Varpuspöllön pönttöihin varastoimat saaliit vuosina 1997 - 2010

Olen laskenut viimeisen 14 vuoden aikana varpuspöllön pönttöihin varastoimien saaliseläinten lukumäärät tutkimusalueellani keskisessä Suomessa. Pöntöt sijaitsevat lähinnä Toivakan, Kangasniemen, Leivonmäen, Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan alueilla. Laskenta on tapahtunut vuosittain marraskuussa.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty saaliiden lukumäärät lajeittain. Peltomyyrien kohdalla ei ole tehty eroa peltomyyrän ja idänkenttämyyrän välillä, joten luku sisältää kaikkien microtus-suvun saaliiden lukumäärät. Päästäinen sp. sisältää kaikki Suomessa esiintyvät päästäislajit. Hiiri sp sisältää kaikki hiirilajit mutta käytännössä saalisvarastoista on löytynyt vain vaivais- ja metsähiiriä. Taulukoiden prosenttiosuudet ovat ilmoitettu 1% tarkkuudella. 0:lla ilmoitetaan, että kyseistä saalislajia ei ole ollut laikaan saaliiden joukossa ja 0% tarkoittaa välillä 1kpl - 0,5% olevaa määrää.

Taulukoita lukiessa on huomioitava, että saaliiden lukumäärät ovat todella lukumääriä - ne eivät siis suoraan kerro kuinka paljon eri saalislajeja on painoprosentteina. Jos haluaa laskea saaliiden suhteellisia painoprosentteja summittaisina arvioina voidaan käyttää seuraavia painoja: myyrät n. 25g, hiiret (lähes kaikki saaliit vaivaishiiriä) 7 g, päästäiset 5 g, saalislinnut 13g. Verrattaessa siis myyrien ja päästäisten osuutta painoprosenteissa myyrien kappalemäärän voi kertoa viidellä ja verrata näin saatua lukua päästäisten määrään.

• Yllä olevan taulukon tiedot viivadiagrammeina.

• Kuvia saalispöntöistä:
  Kuva reviirillä Teerisuo, Hankasalmi - varastotilanne 8.11.2009: 14 peltomyyrää, 2 metsämyyrää, 4 päästäistä, 2 vaivaishiirtä, 1 punatulkku, 1 talitiainen
  Kuva reviiriltä Savisuo, Leivonmäki - varastotilanne 18.11.2009: 4 metsämyyrää, 7 peltomyyrää, 2 päästäistä, 1 talitiainen, 1 urpiainen, 1 hömötiainen, 1 keltasirkku
  Kuva reviiriltä Tikankangas N, Toivakka - varastotilanne 18.11.2009: 30 peltomyyrää, 17 päästäistä, 3 hiirtä, 1 punatulkku (ja kuva pöntön ulkomiljööstä)

  
  

Syksy 2010

Syksy 2010 oli varastojen suhteen aika niukka. Varastointiprosentiksi muotoitui tutkimusotoksessa 11% ja tulos on toiseksi huonoin koko 14 vuoden seurannan aikana. Löydetyissä varastoissa oli kuitenkin suhteellisen paljon saaliita, joka indikoi ilmeisesti sitä, että myyräkannat ovat nousussa mutta varpuspöllöjä on edellisen talven jäljiltä hyvin vähän. Kesällä vastaavalla alueella oli vain 3 pesää, joka on vain 20. osa alueen edellisen vuoden pesien määrästä. Mikään havainto kesältä tai syksyltä ei tue myöskään sitä, että varpuspöllöjä olisi vaeltanut alueelle loppuvuoden aikana. Eli ilmeisesti on odotettavissa suhteellisen heikko pesintävuosi myös ensi keväänä.

Varastosaaliiden perusteella metsämyyräkanta lienee selvässä nousussa. Löydetyt peltomyyrät olivat muutamassa isossa varastossa ja suurin osa alueesta oli liki kokonaan tyhjä peltomyyristä. Melkein väittäisin, että noilla muutamalla laikulla, josta peltomyyriä löytyi, niiden kannat eivät ole viimeisen parin vuoden aikana kovin alhaalla edes käyneet. Kokonaisuutena lienee kuitenkin niin, että ensi kevään pääravinto pöllöille lienee juuri metsämyyrä.

