Alkuun Tähdistöt Aurinkokunta Tähtisumuja Linnunrata Tähden elämä Galaksit Maailmankaikkeus
In English Etelätaivas Revontulet Kuu Silloin ennen Menetelmät Mars Taivaalla nyt

Pictures on this page: Harry Rabb, NASA/JPL-Caltech, European Space Agency(ESA), JAXA(Japan), ISRO(India) and Russian Academy of Sciences.

Aurinkokunta

Aurinko

Aurinko on tavallinen tähti. Sen halkaisija on 1.39 miljoonaa kilometriä, eli 109 kertaa maapallon halkaisija. Etäisyys maasta on 150 miljoonaa kilometriä. Massa 333000 kertaa maan massa. Pyörähdysaika 28 vuorokautta. Alkuainekoostumus: 73.4% vetyä, 24.9% Heliumia, 0.77% happea, 0.29% hiiltä, 0.16%rautaa ja muita alkuaineita pienillä osuuksilla. Tummien auringonpilkkujen kohdalla auringon magneettikenttä on erityisen vahva ja se hidastaa kaasun liikettä saaden sen viilentymään. Auringon pintalämpötila on 6000 astetta ja pilkun kohdalla 5000 astetta. Auringon ytimessä lämpötila on 14 miljoonaa astetta ja paine 225 miljardia ilmakehää. Aurinko tuottaa energiaa atomiytimien fuusioreaktiolla. Alla Aurinko 9.11.2011.

Lokakuussa 2014 auringossa oli harvinaisen suuri pilkkuryhmä. NASAn SOHO satelliitin Röntgen alueen kuvasta näemme miten pilkun kohdalla voimakas magneettikenttä kaareuttaa plasmaa.

Auringonpimennys 20.3.2015. Kuu kulkee Auringon editse. Kuvauspaikka Riihimäki.Kaukoputkena SkyWatcher 80/600 ED. Kamera Canon EOS 550D. Kirkkonummella oli tasapaksu pilvipeite, jonka läpi aurinko oli kumminkin nähtävissä. Pohjoisessa näkyi sinitaivasta. Auto alle ja Riihimäen kohdalla pilvipeite oli jo riittävän ohut kuvauksia varten. Pimennys oli syvimmillään kello 12:07.

Aurinko 10-18 huhtikuuta 2016. Auringonpilkkuryhmän AR2529 muutoksia.

Alla aurinko NASA:n ja JAXA:n avaruusluotaimien kuvaamana.

Planeetat

Alla ovat aurinkokunnan planeetat Merkuriuksesta Plutoon. Kuvassa vasemmalla planeetat ovat sellaisina kuin ne kaukoputkella näkyvät. Oikealla planeetat ovat NASAn ja ISROn avaruusluotainten kuvaamana. Taivaalla Venus ja Jupiter näkyvät kirkkaina keltaisina tähtinä. Mars on hieman himmeämpi, tyypillisen punainen. Saturnus on myös kellertävä. Merkurius on vaikeampi havaittava. Pitää tietää milloin se on kauimmillaan auringosta itään tai länteen ja sitten löydettävä se ilta tai aamu taivaalta läheltä horisonttia. Alla olevan kuvan Merkurius on kuvattu keskellä päivää auringon paistaessa. Uranuksen ja Neptunuksen näkemiseen tarvitaan kiikari. Ne ovat niin kaukana että kaukoputkellakin on hankalaa erottaa ne pintakohteiksi. Pluto, joka hiljattain luokiteltiin planeetan sijasta kääpiöplaneetaksi, näkyy noin 20cm kaukoputkella tai valokuvattaessa aikavalotuksilla.

Planeetta Halkaisija km Etäisyys auringosta km Massa Maan massaa Kuiden määrä
Merkurius 4879 58 miljoonaa 0.055 0
Venus 12100 108 miljoonaa 0.82 0
Maa 12756 150 miljoonaa 1 1
Mars 6800 228 miljoonaa 0.11 2
Jupiter 143000 778 miljoonaa 318 67
Saturnus 121000 1427 miljoonaa 95 62
Uranus 51100 2871 miljoonaa 14.5 27
Neptunus 49570 4498 miljoonaa 17 14
Pluto 2320 5914 miljoonaa 0.0021 5

Mittakaavat aurinkokunnassa. Etäisyydet ja planeettojen suhteelliset koot. Myös planeettojen suurimmat kuut ja suurin asteroidi Ceres on laitettu mittakaavaan.

