Arkkitehti Esko Meriluoto, Helsinki


Vuodesta 1981 vuoteen 2007 olen toiminut toiminimellä Arkkitehtitoimisto Esko Meriluoto. Vuodesta 2007 lähtien olen tehnyt kaikki suunnittelutyöt Data Vinci Oy:ssä. Olen Data Vinci Oy:n pääosakas ja toimitusjohtaja. Syynä muutokseen on byrokratian vähentäminen, koska Data Vinci Oy:ssä tein samanlaisia töitä kuin ammatinharjoittajana. Säästyin mm. ammatinharjoittajan kirjanpidolta. Data Vinci Oy on arvonlisäverovelvollinen.

Alla on esimerkkejä töistä, joita olen tehnyt toiminimenä tai Data Vinci Oy:ssä. Kaikki vastaavat työt teen nyt Data Vinci Oy:n nimissä.

Toivon, että rakennustarvike-esitteet, lehdet yms. lähetetään Data Vinci Oy:n osoitteella.

Rakennussuunnittelu, esimerkkejä 1981...2018

Maatalouden varastorakennus Hämeenlinnaan

Alla osittain lämmitetty maatalousrakennus (15 m x 36 m), jossa on korkea konetalli, autotalli, varastohuone ja kylmä varastotila (15 m x 26 m). "Pääsuunnittelijana" on ollut itse asiassa rakennuksen rakennuttaja, jonka ideoihin rakennus perustuu. Talo Hämeenlinnassa valmistui 2000-luvun alussa ja katolla pyörii tuuliviiri (jota ei näy oheisessa, hollantilaisella RenderStar-2-ohjelmalla tehdyssä kuvassa). Kuvaa klikkaamalla saat näkyviin ison kuvan (800 x 600 pix.) lumisesta ladosta. Rakennus näkyy puiden takana myös Google maps -ohjelman tienvarsikuvassa osoitteella Vanha Härkätie 660, Finland. Samassa kuvassa vasemmalla näkyy asuinrakennus, joka on ensimmäinen suunnittelemani rakennus. Muutin v. 1968 Maatalouskeskusten Liiton talotyyppiä opiskelijan varmuudella ja tuollainen siitä tuli.

Perspektiivikuva
Maatalouden konesuoja-autotalli-varastorakennus, Hämeenlinna

Julkisivu
Rakennuksen julkisivupiirros

Konekatos vuonna 2003
Konekatos vuonna 2003



Konekatos Helsinkiin

Helsinkiin suunniteltu konekatos autonosturikalustoa varten. Hallin erikoisuutena on rinteen kaltevuutta seuraava, katoksen pituussuuntainen vesikatto, joka pudottaa lumet katoksen päähän – ei katoksen eteen. Kantavat rakenteet tehdään kierrätetyistä teräskehistä.

Konekatosta ei koskaan toteutettu. Nyt katoksen paikalla on Vuosaaren tieliittymä ja koko maisema on muuttunut. Myös tontilla sijainneet rakennukset, mm. vanha kestikievarirakennus on purettu.

Konekatos
Konekatos, suunnitelma Helsinkiin

Konekatoksen leikkaus ja pääty
Konekatoksen leikkaus ja pääty



Koesuunnitelma Ruoholahteen

TEKESin ja Rautaruukin Teräskerrostalo-tutkimuksessa v. 1991...92 tein koesuunnitelman teräsrakenteisesta asuintalosta HYKSin Ruoholahden tontille. Jostain syystä arkkitehtuurikilpailun voittanut ja tontille rakennettu sairaanhoitajien asuintalo muistuttaa pohjapiirrokseltaan ja katujulkisivultaan kovasti tekemääni koesuunnitelmaa. Pihajulkisivu on (minun) onnekseni erilainen. Alla olevassa kuvassa on detalji alakerroksen ulkokulmasta tehtynä RenderStar-ohjelmalla.

Koesuunnitelma, Ruoholahti
Teräsrakenteisen kerrostalon koesuunnitelma Ruoholahteen



Merisataman Kylpylä ja Ravintola Uunisaari, Helsinki, Uunisaari

Helsingin Uunisaaressa kolmen saunan ja kahvila-ravintolan muodostama kokonaisuus. Viimeistelyt tehtiin kesällä 2002. Käytön aikana on tilojen haltija tehnyt muutoksia, jotka poikkeavat alkupeäisestä suunnitelmasta. Mm. toinen sisäsauna on muutettu ravintolan kabinetiksi ja keittiön jatkeeksi on rakennettu tiiliverhoiltu kylmä varasto. Jäljelle jäänyt sisäsauna on purettu v. 2015 ja mutettu ravintolan kabinetiksi. Kahvilan tarjoilutiski on muutettu pari kolme kertaa.

