Historismi.Net Sukutaulut


arrow arrow arrow
Margaretha "Greta" Paulin
(1764-1824)
Israel Palmgren
(1760-1809)
Maria Lind
(1767-1860)
Carl Magnus Tidström
(1791-1875)
Christina Gustava Palmgren
(1796-1870)

Karl Gustaf Tidström
(1836-1901)

 

Family Links

Spouses/Children:
Maria Sofia Johansdotter Pada

Karl Gustaf Tidström 46

  • Born: 31.03.1836, Vaasa 45
  • Marriage: Maria Sofia Johansdotter Pada 16.10.1864 in Vaasa 45
  • Died: 09.01.1901, Vöyri at age 64

  Elämänvaiheita:

Karl Gustaf aloitti keskikoulun 24.3.1846 ja kävi sitä muutaman luokan ajan, mutta lähti sitten merille. Vuonna 1851 hänet on kuitenkin merkitty "Real Schola" rippikouluoppilaaksi. Merimatkat kantoivat aina Egyptiin saakka. Meriltä palattuaan Karl Gustaf värväytyi sotaväkeen palvellen aliupseerina Vaasassa, Helsingissä ja Oulussa. Armeijan palveluksesta erottuaan Karl ryhtyi Vaasan lääninhallituksen vahtimestariksi, sitten kanslistiksi. Perhe asui Vaasassa Asplundin kulmatalossa torin varrella.

Puoliso Maria Sofia Palmfors (Pada)
Lapset:
1) Karl Georg, s. 20.7.1865
2) Ernst Gustaf, s. 8.10.1867
3) Edith Maria, s. 16.5.1870
4) Otto Adolf, s. 16.8.1875


Isonjaon yhteydessä esiintyi levottomuuksia ja Karl Gustafista tuli ylimääräinen nimismies Raippaluotoon ja Björköhön, jossa viranhaltijana toiminut nimismies ei ollut kansalaisten suosiossa. Vuonna 1875 tuli Vöyrin, Oravaisten ja Maksamaan kruununnimismiehen virka avoimeksi, ja Karl Georg valittiin, koska oli onnistunut hyvin Björkön levottomuuksien rauhoittamisessa. Karlin vuosipalkka tässä tehtävässä oli kuulema 800,- (noin 2800 euroa vuoden 2000 rahassa). Karl perheineen muutti Vöyriin kirkonkirjojen mukaan 1876, mutta todennäköisesti muutto oli tehty jo 1875. Vuosina 1874-1875 Karl Gustaf määrättiin lankonsa värjäri Ernst Palmforsin holhoojaksi.

Ennen Vöyriin siirtymistään Karl Gustaf oli perustanut olutpanimon "Nya Bryggeriet" leipuri Blomin ja kauppias Dahlströmin kanssa. Panimo ei menestynyt, vaan teki tappiota. Karl Gustaf joutui tekemään velkaa samoihin aikoihin kun sai viran Vöyristä. Sittemmin panimo alkoi tuottaa paremmin ja Karl pääsi veloistaan, saaden jopa tuottoa. Kilpaileva "Bock" oluttehdas perustettiin ja pahimman kilpailun aikaan olutkori maksoi vain 5 mk (eli hieman alta 100 mk). Kilpailijan omistajat tarjoutuivat ostamaan Nya Bryggeriet'in, kauppa toteutui niin että Bock korotti osakepääomaansa ja suoritti osan kauppasummasta Bockin osakkeina.

Vuonna 1877 Karl Gustaf halusi sakon uhalla kieltää Vöyriläisiä pitämästä luonaan "laukkuryssiä" (att hysa lauckuryssor), jotka hänen mukaansa levittivät sukupuolitauteja. Asialle ei kuitenkaan voitu käytännössä yhtään mitään. Seuraavana vuonna hän esitti pitäjänkokoukselle, että maalari Mårten Ulfsonin tyttärelle ja tämän alaikäiselle lapselle ei myönnettäsi matkustuslupaa, koska uskoi että perhe, jonka isä oli jo Ruotsissa, jouduttaisiin pian palauttamaan kotiin kunnan kustannuksella ja köyhäinavun piiriin. Pitäjänkokous kuitenkin puolsi matkustusluvan myöntämistä. Vuonna 1888 köyhäinavun varassa oli Vöyrissä 200 henkilöä, ja insinööri G.A. Helsingius halusi kunnan rakennuttavan säännöstenmukaisen vaivaistalon. Näin päätettiinkin, mutta asia pitkittyi ja jäi lopulta toteuttamatta. Helsingius valitti vuonna 1892 Vöyrin köyhäinhoidosta kuvernöörille, joka vaati selvitystä. Köyhäinavun saattamiseksi ohjesääntöjen tasolle perustettiin toimikunta, jonka puheenjohtajaksi Karl Gustaf valittiin. Yhtenä toimenpiteenä perustettiin köyhäinhoitolautakunta, joka koostui kolmesta miehestä ja kolmesta naisesta. Karl Gustaf ja vaimonsa Maria Sofia valittiin jäseniksi tähän lautakuntaan syksyllä 1892.

