Alkuun Tähdistöt Aurinkokunta Tähtisumuja Linnunrata Tähden elämä Galaksit Maailmankaikkeus
In English Etelätaivas Revontulet Kuu Silloin ennen Menetelmät Mars Taivaalla nyt

Tähtisumuja ja tähtijoukkoja

Pohjois-Amerikka sumu NGC7000 ja Pelikaanisumu IC5070 Joutsenen tähdistössä. Etäisyys 1600 valovuotta. Ionisoitunut vety hehkuu punaisena. Kuvattu 5.9.2013 EF400 teleobjektiivillä asetettuna 300 millimetriin. Valotukset 3x4min, iso1600.

Alla Linnunrataa Kotkan tähdistössä ja tiivis musta pöly ja molekyylipilvi Barnard 143 (keskeltä ylävasemmalle), jonka etäisyys on 2000 valovuotta. Kuva-ala on noin 10 x 4 astetta. Kuvasta näkee hyvin miten Linnunradan maitomainen juova taivaalla koostuu miljoonista tähdistä. Galaksissamme Linnunradassa on noin 400 miljardia tähteä. Kirkas tähti vasemmalla on Altair, jonka etäisyys on 17 valovuotta. Altair on 2 kertaa auringon kokoinen tähti.

Alla vasemmalla NGC2237 Rosette sumu Yksisarvisen tähdistössä, Etäisyys 5200 valovuotta, Kulmakoko taivaalla on 1.3 astetta, eli yli 2 kertaa täysikuun kulmakoko. Tosin sen pintakirkkaus on niin pieni ettei se näy paljain silmin. Massa 10000 auringon massaa. Rosette sumusta on syntynyt sumun keskellä näkyvät kirkkaat tähdet.
Oikealla Hevosenpääsumu Barnard 33 ja Liekkisumu NGC 2024 Orionin tähdistössä. Hevosenpääsumun etäisyys 1500 valovuotta. Liekkisumun etäisyys 1200 valovuotta. Kuvattu 28.12.2016 EF100-400L telezoom objektiivilla 300mm fokuksessa. Valotukset 6 x 75 sekuntia ja pinottu DSS:llä.

Alla Joutsenen tähdistön Perhossumu IC 1318. Etäisyys 3700 valovuotta. Ionisoitunut vetykaasu hehkuu punaisena.

Alla NGC 1973 Running man nebula, M43 ja M42 Orionin tähdistössä. Kuvattu Sky Watcher 80/600 ED kaukoputkella. M42 etäisyys 1300 valovuotta.

Alla vasemmalla Orionin kaasusumun M42 keskus. Kirkkaat 4 tähteä ovat Orionin Trapetsi ja ne ovat syntyneet tästä kaasusumusta. Orionin sumun alueella on syntynyt noin 2000 uutta tähteä. Hubble avaruuskaukoputken tarkemmista kuvista näkee että useilla niistä on protoplanetaariset kiekot ympärillä, eli täällä syntyy uusia aurinkokuntia ja planeettoja. Kuvattu 17.2.2019 Celestron 8 kaukoputken F10 fokuksessa. Pino 4 x 7 sekuntia. ISO 3200. Alla oikealla M42 kuvattuna 27.10.2012.

Alla vasemmalla: M57 Lyyran tähdistössä. Etäisyys 2300 valovuotta. Sumun keskellä näkyvä tähti on valkoinen kääpiötähti. Se on jäljelle jäänyt tähden ydin kun tähti elämänsä loppuvaiheessa puhalsi ulko-osansa avaruuteen täksi sumurenkaaksi. Renkaan punainen väri on ionisoituneen vedyn tunnusväri ja vihertävät sävyt syntyvät hapesta. Kuvattu 9.11.2012, Celestron 8 F10, Canon Eos 60Da.
Alla oikealla: NGC 7635 Kuplasumu Kassiopeian tähdistössä. Etäisyys 11000 valovuotta. Kulmakoko 15 kaariminuuttia. Kuvattu 12.11.2012

M27 Nostopainosumu Ketun tähdistössä. Etäisyys 1250 valovuotta. Sumun keskellä näkyvä tähti on valkoinen kääpiötähti. Se on jäljelle jäänyt tähden ydin kun tähti elämänsä loppuvaiheessa puhalsi ulko-osansa avaruuteen täksi sumuksi. Kuvattu 7.9.2013 Celestron 8 F10 fokuksessa. Valotukset 5 x 4minuuttia, ISO 1600.