Mikko Hakanen 22.12.2010

Syksy 2009

Syksyllä 2009 varpuspöllön pöntöistä löytyi kohtuullisesti saaliita. Vaikka vuosi oli ns. myyrien romahdusvuosi, niin tuo romahdus ei tapahtunut tutkimusalueella kokonaisuudessaan totaalisesti. Läntinen osa pöntötysalueesta oli kyllä aika lailla tyhjä varpuspöllön varastoista mutta toisaalta itäiseltä osalta (Kangasniemi kokonaisuudessaan ja lisäksi Toivakan ja Leivonmäen itäosat) varastoja löytyi liki erinomaisesti. Lisäksi romahdusvuoteen täysin kuulumattomasti runsain varastolaji oli selvästi peltomyyrä. Varastojen perusteella siis myyräkantojen romahdus ei ollut vielä täysin tapahtunut edellä mainitulla itäisellä osalla tutkimusaluetta. Näiltä osin vuosi 2009 siis eroaa selvästi edellisistä myyräkantojenj romahdusvuosista 2003 ja 2006. Käyköhän nyt niin että seuraavaa myyrien nousu- ja huippuvuotta joudutaan odottamaan yksi vuosi kauemmin?

Lintujen osuus varastosaaliista oli kuitenkin jo selvästi edellistä hyvää myyrävuotta suurempi. Lisäksi lintujen lajikirjo oli koko tutkimusajanjakson korkein. Runsastunut laji pikkuvarpunen löytyi varastosaaliina nyt ensimmäisen kerran.

Mikko Hakanen 27.1.2010

Syksy 2008

Syksyn 2008 varastoille oli tunnusmerkillistä peltomyyrien erittäin suuri määrä. Saalisyksilöistä 80 % oli peltomyyriä ja näin korkeaan prosenttilukuun ei ole aiempina hyvinäkään myyrävuosina päästy. Ilmeisesti peltomyyräkannat olivat poikkeuksellisen suuret. Tätä havaintoa tukee myös metsäntutkimuslaitoksen näkemys, jonka mukaan peltomyyräkannat olivat syksyllä 2008 suurimpia useaan kymmeneen vuoteen.

Varastointiprosentii olisi kaiken järjen mukaan voinut olla korkeampikin kuin nyt laskettu 29%. Syksyn atrappipyyntien perusteella varpuspöllöjä oli alueen metsissä tasaisen paljon - lähes jokaiselle atrapin soittopaikalle tuli suhteellisen nopeasti pöllö tai useimmiten pöllöjä. Kun tähän havaintoon yhdistetään ennätyksellisen runsas myyräkanta niin olisi voinut olettaa varastointiprosentinkin nousevan uuteen ennätykseen. Suurin varastointi% alueella on ollut noin 40% sekä vuosina 2001 että 2002. Kyseiset vuodet eivät kuitenkaan olleet mitään poikkeuksellisen hyviä myyräsyksyjä. Olisiko mahdollisesti niin, että oikein runsaan myyräkannan vallitessa varpuspöllö voi osin luottaa siihen, että myyriä saa kyllä kiinni talvellakin ja siksi varastointiaktiivisuus ei ole suhteessa pöllöjen määrän ja myyrien määrän tuloon niin suuri kuin keskinkertaisin myyrävuosina. Joka tapauksessa hyvän myyräkannan syksyinä varastointi% tuntuu olevan noin 30 (vuodet 2005 ja 2008).

Lintujen osuus oli varastoiduista saaliista 2,1% mikä on myyräkantaan suhteutettuna normaali luku tai jopa ehkä hiukan suurikin. Lintulajien jakauma oli sinällään mielenkiintoinen - yli puolet linnuista oli hippiäisiä. Tähän menessä hippiäisten määrä varastoissa on ollut pienempi kuin useimpien tiaislajien. Ilemisesti syksyllä 2008 hippiäisiä oli metsissä runsaasti suhteessa tiaisiin.