Paitsi köyhäinhoidossa, oli Karl aktiivisesti mukana myös palosuojelutyössä. Pitäjänkokouksessa 18. toukokuuta 1880 päätettiin että Vöyri, Oravainen ja Maksamaa pidetään erillään toisistaan palovakuutusasioissa. Karl valittiin Vöyrin palosuojeluyhdistyksen puheenjohtajaksi estyneen rakennusmestari Johan Långsin tilalle. Myöhemmin Långs palasi puheenjohtajan paikalle.

1884 Karl Gustaf oli perustamassa Vöyriin puhelinyhtiötä ja seuraavana vuonna oli puhelinlinja rakennettu. 20 tilaajan keskus oli keväällä 1885 jo loppuunmyyty, ja oli hankittava suurempi, 40 tilaajan, keskus. Vanha keskus myytiin Maksamaalle. Karl Gustafin kumppaneina yhtiössä olivat rovasti Hirvinen, apteekkari Salin, kauppiaat Lipkin ja Jåssis sekä ylikonstaapeli Smeds.

Vuonna 1886, huhtikuun 15 päivänä uutisoi "Wasa Tidning" että kirkkoherra Ture Wegelius oli koettanut senaatissa saada papistolle takaisin seurakunnan kappalaisen palkkaa, joka Oravaisten kappelia erotettaessa oli osoitettu kunnan kansakoulujen käyttöön. Senaatti oli tämän vuoksi käskenyt koolle kirkkovaltuuston selvittämään, kuinka seurakunta tämän palkan parhaiten haluaisi käyttää. Tuomiokapituulin asiamiehenä asian käsittelyssä toimi Vähäkyrön kirkkoherra Nybergh ja kruunun oikeuksia valvoi nimismies Karl Tidström. Vöyriläiset seurasivat asiaa tarkasti, sillä kunta oli näillä varoilla kustantanut kansakoulujen opettajiston palkan.

Vöyriläisissä häissä oli alettu 1880-luvun lopulta alkaen kuluttaa suuria määriä paloviinaa, jopa niin paljon, että häävieraat tapasivat jättää hääparille rahaa maksuksi viinatarjoilusta Tilanteeseen kyllästyneistä kuntalaisista joku lähetti Karl Gustafille kirjeen vuonna 1890 vaatien hääjuhlien kieltämistä kokonaan. Sellaista päätöstä ei toki tehty, mutta sen sijaan perustettiin komitea joka määräsi sakotettavaksi joitakin hääjuhlien lieveilmiöitä. Sakkoa sai siten 25 mk tuliaseen laukaisemisesta häissä tai kihlajaisissa, 25 mk ratsastamisesta häätaloon sisään ja 30 mk lisää jos jätti hevosen sinne.

Kun mm. Andialan, Bergbyn ja Jöralan kylät olivat anoneet kuvernööriltä vapautusta velvoitteesta huolehtia Karvsorista Kaitsoriin kulkevan tien ylläpidosta, puhui Karl Gustaf pitäjänkokoukselle 3. tammikuuta 1893. Karl totesi että Kaitsorin vanha satama oli tullut käyttökelvottomaksi ja tie tarpeettomaksi. Sitävastoin ns. ylätie Kaitsorista Hällnäsin sahalle pitäisi ottaa käyttöön rantatieksi Karvsorin, Kaitsorin ja Kovjoen kylille, ja niiden jotka katsoivat tähän tiehen liittyvänsä, tulisi anoa koko tieyhtiöltä lupaa tien käyttöön. Kunnalliskokous oli Karlin kanssa samaa mieltä. Yleiseksi tieksi em. tieosuus tulikin vasta 1911.

Merimiehenä Karl osasi varmasti myös luotsin työt, joka tapauksessa Siirtolaisinstituutin passitiedoista käy ilmi että kruununluotsi Karl Tidström ja hänen vaimonsa Maria Sofia hakivat 7.8.1897 puolen kuukauden passia ruotsinmatkaa varten. Passi kirjoitettiin numerolla 1094 ja Maria kirjattiin Karlin passiin. Minä vuonna Karl oli nimitetty luotsiksi, ei ole tiedossa vielä.

Kruununnimismiehenä Karl Gustaf Tidström oli aina kuolemaansa saakka 1901.
47

  Yksityiskohtia:

1. Ammatti: kruununnimismies: Vöyri. 45

2. Muutto: Vaasasta Vöyrille perheineen, vuonna 1876. 45

3. Matka: Ruotsiin elokuussa 1897. 48 Puolen kuukauden passi myönnettiin 7.8.1897. Samalla passilla matkusti vaimo Maria Sofia.

4. Holhooja: Määrätty holhoojaksi, 1875, Vaasa. 46 Lankonsa Ernst Palmforsin holhous


Karl married Maria Sofia Johansdotter Pada, daughter of Johan Johansson Pada and Susanna Elisabeth Samuelsdotter Eurelius, 16.10.1864 in Vaasa.45 (Maria Sofia Johansdotter Pada was born 16.04.1837 in Vaasa 49 and died 25.02.1899 in Vöyri 49.)



Etusivu | Sukunimet-Surname List | Henkilöt-Person List | Copyright
Kaikkia esitettyjä tietoja ei ole varmistettu, katso viitteet.
Not all data is verified, see source citations.