Alla kaksi etelätaivaan sumua, tähtien syntypaikkoja M16 ja M17. Nämä sumut ovat Suomesta nähden vain muutaman asteen korkeudessa horisontista ja siksi vaikeammin kuvattavia. Kuvattu 5.9.2016. Valotukset 9x40 sekuntia, ISO6400. Kaukoputkena Celestron 8 F6.3 ja kamera Canon Eos 60Da.

M16 Kotka sumu on Käärmeen tähdistössä. Etäisyys 7000vv. Kulmakoko 7 kaariminuuttia. Tässä sumussa on pilarimaiset tiivistymisalueet joiden sisällä on syntymässä uusia tähtiä. Hubble avaruuskaukoputki otti M16:sta kuuluisan kuvan Pillars of Creation.
M17 Omega sumu on Jousimiehen tähdistössä. Etäisyys 5000vv. Kulmakoko 11min.

Kaksoistähtijoukko NGC 884 ja 869 Perseuksen tähdistössä. Etäisyys 6800 valovuotta. Kuvattu 27.10.2012. Kun kaasu ja pölypilvestä on syntynyt joukko tähtiä, ne alkavat omalla säteilypaineellaan puhaltamaan jäljellä olevaa kaasupilveä pois. Tässä tähtijoukossa ei ole enää jäänteitä entisestä kaasupilvestä. Ajan myötä tähtijoukon tähdet hajaantuvat ja sulautuvat linnunrataamme. Meidänkin Aurinko on todennäköisesti syntynyt samaan aikaan usean muun tähden kanssa tähtijoukkoon ja sitten vaeltanut sieltä pois.

Messier 11 Villihanhijoukko kilven tähdistössä, Etäisyys 6000valovuotta. Eräs kandidaatti tähtijoukolle jossa Aurinkokunta on voinut syntyä on Messier 67 Kravun tähdistössä. Tämä joukko on saman ikäinen kuin Aurinkomme ja siinä on alkuainekoostumukseltaan paljon Auringon kaltaisia tähtiä. M67 etäisyys on 2700 valovuotta. Ajomiehen tähdistössä on kolme kiikareilla näkyvää avointa tähtijoukkoa M36, M37 ja M38. Etäisyydet 4100, 4500 ja 4200 valovuotta. Kuvassa näkyvät myös punaiset kaasupilvet IC405 ja IC410. Etäisyydet 1500 ja 1300 valovuotta.

Alla avoin tähtijoukko Messier 45 Plejadit Härän tähdistössä. Etäisyys 440 valovuotta.Tässä nuoressa joukossa on noin 500 tähteä. Kuvattu 29.1.2014. Sky Watcher 80/600ED. Canon EOS 60Da. Pino 4 x 3 minuuttia. ISO 1600.

Alla pallomainen tähtijoukko Messier 13 Herkuleen tähdistössä. Etäisyys 25000 valovuotta. Tässä joukossa on noin miljoona tähteä tiiviissä rykelmässä. Galaksiamme kiertää noin 100-200 tällaista joukkoa. Pallomaiset tähtijoukot ovat hyvin vanhoja, iältään noin 10 miljardia vuotta. Eli ne ovat syntyneet samaan aikaan kuin meidän galaksimme. Kuvattu 5.9.2016 Celestron 8 kaukoputken F6.3 fokuksessa. Valotukset 9 x 30 sekuntia, ISO6400. M13 kulmakoko taivaalla on 20 kaariminuuttia, eli se on taivaalla hieman täysikuuta pienempi. Kiikareilla tämän näkee sumumaisena läiskänä. Mutta vasta kaukoputkella on mahdollista nähdä tästä yksittäisiä tähtiä. Ja pitkän aikavalotuksen kuva paljastaa koko komeuden.

Copyright (c) for pictures, 2019 Harry Rabb. All rights reserved.

Linkki alkusivulle.