Alkuun Tähdistöt Aurinkokunta Tähtisumuja Linnunrata Tähden elämä Galaksit Maailmankaikkeus
In English Etelätaivas Revontulet Kuu Silloin ennen Menetelmät Mars Taivaalla nyt

Kuu

Alla Kuu 19.10.2011. Kuun etäisyys 384000 kilometriä. Läpimitta on 3 474km, mutta sen massa on vain 1.2% Maapallon massasta. Kuun pinta on säilynyt aurinkokunnan syntyajoilta aika muuttumattomana. Pinnalla on tummat jähmettyneet laavameret (Mare). Vaaleat alueet ovat ylänköjä. Asteroiditörmäykset ovat synnyttäneet kraatereita kuun pintaan. Myös maapalloon on törmännyt asteroideja, mutta eroosioprosessi on kuluttanut näkymättömiin suurimman osan maapallon törmäyskraattereista. Mare Imbrium, Sateiden Meri, on läpimitaltaan 1146 kilometriä. Sitä ympäröivät vuoret nousevat 7 kilometrin korkeuteen. Alue syntyi noin 4 miljardia vuotta sitten 250 kilometrin läpimittaisen asteroidin iskeydyttyä kuuhun. Archimedes on 83 kilometrin läpimittainen ja 2,1 kilometriä syvä kraatteri. Plato on 109 kilometrin läpimittainen ja 1 kilometriä syvä kraatteri.

Alla olevaan kuvaan on merkitty miehitettyjen Apollo lentojen laskeutumispaikat. Apollo 11 oli 1969 ja Apollo 17 vuonna 1972. Oikean alakulman kuvassa kuu näkyy ohuena sirppinä. Sen lisäksi näkyy maatamo, eli maapallosta heijastunutta auringonvaloa joka valaisee kuun pimeää puolta.

Apollo 11 laskeutui Kuuhun 20s heinäkuuta 1969. Ensimmäinen ihminen kuussa oli Niel Armstrong, joka lausui kuuhun astuessaan kuuluisat sanat: "One small step for man, one giant leap for mankind". Apollo 17 vuonna 1972 oli viimeinen Apollo-ohjelman miehitetty lento. Vuonna 1970 Apollo 13 oli epäonninen ja ei päässyt kuun pinnalle: "Houston, We've Got a Problem". Kuvassa alla myös Niel Armstrong ja astrobiologi Barry Di Gregorio , joka on tutkinut Mars planeetan mikrobitason elämää .

Kuu 8s ja 6s helmikuuta 2017. Kuvattu Celestron 8 F10 fokuksessa. Valotukset 1/800s, ISO1600, Canon Eos 60Da. Pinottu 30 kuvaa RegiStax ohjelmistolla.

Kuun vaiheen kasvu kolmena peräkkäisenä iltana. Ja maiseman muutos Theophilus kraatterin ympäristössä Auringon noustessa korkeammalle kuun taivaalla. Kuu kiertää Maan 27,3ssa päivässä. Päivä kestää kuussa 13,6 maan päivää ja yö saman verran. Valon ja varjon rajaa kutsutaan terminaattoriksi. Kuun päiväpuolella lämpötila on +123 C ja yöpuolella -233 C. Kuulla ei ole ilmakehää.

Tycho on 85 kilometrin läpimittainen ja 4,6 kilometriä syvä kraatteri. Se on varsin nuori, arviolta 108 miljoonaa vuotta vanha. Tychosta lähtee sädeviiruja ympäri kuuta jopa 1500 kilometrin etäisyydelle. Kraatteri on nimetty tanskalaisen tähtitieteilijän Tycho Brahen mukaan. Clavius on yksi kuun suurimpia kraattereita, läpimitaltaan 225 kilometriä. Syvyys 3.5 kilometriä . Se syntyi noin 4 miljardia vuotta sitten. Copernicus on 96 kilometriä leveä ja 3,8 kilometriä syvä kraatteri Oceanus Procellarumin laavatasangon alueella. Kraatteri on iältään arviolta 800 miljoonaa vuotta .Se on nimetty tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen mukaan.


Rupes Recta on 110 kilometriä pitkä harju. Leveys 2-3 kilometriä ja korkeus 240-300m. Ptolemaios on 153 kilometrin läpimittainen ja 2,4 kilometriä syvä kraatteri.


