Alkuun Tähdistöt Aurinkokunta Tähtisumuja Linnunrata Tähden elämä Galaksit Maailmankaikkeus
In English Etelätaivas Revontulet Kuu Silloin ennen Menetelmät Mars Taivaalla nyt

Taivaalla nyt

Venus planeetta, kevät 2020

Iltataivaan Venus planeetta. Meitä lähestyessään sen vaiheet kehittyvät kuten kuulla. Venuksella on paksu pääosin hiilidioksidista koostuva kaasukehä. Voimakas kasvihuoneilmiö pitää lämpötilan 460 asteessa. Venuksen pinta on kauttaaltaan tulivuorten ja laavavirtojen peitossa. Osa tulivuorista saattaa olla nytkin toiminnassa. Kaukoputkena Celestron 8 ja kamera Canon Eos60Da. Käytetty 20mm okulaarisuurennosta. Kuvat on pinottu minuutin video-otoksista Autostakkert ohjelmistolla. 13.4 ja 12.5 kuvat on otettu päivätaivaalta.

Hyginus Rille, huhtikuu 2020

Hyginus Rille alueen vulkaanisia muodostumia mosaiikkikoosteena, kahtena peräkkäisenä ltana. Kuvattuna Celestron 8 kaukoputkella, 20mm okulaarisuurennoksella. Kamera Canon Eos 60Da. Kuva on pinottu Autostakkert ohjelmalla, 30 prosenttia minuutin video-otoksesta.

Komeetta Atlas ja NGC 4490, 16.4.2020

Komeetta Atlas C/2019 Y4. Komeetta Atlaksen ydin joka oli vielä viikko sitten kirkas on hajonnut osiin ja himmentynyt. Tästä ei tulekaan vuosisadan komeettaa kuten ennusteltiin aiemmin. Kuvanottohetkellä Atlas on Marsin radan tienoilla 150 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta. Komeetta lähestyy Aurinkokunnan sisäosia nyt 39 kilometriä sekunnissa. Kuvat on 11 kuvan pino, 50 sekunnin valotuksia, ISO1600. Helios Skyliner 200/1000 and camera Canon Eos 60Da. YouTube video liikkeestä: Comet Atlas

Samalla kuvasin kohteita: Pallomainen tähtijoukko Messier 3 Ajokoirien tähdistössä. Etäisyys 33900 valovuotta. 500000 tähteä rykelmässä. Galaksi Messier 63, auringonkukkagalaksi on Ajokoirien tähdistössä, etäisyys 29 miljoonaa valovuotta. Galaksi NGC 4490, Arp 269, on Ajokoirien tähdistössä, etäisyys 25 miljoonaa valovuotta. Tässä pienempi galaksi NGC 4485 on tehnyt lähiohituksen.

Mare Humorum, huhtikuu 2020

Koostemosaiikki: Mare Humorum ja sen Gassendi kraatteri huhtikuun 4s päivä. Otettu minuutin videoita joista on pinottu 30% frameista Autostakkert ohjelmistolla. Kaukoputkena Celestron 8 ja kamera Canon Eos60Da. Käytetty 20mm okulaarisuurennosta.

Kuu, huhtikuu 2020

Kuun yksityiskohtia aprillipäivänä. Archimedes, Maginus ja Rupes Recta. Otettu minuutin videoita joista on pinottu 30% frameista Autostakkert ohjelmistolla. Kaukoputkena Celestron 8 ja kamera Canon Eos60Da. Käytetty 20mm okulaarisuurennosta.

Komeetta Atlas, 29.3.2020

Komeetta Atlas C/2019 Y4. Uusi video YouTubessa, komeetan liike 40 minuutin aikana: Comet Atlas

Komeetta Atlas, 26.3.2020

Komeetta Atlas C/2019 Y4. Kuvanottohetkellä Atlas on Marsin radan tienoilla 150 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta. Kuvissa näemme komeetan liikkeen taivaalla 1.5 tunnin aikana. Komeetta lähestyy Aurinkokunnan sisäosia 33 kilometriä sekunnissa. Se on lähinnä aurinkoa 31 toukokuuta ja se kirkastuu paljain silmin nähtäväksi. Yksi ratakierros vie 5520 vuotta, joten se oli viimeksi näkyvissä vuonna 3500 Ekr. Kuvat ovat 3-6 kuvan pinoja, 60 sekunnin valotuksia, ISO1600. Helios Skyliner 200/1000 and camera Canon Eos 60Da. YouTube video liikkeestä: Comet Atlas

Galakseja ja Galaksien välinen vaeltaja, Maaliskuu 2020

NGC 2403, Caldwell 7 on spiraaligalaksi Kirahvin tähdistössä. Se kuuluu M81 joukkioon, etäisyys 8 miljoonaa valovuotta. Kulmakoko taivaalla 22 x 12 kaariminuuttia. Valotukset 11x60 sekuntia, ISO1600. Helios Skyliner 200/1000, Canon Eos 60Da.

