Kriittisyys on länsimaisen yhteiskunnan keskeisiä sivistysihanteita estäessään ihmisiä kehittymästä helposti ohjailtavaksi massaksi.7 Näin kriittisyys nähdään demokraattisessa yhteiskunnassa arvona jo sinänsä. Lisäksi kriittisyys merkitsee valmiutta kyseenalaistaa vallitsevaa uudesta näkökulmasta parempien vaihtoehtojen luomisen toivossa. Tämä tarkoittaa usein toisinajattelua vallitsevan mielipiteen suhteen, joten kriittisyys edellyttää asioiden tarkastelua mahdollisuuksina.8 Toisin sanoen omaehtoisesti ajatteleva ihminen arvioi esitettyjä asioita löytääkseen parempia ratkaisumalleja.
Keskeisten alalla luotettavina pidettyjen lähteiden esittely on nykyisten Internetissä olevien sanahakukoneiden aikana erittäin tärkeää. Esimerkiksi tunnetuimmista ohjelmista tai laitteista voi löytää tietoja hyvin helposti ja paljon, mutta on keskeistä ymmärtää että suurimmassa osassa niitä on harrastajien tai yksittäisten käyttäjien tuottamia tietoja ja mielipiteitä asiasta. Yleensä luotettavina lähteinä pidetään ohjelmiston tai laitteen tehneen yhtiön omaa tukipalvelusivustoa, käyttäjäryhmän sivustoa sekä suurimpien alan lehtien teknisten testien sivustoja. Lähteiden hyödyllisyyttä arvioitaessa pohditaan millaista tietoa mistäkin paikasta kannattaa hakea, jos esimerkiksi jossakin ohjelmassa on toiminnallinen virhe, tiedot virheestä ja sen kiertämisestä löytyvät yleensä ensin käyttäjäryhmän sivuilta, hyvässä tilanteessa joskus myöhemmin ohjelmayhtiön sivulta voi ladata virheen korjaavan ohjelmanpätkän.
Kasvatusfilosofian näkökulmasta ihmisen tieto on näkökulmasidonnaista, joten kaikki tieto on periaatteessa kyseenalaistettavissa. Koska tiedonhallinta ja lähdekritiikki edellyttävät joskus vaikeita ja rohkeitakin valintoja, ihmisellä täytyy olla mielikuvituksen rohkeutena ilmenevää perusluovuutta. Suurin osa kriittisestä ajattelusta on jonkin tietyn asiasisällön ajattelemista, joten kriittisessä ajattelussa on aina oltava vahva asiasidonnaisuus, jottei oppija huku yksityiskohtiin kadottaen kriittisen näkökulman asiakokonaisuudesta. Johtopäätöksenä voidaan todeta että kriittisesti suhtautuva henkilö ei pysty soveltamaan yleistä kriittistä valmiuttaan johonkin asiakysymykseen tuntematta alaa, vaikka ihmisen pitäisi erottaa tarkoituksellisesti väritetty informaatio tiedosta.9
Edellisen kappaleen näkökohdat tukevat hyvin pohtimaani ajatusta. Tunnen atk-alaltakin ihmisiä jotka suhtautuvat ammattilehdissä julkaistuihin mielipiteisiin yleisinä totuuksina, joten aluksi heidän pitäisi pyrkiä suhtautumaan kriittisesti asioihin yleensä. Toisaalta alan perusasiat on hallittava myös silloin kun tietoa etsitään tietoverkosta. Yllättävän monelle kotimaanmatkailun ammattilaiselle aluksi järkevän näköisiä asiakokonaisuuksia sisältävät Telajärven kunnan esittelysivut ovat menneet ensin täydestä, vaikka ne on tehty pitkälti www-sivuston esittelytarkoituksiin10.

© Jarmo S. Rintamäki 2003
Sivun alkuun