Alkuun Tähdistöt Aurinkokunta Tähtisumuja Linnunrata Tähden elämä Galaksit Maailmankaikkeus
In English Etelätaivas Revontulet Kuu Silloin ennen Menetelmät Mars Taivaalla nyt

Tähdistöt ja kohteet taivaalla

Alla kohteita linnunradalta, tähdistöt Joutsen (Cygnus), Lyra ja Kotka(Aquila). Linnunrata kuvattu 2.10.2016. Nämä tähdistöt näkyvät etelässä syysiltojen pimetessä. Tähdet Deneb, Vega ja Altair muodostavat niinsanotun kesäkolmion. Kohteet M57 ja M27 on mahdollista nähdä visuaalisesti kaukoputkella. Pohjoisamerikkasumu NGC7000 on laaja ja pintakirkkaudeltaan himmeä. Sen saa parhaiten näkyviin pitkän aikavalotuksen kuvissa. Linnunradan miljoonat tähdet ja pimeät pölypilvet galaksimme tasossa näkyvät tässä hyvin. Kohteet M16 Kotka sumu ja M17 Omega sumu, jotka ovat tähtien syntypaikkoja, ovat vaikeasti havaittavissa ja kuvattavissa Suomessa. Ne ovat näkyvissä vain tiettyyn kellonaikaan syyskuussa. M16 Kotka sumu on kohde josta Hubble avaruuskaukoputki otti kuuluisan Pillars of Creation kuvan. Caldwell 33 ja 34 on supernovajäänne, eli jäänne tähdestä joka räjähti noin 6000 vuotta sitten. Joutsenen tähdistössä Eta Cygni tähden vieressä on voimakas röntgen lähde Cygnus X-1. Se on musta aukko joka kiertää sinistä jättiläistähteä HDE 226868. Tabbyn tähdessä KIC 8462852 on täpahtunut mielenkiintoisia epäsäännöllisiä himmentymisiä. Joutsenen tähdistön Perhossumun IC 1318 etäisyys on 3700 valovuotta.

Tähtitaivaan kohteita on luetteloitu Messier numeroilla, kuten M57 ja NGC numeroilla kuten NGC7000. Charles Messier teki 1700 luvun lopussa luettelon tähtitaivaan kohteista. Luettelossa on 110 kohdetta. New General Catalogue(NGC) sisältää noin 8000 tähtitaivaan kohdetta. Sen laati J.L.E. Dreyer 1880 luvun lopulla. Muita kohdeluetteloita ovat mm. Index Catalogue(IC, NGC päivitys), Abell( galaksijoukkoja), Caldwell, 3C (Third Cambridge Catalog of Radio Sources, Kvasaarit).

Alla kohteita Andromedan, Perseuksen ja Kolmion(Trianqulum) tähdistöistä. Nämä tähdistöt näkyvät etelässä joulun tienoilla noin iltayhdeksältä. Lähimmän galaksin Andromedan M31:n, 2.4 miljoonan valovuoden päässä, voi nähdä myös paljain silmin himmeänä sumuläiskänä taivaalla. Perseuksen tähdistön Double cluster, kaksi samanlaista tähtijoukkoa vierekkäin, on hieno kiikarikohde. Galaksijoukko Abell 426 on 273 miljoonan valovuoden päässä ja tulee näkyviin kaukoputkella pitkillä valotusajoilla. Galaksi M33 on 3 miljoonan valovuoden päässä. Kvasaarin 3C-48 etäisyys on 4 miljardia valovuotta.

Alla kohteita Orionin, Härän(Taurus), Kaksosten(Gemini), Ajomies(Auriga) ja Yksisarvisen(Monoceros) tähdistöistä. Tähdistökuva otettu 31.12.2016. Orionin kaasusumu M42 on tähtien syntypaikka ja siellä on syntymässä noin 2000 uutta tähteä planeettoineen. Etäisyys 1300 valovuotta. Hevosenpääsumu on pimeä pölypilvi joka on tiivistymässä. Rapusumu M1 räjähti supernovana vuonna 1054. Nyt sen keskellä on nopeasti akselinsa ympäri pyörivä neutronitähti. Yksisarvisen tähdistön Rosette sumun keskelle on syntynyt tähtijoukko. Myös M45 Plejadit, Seulaset, Pikku Otava, on nuori tähtijoukko. Caldwell 39 sumun keskellä oleva tähti on elämänsä lopussa puhaltanut ulko-osansa avaruuteen. Betelgeuze on punainen jättiläistähti joka voi koska tahansa räjähtää supernovana. Ajomiehen tähdistön kolme avonaista tähtijoukkoa M36, M37 ja M38 näkyvät kiikarilla.