NGC 3628 on spiraaligalaksi Leijonan tähdistössä, etäisyys 35 miljoonaa valovuotta. Kulmakoko taivaalla 15 x 4 kaariminuuttia. Valotukset 4x60 sekuntia, ISO1600.

NGC 2419, Caldwell 25 on kaukainen galaksimme Linnunradan pallomainen tähtijoukko Ilveksen tähdistössä. Etäisyys 300000 valovuotta aurinkokunnastamme ja saman verran galaksimme keskustasta. Kutsumanimi on "Galaksien välinen vaeltaja", vaikkakin se on painovoiman puolesta sidoksissa galaksiimme. Kulmakoko taivaalla 6 kaariminuuttia, magnitudi 9. Valotukset 9x60 sekuntia, ISO1600.

Coman galaksijoukko, 14.3.2020

Alla Coman Galaksijoukko Abell 1656 Bereniken Hiusten tähdistössä. Etäisyys 321 miljoonaa valovuotta. Eli valo tästä joukosta lähti liikkeelle ennenkuin dinosaurusten aikakausi oli alkanut maapallolla. Joukossa on noin 1000 galaksia. Kuvattu 14.3.2020 Helios skyliner 200/1000 kaukoputkella. Kuvat 8 x 60 sekuntia ja pinottu DSS:llä. Kamera Canon Eos 60Da.

Autostakkert, maaliskuu 2020

Tutustuin Autostakkert ohjelmistoon jolla saa helposti aikaan huomattavasti parempia tuloksia kuin Registax ohjelmistolla. Ohjelmisto on vapaasti ladattavasti netistä. Alla esimerkkinä noin minuutin pituisten videoiden pinoaminen Autostakkertillä. Asetuksissa valittu 30 % parhaita frameja.

Kuu, helmikuu 2020

Kasvava Kuu helmikuun 27s ja 28s päivä. Kuvattu Celestron 8 kaukoputkella okulaarisuurennoksella useissa osissa ja osat yhdistetty. Mare Crisium yksityiskohdat ovat noin 100 kuvan pinoja video-otoksesta Autostakkert ohjelmalla. Caychy Rille on 120 kilometriä pitkä. Apollo 11 laskeutui Rauhallisuuden mereen(Mare Tranquillitatis) 20.7.1969.

Tähtien vertailu, helmikuu 2020

Usein kirkkaita tähtiä tulee käytettyä vain kaukoputken kohdistukseen tähtivalokuvausten alussa. 27s helmikuuta ne olivat pääkohde. Alla muutaman tähden vertailu. Tähtien omat spektriluokasta ja pintalämpötilasta johtuvat värit tulevat esille. Kuvattu SkyWatcher 80/600ED kaukoputkella. Valotus 35 sekuntia, ISO1600.

Galaksit M81 ja M82 ja Äyriäissumu, helmikuu 2020

Kuvauksia omalla takapihalla helmikuun 24s päivä 2020. Kaukoputkena Helios Skyliner 200/1000 ja jalustana HEQ5.

Alla Galaksit M81 ja M82 Ison Karhun tähdistössä. M81:llä on erittäin säännölliset spiraalihaarat. Etäisyys 12 miljoonaa valovuotta. Valotukset 14x90s, ISO1600.
M82 etäisyys on 12 miljoonaa valovuotta. Tässä galaksissa on jotain erikoista. Se on hyvin kirkas ja sisältää paljon uusia tähtiä. Valotukset 18x90s, ISO1600

Supernovajäänne Messier 1, Äyriäissumu, Härän tähdistössä. Etäisyys 6300 valovuotta. Kulmakoko taivaalla 6 kaariminuuttia ja todellinen läpimitta 11 valovuotta. Tähti räjähti supernovana vuonna 1054. Tämän kirkkaan tähden Arabit, Kiinalaiset ja Japanilaiset merkitsivät muistiin. Se oli taivaan kirkkain kohde, visuaalisesti neljä kertaa Venus planeettaa kirkkaampi ja näkyi helposti päivätaivaallakin. Sumun keskellä on halkaisijaltaan 28-30 kilometriä kokoinen neutronitähti, joka pyörii akselinsa ympäri 30 kertaa sekunnissa. Kohde on voimakas röntgen ja gamma säteilylähde. Valotukset 11 x 90 sekuntia, ISO 1600.

HEQ5 seurannan ongelmanselvittely, helmikuu 2020

Tähtikuvausharrastuksessa on tyypillistä monenmoiset tekniset ongelmat joita joutuu välillä selvittämään. Tässä kertomus eräästä. Hankin uuden HEQ5 jalustan Ursasta syyskuussa 2019. Aluksi se toimi mainiosti. Sitten pikkuhiljaa seurannassa ilmeni ongelmia, jotka johtivat tyypilliseen tähtien venymiseen viiruiksi kuvissa. Ongelmat pahenivat pikkuhiljaa. Lopulta laittamalla 10 otosta minuutin valotuksia peräkkäin videoksi, ongelma näkyi selkeästi. Seuranta oskilloi edestakaisin täsmälleen rektaskensio akselin suunnassa. Tätä ennen tuli testattua monta muuta mahdollista ongelmanratkaisua, josta alla lisää. Mutta sitä ennen ratkaisu HEQ5 seurantaongelmaan tällä kertaa.