Tilat on sijoitettu suurimmaksi osaksi olemassa olevaan keskimäärin satavuotiaaseen tiilirakennukseen, joka on toiminut maalitehtaana ja myöhemmin Helsingfors Simsällskap'in puku- ym. tiloina. Vanhat tilat on peruskorjattu ja kahvilaa varten on rakennettu paviljonkimainen, n. 100 m²:n suuruinen lisäsiipi. Lisäsiiven paikalla oli 1900-luvun alkupuolella puinen 4-huoneinen asuinrakennus. Rakennuksen yläkertaan rakennettiin ravintolan toimisto, sosiaalitilat ravintolahenkilöstölle ja talonmiehen asunto sekä ilmastointikonehuone. Rakennuksen päädyssä on asunnon ulkopuolinen teräksinen kierreporras.

Pieni maalikeittämö päärakennuksen vieressä on laajennettu kahdeksi saunaksi. Laajennusosa on julkisivultaan hyvin samanlainen kuin vanha tiilirakennus. Tiilisen osan kyljessä on puurakenteinen pukuhuoneosa ja saunojen ulkoterassit.

Uunisaari on Helsingin kaupungin liikuntaviraston hallinnassa ja oli suunnittelun alkaessa asemakaavan ulkopuolella ja vielä jonkinlainen suojelukohde, joten poikkeuslupa- ja rakennuslupamenettely vei runsaasti aikaa. Ensimmäiset pääpiirustukset valmistuivat joulukuussa 1997 (ks. alla oleva pohjapiirros), mutta kaupunkikuvatoimikunta vaati muutoksia laajennusosaan. Toiset lupapiirustukset osoittivat, että ensimmäinen versio oli sittenkin aika hyvä, ja toimikunta perui vaatimuksensa. Kolmas lupaversio oli hyvin lähellä alkuperäistä. Rakentamisen kuluessa tilajärjestelyjä ja yksityiskohtia on kuitenkin muutettu sen kummemmin kyselemättä. Ylläoleva perspektiiviluonnos kahvilaosasta on eräs toteutumaton suunniteluvaihe (klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana; kuva on aikanaan tehty Data Vinci -piirtämisohjelmalla muodostetusta VRML-virtuaalimallista).

Osasyynä muutoksiin olivat työmaan inspiroimat muutokset ja erikoisuunnitelmien monimutkaistuminen ja myöhästyminen. Esim. ilmastointilaitteisto moninkertaistui siitä, mitä alun perin oli neuvoteltu ilmastointisuunnittelijan kanssa, ja kanavisto on siirretty salin sisäpuolelle, vaikka sille oli varattu tila ullakon reunoilla.

Nimettynä, joskaan ei aina toimivana pääsuunnittelijana oli alusta lähtien Insinööritoimisto Projektikeskus Oy, siitäkin huolimatta, että minun nimeni on pääpiirustusten alla. Projektikeskus myös oli päärakennuksen rakennesuunnittelijana ja käytti huomattavan osan energiastaan minun suunnitelmieni torjumiseksi. Vastaavana mestarina oli rak.ins. Kalevi Aittola Insinööritoimisto Raksystems Oy:stä.

Helsingin kaupungin liikuntavirasto on kunnostuttanut nykyisten rakennusten katot ja ikkunat sekä rakennuttanut salaojituksen, routasuojauksen, meriviemärin yms. Ulkoseinän tiilipinnat on kunnostettu ja rakennuksiin asennettu uudet ulko-ovet. Tilojen käyttäjä, Merisataman Kylpylä Oy on rakentanut sisätilat ja laajennusosan. Sen toimesta saareen on vedetty kaasuputki, ja rakennukset ja saunat lämpiävät maakaasulla. Molemmissa ulkosaunoissa on kaasulämmitteinen Aitokiuas. Suuressa osassa rakennusta on vesikiertoinen lattialämmitys.

Kahvilan ideointi alkoi v.1995. Korjausrakentaminen alkoi alkusyksyllä 1998. Harjannostajaiset olivat 3.3.1999. Ravintola on ollut käytössä kesäkuun 1999 alusta. Neljäs sauna valmistui v. 2000. Toinen sisäsauna muutettiin kabinetiksi 2000-luvun alussa ja jäljelle jäänyt sisäsauna purettiin ja liitettiin kabinettiin v. 2015. Uunisaaren Ravintola www-sivut: www.uunisaari.com. Sivuilla on valokuvia paikasta nykyisessä asussaan.