Alla kohteita Ison Karhun(Ursa Major), Ajokoirien (Canes Venatici), Berenicen hiusten(Coma Berenices), Leijonan(Leo) ja Neitsyen(Virgo) tähdistöistä. Tähdistökuva on otettu 5.1.2017 kello 5 aamulla Neitsyen tähdistön ollessa etelässä. Tällä alueella on paljon galakseja ja galaksijoukkoja. Neitsyen galaksijoukko on lähin meitä oleva iso galaksijoukko. Ja itseasiassa meidän Linnunrata galaksimme yhdessä Andromedan M31 galaksin kanssa on Neitsyen galaksijoukon laidalla. Neitsyen galaksijoukkoa hallitsevat jättimäiset elliptiset galaksit M87, M86 ja M84. Coman galaksijoukko Abell 1656 on 321 miljoonan valovuoden päässä. Galaksin M51 ohi mennyt pienempi galaksi on vetänyt materiasillan perässään. Galaksissa M82 on usein supernovaräjähdyksiä. Kvasaarin 3C-273 etäisyys on 2.4 miljardia valovuotta.

Alla kohteita Herkuleen, Karhunvartijan(Bootes), Lohikäärmeen(Draco), Käärmeen(Serpens) ja Käärmeenkantajan(Ophiuchus) tähdistöissä. Alueella on useita hienoja pallomaisia tähtijoukkoja kuten M13, M92, M5 ja M3. Pallomaisissa tähtijoukoissa on tyypillisesti satojatuhansia tähtiä. Joukot ovat hyvin vanhoja. Ne syntyivät samanaikaisesti kun galaksimme syntyi noin 10 miljardia vuotta sitten.

Kohteita Jousimiehen(Sagittarius), Skorpionin ja Kentaurin tähdistöissä. Kuvat otettu Gran Canarialla 11.6.2013. Galaksimme keskus sijaitsee tällä alueella. Keskusalue ja Kentaurin tähdistöt eivät näy Suomesta. Trifidisumu ja Laguunisumu ovat tähtien syntypaikkoja. Kentaurin tähdistössä on hieno pallomainen tähtijoukko Omega Centauri, jossa on noin miljoona tähteä. Lähin tähti Alpha Centauri, neljän valovuoden päässä, ei valitettavasti tullut mukaan tähän kuvaan, mutta sen paikka on merkitty. Alpha Centauri on kolmoistähtijärjestelmä jossa yksi tähti on Proxima Centauri, jolta on löytynyt maapallon kokoinen planeetta elämän vyöhykkeellä. Centaurus A on kuuluisa galaksi.

Edellä esitettyjen tähtikarttojen peittoalue taivaalla on kuvassa alla.

Mittakaavat

Mittakaavat kotigalaksissamme Linnunradassa. Kuvassa alla on tämän web-sivuston kohteita suhteessa galaksimme keskustaan ja aurinkokuntaamme. Kuvassa on kaksi mittakaavaa. Ylempi mittakaava on 10000 valovuotta ja kohteet ovat galaksimme tasossa. Alempi mittakaava on 30000 valovuotta ja kohteissa ovat pallomaiset tähtijoukot.

Mittakaavat maailmankaikkeudessa. Tässä kuvassa on galaksiavaruuden kohteita 3ssa mittakaavassa. 70 miljoonan valovuoden skaalassa on lähialueen galakseja. 500 miljoonan valovuoden mittakaavassa on galaksijoukkoja. 9 miljardin valovuoden mittakaavassa on kvasaareja, joita voi havaita harrastelijan välineillä. Kvasaari Q1634+706 on 8.6 miljardin valovuoden päässä, elikkä jokseenkin lähellä teoreettisen havaittavan maailmankaikkeuden 'alkuräjähdyksen reunaa' 13 miljardin valovuoden päässä. Q1634+706 etääntyy meistä 91% valon nopeudesta.

Copyright (c) for pictures, 2017 Harry Rabb. All rights reserved.

Linkki alkusivulle.