Historismi.Net Sukutaulut


Arendt Grape
(-1600)
Arendt Grape
(1585-1666)
Anna Heinrichstochter Michelson
(-1640)
Arendt Grape
(1612-1687)

 

Family Links

Spouses/Children:
Clara Johansdotter Guldsmed

Arendt Grape

  • Born: 21.09.1612, Saksa, Lyypekki
  • Marriage: Clara Johansdotter Guldsmed 08.08.1641 in Västerås
  • Died: 20.12.1687, Ylitornio, Nautapuoti at age 75

  Elämänvaiheita:

Arendt Grape muutti Tukholmaan vuonna 1629, 17-vuotiaana, raatimies Johan Pederssonin palvelukseen. Johan Pederssonin veljestä Petter (Peder) Pederssonista tuli Tornion ensimmäinen pormestari. Arendt asui Tukholmassa ilmeisesti ainakin vuoteen 1646 saakka. Vuoden 1643 porvarirekisteri tietää hänen olleen tukkuri ja asuneen kaupungin itäisessä korttelissa. Arendtilla tiedetään olleen kauppayhteyksiä Tornioon jo vuosina 1644-1645

Arendt oli perustamassa malmiyritystä Lappiin, Junosuantoon. Hän perusti Könkäsen ruukin (Kengis bruk), johon kuului vasarapaja, tankovasara ja masuunit Könkäsenkoskella (Kengisfors) ja Masugnsbyssä (tuolloin Junosuannon Masuuni). Hän haaveili jopa Könkäsen kaupunginoikeuksista, tai ainakin kauppalan perustamisesta. Kuitenkin, 1647 tehty vaatimaton aloite saada Könkäseen oma ruukinsaarnaaja koska lähimpään kirkkoon oli matkaa 250 kilometriä, toteutui vasta 1655. Arendt itse muutti virallisesti Könkäseen vuonna 1649.

Vuonna 1651 Arendt katsoi saaneensa ruukin kuntoon, mutta oli samalla velkaantunut tuntuvasti, muun muassa hollantilaissyntyiselle kauppiaalle Abraham Mommalle (1623-1690). Kahdella eri sopimuksella muodostettiin 26.11.1652 ja 14.2.1653 yhtiö, jonka kolmanneksi osakkaaksi tuli Abrahamin veli, Jakob Momma (n. 1625-1678). Kun kullakin oli kolmannes ruukista, oli Arendt enää vain vähemmistöosakas. Abraham Momma valitti jo vuonna 1653, että Arendtin antama kuva oli ollut liian optimistinen. Perusongelma koko ruukin toiminnan ajan oli ammattitaitoisen työvoiman puute.

Svappavaaran kuparimalmion löytänyt saamelainen Olof Tolk kutsui 1654 Abraham Momman hyödyntämään sitä, mutta Arendt Grape katsoi itselläänkin olevan siihen oikeuden, koska hän jo helmikuussa 1650 oli kirjoittanut asiasta vuosikollegiolle - tosin puhuen "kauniista rautamalmista". Mommilla oli pääomaa, jota he saivat muusta liiketoiminnastaan ja heidän asemansa ruukkiyrityksessä vahvistui. Vuonna 1657 Arendt omisti ruukista enää kuudenneksen. Mommat aateloitiin vuonna 1667 nimellä Reenstierna muun muassa sillä perusteella, mitä he olivat tehneet "Tornion tehtaitten" hyväksi, ja 21.12.1680 Vuorikollegio vahvisti sopimuksen joka siirsi Arendt Grapen ruukkiyrityksestä kokonaan syrjään. Arendtin todettiin olevan vapaa kaikista veloista ja jälkiperinnöistä, ja oli oikeutettu vuosittain 45 kippuntaan (eli 7,6 tonniin) hyvää kankirautaa koko oman ja vaimonsa jäljelläolevan elinajan. Tällöin Jakob Reenstierna oli jo kuollut ja Abraham siirtynyt Bergslageniin. Reenstiernojen talous ei tuolloin ollut parhaimmillaan eikä ole ollenkaan sanottu, että Arendt sai mitään siitä mitä oli sovittu.