 
Uunisaaren ravintolan sisäkuva ja kuva lännestä, mallinnettu ALLPLAN 2005:llä ja renderoitu Cinema 4D R9:llä.

Merisataman Kylpylä
Merisataman Kylpylän suunnitelma. Pohjapiirros, alkuperäinen suunnitelma, joka ei tehtyjen muutosten takia aivan vastaa nykyistä.

Merisataman Kylpylän suunnitelma. Erillisen saunarakennuksessa on kaksi saunaa.

Helsingin kaupunki rakennutti v. 2004 ravintolarakennuksen kaakkoispuolelle WC-, puku- ja pesutilat uimarantaa varten. Rakennuksessa on myös varastotilaa. Rakennuksen urakoi Meristaman Kylpylä Oy:öön kuulunut Uunisaaren Rakennus Oy. Rakennus on puurakenteinen ja jossain määrin seurailee saaren muiden funkkis-aikakauden puurakennusten henkeä. Suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Arkkitehtiryhmä A6 Oy.

Uunisaaren asemakaava vahvistettin n. v. 2006. Vuoden 2005 aikana luonnostelin ravintolan kaakkoissivulle uuden asemakaavan mukaista poikittaista katosta, johon on tarkoitus tulla ravintolan ulkotarjoilutilaa. Katoksen koillissivulle piti tulla avattava lasiseinä, jolla voidaan katkaista pihan läpi puhaltava tuuli sekä kesällä että talvella. Katosta ei ole rakennettu, syynä lienee se, että suunnitelman rakennuslupapaperit hukkuivat kaupungin virastoihin. Katoksen paikalla on tarvittaessa kevyt telttakatos ravintolasalin laajennuksena esim. syntymäpäivien ja häiden viettoa varten.

Uunisaaren rakennukset olen mallintanut muutaman vuoden kuluessa Allplan-ohjelmalla. Viimeisimmät lisäykset olen tehnyt Allplan-versiolla 2006 (nykyinen versio 2013). Alla olevat kuvat on renderoitu Allplan 2006:lla. Allplanilla olen tehnyt katoksesta ja päärakennuksesta myös AVI-videon, joka on kuitenkin niin iso, etten ole pannut sitä ladattavaksi Internetiin.


Koko alueen yleiskuva (3D-malli). Erillinen saunarakennus vasemmalla, ravintola
keskellä vanhassa osassa ja kahvila edessä olevassa lajennusosassa.
Kaupungin rakennuttama uimarantaa palveleva pesu-, pukutila- ja wc-rakennus oikealla.

ALLPLAN-versiolla 2006 tehty katosehdotus


Ehdotus ulkokatokseksi (3D-malli) vuodelta 2008. Muotokieli noudattelee kahvila-laajennuksen arkkitehtuuria.
Katosta ei ole rakennettu. Sen paikalle pystytetään tarvittaessa kevyt telttakatos.

Uunisaaren rakennuksen omistaja vaihtui (sukupolvenvaihto) ja tiloille ja toiminnoille on uusia suunnitelmia




Talo Matilainen

Tuusulassa on valmistunut Talo Matilainen. Rakennus sijaitsee kaavoittamattomalla alueella, joten ensin sille haettiin poikkeuslupa. Yli 3000 m² tontilla on useita talousrakennuksia ja siltä on purettu pieni huvila-asuinrakennus.

Rakennuksen muoto on rakennuttajan itsensä ideoima, vaikka muistuttaakin Tuusulan asuntomessuilla ollutta 1930-luvun tyylistä pyramiidikattoista funkkistaloa. Ideat ovat kuitenkin peräisin Keski-Euroopasta. Rakennuttajalla oli ideasta pienoismalli jo paljon ennen asuntomessuja. Muokkasin ideat pääpiirustuksiksi paljoakaan muuttamatta rakennuksen ulkonäköä. Vain sisätiloja hieman muutettiin alkupeäisistä ajatuksista. Omakotitalo on niin iso hanke yksittäiselle ihmiselle, että sen on syytä olla maksajansa mieleinen, vaikka ei seuraakaan hetkellisiä muotioikkuja. Tuusulan rakennusvalvonta ei pannut vastaan ja rakennuslupa heltisi vuoden 2002 alussa. Talo valmistui pääosin syksyllä 2007 ja ympäristötyöt 2009.

