| Asiantuntijan seuloessa mielessään olevaa tietopaljoutta, hän tekee monia valintoja jo alussa tiputtaen valtaosan mahdollisuuksista pois ja keskittyen kaikkein olennaisempiin asioihin. Avaimena on siis ratkaisuvaihtoehtojen muodostaman ongelma-avaruuden rajoittaminen ja kognitiivisten prosessien suuntaaminen tiedonala- ja tehtäväkohtaisen tiedon hallintaan. Asiantuntijoiden työtapaa voidaankin kuvata asteittain etenevänä progressiivisena ongelmanratkaisuprosessina, jossa asiantuntija jatkuvasti määrittelee uudelleen tehtävänsä ja toimintansa. Näin tehtävän ratkaisusta ei seuraa rutinoituminen vaan entistä korkeammalla tasolla tapahtuva uusi ongelmanasettelu, joten asiantuntijuus on jatkuvasti kehittyvää tietotaitoa tuottava prosessi.6 | ||
| Kaikessa taitavassa toiminnassa sanattomalla tiedolla on tärkeä osansa. Niinpä asiantuntijuustutkimuksessa on havaittu että pohja asiantuntijan toiminnan intuitiiviselle varmuudelle on aikaisemmissa kokemuksissa.7 Vaikka kokemuksen lisäksi tarvitaan tavoitteellista valmentautumista ja muodollista opiskelua,8 en aliarvioi kokemuksen merkitystä. Esimerkiksi tehtyäni tusinan verran multimediatuotteita ratkaisen monet käytännön haasteet niitä enää suoranaisesti ajattelematta, vaikka ratkaisuni vaikuttavat keskeisesti siihen miten lopputuote toimii ja käyttäytyy kuluttajan kuvaruudulla. | ||
| Arkipäivän huomaamaton metaoppiminen kuuluu työssä oppimisen käsitteistöön. Tästä pitkäaikaisesta kokemuksesta jollakin ammattialalla syntyvää ammattitaidon osaa sanotaan äänettömäksi osaamiseksi. Toisaalta termin käyttö kuvaa oppimiskäsityksen vinoutumaa, koska käytännössä kyse on elinikäisen oppimisen tuomasta kokemuksesta.9 | ||
| © Jarmo S. Rintamäki 2003 | ||
| | ||
| Sivun alkuun | ||
| | ||