasoaan huomattavasti heikommin palkattuun työhön. Kuntoutusavustus on määrältään kuntoutusrahan suuruinen.

Kuntoutusohjaus

Sairaala

Kuntoutusohjaajan tehtävänä on tukea asiakasta ja hänen läheisiään sairauden tai vamman aiheuttamassa elämänmuutoksessa sekä ohjata ja neuvoa kuntoutusprosessin käynnistämisessä. Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä ja arvioi yhdessä asiakkaan kanssa hänen arkielämänsä selviytymistä ja palvelujen tarvetta.

Kuntoutusraha

Kansaneläkelaitos
Työeläkelaitokset

Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutukseen osallistumisen ajalta.

Kuntoutusrahaa maksetaan 16-64-vuotiaille silloin, kun kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää kirjallista päätöstä kuntoutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi 16-17-vuotiaille nuorille, joille on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma, maksetaan kuntoutusrahaa ilman kuntoutuspäätöstä. Näissä tapauksissa vammaisuuden kokonaisvaikeusasteen edellytetään lisäksi vaativan syvennettyä ohjausta ja kuntoutusta.

Kuntoutusrahaa maksetaan myös oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kelan kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös esimerkiksi julkisen terveydenhuollon järjestämän kuntoutuksen, sopeutumisvalmennuksen ja perhekuntoutuksen ajalta.

Kuntoutustuki

Kansaneläkelaitos
Työeläkelaitokset

Kuntoutustuki on entinen määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Sen myöntämisedellytyksenä on, että henkilölle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuki myönnetään määräaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka työkyvyn voidaan arvioida palautuvan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutuksella.

LAPSEN HOITOTUKI

Kansaneläkelaitos

Lapsen hoitotukea maksetaan sairaan lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan taloudellisen tai muun rasituksen korvaamiseksi. Hoidon tai kuntoutuksen tarpeen tulee kestää vähintään kuusi kuukautta. Tuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai siihen saakka kun lapsi täyttää 16 vuotta riippuen siitä, miten pysyvä lapsen erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarve on. Lapsen hoitotuki on porrastettu kolmeen luokkaan: hoitotuki, korotettu hoitotuki ja erityishoitotuki. Hoitotuki päättyy aina lapsen täyttäessä 16 vuotta, jonka jälkeen saattaa syntyä oikeus vammaistukeen.

LÄÄKEKORVAUKSET

Kansaneläkelaitos

Sairausvakuutus korvaa omavastuun jälkeen lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet. Peruskorvaus on 50% kiinteän omavastuuosuuden ylittävästä määrästä kultakin ostoskerralta. Kerralla korvataan yleensä enintään kolmen kuukauden hoitoa vastaava määrä samaa lääkettä. Erityiskorvattavista lääkkeistä korvataan 75 tai 100 %. Erityiskorvausoikeuden saamiseksi on osoitettava vaikea ja pitkäaikainen sairaus sekä lääkkeen tarve erikoislääkärin tai potilasta pitkäaikaisesti hoitavan muun lääkärin antamalla todistuksella.

Reseptilääkkeiden kustannuksilla on vuotuinen omavastuukatto, jonka ylimenevä osa korvataan kokonaan. Kustannuksia seurataan Kelassa, josta tiedotetaan asiakkaalle, kun kattosumma on ylittynyt. Alkuperäiset lääkekuitit tulee kuitenkin säilyttää itse.

Matkustaminen

Alennukset
Finnair
Linja-autoliitto.
VR

Finnairin koneisiin mahtuu 3-6 pyörätuolia käyttävää asiakasta kerrallaa. Etukäteisvaraus on tehtävä hyvissä ajoin. Keskuspaikkavaraamo (puh 0800-140 140) hoitaa pyörätuolipaikkavaraukset, ja sieltä saa myös tarpeelliset lisätiedot.