Merkurius

Merkurius planeetan kulku auringon editse 9.5.2016. Merkurius on kaasukehäton kiviplaneetta. Se pyörii akselinsa ympäri hitaasti, 59 vuorokaudessa ja se kiertää auringon 87ssä päivässä. Päiväpuolella on 467 astetta lämmintä ja yöpuolella -173 astetta. Merkuriuksen halkaisija on 4879 kilometriä.Merkuriuksen etäisyys auringosta on 58 miljoonaa kilometriä ja maapallon etäisyys auringosta on 150 miljoonaa kilometriä. Eli tässä näemme Merkuriuksen 92 miljoonan kilometrin päässä. Seuraava Merkuriuksen ylikulku on vuonna 2049. Kaukoputkena Celestron 8. Kamera Canon EOS 60Da.

Alla Merkurius NASA:n Messenger avaruusluotaimen kuvaamana.

Venus

Venuksella on paksu pääosin hiilidioksidista koostuva kaasukehä. Voimakas kasvihuoneilmiö pitää lämpötilan 460 asteessa. Venuksen pinta on kauttaaltaan tulivuorten ja laavavirtojen peitossa. Osa tulivuorista saattaa olla nytkin toiminnassa.

Alla kuvasarja vuodelta 2017 kun Venus lähestyy maapalloa. Vasemmalla Venus kuvattuna keskellä päivää auringon loistaessa. Venus on tässä lähimmillään maata ja kulmaetäisyys auringosta vain 8 astetta. Kaukoputkella Venuksella näkee vaiheet kuten kuulla. Kuvasarjan alussa tammikuussa Venus on 115 miljoonan kilometrin päässä maasta ja sen näennäinen kulmakoko taivaalla oli 22 kaarisekuntia. Maaliskuun 24 päivä Venus oli 42 miljoonan kilometrin päässä maasta ja sen näennäinen kulmakoko taivaalla oli 59 kaarisekuntia. Yksi aste jaetaan 60 kaariminuuttiin ja kaariminuutti 60 kaarisekuntiin. Kuvat on pinottu Registax ohjelmistolla useasta kuvasta.

Alla Venuksen ylikulku auringon editse 6.6.2012.

Alla Venus NASA:n ja Venäjän avaruusluotaimien kuvaamana. Venuksen pinnalle 1982 laskeutuneet Venäjän Venera 13 ja 14 alukset toimivat pinnalla alle kaksi tuntia ennenkuin pinnan olosuhteet hajottivat ne.

Maa

Maa ja Mars planeetat ovat laskennallisesti aurinkokunnan elämänvyöhykkeellä. Maapallolla keskilämpötila on +15 astetta C, vaihteluväli -80 ja +50 asteen välillä. Elämän kehityksen alkutaipaleella syanobakteerit, levät ja kasvit muuttivat maapallon hiilidioksidi kaasukehän happipitoiseksi, joka mahdollisti eläinkunnan kehityksen ja vedestä maanpinnalle siirtymisen. Maapallo on aurinkokunnan ainoa planeetta, jolla on edelleen aktiivisesti liikkuvat mannerlaatat. Näillä on suuri vaikutus maapallon olosuhteisiin miljoonien vuosien aikaskaalalla.

Alla kuvia Maa-planeetalta.
Vesijärvi Lahdessa. Raippaluoto Vaasassa, viime jääkauden jälkiä maastossa. Sveitsin alpit, Hochenhorn.
Vuokatti. Thingvellir Islannissa, mannerlaattojen raja joka levenee 5 senttimetriä vuodessa. Lontoo.
Jokohama. Gran Canaria. Bergen, Norja.

Maapallo avaruudesta nähtynä.