Hyginus kraatteri ja Hyginus Rille on yksi harvoista kuussa näkyvistä todennäköisesti vulkaanisista muodostelmista (Kuun laavamerien lisäksi). Walther on läpimitaltaan 136 kilometriä. Syvyys 4.1 kilometriä

Theophilus kraatterin läpimitta on 100 kilometriä ja syvyys 3,2 kilometriä. Kuva vasemmalla otettu Celeastron 8 kaukoputken F10 fokuksessa. Kamera Canon Eos 60Da, valotus 1/250s, ISO 1600. Kuvat oikealla okulaarisuurennoksella, 1/60s ISO 1600. Pinoamisen sijasta valittu 30 kuvan joukosta otos jossa on vähiten ilmakehän väreilyä.

Posidonius on 95 kilometrin läpimittainen ja 2,3 kilometriä syvä kraatteri.


Mare Crisium on 570 kilometrin läpimittainen. Langrenus kraatterin läpimitta on 132 kilometriä ja syvyys 2,7 kilometriä.


Kuu 11 syyskuuta 2017 aamulla klo 5.45 ja aamun kuun detaljeja. Kuva vasemmalla on otettu Celestron 8 kaukoputken F10 pääfokuksessa ilman okulaaria. Tarkat lähikuvat ovat kaukoputken okulaarisuurennoksella otettuja.

Aristarchus on Kuun kirkkain kraatteri. Se on iältään aika nuori, 450 miljoonaa vuotta.Sen läpimitta on 40km ja syvyys 3.7 km. Kraatterissa on havaittu siiloin tällöin tilapäisiä kirkastumia ja värimuutoksia (TSL=Transient Lunar Phenomenon), joka voi johtua kaasupurkauksista. Archimedes on Sateiden meren (Mare Imbrium) suurin kraatteri. Sen halkaisija on 83km ja syvyys 2.1km.

Lähiotoksia Kuun kraattereista videopinoamismenetelmällä, Registax ohjelmiston avulla. Jokaisen kuvan korkeus on 103 kaarisekuntia, eli noin 183km Kuun pinnalla.

Kuunpimennys 21 tammikuuta 2019

Kuunpimennys Kirkkonummella, Peuramaan autiolla parkkipaikalla. Pakkasta -19 C. Kaukoputki SkyWatcher 80/600 ED, Kamera Canon Eos 60Da. Kuun etäisyys kuvaushetkellä 356000km. Pimentyneen Kuun punainen väri johtuu maapallon ilmakehästä taittuvasta hajavalosta, josta punaiset aallonpituudet pääsevät läpi.

Kuun kulku Maapallon varjoon.Kuu alkoi kulkea täysivarjoon kello 5:37 ja oli kokonaan täysivarjossa 6:42. Pimennys oli syvimmillään klo 7:13. Kuvasarjan alussa valotusaika on sekunnin 1600s osa. Pimentyneen kuun valotusaika on tuhat kertaa pidempi, 2 sekuntia.

Kuunpimennys 28s heinäkuuta 2018 Kirkkonummella Jorvaksen peltoaukealla Vanhan Rantatien varrella. Aluksi oltiin Porkkalantien varrella, Peuramaan golfkentän vieressä. 2 tuntia odoteltiin aukkoa pilviin ja vaihdettiin paikkaa. Lopulta Jorvaksessa tuli muutaman minuutin aukko pilviin. Kuun etäisyys kuvaushetkellä 405000km.

Kuu ja sen yksityiskohtia 15sta huhtikuuta 2019. Pienet kuvat ovat noin 60n videoruudun pinoja Registax ohjelmistolla.Kopernikus kraatteri on halkaisijaltaan 93 kilometriä ja syvyys 3.8 kilometriä. Tycho kraatteri on halkaisijaltaan 85 kilometriä ja syvyys 4.6 kilometriä. Iältään se on nuori, 108 miljoonaa vuotta. Törmäyksestä ympäri kuuta säteittäisesti singonneet materiajuovat näkyvät vieläkin kuun pinnalla. Cassendi kraatteri on halkaisijaltaan 110 kilometriä ja syvyys 1.9 kilometriä.

Kuu linkkejä

YouTube video: The Moon - Eclipse

Teemu Öhmanin kuu blogi.

Copyright (c) for pictures, 2017 Harry Rabb. All rights reserved.

Linkki alkusivulle.