Kesäkuun 3. valkeni pehmeän sateen lävitse; ei sada mutta ulkona kastuisi jos sinne pitäisi heti aamusta lähteä.

	Vihreä vaahtera
	riiputtaa oksiaan.
	Sadekin on väsynyt.

Olen loppukevään / alkukesän aikana tutkaillut internetistä lähinnä haikuja. Suomessa niitä on vähemmän, muualla maailmassa runsaasti.

Olen löytänyt lisää Issan sivuja ja eräs viihtyisimmistä Billin blogi. Muualla maailmassa on pitkään ollut sallittua kirjoittaa haikuja kuten Santoka:

	Sanoissa saa olla tavuja
	jolleivat ne häiritse 
	päiväuniamme.

Raakakäännös Billin haikusta (June 02, 2006):

	Sumu muuttaa (meille)
	Manhattanin taivaanranta
	menettää reunansa. 

Kommentoin sitä ohuella toisinnolla, englanniksi tämä on parempi, kielien sekaantuessa puuro ei yleensä terävöidy:

	Usva hiipii
	Manhattanin taivaanrantaan;
	maanalainen  kiljuu. 

Tuli mieleeni retket Manhattanilla, missä usein satoi kaatamalla jolloin oli lämmin helpotus päästä maanalaiseen istumaan ja kuunnella miten junan pyörät kirskahdellen kiljahtelivat vaihteissa.

Turussa on tänä aamuna harmaata, vastapäinen vajan katto kiiltää märkänä:

	Älä liukastu harakka; 
	peltikatto on liukas
	yöllisen sateen jäljiltä.

Katsellessani katolta heijastuvaa valoisaa taivasta näen oravan. Se löytää jotakin rännistä, joko madon, toukan tai jotakin sopivaa pesän tekoon?

	Tarpeeton ihminen
	katsoo ulos ikkunasta
	tarpeettomalle pihalle.

Milloin orava tekee pesän, vai asuuko tämä jossakin ullakoilla?

	Hyvää huomenta kesäkuu;
	sadepilvien läpi on koko yön 
	valunut kaduille valoa!

Oravasta en ehtinyt kirjoittaa enempää kun se jo häipyi. Pesäänsä? Ullakolle? Pitäisi lähteä ulos tarkkailemaan.

Raunistulassa 3. kesäkuuta 2006

Juhani Tikkanen Raunistulassa 3.6.06 aamulla.