Suomalainen näkökulma Eiry

Tutkielma: Alempirotuiset suomalaiset ja pakkoruotsi.

I Johdanto

Historian professori Aira Kemiläinen:

"Riikinruotsalaiset nationalistit ja heidän suomenruotsalaiset eli itäruotsalaiset hengenheimolaisensa leimasivat suomalaiset alemmaksi roduksi, joka oli kykenemätön luomaan omaa kulttuuri- tai ylipäätään järjestäytynyttä yhteiskuntaa."

(Suomalaiset, outo Pohjolan kansa; Suomen Historiallinen Seura 1993.)

II Pitäisikö jotakin muuttaa?

Tässä tutkielmassa jätetään suomalaisten harkittavaksi, onko jossakin mennyt pieleen. Pitäisikö jotakin muuttaa.

Pakkoruotsi kaikkia kansalaisia koskevana on uusi ilmiö. Se tuli peruskoulun mukana 1970-luvulla. Maamme pahimpana korruptiokautena. Pakkoruotsin ajaminen Suomen kouluihin 70-luvulla oli poliittista kauppaa. Johannes Virolainen vieläpä palkittiin teostaan. Hänet kutsuttiin Tukholmaan, missä hänelle myönnettiin kunniamerkki.

Jaakko Linnankivi, emeritus opetusneuvos, peruskoulun opetussuunnitelmakomitean 1970 jäsen, Helsinki (HS 22.11.95.):

"Koululainsäädännön koonti- ja tarkistustyö on meneillään. Perusopetuksen tehtävää arvioitaessa pitäisi kuulla riittävästi koulutyön todellisuuden, oppimisen, opetuksen, työ- ja kulttuurielämän sekä kansainvälistymisen asiantuntijoita. Peruskoulun kieliohjelma on aihetta arvioida uudelleen. ... Peruskoulun kahdesta pakollisesta kielestä on kiistelty aikaisemminkin. Hallituksen lakiesityksessä (Koulujärjestelmäksi) ja sivistysvaliokunnan mietinnössä 1968 esitettiin peruskouluun yhtä vierasta kieltä. Koulunuudistustoimikunta ja Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea olivat ehdottaneet samaa. Hallitus vaihtui ja uusi hallitus teki sisäpoliittisen ratkaisun: ruotsin kielestä tuli peruskoulun pakollinen oppiaine."

Maalaisliitolle oli 1964 tärkeää saada kokoon sen johtama hallitus, joka ei ollut mahdollista ilman Rkp:n mukaan tuloa. Rkp asetti osallistumisensa ehdoksi sen, että ruotsin kieli säädetään pakolliseksi aineeksi peruskoulussa. Puolueensa puheenjohtajana Virolainen "runnoi", kuten Linnankivi sanoo, muut hyväksymään Rkp:n vaatimuksen.

Miksi pakkoruotsin puolustajat eivät hyväksy, että ne, jotka haluavat, voivat koulussa lukea ruotsin asemesta jotakin suurta kieltä, kun se oikeus ei loukkaa vähimmässäkään määrässä niiden oikeutta, jotka haluavat lukea ruotsia.

Tämän tarkastelun lähtökohdaksi on otettu suomenruotsalaisen kirjailijan Benedict Zilliacuksen kirjoitus "Nuo vääristelyt". (US 1.2.1989) Tässä kommentoidaan myös myöhempiä asiaan liittyviä muiden henkilöiden lausuntoja. Siitä johtuu, että joskus sanotaan jo sanottu asia uudelleen.

Tutkielman on koonnut muutaman henkilön ryhmä. Huomaa sen tietolähteet. Halutessasi voit tarkistaa tiedot. Tästä tutkielmasta voit ottaa kopioita ja käyttää sitä vapaasti. Kohdasta "16. Eiryn Seinälehti Nro 1" alkaen (fiktiivinen osa) teksti on tekijänoikeussäädösten suojaama.

Tutkielmaa täydennetään tarpeen mukaan. Sinun, joka jo olet tähän perehtynyt, kannattaa siis palata tutustumaan mahdolliseen lisäykseen. Kulloisestakin lisäyksestä tiedotamme aina tässä alussa.

III Kirje Valtioneuvostolle

Valtioneuvostolle

Kansanedustaja Mikko Elo on tehnyt aloitteen ruotsin kielen pakollisen opiskelun poistamiseksi Suomen koulujärjestelmästä. Toinen kansanedustaja Henrik Lax on määritellyt suomalaisuutta Helsingin Sanomissa maamme itsenäisyyspäivänä 6.12.1995. Sen mukaan ruotsin kieli kuuluu jokaisen suomalaisen yleissivistykseen ja identiteettiin. Nyt siis tiedämme, että emme ole sivistyneitä. Kukaan allekirjoittaneista ei osaa ruotsia. Mutta raskaammin koskee tieto siitä, että emme ole suomalaisia, koska suomalaiseen identiteettiin kuuluvaa ruotsin kieltä me emme ymmärrä emmekä osaa puhua. Meille sotaveteraaneille on arvokasta tietää, pitääkö nykyinen valtiovalta meitä suomalaisina.

Euroopan Unionin myötä suurten kielten taito korostuu. Siksi pidämme tärkeänä, että nuoremme voisivat tuntea olevansa suomalaisia siitä huolimatta, että he käyttäisivät jonkun suuren kielen oppimiseen sen ajan, joka nyt menee ruotsin oppimiseen. Valtiovallan tulisi harkita, eikö sivistyksen mitaksi riittäisi, jos äidinkielen lisäksi osaisi esimerkiksi ranskaa, saksaa ja englantia. Ulkomaalaisen näkökulmasta Laxin oppi suomalaisesta sivistyksestä ja suomalaisesta identiteetistä on oikea sillä perusteella, että tietomme mukaan Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa valtiovalta pakottaa enemmistön lapset oppimaan vähemmistön kielen.

Suomalaisten nuorten arvostusta Euroopassa heikentää myös se, että ruotsin kielen oppimiseen käytetyn ajan takia heillä ei ole ollut mahdollisuutta oppia suuria kieliä kuten muilla. He joutuvat turvautumaan ruotsalaiseen tulkkiin. Emme ymmärrä, mitä mieltä on tällaisessa suomalaisten nuorten itsetajunnan nöyryyttämisessä. Pidämme välttämättömänä, että koulujemme kielten opetuksessa ruotsin kieli tehdään valinnaiseksi muiden kielten rinnalla.

Tampereella, joulukuun 18. päivänä 1995

Matti Lehtinen sotaveteraani   Kalevi Mäkinen sotaveteraani Lauri Vilenius sotaveteraani   Eino Lehtiniemi sotaveteraani Olli Salovaara sotaveteraani   Verner Haaga sotaveteraani (Kirje on toimitettu Valtioneuvoston kansliaan 18.12.1995)

Tutkielma: Alempirotuiset suomalaiset ja pakkoruotsi.

Sivumme päivitetään kuukausittain kuukauden vaihteessa. Sisällyssarakkeen alussa ilmoitetaan ne kohdat, jotka viimeisessä päivityksessä on lisätty.

Olet tämän sivun vierailija nro:
Kävijälaskuri nollattiin 5.6.1999 laskuriohjelman muuttumisen vuoksi. Tällöin laskurin lukema oli 8902.