Alkuun Tähdistöt Aurinkokunta Tähtisumuja Linnunrata Tähden elämä Galaksit Maailmankaikkeus
In English Etelätaivas Revontulet Kuu Silloin ennen Menetelmät Mars Taivaalla nyt

Linnunrata, kotigalaksimme

Yötaivaalla voit nähdä kotigalaksimme, Linnunradan maitomaisen juovan. Kamera paljastaa sen koostuvan miljoonista tähdistä. Galaksissamme on noin 400 miljardia tähteä. Galaksimme läpimitta on noin 100 000 valovuotta. Me olemme noin 30 000 valovuoden päässä galaksimme keskustasta. Aurinkoa lähin tähti Alfa Centauri on 4.4 valovuoden päässä. Lähes jokaisella tähdellä on planeettoja. Planeetoista merkittävä osa sijaitsee vyöhykkeellä jossa on sopivat olosuhteet elämälle. Viimeisin arvio on että kotigalaksissamme Linnunradassa on jopa 100 miljardia planeettaa elämän vyöhykkeellä.

Kuvasta näkee miten Linnunradan tähdet ovat keskittyneet kiekkomaiseen tasoon. Isot tummat avaruuden pölypilvet varjostavat paikoin tähtien hehkua. Paikoin näkyy vetykaasupilviä, kuten on punaisena hehkuva Pohjois-Amerikka sumu. Kuva on yhdistelmä Suomesta ja Gran Canarian saarelta kuvatuista otoksista. Kaksi vasenta kuvattu Suomessa lokakuussa 2016. Kaksi oikean puoleista kuvattu Gran Canarialla 12.6.2013. Linnunradan keskus oikeanpuoleisen kuvan keskellä Jousimiehen tähdistössä. Kuvan ala on noin 135 x 45 astetta.

Alla yhdistelmäkuva linnunradan keskusalueelta Gran Canarialla kuvattuna 11.6.2013. Osakuvat on otettu EF100-400L telezoomilla asetettuna 100 millimetriin. Kuva ala noin 20x10 astetta. Kohde Messier 24 on 'Suuri Jousimiehen tähtipilvi (Great Sagittarius Star Cloud)'. Se on alue jossa ei ole varjostavia pölypilviä ja siitä näkyy tähtiä jopa 16000 valovuoden syvyyteen kohti linnunradan keskusta.

Linnunradan keskus sijaitsee tässä kuvassa suunnilleen Laguunisumu M8 ja Perhosjoukko M6:n puolivälissä. M6 on Skorpionin tähdistössä. Etäisyys 1600 valovuotta. M7 on Scorpionin tähdistössä. Etäisyys 980 valovuotta. Ikä 200 miljoonaa vuotta. Massa 735 kertaa auringon massa. Alla zoomaus yllä olevaan kuvaan.

Alla kuva, jossa Linnunrataa on kuvattu 10 x 4 asteen osissa ja yhdistetty yhdeksi isoksi kuvaksi. Kuvat otettu elo ja syyskuussa 2017 EF100-400L telezoomilla asetettuna 100mm fokukseen. Jokainen osakuva on 4n kuvan pino. Valotukset 60 sekuntia. ISO3200. Kuvat on yhdistetty Microsoftin PowerPointissa manuaalisesti käyttäen isointa mahdollista canvasta, jolloin kuvan leveydeksi tulee 3000 pikseliä. Kuvaukset yötaivaan alla kestivät 4 tuntia ja jälkiprosessointi läppärillä vei 8 tuntia. Voit tutkia myös isompaa 3000x1400 pikselin versiota kuvasta klikkamalla tästä.

Alla Suomessa 2017 otetut kuvat yhdistettynä vuonna 2013 Gran Canarialla otettujen otosten kanssa. Isompi versio.

Alla osa-otos koosteesta. Joutsenen tähdistön pohjois-osa, kuvakenttä 10 x 4 astetta. Kuvan kirkas tähti on Deneb ja kuvassa on myös punaisena hehkuva Pohjois-Amerikka sumu NGC 7000. Myös tummat pölypilvet näkyvät hyvin. Avaruuden kaasu ja pölypilvistä on löydetty hyvin mutkikkaitakin molekyylejä, jopa aminohappoja. Deneb on 200 kertaa Aurinkoa isompi jättiläistähti, jonka etäisyys on noin 1600 valovuotta.