Kuu

Alla Kuu 19.10.2011. Halkaisija 3474 kilometriä. Etäisyys 384000 kilometriä. Massa 0.0123 kertaa maan massa. Kuun pinta on säilynyt aurinkokunnan syntyajoilta aika muuttumattomana. Pinnalla on tummat jähmettyneet laavameret (Mare). Vaaleat alueet ovat ylänköjä. Asteroiditörmäykset ovat synnyttäneet kraatereita kuun pintaan. Myös maapalloon on törmännyt asteroideja, mutta eroosioprosessi on kuluttanut näkymättömiin suurimman osan maapallon törmäyskraattereista. Mare Imbrium, Sateiden Meri, on läpimitaltaan 1146 kilometriä. Sitä ympäröivät vuoret nousevat 7 kilometrin korkeuteen. Alue syntyi noin 4 miljardia vuotta sitten 250 kilometrin läpimittaisen asteroidin iskeydyttyä kuuhun. Archimedes on 83 kilometrin läpimittainen ja 2,1 kilometriä syvä kraatteri. Platon on 109 kilometrin läpimittainen ja 1 kilometriä syvä kraatteri.

Alla olevaan kuvaan on merkitty miehitettyjen Apollo lentojen laskeutumispaikat. Apollo 11 oli 1969 ja Apollo 17 vuonna 1972.

Apollo 11 laskeutui Kuuhun 20s heinäkuuta 1969. Ensimmäinen ihminen kuussa oli Niel Armstrong, joka lausui kuuhun astuessaan kuuluisat sanat: "One small step for man, one giant leap for mankind". Apollo 17 vuonna 1972 oli viimeinen Apollo-ohjelman miehitetty lento. Vuonna 1970 Apollo 13 oli epäonninen ja ei päässyt kuun pinnalle: "Houston, We've Got a Problem". Kuvassa alla myös Niel ja astrobiologi Barry Di Gregorio, joka on tutkinut Mars planeetan mikrobitason elämää.

Mars

Mars planeetalla on ohut hiilidioksidista koostuva kaasukehä, paine 0.6% maan ilmakehän paineesta. Mars oli noin 2-3 miljardin vuoden ajan aurinkunnan synnyn jälkeen lämmin planeetta valtamerineen. Nyt Mars on pinnataan kuiva ja vesi on maahan sekoittuneena, sekä ilmeisesti maan alla ja jäänä. Keskilämpötila on nyt -63 astetta C.Päiväntasaajalla päivälämpötila voi nousta +25 C asteeseen ja yöllä laskea -30 asteeseeen. Navoilla lämpötila -120 C paikkeilla. Painovoima pinnalla on 38% maan painovoimasta. Marsin vuorokausi on 24 tuntia ja 40 minuuttia. Mars kiertää auringon 686 päivässä. Pyörimisakseli on 25 astetta vinossa, eli Marsissa on vuodenaikojen vaihtelut. Marsilla, sodan jumalalla, on kaksi pientä kuuta Phobos(=Pelko, läpimitta 22 km) ja Deimos(=Kauhu, läpimitta 12 km). Katso myös sivua Elämää Mars planeetalla ?
Alla Mars kuvattuna Kirkkonummen Eestinkylässä, mäennyppylän huipulla 23.5.2016. Mars oli lähellä horisonttia ja ilmakehän väreily huomattava. Marsin kuista näkyi Deimos.

Alla Mars NASA:n ja ISRON:n avaruusluotaimien kuvaamana.

Jupiter

Alla vasemmalla on kuvasarja Jupiter planeetasta 24.1.2013. Kuvasarjan aikana Jupiter on kiertynyt akselinsa ympäri 40 astetta oikealta vasemmalle. Jupiter pyörii akselinsa ympäri ajassa 9h 55m. Kuvassa näkyvät myös Jupiterin neljä suurinta kuuta. Kuiden kiertoajat Jupiterin ympäri päivinä ovat: Io 1.8, Europa 3.6, Ganymedes 7.2, Kallisto 16.7.

Alla Jupiter ja sen kuut NASA:n avaruusluotaimien kuvaamana. Jupiter on aurinkokunnan suurin planeetta. Sillä on paksu pääosin vedystä ja heliumista koostuva kaasukehä joka tihenee syvemmälle mentäessä. Iossa on toimivia tulivuoria ja Ion värit syntyvät rikkiyhdisteistä. Ion läpimitta on 3642 kilometriä. Europalla on 20 kilometriä paksun jääkuoren alla todennäköisesti koko kuun ympäröivä 100 kilometriä syvä valtameri. Europan läpimitta on 3120 kilometriä. Yhteensä Jupiterilla on 67 kuuta.