Rautatieliikenteessä on vaunuja jotka on varustettu liikuntaesteisille matkustajille soveltuviksi. Vaunuissa on paikkoja pyörätulia käyttäville. Erikoisjärjestelyistä on hyvä sopia etukäteen lähtöaseman kanssa.

Erikoisvarusteltuja busseja on runsaasti ja niitä voi tilata myös ryhmämatkailua varten, yhteystietojen tiedustelut puh 09-628 701 Linja-autoliitto.

MATKAKUSTANNUKSET

Kansaneläkelaitos

Sairauden tutkimuksista ja hoidosta sekä kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset korvataan siltä osin kuin ne yhteen suuntaan tehtyä matkaa kohden ylittävät omavastuuosuuden. Jos itselle maksettavaksi jäävät matkakustannukset saman kalenterivuoden aikana ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden, ylittävä osa korvataan kokonaan. Vuosiomavastuun karttumista seurataan Kelassa, matkakustannusten kuitit on säilytettävä itse.

OMAISHOIDON TUKI

Sosiaalitoimisto

Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Tuen tarkoituksena on ehkäistä laitoshoitoon sijoittuminen. Tukea maksetaan vammaisen henkilön hoitajalle, joka on tavallisesti omainen. Hoitopalkkio porrastetaan yleensä hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkion suuruus vaihtelee kunnittain. Tuki on verollista ja siitä kertyy omaishoitajalle eläkettä.

Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä omaishoitajan hoidon lisäksi tarvittavat muut palvelut sekä miten hoito järjestetään omaishoitajan vapaan aikana.

PALVELUASUMINEN

Sosiaalitoimisto

Kunnan on järjestettävä palveluasuminen vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.

Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Palveluja tulee järjestää tarpeenmukainen määrä. Palveluasuminen voidaan toteuttaa joko vammaisen henkilön omassa omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa asunnossa järjestämällä sinne tarpeelliset palvelut tai palvelutalossa, palveluasumisryhmässä tai vastaavassa.

Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää esim. kotipalvelun, omaishoidon tuen tai henkilökohtaisen avustajan avulla tai yhdistämällä näitä tukimuotoja. Palveluasumiseen liittyvänä em. palvelut ovat maksuttomia.

PALVELUSUUNNITELMA

Sosiaalitoimisto

Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on tarvittaessa laadittava yhdessä vammaisen henkilön tai hänen huoltajansa kanssa palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman tulee sisältää kaikki henkilön tarvitsemat palvelut. Palvelusuunnitelmaa on tarkistettava tarpeen mukaan. Palvelusuunnitelmasta ilmenee henkilön tarpeet, jotka tulee ottaa huomioon määrärahoja varattaessa.

POTILASASIAMIES

Terveydenhuollon toimintayksikkö

Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa ja avustaa potilasta potilaan oikeuksista ja asemasta annetun lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimia muutoinkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Potilasasiamiehen puoleen voi kääntyä mm. tilanteissa, joissa potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai siihen liittyvään kohteluun.

POTILASVAKUUTUS

Potilasvakuutuskeskus

Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka hoitaa korvauskäsittelyn ja korvausten maksamisen.

SAIRAUSVAKUUTUS

Kansaneläkelaitos

Sairausvakuutus korvaa osan yksityislääkärin ja muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käytöstä aiheutuneista kustannuksista. Korvausta ei makseta terveyskeskuksen perimistä sairaanhoidon maksuista eikä muista julkisen terveydenhuollon maksuista.

Sairausvakuutuksen päiväraha

Kansaneläkelaitos

Sairausvakuutuksen päivärahaa maksetaan 16-64 vuotiaalle henkilölle, joka on sairauden vuoksi kykenemätön tekemään tavallista tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Päivärahalla korvataan ansionmenetystä. Oikeus päivärahaan alkaa, kun sairaus on kestänyt omavastuuajan eli sairastumispäivän lisäksi yhdeksän arkipäivää. Kun henkilö on saanut päivärahaa 150 päivältä, päivärahan saajalle annetaan tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja työeläkkeen hakemisesta. Päivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä.