Syy ongelmaan oli löystyneet pultit rektaskensio moottorin ja rattaiston ripustuksissa. Ne olivat niin löysällä että todennäköisesti jo tehtaalla on jäänyt loppukiristys tekemättä. Kuvassa alla oikealla on rektaskensio suunnan kolme ratasta A, B ja C. Välykset rattaiden välillä olivat silmin nähden suuret verrattuna deklinaatio akselin rattaiden välyksiin. Korjaus tapahtuu näin:
(1) Ensin löysätään 3 pulttia merkattuna T kirjaimella kuvassa. Sitten painetaan metallilaattaa alaspäin jolloin rattaat B ja C painuvat kunnolla toisiaan vasten. Sitten kiristetään pultit T.
(2) Löysätään 3 pulttia merkattuna M kirjaimella kuvassa. Sitten painetaan yhtä aikaa M pultteja alaspäin jolloin rattaat A ja B painuvat kunnolla toisiaan vasten. Sitten kiristetään pultit M.
Tämän toimen jälkeen mekaaninen klappi on poissa R.A akselilta. Ennen toimenpidettä mekaanisen klapin huomasi selvästi kun kädellä nytkytti lukittua R.A akselia ja samalla huomasi rattaiden B ja C edestakaisen liikkeen.

Ennen tätä loppuratkaisua tuli kokeiltua monta muuta ongelmanlähdettä jotka monesti myös aiheuttavat seurannan lipsumista. Kaukoputkena HEQ5 jalustassa minulla on 10kg painava Helios Skyliner 200/1000 kaukoputki. Sen paino on alle HEQ5 jalustan maksimikantokyvyn. Seuraavia asioita tuli tutkittua ja varmistettua:

A.Alustan ja jalustan vakaus. Jalustan alla on kivilaatat. Napasuuntaus on tehty 5 kaariminuutin tarkkuudella ja se on säilynyt kahden tunnin kuvausjaksojen aikana täsmälleen. Tarkistan sen kuvausjakson lopussa. Eli maa tai jalustan kiristyspultit eivät anna periksi.Samoin R.A akselin, Deklinaatioakselin ja moottoripään kiinnityspulttien kiristykset ovat tiukalla.

B.Tasapainotus. Deklinaatioakseli on tasapainotettu tilanteeseen että kamera on kiinni. R.A. akseli on tasapainotettu ja yhtä vastapainoa siirretään kohteensuuntauksen jälkeen niin että R.A. moottori joutuu tekemään hieman työntötyötä. Tämän pitäisi estää tai vaimentaa mahdollista oskillointia.

C.12V tasavirta virransyöttö. Entinen Celestron Powertank oli 5 vuotias ja sen virransyöttökapasiteetti alkoi olla ilmeisesti lopuillaan. Joskus HEQ5 jalustan virran punainen merkkiledi vilkkui sen merkiksi että on virransyöttöongelma. Ostin uuden 12V tasavirtalähteen jonka antaa maksimissaan 15A virran. Kapasiteettia on 17 Ah. Uudella virtalähteellä punainen merkkivalo ei ole kertaakaan vilkkunut, eli input virta pitäisi olla kunnossa. Virtalähde on lämpölaukun sisällä kun ollaan ulkona kuvaamassa.

D. Lämpötila. Edullisten jalustojen elektroniikka on usein suunniteltu lämpimien maiden olosuhteisiinOngelmat ovat esiintyneen nykyisillä +5..-5 C lämpötiloilla. Olen vuorannut HEQ5 putken elektroniikan ulkopuolelta tuplakerroksella lämpösäteitä heijastavalla, polyesteri- ja metallikalvoista koostuvalla hätäapupeitellä. Vuoraus heijastaa 99 % lämpösäteistä takaisin ja pitäisi pitää elektroniikan kohtuullisen lämpimänä noin kahden tunnin ajan. Säilytän kaukoputkea huoneenlämmössä ja kannan jalustan ulos vasta juuri ennen kuvausten alkua.

HEQ5 jalustan avaaminen ja pulttien kireyden tarkistus tuli tehtyä viimeisenä siitä syystä että jalusta oli uusi ja viimeisenä odotti tällaisen ongelman tulevan eteen puolen vuoden käytön jälkeen. Yleensä pulttien kireydestä johtuvat ongelmat voivat ilmetä noin 2-3 vuoden käytön jälkeen.

Kansainvälinen avaruusasema, 3s helmikuuta 2020

Kansainvälinen avaruusasema ISS 3s helmikuuta 2020. Kuva otettu Kirkkonummella 18:00 paikallista aikaa. Kirkas tähti on Venus planeetta ja viiva keskellä on ISS. ISS kiertää maata 408 kilometrin korkeudella. Kierros vie 92 minuuttia. Ratanopeus on 7.7 kilometriä sekunnissa. Tällä hetkellä asemalla ovat, expedition 61 miehistö: Andrew Morgan (NASA), Alexander Skvortsov (Roscosmos), Luca Parmitano (ESA), Oleg Skripochka (Roscosmos), Jessica Meir (NASA) ja Christina Koch (NASA). Kamera Canon Eos550D, ISO1600. Valotus 6 sekuntia.

