Osastosta "VII SATAMA":
"Allan Grönholm ei ollut merimies,
vaan apteekkari,
niin merenkävijäsukuun kuin kuuluikin."
(Sten Lille: Suomen valtameripurjehtijat.
Lieto 1980)
------
Sataa, sataa,
tuuleekin,
ja kaiken lisäksi on pilkkopimeätä.
Selitä siinä sitten että haluaisin vain vähän jaloittelemaan.
(Venstpils 4.12.1985)
------
Sininen vihko
ja pullo kaljaa.
Olisi ilta.
Merellä on kovaa tuulta,
laiva heiluu taas,
ja tuolit ei pysy paikoillaan.
Kävin kävelemässä Flushingissa.
Kylmää.
Aallonmurtaja. Luotsitupa.
Tyhjä tontti.
Majakka, laivat,
katu, asunnot,
lämpö taloissa, meri,
laivat ankkurissa,
ohi menevä laiva, äänet.
Tuntui oudolta kuunnella laivan ääniä
katukäytävältä seisoskellen.
Muutama loisto vilkkui,
toisella rannalla valoja.
Väylän suu levenee keskelle yötä,
leveä väli pelkkää pimeyttä.
Ei yhdenkään laivan valoja.
Samaa näkee laivan kannelta,
yöllä, pimeää merta,
pilveä taivaan edessä,
entä sitten,
musta ei ole mitään.
Sininen vihko
ja pullo kaljaa.
Olisi ilta.
Nyt, tämä hetki,
saunassa käyty,
kuuman saunamakkaran päälle
sinappia, ja pää suuhun.
Olutta perään.
Ilta,
en sammuta valoa,
en riisu,
en sammuta radiota.
Meri menee
laiva seilaa
taivaalta tulee tuulet,
pilvistä putoaa sateet.
Sininen vihko
ja pullo kaljaa.
Olisi ilta.
------
Runot, kuten aallot merellä,
tulee yksi,
toinen heti nousemassa samanlainen.
------
Lyijykynä
ei pysy pöydällä.
Katson ulos:
myrsky.
----
Meri ja muut elementit, tapaaminen,
miten koko maailman meret muka mahtuu
muualle kuin itseensä?
Juhani Tikkanen
__________________________________________
DolbyC-kokoelmasta ylijääneitä haikuja tallensin omaan tiedostoonsa:
dolbyli.htm.
Tikkasen tekstien valintaan