SOPEUTUMISVALMENNUS

Kansaneläkelaitos
Terveyskeskus
Sosiaalitoimisto
Vakuutusyhtiöt

Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on tukea vammaisia henkilöitä ja heidän perheitään vamman aiheuttamissa muutoksissa elämässä. Sopeutumisvalmennusta järjestävät pääasiassa vammaisjärjestöt erilaisina kursseina, mutta on myös mahdollisuus saada yksilöllistä sopeutumisvalmennusta.

Kelan maksamaan sopeutumisvalmennukseen asiakas tarvitsee lääkärin laatiman kuntoutussuunnitelman tai B-lausunnon, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta. Sopeutumisvalmennusta haetaan Kelan lomakkeella ja hakemus toimitetaan Kelan toimistoon.

Myös terveyskeskus, keskussairaala tai sosiaalitoimisto voi maksaa sopeutumisvalmennuksen. Tämä edellyttää kuntoutussuunnitelmaa tai lääkärinlausuntoa, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta.

Henkilöt, jotka saavat vammautumisensa vuoksi korvausta vakuutusyhtiöstä, hakevat maksusitoumuksen sopeutumisvalmennukseen vakuutusyhtiön kautta. Kuntoutussuunnitelma tai lääkärin lausunto tarvitaan.

SOSIAALILUOTTO

Sosiaalitoimisto
Takuusäätiö

Sosiaaliluottoa haetaan sosiaaliviraston velkaneuvontayksiköstä. Tietoja sosiaalisesta luotosta saa myös puhelinnumerosta 09-3104 3549 arkipäivisin kello 9-10

Sosiaali- ja terveysministeriön kolmivuotinen sosiaaliluottokokeilu pyörii Eurassa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kemissä, Lahdessa, Lappeenranssa, Tuusulassa ja Utajärvellä.

Euriboriin sidotun luoton takaisinmaksuaika on enintään viisi vuotta. Lainaa on maksettava takasin vähintään sata markkaa kuussa.

TULKKIPALVELUT

Sosiaalitoimisto

Tulkkipalveluja on järjestettävä vaikeasti kuulovammaiselle, kuulo- ja näkövammaiselle tai puhevammaiselle henkilölle. Vaikeasti kuulo- ja näkövammaiselle henkilölle on järjestettävä vähintään 240 tulkintatuntia vuodessa, muille vähintään 120 tuntia vuodessa. Opintoihin liittyviä tulkkipalveluja tulee saada kuitenkin siinä laajuudessa kuin niitä opinnoista suoriutuakseen välttämättä tarvitsee.

TYÖELÄKELAITOKSET

Työeläkelaitosten kotisivuja internetissä:
Eläketurvakeskus
Työeläkekassa
Ilmarinen
Varma-Sampo

TYÖLLISTÄMISTUET

Työvoimatoimisto

Työnantajalle voidaan maksaa työllistämistukea hänen ottaessaan työttömänä työnhakijana olevan henkilön työsuhteeseen. Vajaakuntoisen henkilön työllistämiseksi työllistämistukea voidaan maksaa 6 kk:n jaksoissa maksimissaan kaksi vuotta. Työllistämistukea voidaan maksaa myös oppisopimuksen ajalta. Yhdistelmätuessa työnantaja saa yli 500 päivää työttömänä olleen henkilön työllistäessään työllistämistuen lisäksi työllistetyn henkilön työmarkkinatuen. Starttiraha on työllistämistuki yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle henkilölle.

TYÖOLOSUHTEIDEN JÄRJESTELYTUKI

Työvoimatoimisto

Yritys saa työvoimatoimistosta asiantuntija-apua ja taloudellista tukea työolosuhteiden järjestämiseksi vammaiselle työntekijälle sopivaksi (esim. työpaikan muutostyöt).Työvoimatoimisto voi myös maksaa yritykselle tukea jos toinen työntekijä avustaa tilapäisesti vajaakuntoista henkilöä.

