Sulle on sanoma täällä
Runokokoelma (1972)
s. 43:---------
Jo ensi hetkestä asti on meren levottomuus asunut minussa. Meren liike liikuttelee minua, minä seuraan. Tämä aaltojen vyöryvä eteneminen, maininkien tyyni kohoilu, ja vaahtopäiden mielenkuohut.
Kuuntele, ihminen, merta. Se puhuu sinulle.
Kerro mitä tiedät. Jos uskallat, ja älä kaihda vastuutasi: sinäkin olet piittaamattomuudellasi saastuttanut monta kuutiota merta.
Katso, ihminen merta, ja kavahda itseäsi.
Meri ei ole sinun vihollinen. Sinä itse olet.
ote sivulta 44:
Katso merta, se läikkyy
aina
vaan.---------
s. 51:
Laiva päästyään vauhtiin ei pysähdy hetkessä.
Seuraava ote: 8.
Paluu alkuun
Sivua kehitelty 3.1999 - 5.1999 - 3,6,7 & 8/2000 - 11.5.2002