Tammipuusta tehty Stratocaster.



Istutin tammen n. 30-40 cm korkeana v. 1983.

Vuonna 2007 se oli kasvanut niin suureksi että varjosti  paritalon puolikasta.

Tammi kaadettiin, kuorittiin ja jätettiin ulos talveksi kuivumaan.

V. 2008 runko otettiin sisätiloihin lattialämmityksen päälle kodinhoitohuoneeseen.

Runko oli n. 160 cm pitkä ja painoi 20 kg.

Asuntoni henkilökunta (=vaimo) huomautteli sillointällöin että mitähän tuostakin pölkystä

tulee...




V. 2011 paino oli 17,9 kg ja keväällä 2015 n. 17 kg, mittauslaitteena henkilövaaka.



Keväällä 2015 puu vietiin Espoon nikkarinverstaalle jossa se sahattiin vannesahalla lankuiksi
ja liimatiin kitaran kokoiseksi kappaleeksi.
Jussi Vatanen, Kiuruveden lahja suomalaiselle kitaranrakennusperinteelle  sahasi vannesahalla
aihion kitaran muotoon.






Sitten alkoi elämäni ensimmäinen jyrsintätyö, mikrofoneille, tallalle ym. tarvittiin kolot:





Kaula oli lähes 30 vuotta kuivunutta koivua joka sahatiin listoiksi, käännettiin puun syyt
vastakkain  ja liimatiin yhdeksi kappaleeksi taas Jussin avustuksella. 




Tähän on piirretty kaulan muoto.



...jonka sahasin karkeasti pistosahalla muotoonsa.





Tämä aihio taas nikkariverstaalle jossa jyrsin sen lopulliseen muotoonsa ja myös kaularaudan
uran jyrsin.



Kaularauta on jo hankittu Millbrookilta ja otelaudan aihio SP-elektroniikalta Oulusta.



Kaularauta urassaan, yläpäässä mutterin suojana muovia  ettei liimaa menisi väärään paikaan.






Ja sitten taas mökille kaulan profiilin muotoilemaan, tyävälineenä raspi, viiloja, hiomakone
 ja paljon hiekkapaperia.



Lapa hiomista vaille valmiina ja otelautakin liimattuna.



Nauhat  otelautaan.



 
Rungon lakkaus, routtauksissa paperia lakan valumisen estämiseksi.


Kaula lakattu kertaalleen sävytetyllä lakalla.


Kielet paikalleen.



.... ja viritys.



Se on melkein valmis!!!!!








Toimii ja vireenkin sai pysymään. Tämän jälkeen purin kitaran, lakkasin rungon vielä kertaalleen,
muotoilin kaulan profiilia, lakkasin kaulan pariin kertaan ja  pieniä säätöhommia.

Huomioita ja vinkkejä seuraavan kitaran tekemiseen:
- hyvät puut kannattaa hankkia, tässä rungossa oli oksia ja puun kuivumisesta aiheutuneita halkeamia
- hyvät työkalut, nyt puuttui mm. satulaviilat ja satulasta tuli sekundaa, satula menee uusiksi
- lakkaus olisi pitänyt  ehkä tehdä ohennetulla lakalla (tällaisen ohjeen luin jostain lakkauksen jälkeen)

Kaikenkaikkiaan pidän lopputulosta ensimmäiseksi omatekemäksi kitaraksi hyvänä.
Jyrsintätätyöt, oikohöyläykset ja vannesahaukset  tein kunnon koneilla Nikkarinverstaalla Suomenojalla,
muut  kotoa löytyvillä työkaluilla.
 
Soundikin on mielestäni hyvä kun vertaan Fender Stratoani (American standard 1999) tähän vaikka tammea
ei suositellakaan runkopuuksi sen painon vuoksi.
Rahaa ei mennyt paljoakaan kun osat ostelin pitkin kesää netistä (huuto.fi  ja tori.fi).