Saturnus

Saturnus on myös kaasuplaneetta. Saturnuksen läpimitta on 121000 kilometriä. Saturnuksen renkaat ovat vain 20 metriä paksut ja koostuvat vesijäästä. Renkaiden partikkeleiden koot ovat hiutaleista 10 metrin kimpaleisiin. Alla Saturnus kuvattuna Kirkkonummen Eestinkylässä, mäennyppylän huipulla 23.5.2016. Saturnus oli lähellä horisonttia ja ilmakehän väreily huomattava. Saturnuksen kuista näkyivät Titan, Rhea, Tethys ja Dione. Kaukoputkena Celestron 8. Kamera Canon EOS 60Da.

Alla Saturnus NASA:n avaruusluotaimien kuvaamana. Saturnuksen kuulla Titanilla on paksu typpi ja metaani kaasukehä ja pinnalla metaanijärviä, -180 asteen kylmyydessä. Titan on aurinkokunnan suurin kuu, se on läpimitallaan 5152 kilometriä lähes Mars-planeetan kokokoinen. Cassini-luotaimen painovoimamittausten perusteella Titanin jäätyneen pintakerroksen alla saattaa olla sulan veden kerros. Saturnuksen kuussa Enceladuksessa on geysireitä joista suihkuaa vesijäätä avaruuteen. Eli siellä on jääkuoren alla sulaa vettä. Enceladuksen läpimitta on 500 kilometriä. Methone on yllättävän sileä ja säännöllinen ollakseen pieni kuu (läpimitta 3km). Saturnuksella on 62 kuuta. Saturnusta kiertää edelleen NASAn/ESAn Cassini alus, jonka Huygens luotain laskeutui Titanin pinnalle.

Saturnuksen Japetus kuun (läpimitta 1492 km) toinen puoli on hyvin tumma ja toinen puoli lumen valkoinen. Japetuksen päiväntasaajalla on 13 kilometriä korkea ja 20 kilometriä leveä koko kuun kiertävä harjanne.

Uranus, Neptunus ja Pluto

Uranus ja Neptunus ovat kaasuplaneettoja. Uranuksen läpimitta on 51 118 kilometriä. Neptunuksen läpimitta on 49 572 kilometriä.
Kääpiöplaneetta Pluto on 6 kappaleen systeemi. Alla Uranus, Neptunus ja Pluto Celestron 8 kaukoputken läpi kuvattuna. Yksityiskohtia ei erota mutta Uranuksen ja Neptunuksen tyypilliset sinertävät värit ovat havaittavissa.

Alla Uranus ja Neptunus NASA:n avaruusluotaimien kuvaamana. Uranuksella on 27 kuuta, joista kuvassa alla on Ariel, Titania ja Oberon. Neptunuksella on 14 kuuta, joista kuvassa alla on Triton.

Kääpiöplaneetta Pluto on 6 kappaleen systeemi. Plutolla on 5 kuuta: Kharon, Nix, Hydra, Styx ja Kerberos. Pluton halkaisija on 2370 kilometriä. Plutoa kiertää varsin iso kuu Kharon, läpimitaltaan 1200 kilometriä. Lisäksi Plutolla on 4 pienempää kuuta. Hydra on kooltaan 45 kilometriä ja Nix 42 kilometriä . NASA:n avaruusluotain New Horizons ohitti Pluton heinäkuussa 2015. Yllättävä löytö on että Pluton ja Charonin pintamuodostelmat näyttävät olevan varsin tuoreita, mahdollisesti vain 100 miljoonaa vuotta vanhoja. Lämpötila Plutossa on -229 astetta Celciusta. Vaaleat tuoreet alueet ovat muodostuneet typpijäästä, hiilidioksidijäästä ja vesi-jäästä. Pluton taivas on sininen.