Galaksijoukko Abell 426, tammikuu 2020

Kuvauksia omalla takapihalla tammikuun 16sta päivä 2020. Kaukoputkena Helios Skyliner 200/1000 ja jalustana HEQ5.

Galaksijoukko Abell-426 Perseuksen tähdistössä. Etäisyys 273 miljoonaa valovuotta, eli valo lähti liikkeelle sieltä kun dinosaurusten valtakausi oli alkamassa maapallolla. Maailmankaikkeuden laajenemisen myötä tämä galaksijoukko etääntyy meistä nopeudella 5300 kilometriä sekunnissa. Valotukset 3x50s, Iso 3200.

Rosette, Horsehead ja Betelgeuze, joulukuu 2019

Joulukuun 30s päivän illalla sattui kohdalle erinomainen kuuton kuvauskeli. Menin Eestinkylän pimeälle pellolle kuvaamaan valosaasteettomiin olosuhteisiin.

Alla vasemmalla NGC2237 Rosette sumu Yksisarvisen tähdistössä, Etäisyys 5200 valovuotta, Kulmakoko taivaalla on 1.3 astetta, eli yli 2 kertaa täysikuun kulmakoko. Tosin sen pintakirkkaus on niin pieni ettei se näy paljain silmin. Massa 10000 auringon massaa. Rosette sumusta on syntynyt sumun keskellä näkyvät kirkkaat tähdet.
Oikealla Hevosenpääsumu Barnard 33 ja Liekkisumu NGC 2024 Orionin tähdistössä. Hevosenpääsumun etäisyys 1500 valovuotta. Liekkisumun etäisyys 1200 valovuotta. Kuvattu 30.12.2019 EF100-400L telezoom objektiivilla 340mm fokuksessa. Valotukset 5 x 3 minuuttia ja pinottu DSS:llä.

Alla myös punainen jättiläistähti Betelgeuze joka on himmentynyt merkittävästi viime pari kuukautta. Se voi räjähtää supernovana milloin tahansa, nyt tai 100000 vuoden päästä. Etäisyysarviot vaihtelevat välillä 640-720 valovuotta. Jos Betelgeuze räjähtäisi, loistaisi se -10 magnitudin kirkkaudella (100 kertaa Venusta kirkkaampi)ja näkyisi myös päivätaivaalla. Supernovaräjähdyksen tappoetäisyys on 50 valovuotta, eli jos Betelgeuze räjähtäisi on sen etäisyys aika turvallinen. Tapahtuma olisi erittäin mielenkiintoinen seurata. Supernova loistaisi taivaalla muutaman kuukauden ja sitten se alkaisi himmetä, ja Orionin tuttu tiimalasi-tähtikuvio olisi ikiajoiksi poissa. Betelgeuze on 12 kertaa aurinkomme massainen ja läpimitaltaan 630 kertaa aurinkomme kokoinen.

Supernova räjähdys syntyy näin: Tähdet jotka ovat painoltaan yli 3 auringon massaa tuottavat fuusioreaktioissa alkuaineita aina rautaan saakka. Rauta ei enää fuusioidu tähdessä. Tästä syntyy painavalle tähdelle raju loppu. Kun fuusioreaktiot pysähtyvät keskuksessa, niin tähteä tasapainossa pitävä säteilypaine loppuu. Tähti alkaa luhistua kasaan. Atomiytimet puristuvat toisiinsa kiinni ja elektronit yhdistyvät protoneihin, tuottaen neutroneja. Koko luhistumistapahtuma kestää muutamia sekunteja ja johtaa tähden ulko-osien räjähtämiseen supernova räjähdyksenä. Tällöin tähti loistaa yhtä kirkkaasti kuin galaksin kaikki tähdet yhteensä. Esimerkkeinä supernovajäänteistä ovat M1 Äyriäissumu ja Joutsenen Harsosumu. Kun tähden massa on välillä 3-6 auringon massaa niin keskelle jää lopulta 30 kilometrin läpimittainen neutronitähti, jonka massa on noin auringon massa. Teelusikallinen tätä neutronitähteä painaa kerrostalon verran. Jos tähden massa on yli 6 auringon massaa, niin neutronien paine ei riitä pysäyttämään keskuksen luhistumista, vaan se jatkuu mustaksi aukoksi saakka. Eli massa kutistuu alle 6 kilometrin kokoon, jolloin painovoima rajalla on niin suuri että edes valo ei pääse pakenemaan sieltä. On syntynyt musta aukko. Supernovaräjähdyksissä syntyvä energia tuottaa raskaat alkuaineet raudasta eteenpäin aina uraaniin saakka. Eli räjähdystapahtuman energia saa aikaan laajenevassa ulkokuoressa rautaytimien yhdistymistä raskaammiksi alkuaineiksi.