Rakennus perustuu Palikka-muottiharkkojärjestelmään. Muottiharkot ovat paisutettua polystyreeniä ('Styrox'). Kantava betoni valetaan muottiharkoissa olevaan välitilaan (120 mm), sisäpintaan liimattiin kipsikartonkilevy ja ulkopuoli rapattiin tekstiiliverkolla tuetulla ohutrappauksella. Ulkoseinien rappaustyön teki kurssikaverini (A64), monitoimimies Wille Mikkola kesällä 2007.

talo Matilainen   talo Matilainen   Talo Matilainen vuonna 2015

Talon omistaja-rakentaja on konstruoinut talousrakennuksessa olevaan lämpökeskukseen pellettikattilan ja talousrakennuksen ulkopuolelle pellettisiilon. Kaikki rakennukset lämpiävät pellettikattilan vedellä. Uudessa päärakennuksessa on vesikiertoinen lattialämmitys. Massiivinen ontelolaattavälipohja puskuroi lattialämmitystä. Yläpohja on liittolaatta (poimuteräspelti + betoni + eriste).

Ulkorakennuksen katolla on kolme putkilämmönkeräintä, joka lämmittävät vettä. Katolla on myös pienehkä tuuligeneraattori, joka lataa lämmitysjärjestelmää pyörittäviä akkuja.

Jätevedet kerätään pihaan upotettuun säiliöön.

Lämmönkeräimet
Lämmönkeräimet piharakennuksen katolla




Piharakennuksen muutos asunnoksi, Kruununhaka, Helsinki 2010

Helsingissä Kruununhaassa valmistui marraskuun 2010 lopussa pienen piharakennuksen muuttaminen asunnoksi. Asunto-osakeyhtiön hallitsema, latomona ja varastona toiminut kaksikerroksinen piharakennus muutettiin 66 m2 asunnoksi, jonka alakeroksessa on olohuone, keittiötila ja suihkuhuone sekä yläkerrassa erillinen makuuhuone ja porrastilan yhteydessä avoin huone, "kirjasto". Asunnon lämmöneristystä parannettiin huomattavasti, ikkunat uusittiin, vesikatto ja välipohjat uusittiin suureksi osaksi. Asuntoon tuli oma koneellinen ilmanvaihto lämmönvaihtimineen.

Rakennus sijaitsee pienen, kesällä aurinkoisen sisäpihan pohjoisreunalla. Pihalle on pääsy vain porrashuoneen kautta, joten ainakaan autot eivät pääse häiritsemään pihan ympärillä asuvia asukkaita.

Asunto valmistui marraskuussa 2010. Rakennustyötä hidastivat haitta-aineselvitykset, jotka viipyivät Työterveyslaitoksessa ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa kohtuuttoman kauan, sekä urakoitsijan vaihtuminen kesken työn - ensimmäinen oli laskenut urakan liian halvaksi.

Alla suunnitelmaperspektiivikuva rakennuksen ulkopuolelta sekä sisäkuva 1. kerroksesta. Sisäkuvassa näkyy suihkuhuone, keittiö ja porras yläkertaan. Porras on lasikaiteinen avoporras, materiaalina leppä.

 
Allplanilla tehty ulkoperspektiivi sekä valokuva 1. kerroksesta. Porras on esivalmisteinen Hovi-porras

 
Allplanilla tehty leikkauskuva, alunperin mittakaavassa 1:25, mikä johtuu paperikoosta;
kaikki arkkitehtipiirustukset tulostin A3-koossa


Myöhempiä suunnitelmia ovat kerrostaloasuntomuutosten rakennuslupakuvat (yleensä kylpyhuoneen laajennus tms.) Helsingin kantakaupungin alueella sekä huvilasuunnitelmia Etelä-Suomeen ja niiden rakennuslupa-asiakirjat. Tehtynä on pientalon laajennussuunnitelma rakennuslupa-asiakirjoineen Kaakois-Suomeen sekä 30...40 mökin siirtolapuutarhasuunnitelma. Päärakennuksen laajennus on valmis, mutta siirtolapuutarhasuunnitelma on rauennut rakennuttajan kuoleman takia. Päärakennuksen lähelle suunnitellun hotellittyyppisen rivitalon suunnittelu jäi kesken. Hämeeseen toteutui pari vuotta sitten tyyppihuvilasta muunnettu hirsihuvila; suunnittelu sisälsi lähinnä laajennussuunnitelman, rakennuslupapiirustukset ja 3D-mallin.