Komeetat

Alla Komeetta Lovejoy 2015, Garradd 2011 ja PanStarrs 2013. ja Lovejoy vasemmalla 8.2.2015 Andromedan tähdistössä, kuvattu 400mm teleobjektiivilla ja keskellä 15.3.2015 Kassiopeian tähdistössä kuvattuna Celestron 8 F6.3 fokuksessa. Komeetat eli pyrstötähdet ovat 'likaisia lumipalloja', jotka aurinkoa lähestyessään lämpenevät ja vesihöyry muodostaa pitkän pyrstön niiden perään. Ytimen koko on kilometreistä muutamaan kymmeneen kilometriin. Pyrstön pituus voi olla kymmeniä miljoonia kilometrejä. Suurin osa komeetan ytimestä on vesijäätä. Loput on soraa ja pölyä. Komeetat kiertävät aurinkoa erittäin pitkulaisilla radoilla. Suuren osan ajasta ne viettävät aurinkokunnan ulko-osissa.

Pyrstötähti PanStarrs kävi lähimmillään Aurinkoa 10.3.2013 noin 45 miljoonan kilometrin päässä. Lähimmillään maata se oli 5.3.2013 noin 165 miljoonan kilometrin päässä. Kuvista voi arvioida että keskusalueen koman koko on noin 0.5 kaariminuuttia, joka PanStarrin noin 170 miljoonan kilometrin etäisyydellä vastaa 25000 kilometriä. Pyrstön pituus on kuvissa noin 35 kaariminuuttia, joka on komeetan etäisyydellä 1.7 miljoonaa kilometriä. Komeetan ydin on 'likainen lumipallo', jonka koko voi olla muutamasta kilometristä muutamiin kymmeniin kilometreihin. Ytimen jää sulaa ja höyrystyy auringon lämmittäessä sitä. Tästä syntyy pitkä pyrstö komeetan perään. PanStarrin kiertoaika auringon ympäri on yli 100000 vuotta. Kuva kello 20:16 Sky-Watcher 80/600 ED putken läpi kuvattuna. Valotukset 4 x 8 sekuntia, ISO1600. Kamera Canon Eos 60Da. Pinottu DSS:llä.Ala-vasemmalla: PanStarrs 13.3.2013. EF100-400L telezoom asetettuna 400mm fokukseen. Valotus 1 sekunti, ISO1600.

17.3.2013 kello 19:43 ja 20:16 otettujen kuvien välillä PanStarrs on liikkunut 3.1 kaariminuuttia taivaalla. Komeetan etäisyydellä tämä matka on 151000 kilometriä, eli komeetan nopeus on luokkaa 76 kilometriä sekunnissa. Eli tältä komeetalta matka kuusta maahan taittuisi vähän yli tunnissa. Komeetan nimi tulee kaukoputkisysteemistä, joka löysi sen: Panoramic Survey Telescope and Rapid Response System (Pan-STARRS). Tämä on joukko kaukoputkia jotka jatkuvasti monitoroivat taivasta ja etsivät uusia asteroideja ja komeettoja, jotka voisivat olla tulossa lähelle maata.

Alla komeetta Churyumov-Gerasimenko jota ESA:n Rosetta luotain on kuvannut ja komeetta Hartley. ESA:n Philae laskeutui Churyumov-Gerasimenkon pinnalle. Rosetta on havainnut myös happea ja metania tulevan tästä komeetasta.

Asteroidit

Asteroidit Ceres ja Vesta. Asteroideja, kivestä ja pölystä koostuvia kasoja, on tuhansittain pääosin Marssin ja Jupiterin radan välillä. Ceres on näistä suurin, läpimitaltaan noin 1000 kilometriä. Vesta on toiseksi suurin, noin 560 km läpimitaltaan. Näiden näkymiseen tarvitaan kiikarit. Kaukoputkillakin nämä näkyvät tähtimäisinä kohteina. Ceres ja Vesta olivat kuvausiltana Härän tähdistössä. Cereksen etäisyys oli 330 miljoonaa kilometriä ja Vestan 345 miljoonaa kilometriä. Kuvauksessa käytetty EF100-400 telezoomia ja samalla testattiin uutta Sky-Watcher Merlin jalustaa joka on pieni ja helppo ottaa mukaan matkalle.

Eräässä Ceres asteroidin kraatterissa, joka on nimetty Occator, on mielenkiitoisia valkoisia läiskiä. Eräs mahdollisuus on että Cereksen pinnan alla on suolaista vettä, joka on tässä päässyt pinnalle. Kuvat: NASA Dawn.

Copyright (c) for pictures, 2017 Harry Rabb. All rights reserved.

Linkki alkusivulle.