Kaiken kaikkiaan varastojen perusteella on syytä olettaa seuraavalle keväälle suurta määrää varpuspöllön pesiä. Myyräkantojen mahdollisesti romahdettuakin varpuspöllö pystyy pesimään jollain tapaa linturavinnon turvin. Poikastuotto pesää kohden tietenkin silloin tippuu mutta pesien määrä tuskin kuitenkaan merkittävästi.

Mikko Hakanen 20.2.2009

Syksy2007

Varpuspöllön varastojen perusteella myyräkannat ovat selkeässä nousussa. Erityisen ilahduttavaa (paitsi taimikonkasvattajien mielestä) on se, että myös peltomyyriä oli varastoissa jo kohtuullisesti. Syksy on tässä tutkimuksessa käytetyillä mittareilla verrattavissa syksyyn 2004, jota seuraavaa kevättä 2005 pidetään hyvänä pöllökeväänä. Olemme siis nouseet poikkeuksellisen matalan myyräkannan vaiheesta (syksy 2006) selkeään ja hyvään myyräkantojen kasvuun. Tätä tukee myös metsäntutkimuslaitoksen myyräennuste.

Varastointiprosentin suhteellista alhaisuutta selittäisin niukahkolla varpuspöllökannalla. Kesän 2007 pesintöjen määrä oli vajaa puolet huippuvuosien tasosta ja edelleen metsissä lienee normaalia vähemmän näitä pikkupöllöjä. Ilahduttavaa oli se, että pyyntikauden loppuvaiheessa tutkimusalueelle ilmestyi myös nuoria varpuspöllönaaraita. Ehkä talven kuluessa alueen (pesivä) varpuspöllökanta kohoaa kohtuullisiin mittoihin.

Tämän syksyn varastoista voisi myös huomioida hiirien määrän poikkeuksellisen suuruuden. Koskaan aiemmin ei hiiriä ole ollut näin suuressa määrin varpuspöllöjen varastoissa. Hiiristä huomattava osa on kyllä vaivaishiiriä mutta joukkoon mahtui myös poikkeuksellisen suuri määrä kotihiiriä. Lintujen osuus jäi edelleenkin suhteellisen korkeaksi noin 9%:iin. Linnuista poikkeuksellisen suuri osuus oli sinitiaisia - niillä lienee ollut hyvä pesintävuosi.

Jäämme innolla odottamaan kevättä ja mitä ilmeisemmin hyvää pesintäkautta myös varpuspöllöillä. (Mikko Hakanen 31.12.2007)

Syksy 2006

Kaikkien varastoihin liittyvien mittareiden perusteella syksy oli erittäin heikko. Myyrien ja päästäisten määrät ovat maastossa ja myös varastoissa poikkeuksellisen vähäiset. Erityisesti ihmetyttää se, että metsämyyriä ei löytynyt yhdestäkään varastosta. Myös peltomyyrien ja päästäisten osuus saaliista on poikkeuksellisen pienet.

Olen tähän menessä luullut, että kaikkein heikoimpina vuosina (esim. vuosina 2000 ja 2003) varastopönttöjen osuus on vajaa 15 %. Mutta kuten näkyy, nyt sekin hypoteesi särkyi - varastopönttöjen osuus oli vain 5%. Toinen luuloni on ollut se, että kaikkein huonoimpina myyrävuosina lintujen osuus saaliista saattaa nousta jopa 25%. Syksyllä 2006 saaliit olivat lähes pelkästään lintuja (osuus 94% !). Keräämäni aineisto tukee metsäntutkimuslaitoksen arviota, että syksyllä 2006 myyrien ja päästäisten kannat ovat ennätyksellisen heikot. Varstopönttöjen pieni osuus kuvastanee myös sitä, että varpuspöllöt ovat taas (vuoden 2003) tapaan vaellelleet pois tutkimusalueeltani (30.1.2007 Mikko Hakanen).

Syksy 2005

Varastojen määrä nousi edellisestä vuodesta selvästi. Mutta varastojen suhteellinen osuus kaikista pöntöistä (31%) olisi voinut olla myyräkannat huomioiden vielä suurempikin. Sekä omieni että esim. Pirkammaalla tehtyjen havaintojen mukaan myyräkantojen huippuvuosina varastopönttöjen osuus on reipas 40%. Saattaa olla, että varpuspöllökanta ei ole edelleenkään palautunut aivan normaaliksi (syksyn 2003 jälkeen). Pöllöjen määrä on kuitenkin selvästi lisääntynyt edellisestä syksystä.