Arendt oli 21.1.1667 nimitetty Tornion ja Kemin Lapin kruununvoudiksi, ja hän lienee ollut samanaikaisesti myös nimismies ja lapinvouti. Arendtista tuli kirkkoherra Gabriel Johaninpoika Tuderuksen hyvä ystävä, ollen mm. tämän kanssa Lapin noitia jahtaamassa vuonna 1670, Gabriel Tuderus oli nimittäin ankara noituuden ja shamanismin vastustaja. Noina aikoina lappalaiset kävivät vielä säännöllisesti kalastamassa ja metsästämässä vanhoilla nautinta-alueillaan, joille nyt oli levinnyt uudisasutusta, ja niinpä nimismiestä tarvittiin Villin Pohjolan oikeutta jakamaan. Vuonna 1678 Arendt poltti Pentti Sääväläisen kalaputouksen ja patsasaitan mailta joille Pentti ei enää ollut tervetullut. Pentti kävi asiasta oikeuttakin.

Nimismiehen ja voudin virasta Arendt sai eron korkean iän perusteeella 1682, jolloin hänen pojastaan Henrikistä tuli nimismies. Henrik kuoli seuraavana vuonna, ja tehtävä siirtyi Arendtin nuoremmalle pojalle Jakob. Arendt kuintenkin hoiti joitakin tehtäviä vielä 1685.

Kävi niin että ruukki luisti myös Reenstiernojen käsistä, ja syksyllä 1685 Arendt Grape oli kunnostanut siellä masuunia maaherra Hans Abraham Kruusen myöntämällä oikeudella. Reenstiernat protestoivat, mutta vuorikollegio totesi 23.11.1686, että ellei ruukkia saada toimimaan kolmessa kuukaudessa, heidän oikeutensa siihen on menetetty. Ja niinpä kesällä 1687 ruukki oli taas Arendtin käsissä, vähän ennen hänen kuolemaansa.

Arendt lahjoitti Tornion kirkkoon kaksi 1200 kuparitaalerin arvoista kynttilänjalkaa, jotka olivat alttariseinän ikkunoita korkeampia ja joihin kumpaankin mahtui 24 kynttilää. Ne joko tuhoutuivat kirkon palossa 1682 tai jäivät venäläisten ryöstösaaliiksi 1714-1715. Hänellä oli Nautapuotin talo Tornionjoen Nautapuotinsaaressa, joka kuului Kainuunkylään (Helsingbyn). Kun vuoden 1677 raju jäittenlähtö vahingoitti rakennusta, se siirrettiin joen itärannalle eli nykyiselle Suomen puolelle. Nautapuotissa on hänelle 1987 pystytetty muistokivi.

Lapsia Clara Reuterin kanssa:
1) Margareta, s. 1642, Lars Erasmusson Renmarkin puoliso
2) Johan, s. 1643, k. 1643
3) Arendt, s. 1645, k. Torniossa
4) Henrik, k. 1683
5) Jakob
6) Clara, Lars Larsinpoika Lithoviuksen puoliso
7) Salomon, s. 1662 Ylitornio, k. lokakuu 1742 Nautapuoti

  Yksityiskohtia:

1. Ammatti. Ruukkiyrittäjä, nimismies, Lapin vouti


Arendt married Clara Johansdotter Guldsmed, daughter of Johan Johansson Guldsmed and Greta Salomonsdotter, 08.08.1641 in Västerås. (Clara Johansdotter Guldsmed was born 25.06.1625 in Västerås and died 24.08.1692.)



Etusivu | Sukunimet-Surname List | Henkilöt-Person List | Copyright
Kaikkia esitettyjä tietoja ei ole varmistettu, katso viitteet.
Not all data is verified, see source citations.