HEQ5 jalustan testausta, joulukuu 2019

Hankin uuden SkyWatcher HEQ5 Goto jalustan Ursasta ja tässä kuvasatoa uuden jalustan avulla. Edellinen Celestronin CG-5 jalusta oli 10 vuotias ja viime 2 vuotta siinä on ollut useita ongelmia. Alla kuvia Kirkkonummen Eestinkylän pellolta otettuna. M31, M81, M82, Hevosenpääsumu ja M45. Kaukoputkena SkyWatcher 80/600 ED ja Canonin EF100-400 tele asetettuna 300 mm. Valotukset 2-3 minuuttia, 5-7 kuvan pinoja, ISO 3200.

Barnardin tähti 2017-2019

Barnardin tähden liike nimoituna GIF kuvana. Barnardin tähti on punainen kääpiötähti 5.98 valovuoden etäisyydellä Käärmeenkantajan tähdistössä. Kuvassa alla näkee tähden liikkeen taivaalla kahden vuoden aikana. Se on toiseksi lähin tähti aurinkokuntaamme, Alpha Centauri kolmoistähden jälkeen. Tähti on massaltaan 14% Auringon massasta ja läpimitta 20% Auringon läpimitasta. Tähden pintalämpötila on 3100 astetta ja sen kirkkaus on 0.0004 kertaa Auringon kirkkaus.

Tähti liikkuu taivaalla huomattavan nopeasti, noin 10 kaarisekuntia vuodessa. Se liikkuu 142 km/s suhteessa aurinkoomme ja se tulee olemaan lähimpänä aurinkokuntaamme vuoden 11800 paikkeilla, jolloin sen etäisyys on 3.75 valovuotta. Mutta silloinkin se on sen verran himmeä että se ei näy paljain silmin. Tähti on iältään 10 miljardia vuotta, eli yli tuplasti Aurinkomme ikä. Vuonna 1998 tähdessä havaittiin voimakas flare purkaus. Barnardin tähteä kiertää planeetta, Barnard b, jonka massa on 3 kertaa maapallon massa. Se kiertää tähden 233 vuorokaudessa. Planeetan pintalämpötilaksi on laskettu -170 C astetta.

Detaljeja Kuusta toukokuussa 2019

Lähiotoksia Kuun kraattereista videopinoamismenetelmällä, Registax ohjelmiston avulla. Jokaisen kuvan korkeus on 103 kaarisekuntia, eli noin 183km Kuun pinnalla. Prosessi toimii näin:
A: Kaukoputkena Celestron 8, F10 fokus ja 20mm okulaarisuurennos. Canon Eos 60Da kamerassa valitaan video-mode ja crop-video 640x480 pikseliä. Otetaan noin 30-60 sekunnin video kuusta. Videon valotus pitää säätää niin että kirkkautta on riittävästi lopullisessa videossa.
B: Syntynyt mpeg4 videotiedosto konvertoidaan 640x480 AVI tiedostoksi esimerkiksi Pinnacle studio ohjelmiston avulla. Videoeditorissa leikkaan alusta ja lopusta pienet pätkät pois, koska niissä on kuvan heilahdus kun kameran kuvaus painiketta on painettu.
C: AVI tiedosto käsitellään Registax ohjelmistossa kuten kappaleessa Menetelmät on kuvattu. Default asetuksilla Registax valitsee noin 10 prosenttia parhaita videoruutuja pinoamista varten.

Kuu 15sta huhtikuuta 2019

Kuu ja sen yksityiskohtia. Pienet kuvat ovat noin 60n videoruudun pinoja Registax ohjelmistolla.Kopernikus kraatteri on halkaisijaltaan 93 kilometriä ja syvyys 3.8 kilometriä. Tycho kraatteri on halkaisijaltaan 85 kilometriä ja syvyys 4.6 kilometriä. Iältään se on nuori, 108 miljoonaa vuotta. Törmäyksestä ympäri kuuta säteittäisesti singonneet materiajuovat näkyvät vieläkin kuun pinnalla. Cassendi kraatteri on halkaisijaltaan 110 kilometriä ja syvyys 1.9 kilometriä.

Galaksi M87 ja musta aukko

Yhdistelmä vanhaa ja uutta. Galaksi Messier 87 (vasemmalla) on jättiläismäinen elliptinen galaksi Neitsyen galaksijoukon keskusalueella. Etäisyys 55 miljoonaa valovuotta. Sen keskustassa on supermassiivinen musta aukko. Tässä kuvassa näkyy kello yhden-kahden suunnassa materia suihku joka sinkoaa mustan aukon kertymäkiekon navalta avaruuteen. Kuvassa myös Hubble avaruuskaukoputken tarkka kuva materiasuihkusta, ja Event Horizon Telescopen kuva keskustan mustasta aukosta. Tämän jättiläismäisen mustan aukon tapahtumahorisontin läpimitta on 40 miljardia kilometriä, eli noin 266 kertaa Maapallon ja Auringon välimatka. Aukon massa on 6.5 miljardia Auringon massaa. Aukko syö materiaa 90 Maapallon verran päivässä. Tapahtumahorisontti on raja, jonka takaan mikään ei pääse enää pois, ei edes valo.Galaksi kuvan oikeassa laidassa on NGC 4478. Kuvattu 2.3.2013 klo 1 Celestron 8 kaukoputken F6.3 fokuksessa. Kuvat 5 x 32 sekuntia ja pinottu DSS:llä. Kamera Canon Eos 60Da.