Varastojen saalisjakauman perusteella voimme todeta, että peltomyyrien kannat ovat erittäin korkeat. Koskaan aiemmin 9 vuoden seuranta-aikana ei peltomyyrien osuus saaliista ole ollut tällä tasolla (62%). Lintujen ja päästäisten pienet osuuden kuvastavat myös hyviä myyräkantoja. (27.12.2005 - Mikko Hakanen)

Syksy 2004

Varastoja löytyi yllättävänkin vähän mutta siihen tuskin on syynä myyrien vähyys. Todennäköisesti varpuspöllöjä on selvästi normaalia vähemmän. Keväällä varpuspöllöjä pesi alueella (ja koko eteläisessä Suomessa noin 15% normaalista) - todennäköisesti tuo vaje ei ole vielä täyttynyt.Metsämyyrien suuri %-osuus saaliista kertonee suhteellisen runsaista metsämyyräkannoista. Lintujen osuuden tippuminen viidenteen osaan edellisestä syksystä (saaliiden joukjossa) tukee myös tätä päätelmää.

Syksy 2003

Näyttää siltä, että varpuspöllölle sopivista pöntöistä löytyy hyvänä myyrävuonna vajaasta puolesta saalisvarasto ja heikkona vuonna noin 15 %:sta. Samassa välyksessä on liikkunut saaliita sisältävien pönttöjen osuus myös esimerkiksi Pirkanmaalla tehdyissä havainnoissa. Syksy 2003 on siis selkeästi heikko (pohja-) vuosi myyräkantojen osalta - sekä varastointiprosentti että lintujen osuus saaliista tukevat tätä havaintoa. Tästä on suunta vain ylöspäin.

Syksy 2002

Verrattuna aikaisempiin vuosiin peltomyyrien osuus on korkea ja vaivaishiiret puuttuvat lähes täysin varastoista. Myös saaliita sisältävien pönttöjen prosenttiosuus on seurantajakson suurin joskin käytännössä viimevuotisella tasolla. Nämä seikat kuvastavat hyvää myyrävuotta. Ensi kertaa koko seurantajakson aikana saaliiden joukosta on löytynyt metsösopuleita (kahdesta pöntöstä). Samoin ensi kertaa metsähiirien osuus on ollut suurempi kuin vaivaishiirien - joskin hiirien osuus saaliista oli vain vajaa 1%. Suurimmassa varastossa oli tänä vuonna saaliita 138 kpl, joista lähes sata myyriä.

Suurimpana erona viime vuoteen on peltomyyrien osuuden selvä nousu - tämä lienee peltomyyräkannan lisääntymisen seurausta. Koska lämpötila on ollut jo 2 kuukautta pakkasen puolella (lyhyitä vajaan vuorokauden nollakelejä lukuunottamatta) varastot ovat hyvin käyttökelpoisessa kunnossa eli saaliit eivät ole jäätyneet toisiinsa kiinni. Toisaalta suhteellisen aikaisessa vaiheessa tullut runsas lumipeite (pöntötysalueella n. 40 - 50cm) lienee vaikeuttanut varpuspöllön saalistusta ja tämän seurauksena sellaiset saalispöntöt, joissa on ollut vain muutama saalis, ovat voineet jo tyhjentyä. Tarkastuskierroksen loppua kohden saaliita sisältävien pönttöjen osuus on selkeästi pienentynyt ja arviolta noin joka kolmannessa - neljännessä tyhjässä pöntössä on ollut selkeät varpuspöllön oleskelumerkit. Tutkimuksen tulosten validiteetin kannalta voisi olla järkevää luokitella saalispöntöt kahteen luokkaan: niihin jossa on saaliita 10 kpl tai enemmän ja niihin joissa on merkkejä varpuspöllön saaliiden käsittelystä.

