Alkuun
Edellinen
Seuraava

Liitteet

Kirjallisuus

Muuttuva maaseutu paikkatiedon perusteella

Jarkko Kauppinen, Nordia tiedonantoja, Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja Pohjois-Suomen maantieteen Seura r.y:n julkaisusarja, 1997

Alempiasteinen tieverkko ja kylien elinvoimaisuus

S11 Tienpidon yhteiskunnalliset vaikutukset, Tielaitoksen selvityksiä 55, Helsinki 1995.

Tielaitoksen tutkimuksessa on selvitetty haja-asutusalueen liikenneolojen vaikutusta kylien elinvoimaisuuteen.

Valtakunnallisella saavutettavuudella ei ole merkitystä kylien elinvoimaan. Kylistä kuntakeskuksiin suuntautuvan tieverkon parantamisella todettiin eniten lisäävän kylien elinvoimaa.

Etäisyys kuntakeskukseen ja päätiestöön ovat ratkaisevia tekijöitä maaseudun elinvoimaisuudelle. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat väestö, elinkeino ja tuotantorakenteelliset tekijät.

Kesämökkiläisillä on merkittävä vaikutus kylien ja haja-asutusalueiden elinvoimaisuuteen lähinnä palvelujen osotovoimaa lisäävänä tekijänä. Sekä ylempiasteisen että alempiasteisen tieverkon parantaminen mahdollistavat ns. kakkosasumisen yleistymisen ja siten ympärivuotisen haja-asutusalueiden ostovoimaa lisäävän vaikutuksen.

Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käytön turvaaminen lisäävät merkittävästi kylien asumistasoa ja vähentävät hajallaan asumisesta syntyviä haittoja.

Kylien taantumiseen ovat oleellisimmin vaikuttaneet maatalouselinkeinon alentunut työllistävyysaste tai kylän synnyttäneen suuren työnantajan lopettaminen. Kylien elpymiseen ovat vaikuttaneet kylän ulkopuolella suurissa keskuksissa työssäkäyvien uudisasukkaiden muutto.

Tiestön ja liikenneyhteyksien pienehköillä parannuksilla ei ole juurikaan mitattavissa olevia vaikutuksia kylien elinvoimaan.

Valtakunnallisella saavutettavuudella ei ole merkitystä kylien elinvoimaan. Kylistä kuntakeskuksiin suuntautuvan tieverkon parantamisella todettiin eniten lisäävän kylien elinvoimaa.

Kylien ja haja-asutusalueiden elinvoimaan vaikuttavat pääasiassa väestö- elinkeino ja tuotantorakenteelliset tekijät. Elinvoimaisia tulevat olemaan kylät joissa on yrittäjyyttä ja yrittäjähenkeä. Uudet maataloustuotantomuodot, pk-teollisuus ja yrittäjätoiminta ovat ne alat, joilla voidaan kääntää aleneva väestökehitys nousuun. Lisäksi mahdollisuuksia löytyy uusista maatalouteen liittyvistä sivuelinkeinoista ja pienyrittäjätoiminnasta.

Tieverkon läheisyypalvelut

Tielaitoksen selvityksiä 5/1992, Veikko Salovaara, Pekka Räty

Liikenteen ja talouselämän vuorovaikutus

Käännöksiä ja referaatteja, Jarmo Joutsensaari, Tielaitos 34/1994

Päijät-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet

Päijät-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet (Lauri Putkonen 1993, Päijät-Hämeen seutukaavaliitto, A 14 1994.

Asuinalueiden attraktiivisuuerojen havainnollistaminen neuroverkon avulla

Tom Kauko, Maanmittaus nro 1-2/1997 s. 37-70

Haja-asutusalueiden vetovoimatekijät ja asukkaiden liikkumiskäyttäytyminen

S1, Tielaitoksen strateginen projekti, Tielaitoksen selvityksiä 24/1997

Tien uudelleenrakentamisen vakutukset kylien elinvoimaan

Antti Meriläinen, Jari Jakonen, Mariitta Vuorenpää,S1, Tielaitoksen strateginen projekti, Tielaitoksen selvityksiä 28/1996

[ sivun alkuun]