Kuunpimennys 21 tammikuuta 2019

Kuunpimennys Kirkkonummella, Peuramaan autiolla parkkipaikalla. Pakkasta -19 C. Kaukoputki SkyWatcher 80/600 ED, Kamera Canon Eos 60Da. Kuun etäisyys kuvaushetkellä 356000km. Pimentyneen Kuun punainen väri johtuu maapallon ilmakehästä taittuvasta hajavalosta, josta punaiset aallonpituudet pääsevät läpi.

Kuun kulku Maapallon varjoon.Kuu alkoi kulkea täysivarjoon kello 5:37 ja oli kokonaan täysivarjossa 6:42. Pimennys oli syvimmillään klo 7:13. Kuvasarjan alussa valotusaika on sekunnin 1600s osa. Pimentyneen kuun valotusaika on tuhat kertaa pidempi, 1-2 sekuntia.

Barnardin tähti 10.10.2018 ja 24.8.2017

Barnardin tähti on punainen kääpiötähti 5.98 valovuoden etäisyydellä Käärmeenkantajan tähdistössä. Kuvassa alla näkee tähden liikkeen taivaalla 13 kuukauden aikana.

Valaisevat yöpilvet Ruisrockissa 8s heinäkuuta 2018

Turku Ruisrock. Marshmellon esiintyessä taivasta valaisivat myös komeat yöpilvet. Valaisevat yöpilvet ovat noin 82 kilometrin korkeudessa ylemmässä ilmakehässä . Pilvet saavat valonsa Auringosta. Valaisevia yöpilviä näkyy kesällä, kun Aurinko on 4–16 astetta horisontin alapuolella. Valaisevat yöpilvet ovat hienojakoisen pölyn ympärille tiivistyneitä vesijääkiteitä. Pilvien aines voi olla peräisin meteoreista ja tulivuorenpurkauksista.

IC 1318 24.9.2017

Kuvauksia Kirkkonummen Eestinkylässä kauempana valosaasteesta. Alla Joutsenen tähdistön Perhossumu IC 1318. Etäisyys 3700 valovuotta. Ionisoitunut vetykaasu hehkuu punaisena.

Musta aukko Cygnus X-1 25.9.2017

Päivitetty kuva Cygnus X-1:stä ja Tulppaanisumusta. Joutsenen tähdistössä Eta Cygni tähden vieressä on voimakas röntgen lähde Cygnus X-1 . Se on musta aukko joka kiertää sinistä jättiläistähteä HDE 226868. Etäisyys 6070 valovuotta. Kuvattu 25.9.2017.

Linnunrataa 17.9 ja 28.8.2017

Linnunrataa EF100-400L telezoomilla asetettuna 100mm fokukseen. Tämä kuva on 4x10 astetta palasista koostettu pääosin Joutsenen ja Kotkan tähdistöjen alueella. Tässä kuvassa paljastuvat hyvin galaksimme mustat pölypilvet jotka himmentävät tähtien loistetta. Jokainen osakuva on 4n kuvan pino. Valotukset 60 sekuntia. ISO3200. Kuvat on yhdistetty Microsoftin PowerPointissa manuaalisesti käyttäen isointa mahdollista canvasta, jolloin kuvan leveydeksi tulee 3000 pikseliä. Kuvaukset yötaivaan alla kestivät 4 tuntia ja jälkiprosessointi läppärillä vei 8 tuntia. Voit tutkia myös isompaa 3000x900 pikselin versiota kuvasta klikkamalla tästä.

Alla kuvat yhdistettynä vuonna 2013 Gran Canarialla otettujen otosten kanssa. Isompi versio.

Kuu 11 syyskuuta 2017

Kuu aamulla klo 5.45 ja aamun kuun detaljeja. Kuva vasemmalla on otettu Celestron 8 kaukoputken F10 pääfokuksessa ilman okulaaria. Tarkat lähikuvat ovat kaukoputken okulaarisuurennoksella otettuja.

Aristarchus on Kuun kirkkain kraatteri. Se on iältään aika nuori, 450 miljoonaa vuotta.Sen läpimitta on 40km ja syvyys 3.7 km. Kraatterissa on havaittu siiloin tällöin tilapäisiä kirkastumia ja värimuutoksia (TSL=Transient Lunar Phenomenon), joka voi johtua kaasupurkauksista. Archimedes on Sateiden meren (Mare Imbrium) suurin kraatteri. Sen halkaisija on 83km ja syvyys 2.1km.

Kuun läpimitta on 3 474km, mutta sen massa on vain 1.2% Maapallon massasta. Kuu kiertää Maan 27,3ssa päivässä. Päivä kestää kuussa 13,6 maan päivää ja yö saman verran. Valon ja varjon rajaa kutsutaan terminaattoriksi. Kuun päiväpuolella lämpötila on +123 C ja yöpuolella -233 C. Kuulla ei ole ilmakehää.