Kaikkiaan syksyn ja talven aikana puhdistettavia varpuspöllön pönttöjä minulla on noin 200 kpl. Näistä tutkimusajanjaksolla kävin tänä vuonna siis 91:llä. Se, mitkä pöntöt joutuvat kunakin vuonna tämän tutkimuksen piiriin on "sattumasta" kiinni. Tämä "sattuma" ei kuitenkaan ole minkään satunnaislukugeneraattorin määräämää vaan siihen vaikuttaa esimerkiksi se, mitkä metsäautotiet ovat minäkin vuonna auratut. Toinen seikka, joka kannattaa huomioida on se, että vuodesta toiseen tietyissä pöntöissä on saalliita ja toisissa ei. Siis se, että pöntössä on saaliita lisää (tilastollisesti merkittävästi - kvalitatiivinen arvio) selvästi todennäköisyyttä, että siinä on saaliita seuraavanakin vuonna. Tämän johdosta se, mitkä pöntöistä tulevat syksyisin tämän saalislaskennan piiriin, voi vaikuttaa tulokseen. Systemaattiselta kannalta katsottuna olisi siis parempi, että vuodesta toiseen kiertäisin samat pöntöt. Koska hakkuiden seurauksena vuosittain osa pönttömetsistä olennaisesti muuttuu ja lisäksi osa pöntöistä samasta syystä jopa häviää, ei tutkimusaineiston kerääminen jälkimmäiselläkään tavalla ole ongelmatonta. Lisäksi pönttöjen saalislaskenta on vain osa pönttöjen puhdistusoperaatiota, ja siksi olen päätynyt käytössäni olevaan menetelmään.

Varpuspöllön pöntöt kannattaisi tehdä riittävän paksuseinäisiksi, jotta varastopöntön sisälämpötila pysyy pakkasen puolella useamman päivän suojajaksosta huolimatta. Tämä on oleellista, jotta saaliit eivät jäätyisi toisiinsa kiinni. Toisaalta varastoja tutkittaessa saaliit on ehdottomasti laitettava saamantapaiseen järjestykseen kuin ne siellä alunperin ovat olleet eli myyrät säteittäisesti vatsalleen pää seinää ja häntä keskipistettä kohti ( kuva ). Jos saaliit vain tiputtaa sikin sokin pönttöön niin pöntön sisälämpötilan nousu +-asteiden puolelle ja sitä seuraava jäätyminen "sementoivat" koko saaliskasan käyttökelvottomaan klimppiin. Väitän siis, että varpuspöllö ei turhaan laita saaliitaan järjestykseen.

22.12.2010 / Mikko Hakanen

Syksy 2001

Kommentti 23.12.2001:

Myyrä-, päästäis- ja hiirikannat näyttävät olevan aiempia vuosia ja ennen kaikkea viime vuotta korkeamalla. Tuntuisi myös siltä, että varpuspöllöjenkin määrä on noussut? Ainakin saaliita sisältävien pönttöjen osuus on kasvanut edellisen syksyn reippasta 10 % :sta 40 %:iin! Samoin saaliiden määrät ja saaliiden määrät saalispönttöä kohti ovat kasvaneet. Erityisesti voi laittaa merkille vaivaishiirien suuren osuuden. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan myös metsähiirien kannat ovat korkealla, mutta ainakaan minä en ole niitä saaliiden joukosta havainnut. Määritysperusteena olen käyttänyt selkäjuovaa, jollaista ei siis yhdeltäkään vaivaishiireksi määrittelemältäni hiireltä ole löytynyt. Kaikissa tapauksissa myös hiiren koko on tukenut määritystä. Edelleenkin kuitenkin päästäisten osuus saaliiden lukumäärästä on suuri. Jos asiaa tarkastellaan painon suhteen, metsämyyrät muodostavat suurimman ja merkittävimmän saalisryhmän.