Toinen osaotos. Joutsenen tähdistön etelä-osa: miljoonia tähtiä ja avaruuden mustia pöly ja molekyylipilviä. Kirkkain tähti on Albireo. Tämä kuva on pienennetty nettiä varten kokoon 1200x800 pikseliä. Alkuperäinen kuva on kooltaan 5200x3500 pikseliä.

Alla pallomainen tähtijoukko Messier 13 Herkuleen tähdistössä. Etäisyys 25000 valovuotta. Tässä joukossa on noin miljoona tähteä tiiviissä rykelmässä. Galaksiamme kiertää noin 100-200 tällaista joukkoa. Pallomaiset tähtijoukot ovat hyvin vanhoja, iältään noin 10 miljardia vuotta. Eli ne ovat syntyneet samaan aikaan kuin meidän galaksimme. Kuvattu 5.9.2016 Celestron 8 kaukoputken F6.3 fokuksessa. Valotukset 9 x 30 sekuntia, ISO6400. M13 kulmakoko taivaalla on 20 kaariminuuttia, eli se on taivaalla hieman täysikuuta pienempi. Kiikareilla tämän näkee sumumaisena läiskänä. Mutta vasta kaukoputkella on mahdollista nähdä tästä yksittäisiä tähtiä. Ja pitkän aikavalotuksen kuva paljastaa koko komeuden.

Alla lisää pallomaisia tähtijoukkoja. Eteläisen taivaan Omega Centauri 11.6.2013 Gran Canarialla kuvattuna. Objektiivina EF100-400 telezoom asetettuna 400mm. Valotukset 4 x 7 sekuntia. Etäisyys 15800 valovuotta. Kulmakoko 36 kaariminuuttia. Kirkkaus m3.7. Massa 1.5 miljoonaa auringon massaa. Messier 3 on Ajokoirien tähdistössä. Etäisyys 34000 valovuotta. Kuvattu 2.3.2013 Celestron 8 kaukoputken F6.3 fokuksessa. M92 Herkuleen tähdistössä.Kuvattu 12.8.2012. Etäisyys 26700vv, Kirkkaus m6.4, Kulmakoko 14min, massa 330000 auringon massaa.

Alla linnunrataa eteläisellä taivaalla 100 mm teleobjektiivilla kuvattuna 25s elokuuta 2017. Tämä noin 20 astetta leveä kuva on palasista koostettu Kilven, Käärmeen ja Jousimiehen tähdistöjen alueella. Pimeät pölypilvet varjostavat linnunradan tähtien loistetta. Kuvaan on merkitty Villihanhijoukko M11 ja Kotkasumu M16 ja Omegasumu M17. Valotukset 4 x 1 minuutti, ISO3200.

Vuonna 1961 Frank Drake kehitti laskukaavan, jolla voi arvioida vieraiden sivilisaatioiden määrää Linnunradassa. Kaavassa arvioidaan elinkelpoisten planeettojen määrää ja todennäköisyyksiä elämän synnylle ja sen eri kehitysvaiheille. Eräs arvio sivilisaatioiden määrälle on Claudio Macconen Central Limit teoreeman avulla saatu arvio: 0-15785, jossa todennäköisin arvo on kohdassa 4590 sivilisaatiota. Jos arvo olisi 4590 sivilisaatiota, niin lähin niistä voisi olla noin 2700 valovuoden päässä meistä. Sivilisaatio on tässä sellainen joka kykenee tähtienväliseen viestintään esimerkiksi radioteleskooppien signaalien avulla. SETI-ohjelmassa nyky radioteleskoopeilla on voitu kuunnella radiosignaaleja tähdistä 500 valovuoden etäisyydeltä. Toistaiseksi näitä ei ole havaittu. Ihmisten aloittamien Radio ja TV-lähetysten signaali on levinnyt nyt noin 100 valovuoden päähän avaruuteen. SETI = Search for Extra Terrestial Intelligence = Maan ulkopuolisen älyn etsintä. Tähdet ja Avaruus lehden uutinen aiheesta. Astrobiology magazine uutinen aiheesta.

Copyright (c) for pictures, 2017 Harry Rabb. All rights reserved.

Linkki alkusivulle.