Syyskauden avaus 24.8.2017

Tähtikuvauskausi syys 2017 avattu. Alla linnunrataa eteläisellä taivaalla 100 mm teleobjektiivilla kuvattuna 25s elokuuta klo 00:05-00:30. Tämä noin 20 astetta leveä kuva on palasista koostettu Kilven, Käärmeen ja Jousimiehen tähdistöjen alueella. Pimeät pölypilvet varjostavat linnunradan tähtien loistetta. Kuvaan on merkitty Villihanhijoukko M11 ja Kotkasumu M16 ja Omegasumu M17. Valotukset 4 x 1 minuutti, ISO3200.

Kuu toukokuussa 2017

Kuun vaiheen kasvu kolmena peräkkäisenä iltana. Ja maiseman muutos Theophilus kraatterin ympäristössä Auringon noustessa korkeammalle kuun taivaalla.

Rupes Recta on 110 kilometriä pitkä harju. Leveys 2-3 kilometriä ja korkeus 240-300m. Tycho on 85 kilometrin läpimittainen ja 4,6 kilometriä syvä kraatteri. Se on varsin nuori, arviolta 108 miljoonaa vuotta vanha. Tychosta lähtee sädeviiruja ympäri kuuta jopa 1500 kilometrin etäisyydelle. Kraatteri on nimetty tanskalaisen tähtitieteilijän Tycho Brahen mukaan. Clavius on yksi kuun suurimpia kraattereita, läpimitaltaan 225 kilometriä. Syvyys 3.5 kilometriä . Se syntyi noin 4 miljardia vuotta sitten.


Hyginus kraatteri ja Hyginus Rille on yksi harvoista kuussa näkyvistä todennäköisesti vulkaanisista muodostelmista (Kuun laavamerien lisäksi).

Haloja 17.4.2017

Halo Kirkkonummella 17.4.2017. Lämpötila oli +1 astetta. Kuvan halomuoto: 22 asteen rengas. Halot muodostuvat auringonvalon taittuessa ilmakehän jääkiteistä.

Cor Caroli 27.3.2017

Osa tähdistä on kaksoistähtiä jotka kiertävät toisiaan. Alla on kaksi sellaista. Joutsenen tähdistön Albireo ja Ajokoirien tähdistön Cor Caroli. Albireo on 430 valovuoden etäisyydellä ja tähtien näennäinen kulmavälimitta on 35 kaarisekuntia. Tähdet kiertävät toisensa 100000 vuodessa. Albireon kirkkaampi tähti on 5 kertaa auringon massainen ja se on 1200 kertaa kirkkaampi kuin aurinkomme. Cor Caroli on 110 valovuoden etäisyydellä ja tähtien näennäinen kulmavälimitta on 20 kaarisekuntia. Tähdet kiertävät toisensa 7900 vuodessa.

Venus päivätaivaalla 24.3.2017

Vasemmalla Venus kuvattuna keskellä päivää auringon loistaessa. Venus on tässä lähimmillään maata ja kulmaetäisyys auringosta vain 8 astetta. Kaukoputkella Venuksella näkee vaiheet kuten kuulla. Kuvasarjan alussa tammikuussa Venus on 115 miljoonan kilometrin päässä maasta ja sen näennäinen kulmakoko taivaalla oli 22 kaarisekuntia. Maaliskuun 24 päivä Venus oli 42 miljoonan kilometrin päässä maasta ja sen näennäinen kulmakoko taivaalla oli 59 kaarisekuntia. Yksi aste jaetaan 60 kaariminuuttiin ja kaariminuutti 60 kaarisekuntiin.

Pöllösumu 6.3.2017

M97 pöllösumua, galakseja M108, M104 Sombrero ja M64 musta silmä. Ja pallomaisia tähtijoukkoja M5 ja M4. Joukko M4 on suomesta erittäin vaikeasti kuvattava. Se on etelätaivaan kohde, deklinaation -26 astetta ja kuvattaessa se oli vain hieman horisontin yläpuolella.

Kuu 8.2.2017

Kuu 8s ja 6s helmikuuta. Kuvattu Celestron 8 F10 fokuksessa. Valotukset 1/800s, ISO1600, Canon Eos 60Da. Pinottu 30 kuvaa RegiStax ohjelmistolla.
Kuun halkaisija on 3474 kilometriä ja etäisyys 384000 kilometriä. Massa 0.0123 kertaa maan massa. Kuun pinta on säilynyt aurinkokunnan syntyajoilta aika muuttumattomana. Pinnalla on tummat jähmettyneet laavameret. Vaaleat alueet ovat ylänköjä. Asteroiditörmäykset ovat synnyttäneet kraatereita kuun pintaan. Myös maapalloon on törmännyt asteroideja, mutta eroosioprosessi on kuluttanut näkymättömiin suurimman osan maapallon törmäyskraattereista.