TYÖTTÖMYYSTUET

Työvoimatoimisto
Kansaneläkelaitos

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan työttömälle, joka on viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana ollut työssö vähintään 10 kuukautta ja on työttömyyskassan jäsen.
Päivärahan osat ovat perusosa, ansio-osa ja lapsikorotus. Päiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 prosentia palkasta. Ansiopäivärahaa saa korkeintaan 500 päivää.
Jos työttömyys kestää yli 500 päivää, työtön saa Kelan maksamaa peruspäivärahaa, joka on 122 markkaa. Huollettavat lapset korottavat päivärahaa jonkin verran.
Työttömyyskassaan kuulumattomalle työttömälle maksetaan alusta lähtien 122 markan peruspäivärahaa.
Työmarkkinatukea saa työtön, joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäismäärän tai ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, koska ei täytä työssäoloehtoa. Työmarkkinatukea maksetaan 122 markkaa päivässä viideltä päivälta viikossa.
Työmarkkinatuki on harkinnanvaraista. Siihen vaikuttavat muunmuassa sosiaalietuudet ja puolison tulot.
Ilman ammattikoulutusta oleva 18-24 vuotias menettää oikeuden työmarkkinatukeen, jos kieltäytyy tarjotusta työstä tai koulutuksesta.

VAMMAINEN TYÖELÄMÄSSÄ

Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö

VATES-säätiö on tehnyt työnantajalle web-oppaan vammaisten työllistämisestä. Oppaassa annetaan tietoja työnantajalle vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymiseen liittyvistä käytännön seikoista.

VAMMAISTUKI

Kansaneläkelaitos

Tuen tarkoituksena on tukea työikäisten vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä työelämässä ja opiskelussa ja korvata vammaisuudesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Vammaistukea voidaan myöntää 16-64-vuotiaalle henkilölle, joka ei ole eläkkeellä. Vammaistuen myöntäminen edellyttää, että hakijalla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan. Vammaistukea maksetaan yleisen haitan, tarvittavan avun, palvelusten, ohjauksen ja valvonnan sekä vammasta aiheutuvien erityiskustannusten perusteella. Tuen määrä on porrastettu kolmeen luokkaan: vammaistuki, korotettu vammaistuki ja erityisvammaistuki. Vammaistuki on verotonta tuloa.

VEROTUS

Verovirasto

Vammaisuuden perusteella verotuksessa voi saada invalidivähennyksen. Invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta-aste vähintään 30%. Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100%. jos vähennys on pienempi, invalidivähennys on haitta-asteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä. Vähennyksen saaminen edellyttää sellaisen lääkärintodistuksen esittämistä, josta ilmenee haitta-aste ja alkamisajankohta. Ensimmäisen vähennyskerran jälkeen verottaja tekee vähennyksen viran puolesta. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön haitta- asteeksi katsotaan 100 % ja osaeläkettä saavan 50% ilman eri selvitystä.

Veroilmoituksen kohtiin "veronmaksukyvyn alennus" ja "työmatkakulut" kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

YLIMÄÄRÄISET ERITYISRAVINTOKUSTANNUKSET

Sosiaalitoimisto

Vammaispalvelulain mukaan vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti.

YLIMÄÄRÄISET VAATEKUSTANNUKSET

Sosiaalitoimisto

Vammaispalvelulain mukaan vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräiset vaatekustannukset, jos henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita tai jos vaatteet vammasta johtuen kuluvat tavallista nopeammin.


Linnut

LÄHTEET

Tietoja sosiaali- ja terveyspalveluista
Vammaispalveluja koskevat säädökset
Lausunto vammaispalveluiden toimeenpanosta kunnissa
Suomen Kuntaliiton lakiasiat

Lait:

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380
Asetus vammaisuuden perusteella järjestetyistä palveluista ja tukitoimista 1987/759
Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 1991/610
Asetus kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 1991/1161
Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1991/1015
Sosiaalihuoltolaki 1982/710
Sosiaalihuoltoasetus 1983/607