Saalispönttöjen alueellisesta jakautumisesta lienee syytä mainita ainakin se, että vajaa 10 pönttöä on tarkastettu Keski-Suomen pohjoisosista ja niissä ei ollut yhdessäkään saaliita. Tämän seikan johdosta varsinaisella "pääalueella" kaakkoisessa Keski-Suomessa saaliita sisältävien pönttöjen osuus on ollut noin 50% kaikista tarkastetuista pöntöistä. Lisäksi tämänkin alueen sisällä on ollut selkeää alueellista eroavaisuutta: Toivakassa saalispönttöjen osuus on ollut vähintäänkin 70 % ja Leivonmäellä on laajalla alueella ollut pöntöissä aivan tyhjää. Näitä havaintoja on vaikea osoittaa tilastollisesti merkittäviksi mutta uskoisin havaintojen kielivän kuitenkin varpuspöllö- ja myyräkantojen "laikukkuudesta". Varsinkin Toivakassa saaliseläinten kannat tuntuvat olevan hyvät. Kirjallisuudessa mainitaan, että varpuspöllöt tulevat talveksi asutuksen ja ainakin peltojen lähelle mutta pesivät kesäisin "keskellä" metsää.

Viime vuosien aikana pönttöpesinnät ovat olleet aika tasaisesti jakautuneet metsissä olevien pönttöjen suhteen. En ole asiaa tarkemmin laskenut, mutta yleisen kvalitatiivisen havainnon perusteella pesintätodennäköisyys on ollut ehkä hiukan suurempi pöntöissä, jotka ovat olleet kaukana pelloista tai runsaammasta asutuksesta. Samoin varsinkin tämän syksyn aikana on ollut hyvin selkeästi nähtävissä, että lähellä asutusta ja peltoja olevissa pöntöissä on ollut varastoja enemmän kuin selkeissä "metsäaluepöntöissä". Havainnot siis tukevat kappaleen alussa esitettyä yleistä väitettä. Talvella on helponpi saada saalista peltojen reunoilta ja asutuksen piiristä - kesällä tätä etua ei ole. Lopuksi voisi lisäksi todeta sen positiivisen seikan, että syystalven sääolot ovat suosineet varpuspöllön varastojen pysymistä käyttökunnossa. Edellisistä vuosista poiketen saaliit eivät ole olleet yhtenä sementtimäisenä jääklimppinä vaan helposti (ilmeisesti myös varpuspöllön) toisistaan irroitettavissa. Tämän hetkisistä kovista pakkasista huolimatta väittäisin siis kelien suosineen varpuspöllön talvehtimista.

Syksy 2000

Kommentti 12.1.2001:

Päästäisten ja lintujen määrä on erittäin suuri verrattuna myyrien määrään, mikä kuvastanee huonoja myyräkantoja. Saaliita sisältävien pönttöjen osuus ja saaliiden määrä ovat selkeästi pienimpiä koko neljän seurantasyksyn (97,98,99,00) aikana. Kolmena aikaisempana vuonna saaliita sisältävien pönttöjen osuus on ollut melko tasaisesti 30% luokkaa - nyt vain lähes kolmasosassa siitä.

Syksy 1999

Kommentti 28.12.1999: Päästäisten määrä on erittäin suuri verrattuna kahteen edelliseen vuoteen

Syksy 1998

Kommentti 10.1.1999: Peltomyyrien osuus suuri, mutta yleisesti ottaen pöntöissä todella vähän saaliita

Syksy 1997

Kommentti 3.1.1998:

Myyrien määrä suhteessa lintuihin on erittäin korkea - kuvastanee myyrien runsautta Kaakkoisessa Keski-Suomessa. Aikaisempina vuosina lintujen osuus on ollut vähintään 5 %. Toisaalta myyrien kiinnisaaminen vaikeutuu lumipeitteen kasvaessa ja siihen liittyen kevätpuolella varsinkin päällimmäisistä saaliista suurempi osa lienee lintuja. Toinen huomionarvoinen seikka on peltomyyrien suhteellinen osuus. Talvina 95 - 96 ja 96 - 97 peltomyyriä oli varastopöntöissä selvästi metsämyyriä vähemmän. Peltomyyrän kannanvaihtelu on tunnetusti metsämyyrän kannanvaihtelua jyrkempi. Toivoa sopii, että myyrien kannat eivät romahda totaalisesti vielä tänä talvena.

Sivua päivitetty viimeksi 26.01.2010 / Mikko Hakanen hakanenm@sci.fi

Sivun alkuun