Kolmen hevosen vaunut
Runoja kokoelman Osastosta I
I PETROSKOI
1. Kolme runoilijaa
Oleg Mishin, ja minä kävelimme Petroskoissa sateessa, sadetta huomaamatta, puheltiin, runot ropisivat, kaksi runoilijaa kolmatta kaivaten, Sankt Petersburgin Pushkinia, taikka olisi edes Tsaari tullut vastaan kadulla, oltaisiin tervehditty, menty juomaan lasilliset teetä, syöty leipää ja kalaa, ja pyydetty Tsaaria armahtamaan Aleksandr Sergejevits Kaukasukselta Petroskoihin, paistattelemaan päivää Pohjolan valkeina öinä ja kirjoittelemaan Äänisen aalloista.
------
2. Väärin, vastoin asetuksia
Kävimme uimassa Äänisen aaltojen tyynen keskellä myrskytessä. Miliisi vahti uimarannan uijia, että eivät ui väärin, vastoin asetuksia, eivätkä huku, tai hukuta toinen toisiaan, ainakaan valtiolle kelvollisia kansalaisia. Muita ei ole olemassakaan, vai oletko nähnyt?
------
3. Ei pääse, jollei ole viisumia
Puistoja olisi ja syrjäisiä metsiköitä. Salakokouksen saisi aina aikaiseksi, ja vallankumouksen, mutta riitaa, että syntyisi kaksintaistelu, sota naapuria kohtaan, ruotsia ja jaappania, siihen ei historia ole valmis, vielä. Niin isoa riitaa ei Äänisen rannalla nyt synny, on liian valoisaa, lämmintä. Ei riitä aiheita, ahneutta, pahansuopuutta, rajoille. Railona raukat rajat maita ympäröi, viisumitta ei niiden yli edes viisuissa pääse.
------
4. Miliisiltä liika ajattelu
Sade ehti, kenties, laantua, lehdissä lehahteli leppeä tuuli. Kaupungin miliisi ajeli maastoautolla alas rantaan, ei halunnut tällä kertaa karkottaa runoilijaa muualle. Tai jospa jo olimme karkuteillä? Toisiltamme meiltä oli Aleksandr kadoksissa. Miliisiltä kenties oikea rosvo, traktoritehtaan hitsarin eväät varastaneen tihulaisen etsintä, tai jos muuten kävi laskemassa eri kansalaisuudet Äänisen rannoilta, kuvernementin perukoilta asti. Virkansa puolesta miliisi luokittelee kulttuuri-ihmiset karja-autoihin sopiviksi, ja kyydittäviksi. Tsaarin miliisi sanoi sen vitsinä, mutta tarkoitti sitä, uskoi sen itse. Miliisiltä liika ajattelu on uhkarohkeata.
------
5. Ikään kuin meillä olisi ollut sovittu tapaaminen
Me, minä ja Oleg, luulimme että yhä satoi, poikkesimme levykauppaan, jospa Häneltä olisi laulettu runoja levylle? ja kas, vanha tuttu hyllyltä vastaan purjehti, tuttu profiili, kihara tukka, tutut kasvot, hän se siinä tervehti levypinon seasta, ikään kuin meillä olisi ollut sovittu tapaaminen, hän, Pushkin, Aleksandr Sergejevits.
------
6. Tsaarin kammarin kuulomatkan päässä
Olisit Aleksandr muuttanut tänne. Petroskoihin. Siellä Pietarissa nyhjäsit, Tsaarin kammarin kuulomatkan päässä, puhelimen kantama hoviin; se on vaarallista, kuten olikin. Tulisit nyt tänne sinäkin, maanpakolainen, runoilija, minkälaiset runot täältä olisit helkytellyt, Kalevalan kellistänyt, Kantelettaren tekaissut!
------
7. Vieraat laulajat laulaa loilottavat
Mutta täällä hän on läsnä vain levyn kannessa, levyllä laulut soi, vieraat laulajat laulaa loilottavat, ja ihan selvin päin.
Tuittupää runoilija, sinä A. S. olit liian hyvä tussarilla ampuja; tähtäsit Dantesin yli ilmaan, ja osuit. Ilmaan. Dantes taisi olla vodkassa? Dantes ei osunut. Minne tähtäsi.
Tulisitpa nyt käymään hommattaisiin Sinulle huonompi pyssy, jolla ei osuisi, tai ainakin luodinkestävät liivit.
------
8. Tämä juttu ei selviä
Siitä saisi jutun lehteen: "Hurja kaksintaistelu Pietarin yössä! Miliisit ajoivat turhaan takaa paria miekkosta, jotka saadun tiedon mukaan olisivat kaksin taistelleet salaa metsikössä. Toinen olisi saanut kuularyöpyn rintaansa, mutta merkillisellä tavalla siitä vain kepsahtanut selälleen, ja takki olisi siitä ryvettynyt pahoin, käsineetkin tuhraantuneet. Miten ihminen, johon läheltä ammuttu pyssyn luoti osuu, ei muuta kuin kellahtaa kumoon, tutkii Pietarin Miliisilaitos.
Kruutitehtaanvarastoa on tutkittu, sillä epäillään että käytetty kruuti olisi kelvotonta, jatkettu esim. hienolla rantahiekalla.
Miliisi on tutkimuksissa ymmällä ja pyytää kansalaisten apua asian selvittämiseen."
Noin kirjoittaisi viikon lehti. Te kaksi, Dantesin retale ja sinä A.S. naureskelisitte sulassa sovussa, nostaisitte pikku pikarit, ja toteaisitte, että tämä juttu ei selviä.
------
9. Oikea asia ei erotu
Totinen tosi oli toisin. Totuus on aina totinen. Toisen kannalta. Ei siitä ole koskaan pidetty. Ei ennen, varsinkaan jälkeen. Päinvastoin. Pimeässä harmaakin on musta ja valkeassa musta näkyy; ampujan hattu, kuin puun latva taivasta vasten. Oikea asia ei erotu. Ei osaa. Luoti, osuu.
Kts Mateli & Pushkin Kuopiossa - jutusta osumisen teema
Seuraava osasto: 2
Kurkista myös Kolmen Hevosen vaunut - kokoelman neljättä versiota.
Kokoelman kasausvaiheesta jäi muutama teksti pois: 'ylijääneet'.
Kurkkaa myös Pushkin-runoelman syntyvaiheita setvivää juttua, sekä Pushkinin syntymäpäivänä Kuopiossa esitettyä pohdiskelua Matelista ja Pushkinista.
Paluu alkuun
päivitetty 4.1999 - 5.1999 - 2.2000 - 2.2000 - 7.2001 & 21.4.2002.