Venus ja Mars 4.1.2017 ja 6.2.2017

Kuu ja Planeetat Venus, Mars, Uranus ja Neptunus. Venus näkyy kirkkaana tähtenä iltataivaalla. Mars on silminnähden punainen. Uranuksen ja Neptunuksen näkemiseen tarvitaan kiikari tai kaukoputki. Kaukoputkella Venuksella näkee vaiheet kuten kuulla. Helmikuun 6s päivä kuvat kaukoputken läpi: Venus 14 kuvan pino RegiStax ohjelmistolla. Valotukset 1/320s, ISO1600, Canon Eos 60Da. Celestron 8 F10 ja 20mm okulaarisuurennos. Venus kuvasarjan alussa tammikuussa Venus on 115 miljoonan kilometrin päässä maasta ja sen näennäinen kulmakoko taivaalla oli 22 kaarisekuntia. Maaliskuun alussa Venus oli 46 miljoonan kilometrin päässä maasta ja sen näennäinen kulmakoko taivaalla oli 55 kaarisekuntia. Yksi aste jaetaan 60 kaariminuuttiin ja kaariminuutti 60 kaarisekuntiin. Marsin kulmakoko 5 kaarisekuntia.

Neitsyen galaksijoukko 20.1.2017

Neitsyen galaksijoukon galakseja. Kuvattu 20.1.2017 aamulla klo 4 käyttäen 400mm teleobjektiiviä. Ne ovat noin 54 miljoonan valovuoden etäisyydellä meistä. Joukossa on noin 1300-2000 galaksia. Taivaalla ne ovat usean asteen alueella. Joukkoa hallitsevat isot elliptiset galaksit M87, M60, M86 ja M84. Neitsyen galaksijoukko on meitä lähin joukko ja itse asiassa meidän galaksimme ja naapurigalaksit ovat neitsyen supergalaksijoukon laidalla. Kuvat ovat 5 kuvan pinoja 60 sekunnin valotusajalla, ISO 3200 herkkyydellä.

Klikkaa tästä isomman resoluution kuvaan.

Kvasaari CTA102 28.12.2016

Kvasaari CTA102 pegasuksen tähdistössä. Etäisyys 8 miljardia valovuotta,eli lähellä havaittavan maailmankaikkeuden reunaa 13 miljardin valovuoden etäisyydellä. Yleensä tämä kvasaari on hyvin himmeä. Juuri nyt on käynnissä iso purkaus ja se on kirkastunut. Kvasaari on jättimäinen musta aukko jonne syoksyy materiaa. Edellisen kerran se purkautui vuonna 2012. Kuvassa on myös galaksi NGC7305 joka on 358 miljoonan valovuoden päässä.

M16, M17 and M13, 5s syyskuuta 2016

Alla kaksi etelätaivaan sumua, tähtien syntypaikkoja M16 ja M17. Nämä sumut ovat Suomesta nähden vain muutaman asteen korkeudessa horisontista ja siksi vaikeammin kuvattavia. Kuvauspaikka oli Kirkkonumen Eestinkylässä, mäennyppylällä, jossa oli hyvä näkyvyys etelähorisonttiin ja vähän valosaastetta.Valotukset 9x40 sekuntia, ISO6400. Kaukoputkena Celestron 8 F6.3 ja kamera Canon Eos 60Da. M16 Kotka sumu on Käärmeen tähdistössä. Etäisyys 7000vv. Kulmakoko 7 kaariminuuttia. Tässä sumussa on pilarimaiset tiivistymisalueet joiden sisällä on syntymässä uusia tähtiä. Hubble avaruuskaukoputki otti M16:sta kuuluisan kuvan Pillars of Creation. M17 Omega sumu on Jousimiehen tähdistössä. Etäisyys 5000vv. Kulmakoko 11min.

Alla pallomainen tähtijoukko Messier 13 Herkuleen tähdistössä. Etäisyys 25000 valovuotta. Tässä joukossa on noin miljoona tähteä tiiviissä rykelmässä. Galaksiamme kiertää noin 100-200 tällaista joukkoa. Pallomaiset tähtijoukot ovat hyvin vanhoja, iältään noin 10 miljardia vuotta. Eli ne ovat syntyneet samaan aikaan kuin meidän galaksimme. Kuvattu Celestron 8 kaukoputken F6.3 fokuksessa. Valotukset 9 x 30 sekuntia, ISO6400. M13 kulmakoko taivaalla on 20 kaariminuuttia, eli se on taivaalla hieman täysikuuta pienempi. Kiikareilla tämän näkee sumumaisena läiskänä. Mutta vasta kaukoputkella on mahdollista nähdä tästä yksittäisiä tähtiä. Ja pitkän aikavalotuksen kuva paljastaa koko komeuden.

Supernova SN2014J galaksissa M82

Alla kuva uudesta supernovasta 29.1.2014. Tässä supernova on noin viikon ikäinen. Supernova on elämänsä loppuun tullut raskas tähti joka lopulta räjähtää. Lisää räjähdyksen syystä voit lukea 'Tähden elämä' sivulta.

Copyright (c) for pictures, 2020 Harry Rabb. All rights reserved.

Linkki alkusivulle.