Mäntyharjulle pienen järven rantaan on rakennettu 80 m2 huvila, joka odottaa kesää ja viimeistelyä (sisustus, ulkomaalaus yms.). Rakennuttaja on ideoinut perusperiaatteet ja tehnyt itse suurimman osan rakennustöistä. Naulalevykattotuolit ja alapohjakannatteet ovat tehdastekoiset, räystäspituus on noin metri. Tehdas teki kannatteet laatimani kaavion perusteella. Perustuksina on ilmastointiputkiin valetut betonipilarit. Rakennuksen eristystaso on omakotitalon luokkaa (energiansäästötalo, mm. 3-kertaiset kiinteät umpiolasi-ikkunat). Ala- ja yläpohjaeristeet ovat puhallusselluvillaa ja seinissä on levymäinen selluvillaeriste. Höyrynsulkuja ei ole, rakennus on muoviton. Oma osuuteni oli rakennedetaljien suunnittelu, kattomuodon ja naulevykattotuolien päämitoitus ja rakennuslupa-asiakirjat.




Käsikirjatoimitus ja tutkimus

Käsikirjatoimituksia olen tehnyt enimmäkseen 1980-luvulla, mm.:

Työskentelin 1970-luvulla Rakennustietosäätiössä vastaavana tutkijana laatimassa standardeja ja RT-ohjekortteja ja sen jälkeen ammatinharjoittajana. V. 1981 lähtien muutamia RT-kortteja, mm.:

Rakentamistoleransseja koskeva RT-ohjekortti oli lausunnolla 1990-luvun puolivälissä, mutta Rakennuskirja ei ole halunnut tehdä sitä valmiiksi. Taustalla saattavat olla rakennusalan lama 1990-luvulla ja betoniteollisuuden vastustus. Betoniteollisuus on aikaisemmin julkaissut omat toleranssistandardinsa, jotka eivät siedä kriittistä, loogista tarkastelua. Myös ISOn toleranssistandardeissa on paha virhe: Rakentamistoleranssi voidaan ilmoittaa minkä tahansa pisteistön suhteen (peruspisteistö, tihennyspisteistö, käyttöpisteistö). Näin ollen ei rakentamistoleranssilla ole mitään yleistä merkitystä, eikä eri urakkatarjousten rakentamistoleransseja voida suoraan verrata toisiinsa.




Toimenkuva

Teen Data Vinci Oy:ssä rakennus- ja muutossuunnitelmia ja niihin liittyviä suunnittelu-, rakennuslupa- ja piirtämistöitä. Esim. asuntomuutosten yhteydessä mittaan asunnon ja teen siitä pohjapiirroksen rakennuslupaa tai myyntiesitettä varten. Mittalaitteena on mm. Leica Disto -laser-etäisyysmittari. Suunnittelussa ja piirtämisessä käytän suunnitteluohjelmistoja, joilla voin tulostaa väliversiot nopeasti PDF-tiedostoina tai A3- ja A4-väritulosteina, suuremmat tulosteet kopiolaitoksen kautta. Esittelykuviksi teen mallinnusta ja perspektiivikuvia tietokonetiedostoina (JPEG, TIFF, BMP, 2D- ja 3D-PDF yms.) ja A4- ja A3-väritulosteina sekä MOV- ja AVI-animaatioina. Materiaali voidaan julkaista myös Internet-sivuina.

Uutena alueena v.2017 alkaen on 3D-tulostettavien kappaleiden suunnittelu. Teen suunnitelmat Cinema 4D -ohjelmalla tai joskus myös Allplan-ohjelmalla, jos sen tapa muodostaa 3D-kappaleita on sopivampi. Molemmista ohjelmista teen 3D-tulostukseen tarvittavan .stl-tiedoston, jonka lähetän tulostusfirmalle. Tähän mennessä olen tulostuttanut kaikki kappaleet lahtelaisesa Materflow Oy:ssä polyamidista ("Nylon"), jonka lujuus ja sitkeys ovat osoittautuneet sopiviksi mekaanisiin osiin. Laser-sintraus-tulostuksella (Laser cintering) voidaan tulostaa kappaleita, joita eivoida tehdä millään muulla menetelmässä, esim. onttoja tai paljon sisäkkäisiä osia käsittäviä kappaleita. Maksi tulostuskoko PA-tulosteissa on noin 300 x 300 x 600 mm3.

Veloitus tuntilaskutuksena sopimuksen mukaan, alv. 24 %, ks. Data Vinci Oy.




Copyright and design 1996–2019 Esko Meriluoto & Data Vinci Oy, Helsinki, Finland
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 2019-02-05.

(GIF-animaatio)
Kolme sisäkkäistä kuutiota, RenderStar-2-kuva 1990-luvulta

Takaisin pääsivulle